Johdanto Mallilausekkeet

Johdanto. Yrityksen ja ylemmän toimihenkilön yhteistyöllä on kasvava mer- kitys yritysten toiminnassa. Tämän vuoksi sekä ylempiä toimi- henkilöitä koskevan aktiivisen ja yksilöllisen työsuhdepolitiikan edistämiseksi työmarkkinoilla ovat Teknologiateollisuus ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry tehneet seuraavan työehto- sopimuksen, jossa sopijapuolilla tarkoitetaan Teknologiateolli- suutta ja YTN:ää. Ottaen huomioon ylemmän toimihenkilön aseman, koulutuksen, kokemuksen ja vastuun merkityksen sopijapuolet korostavat, että yrityksen ja ylemmän toimihenkilön välisen suhteen tulee olla luottamuksellinen ja että yrityksen tulee tukea ylempää toimi- henkilöä hänen hoitaessaan tehtäviään, kehittäessään itseään ja toimiessaan yrityksen edustajana yleensä sekä suhteessa muihin henkilöstöryhmiin. Sopijapuolet pyrkivät edistämään ylempiä toimihenkilöitä koske- vaa aktiivista, kannustavaa ja yksilöllistä työsuhdepolitiikkaa siten, että ylempien toimihenkilöiden yleiset työehdot tulevat kokonaisuutena ottaen noudattamaan elinkeinoelämässä kul- loinkin yleisiä toimihenkilöiden työehtoja ellei ylempien toimi- henkilöiden asemasta tai tehtävien luonteesta muuta johdu. Lisäksi sopijaosapuolet hyväksyvät sen, että työmarkkinoilla yleisesti noudatettuja kehittämis-, koulutus- ja työsuojelua kos- kevia periaatteita sovelletaan myös ylempiin toimihenkilöihin. Sopijaosapuolet seuraavat yhteistoimin aktiivisesti ylempien toimihenkilöiden työehtojen kokonaiskehitystä sekä pyrkivät siihen tarpeen tullen vaikuttamaan. Yrityksen kilpailukyky ja henkilöstön hyvinvointi edellyttävät yrityksen toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Tässä tarkoituksessa sopijaosapuolet myötävaikuttavat osaltaan yhteistoiminnan kehittämiseen ja henkilöstön voimavarojen hyödyntämiseen. Kehittämistoimien tarkoituksena on johtaa tuottavuuden kas- vuun sekä mielekkäisiin ja kehittäviin työtehtäviin. Yrityksen menestykselle on tärkeää henkilöstön riittävä osaaminen ja sen edellyttämä jatkuva kouluttautuminen. Sopijaosapuolet pyrkivät omalta osaltaan edistämään yritysten ja ylempien toimihenkilöiden tarpeisiin sopivaa ammatillista koulutusta. Työpaikan yhteistoiminnan kehittämisessä on yhteisellä koulutuksella keskeinen merkitys. Tämän vuoksi sopijaosapuolet kehittävät yhteistä koulutusta siten, kuin siitä osapuolten välillä sovitaan. Koulutus on investointi, jonka suuruus riippuu yrityksessä työs- kentelevien ylempien toimihenkilöiden koulutustarpeista, yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja kehityssuunnitelmasta. Tulokselli...

Johdanto. Yrityksen jatkuva toiminta ja sitä kautta henkilökunnan työ- suhteiden pysyvyys edellyttää jatkuvaa yhteistyötä yrityksen johdon ja henkilöstön välillä. Yhteistyöllä voidaan tehostaa yri- tyksen kilpailukykyä ja kannattavuutta, mahdollistaa yrityksen sopeutuminen alati muuttuviin markkinoihin sekä edesauttaa työympäristön ja työmenetelmien kehittämistä. Työturvallisuus työpaikoilla ja yrityksessä edellyttää työ- suojelutoiminnalle myönteistä ilmapiiriä, joka saavutetaan par- haiten työnantajan ja työntekijän välisellä yhteistyöllä. Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvottelusuh- teisiin, joilla turvataan osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien eri- mielisyys- ym. kysymysten nopea käsittely sekä työrauhan yllä- pitäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla. Edellä mainittujen päämäärien toteuttamiseksi allekirjoitta- neet liitot ovat tehneet sopimuksen työntekijöiden edustajista ja työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistyöstä maalausalan yrityksissä. Sopimuksella määritellään luottamusmiestoimin- taa, työsuojeluyhteistoimintaa sekä laissa yhteistoiminnasta yri- tyksissä säädettyä työnantajan ja työntekijän välistä yhteistoi- mintaa sikäli kun kyse ei ole eri henkilöstöryhmien välisestä yh- teistyöstä. Työturvallisuuslain (738/2002) 6 luvun nojalla pääurakoitsi- ja, tai ellei työmaalla toimi pääurakoitsijan asemassa olevaa työnantajaa, rakennuttaja tai muu rakennushanketta ohjaava tai valvova taho (päätoteuttaja) on velvollinen huolehtimaan työ- suojeluyhteistoiminnasta yhteisellä rakennustyömaalla. Siltä osin kuin tällä sopimuksella ei muuta ole sovittu nouda- tetaan työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa lakia yhteistoiminnasta yrityksissä, työsuojelun valvonta lakia sekä lakia muutoksenhausta työsuojeluasioissa.

