Johdanto. Tämä tiivistelmä on Ohjelmaesitteen johdanto. Sijoittajan tulee perustaa päätöksensä sijoittaa arvopapereihin koko Ohjelmaesitteeseen. Sijoittaja voi menettää sijoitetun pääoman kokonaisuudessaan tai osittain. Jos Ohjelmaesitteeseen sisältyviä tietoja koskeva kanne pannaan vireille Suomen ulkopuolella, kantaja voi Euroo- pan talousalueeseen kuuluvan valtion kansallisen lainsäädännön nojalla joutua ennen oikeudenkäynnin vireillepa- noa vastaamaan Ohjelmaesitteen käännöskustannuksista.1 Ohjelmaesitteestä vastuulliset henkilöt voidaan asettaa siviilioikeudelliseen vastuuseen tiivistelmästä vain, jos tii- vistelmä luettuna yhdessä Ohjelmaesitteen muiden osien kanssa on harhaanjohtava, epätarkka tai epäjohdonmu- kainen tai jos siinä ei luettuna yhdessä Ohjelmaesitteen muiden osien kanssa anneta keskeisiä tietoja sijoittajien auttamiseksi, kun he harkitsevat sijoittamista tämän Ohjelmaesitteen alla liikkeeseen laskettaviin arvopapereihin. Olette ostamassa tuotetta, joka ei ole yksinkertainen ja joka saattaa olla vaikea ymmärtää. Lainan nimi: OP Pankit Booster 24/2021 Lainan ISIN-koodi: FI4000508387 Liikkeeseenlaskija nimi ja yhteystiedot: OP Yrityspankki Oyj, Gebhardinaukio 1, 00510 Helsinki, Suomi, puh. 0100 05151 Liikkeeseenlaskijan oikeushenkilötunnus (LEI): 549300NQ588N7RWKBP98 Finanssivalvonta on hyväksynyt tämän Ohjelmaesitteen 23.4.2021. Finanssivalvonnan osoite on XX 000, 00000 Xxxxxxxx, puhelin 09 183 5339 ja sähköposti: xxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxx.xx.
Johdanto. Yrityksen ja ylemmän toimihenkilön yhteistyöllä on kasvava mer- kitys yritysten toiminnassa. Tämän vuoksi sekä ylempiä toimi- henkilöitä koskevan aktiivisen ja yksilöllisen työsuhdepolitiikan edistämiseksi työmarkkinoilla ovat Teknologiateollisuus ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry tehneet seuraavan työehto- sopimuksen, jossa sopijapuolilla tarkoitetaan Teknologiateolli- suutta ja YTN:ää. Ottaen huomioon ylemmän toimihenkilön aseman, koulutuksen, kokemuksen ja vastuun merkityksen sopijapuolet korostavat, että yrityksen ja ylemmän toimihenkilön välisen suhteen tulee olla luottamuksellinen ja että yrityksen tulee tukea ylempää toimi- henkilöä hänen hoitaessaan tehtäviään, kehittäessään itseään ja toimiessaan yrityksen edustajana yleensä sekä suhteessa muihin henkilöstöryhmiin. Sopijapuolet pyrkivät edistämään ylempiä toimihenkilöitä koske- vaa aktiivista, kannustavaa ja yksilöllistä työsuhdepolitiikkaa siten, että ylempien toimihenkilöiden yleiset työehdot tulevat kokonaisuutena ottaen noudattamaan elinkeinoelämässä kul- loinkin yleisiä toimihenkilöiden työehtoja ellei ylempien toimi- henkilöiden asemasta tai tehtävien luonteesta muuta johdu. Lisäksi sopijaosapuolet hyväksyvät sen, että työmarkkinoilla yleisesti noudatettuja kehittämis-, koulutus- ja työsuojelua kos- kevia periaatteita sovelletaan myös ylempiin toimihenkilöihin. Sopijaosapuolet seuraavat yhteistoimin aktiivisesti ylempien toimihenkilöiden työehtojen kokonaiskehitystä sekä pyrkivät siihen tarpeen tullen vaikuttamaan. Yrityksen kilpailukyky ja henkilöstön hyvinvointi edellyttävät yrityksen toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Tässä tarkoituksessa sopijaosapuolet myötävaikuttavat osaltaan yhteistoiminnan kehittämiseen ja henkilöstön voimavarojen hyödyntämiseen. Kehittämistoimien tarkoituksena on johtaa tuottavuuden kas- vuun sekä mielekkäisiin ja kehittäviin työtehtäviin. Yrityksen menestykselle on tärkeää henkilöstön riittävä osaaminen ja sen edellyttämä jatkuva kouluttautuminen. Sopijaosapuolet pyrkivät omalta osaltaan edistämään yritysten ja ylempien toimihenkilöiden tarpeisiin sopivaa ammatillista koulutusta. Työpaikan yhteistoiminnan kehittämisessä on yhteisellä koulutuksella keskeinen merkitys. Tämän vuoksi sopijaosapuolet kehittävät yhteistä koulutusta siten, kuin siitä osapuolten välillä sovitaan. Koulutus on investointi, jonka suuruus riippuu yrityksessä työs- kentelevien ylempien toimihenkilöiden koulutustarpeista, yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja kehityssuunnitelmasta. Tulokselli...