Johdanto. Luottamusmiesjärjestelmä on työehtosopimusjärjestelmän osa-alue, jonka tarkoituksena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopi- musten asianmukaista toteuttamista ja käytäntöön soveltamista. Sil- lä pyritään ratkaisemaan työnantajan ja toimihenkilöiden välille so- pimusten soveltamisesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyydet tar- koituksenmukaisella ja nopealla tavalla. Keskeisinä asioina siihen kuuluvat myös työnantajan ja toimihenkilöiden välillä esiintyvien työsuhteisiin liittyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpi- täminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla. Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neuvotte- lumenettely vähentää paikallisia kitkatekijöitä ja voi siten huomat- tavasti edistää sekä työnantajan tavoitteiden saavuttamista että toi- mihenkilöiden turvallisuuden ja viihtyvyyden lisäämistä. Paikal- linen neuvottelumenettely voi muodostua myös hyödylliseksi mo- lempiin suuntiin toimivaksi informaatiokanavaksi henkilöstö- kysymyksissä ja siten toimia osana työpaikan informaatio- ja osal- listumisjärjestelmää.

Johdanto. Luottamusmiesjärjestelmä on työehtosopimusjärjestelmän osa-alue, jonka tarkoituksena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopimusten asianmukaista toteuttamista ja käytäntöön soveltamista. Sillä pyritään ratkaisemaan työnantajan ja työntekijöiden välille sopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyydet tarkoituksenmukaisella ja nopealla tavalla. Keskeisinä asioina siihen kuuluvat myös työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien työsuhteisiin liittyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Johdanto. Tämä tiivistelmä on Ohjelmaesitteen johdanto. Sijoittajan tulee perustaa päätöksensä sijoittaa arvopapereihin koko Ohjelmaesitteeseen. Sijoittaja voi menettää sijoitetun pääoman kokonaisuudessaan tai osittain. Ohjelmaesitteestä vastuulliset henkilöt voidaan asettaa siviilioikeudelliseen vastuuseen tiivistelmästä vain, jos tiivistelmä luettuna yhdessä Ohjelmaesitteen muiden osien kanssa on harhaanjohtava, epätarkka tai epäjohdonmukainen tai jos siinä ei luettuna yhdessä Ohjelmaesitteen muiden osien kanssa anneta keskeisiä tietoja sijoittajien auttamiseksi, kun he harkitsevat sijoittamista tämän Ohjelmaesitteen alla liikkeeseen laskettaviin arvopapereihin. Olette ostamassa tuotetta, joka ei ole yksinkertainen ja joka saattaa olla vaikea ymmärtää.

Johdanto. Allekirjoittaneet järjestöt ovat tehneet seuraavan työsuojeluvaltuutettuja koske- van sopimuksen. Sopimus sisältää määräyksiä soveltuvin osin PT:n ja STTK:n yh- teistoimintasopimuksen (2001) 6 §:stä ja 7 §:stä. Sopimus täydentää työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteistoiminnasta annettua lakia (20.1.2006/44).

Johdanto. Tämä asiakirja määrittelee Euroopan Komission sähköjärjestelmän tasehallintaa koskevista suuntaviivoista antaman asetuksen (Guideline on Electricity Balancing, COMMISSION REGULATION (EU) 2017/2195, Tasehallinnan suuntaviivat, jäljem- pänä EBGL) mukaisesti Fingrid Oyj:n (jäljempänä Fingrid) Automaattisen taajuuden palautusreservin (aFRR) hankintaan ja ylläpitoon liittyvät ehdot ja edellytykset säh- köjärjestelmän tasapainottamiseksi tarvittavien reservipalvelujen tarjoajille (jäljem- pänä Reservitoimittaja) ottaen huomioon seuraavat ACERin (Agency for the Coope- ration of Energy Regulators) päätökset: • ACER Decision No 01/2020 on the methodology to determine prices for the bal- ancing energy that results from the activation of balancing energy bids • ACER Decision No 02/2020 on the Implementation framework for the European platform for the exchange of balancing energy from frequency restoration re- serves with automatic activation • ACER Decision 11-2020 on standard products for balancing capacityACER De- cision No 19/2020 on the common and harmonised rules and processes for procurement and exchange of aFRR balancing capacity for the Nordic LFC Block • ACER Decision No 20/2020 on the exemption to the obligation to allow transfer of aFRR balancing capacity for the Nordic LFC Block • ACER Decision No 21/2020 on the application of the Nordic CCR market-based allocation process for the Nordic LFC Block (A38) • ACER Decision No 22/2020 on the market-based allocation process of cross- zonal capacity for the exchange of balancing capacity for the Nordic CCR. • ACER Decision No 03/2022 on the amendment to the methodology for pricing balancing energy and cross-zonal capacity used for the exchange of balancing energy or operating the imbalance netting process • ACER Decision 15-2022 on the Amendment of the aFRR-Platfom Implementa- tion Framework (automatic activation) Taajuuden palautusreservit (Frequency Restoration Reserve, FRR) ovat reservejä, joiden tarkoituksena on palauttaa taajuus 50,0 Hz:n nimellisarvoon ja vapauttaa ak- tivoituneet Taajuuden vakautusreservit (Frequency Contaiment Reserve, FCR). Taajuuden palautusreservit jaetaan kahteen reservituotteeseen, Automaattiseen taajuuden palautusreserviin (aFRR) ja Manuaaliseen taajuuden palautusreserviin (mFRR). Tämän asiakirjan sisältämiä Automaattisen taajuuden palautusreservin (aFRR) hankintaan ja ylläpitoon liittyviä ehtoja ja edellytyksiä sovelletaan Reservitoimittajan osallistuessa Automaattisen taajuuden p...