Johdanto. Luottamusmiesjärjestelmä on työehtosopimusjärjestelmän osa-alue, jonka tarkoituksena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopi- musten asianmukaista toteuttamista ja käytäntöön soveltamista. Sil- lä pyritään ratkaisemaan työnantajan ja toimihenkilöiden välille so- pimusten soveltamisesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyydet tar- koituksenmukaisella ja nopealla tavalla. Keskeisinä asioina siihen kuuluvat myös työnantajan ja toimihenkilöiden välillä esiintyvien työsuhteisiin liittyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpi- täminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla. Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neuvotte- lumenettely vähentää paikallisia kitkatekijöitä ja voi siten huomat- tavasti edistää sekä työnantajan tavoitteiden saavuttamista että toi- mihenkilöiden turvallisuuden ja viihtyvyyden lisäämistä. Paikal- linen neuvottelumenettely voi muodostua myös hyödylliseksi mo- lempiin suuntiin toimivaksi informaatiokanavaksi henkilöstö- kysymyksissä ja siten toimia osana työpaikan informaatio- ja osal- listumisjärjestelmää.
Johdanto. Tämä tiivistelmä on Ohjelmaesitteen johdanto. Sijoittajan tulee perustaa päätöksensä sijoittaa arvopapereihin koko Ohjelmaesitteeseen. Sijoittaja voi menettää sijoitetun pääoman kokonaisuudessaan tai osittain. Ohjelmaesitteestä vastuulliset henkilöt voidaan asettaa siviilioikeudelliseen vastuuseen tiivistelmästä vain, jos tiivistelmä luettuna yhdessä Ohjelmaesitteen muiden osien kanssa on harhaanjohtava, epätarkka tai epäjohdonmukainen tai jos siinä ei luettuna yhdessä Ohjelmaesitteen muiden osien kanssa anneta keskeisiä tietoja sijoittajien auttamiseksi, kun he harkitsevat sijoittamista tämän Ohjelmaesitteen alla liikkeeseen laskettaviin arvopapereihin. Olette ostamassa tuotetta, joka ei ole yksinkertainen ja joka saattaa olla vaikea ymmärtää.
Johdanto. 1. Luottamusmiesjärjestelmä on työehtosopimusjärjestelmän osa-alue, jonka tarkoituksena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopimusten asianmukaista toteuttamista ja käytäntöön soveltamista. Sillä pyritään ratkaisemaan työnantajan ja työntekijöiden välille sopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyydet tarkoituksenmukaisella ja nopealla tavalla. Keskeisinä asioina siihen kuuluvat myös työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien työsuhteisiin liittyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.
Johdanto. Yrityksen jatkuva toiminta ja sitä kautta henkilökunnan työ- suhteiden pysyvyys edellyttää jatkuvaa yhteistyötä yrityksen johdon ja henkilöstön välillä. Yhteistyöllä voidaan tehostaa yri- tyksen kilpailukykyä ja kannattavuutta, mahdollistaa yrityksen sopeutuminen alati muuttuviin markkinoihin sekä edesauttaa työympäristön ja työmenetelmien kehittämistä. Työturvallisuus työpaikoilla ja yrityksessä edellyttää työ- suojelutoiminnalle myönteistä ilmapiiriä, joka saavutetaan par- haiten työnantajan ja työntekijän välisellä yhteistyöllä. Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvottelusuh- teisiin, joilla turvataan osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien eri- mielisyys- ym. kysymysten nopea käsittely sekä työrauhan yllä- pitäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla. Edellä mainittujen päämäärien toteuttamiseksi allekirjoitta- neet liitot ovat tehneet sopimuksen työntekijöiden edustajista ja työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistyöstä maalausalan yrityksissä. Sopimuksella määritellään luottamusmiestoimin- taa, työsuojeluyhteistoimintaa sekä laissa yhteistoiminnasta yri- tyksissä säädettyä työnantajan ja työntekijän välistä yhteistoi- mintaa sikäli kun kyse ei ole eri henkilöstöryhmien välisestä yh- teistyöstä. Työturvallisuuslain (738/2002) 6 luvun nojalla pääurakoitsi- ja, tai ellei työmaalla toimi pääurakoitsijan asemassa olevaa työnantajaa, rakennuttaja tai muu rakennushanketta ohjaava tai valvova taho (päätoteuttaja) on velvollinen huolehtimaan työ- suojeluyhteistoiminnasta yhteisellä rakennustyömaalla. Siltä osin kuin tällä sopimuksella ei muuta ole sovittu nouda- tetaan työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa lakia yhteistoiminnasta yrityksissä, työsuojelun valvonta lakia sekä lakia muutoksenhausta työsuojeluasioissa.