Johdanto. Esittelen opinnäytetyössäni näkemyksen yritysten välisten riitojen syntyperiin ja niiden ratkaisemiseen. Samalla esiin nousevat toimintatavat, joilla riitojen syntyminen pyritään ehkäisemään oikeudellisin keinoin. Yritysten määrä kasvaa jatkuvasti ja yrityksen tekevät keskenään sopimuksia niin valtion sisällä kuin sen rajojen ulkopuolellekin. Suomalainen yrityskulttuuri kasvaa ja kansainvälistyy ja kehittyy kohti toimintatapaa, jossa sopimusteknisten yksityiskohtien pohtiminen on yhä suuremmassa roolissa. Millä tavoilla elinkeinonharjoittajat turvaavat mutkattoman kaupankäynnin? Onko Suomessa käytössä järjestelmällisiä keinoja sopimuskonfliktien ratkaisulle? Toteutuuko Suomessa eri kokoisten yritysten välillä oikeusturva? Vai toimivatko suuryritysten talousresurssit pelotteena altavastaajille? Ennakoivasta oikeudesta on kirjoitettu jonkin verran ja vaihtoehtoisista riidanratkaisumenetelmistä kirjallisuutta on menetelmien yleistymisen myötä ilmaantunut enemmän. Ennakoivan lainkäytön fokus voi olla usein ennakoivaa sopimista, joka keskittyy sopimustekniikkaan. Tärkein ajatus ennakoivan oikeudellisen lähestymistavan soveltamisessa on sujuvan liiketoiminnan turvaaminen. Ennakoivan lainkäytön asiantuntijat ▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇ ja ▇▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇ ovat usein lähteinä. Tein kesällä 2007 Turun kauppakamarissa selvityksen siitä, millä tavoilla Turun seudun yrittäjät pyrkivät välttämään sopimusriitoja. Samalla oli tarkoitus selvittää, tunnetaanko välimiesmenettelyä riidanratkaisumenetelmänä, ja käytetäänkö sitä. Selvitys tehtiin käyttämällä tiedonkeruumenetelminä sähköistä kyselylomaketta ja haastatteluita. Tämä opinnäytetyö käsittelee konfliktinratkaisua käytännön näkökulmasta, siis tavoista löytää yhteisymmärrys konfliktitilanteissa mahdollisimman vähin vaurioin ja seurauksin. Legalistista keskustelua ei voi sivuuttaa kokonaan, mutta pääpaino on praktisessa tulkintajuridiikassa. Vaihtoehtoisista riidanratkaisumenettelyistä, siis tavoista käsitellä syntynyt riita muualla kuin tuomioistuimessa, ensimmäisenä esiin nousee välimiesmenettely, jossa ratkaisu tehdään yhden tai useamman välimiehen toimiessa käräjätuomarin sijalla. Yritykset voivat keskenään sopia käsittelyn rakenteesta ja muista tekijöistä. Välimieslautakunta toimii puolueettomana osapuolena ja ratkaisuntekijänä. Sovintomenettelyssä pyritään hakemaan ratkaisu riitaan siten, että se mahdollisimman vähän loukkaisi kummankaan osapuolen etuja. Sovintomenettely edellyttää, että kumpikin osapuoli haluaa ja pystyy joustam...

Johdanto. 1. Sopimuksen tavoitteena on kehittää työnantajan ja toimihenkilöiden välistä yhteistyötä sekä edistää yhteistoiminta-, työsuojelu-, työterveyshuolto- ja tasa-arvolainsäädännön toteutumista työpaikoilla. 2. Avoimeen vuorovaikutukseen perustuvalla yhteistoiminnalla kehitetään päätöksentekoa yrityksissä, lisätään tuottavuutta ja työn mielekkyyttä sekä edistetään työsuhteiden pysyvyyttä ja toimihenkilöiden hyvinvointia.