Johdanto. Vuokrasuhteen osapuolet, vuokranantaja ja vuokralainen, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokrista, häiriökäyttäytymisestä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistä. Aina neuvotteluissa ei kuitenkaan onnistuta ja tuloksena voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanne. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitä, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ym. 2003, 361). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessi, jossa mukana ovat häätäjän ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päätty...
Johdanto. Allekirjoittaneet järjestöt ovat tehneet seuraavan työsuojeluvaltuutettuja koske- van sopimuksen. Sopimus sisältää määräyksiä soveltuvin osin PT:n ja STTK:n yh- teistoimintasopimuksen (2001) 6 §:stä ja 7 §:stä. Sopimus täydentää työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteistoiminnasta annettua lakia (20.1.2006/44).
Johdanto. Mielenkiintoni tutkittavaan aiheeseen heräsi, kun työskentelin sopimussotilaana ja en saanut johdonmukaista ohjeistusta koulutustaitoni kehittämiseen. Olen palvellut sopimussotilaana kolmessa eri perusyksikössä Kaartin Jääkärirykmentissä. En huomannut säännönmukaisuuk- sia sopimussotilaiden koulutustaidon kehittämisessä perusyksiköiden välillä. Tutkielman teen siksi, että haluan kehittyä sotilaskouluttajana. Tavoitteeni on olla tulevaisuudessa xxxxxxxx- xxxxxx hyvä kouluttaja sekä alaisteni että esimiesteni mielestä. Luon perusymmärryksen koulutustaidon kehittämisestä tutkimalla sitä, mikä auttaa minua kehittymään kouluttajana. Tulevana esimiehenä, haluan tarjota varusmiesjohtajille ja sopimussotilaille mahdollisuuden kehittyä kouluttajana. Sopimussotilaiden koulutustaidon kehittymistä ei ole tutkittu aikaisemmin. Vastaavasti sopi- mussotilasjärjestelmää on tutkittu. Vuonna 2003 kadetti Xxxx Xxxxxxxx tutki aihetta: ”Sopi- mussotilasjärjestelmä puolustusvoimissa” kandidaatintutkielmassaan. Vuonna 2006 sama henkilö jatkoi tutkimustyötään aiheella: ”Sopimussotilaat puolustusvoimissa” pro gradu- tutkielmassaan. Uusien työntekijöiden perehdyttämistä ja ohjattua työssä oppimista on tutkittu useammassa tutkielmassa. Sopimussotilasjärjestelmää tutkivassa pro gradu -tutkielmassa to- detaan, että vuosien 1999–2006 välillä puolustusvoimissa palveli noin 2500 sopimussotilasta. Valtioneuvoston tekemän puolustuspoliittisen selonteon (1997) mukaan sopimussotilasjärjes- telmän tulisi lisätä ammattitaitoa reserviläisissä, jonka tarve lisääntyy ase- ja johtamisjärjes- telmien kehittyessä.1 Rötkönen teki havainnon tutkiessaan sopimussotilasjärjestelmää: ”Nä- kemys ei vastaa järjestelmän nykysuuntausta, koska sopimussotilaita käytetään pääasiassa kouluttajan tehtävissä.”2 Sopimussotilaat ovat muista poikkeava henkilöstöryhmä. Puolustusvoimissa on eri henkilös- töryhmille tarkoitettuja johtaja- ja kouluttaja koulutusjärjestelmiä. Jokaiselle varusmiehelle jaettavassa Xxxxxxxx käsikirjassa kerrotaan, että johtaja- ja kouluttajakoulutuksen päämääränä olevan: ”johtajien on kyettävä aloittamaan omatoimisesti oman joukkonsa kouluttaminen ja johtaminen kertausharjoituksissa sekä poikkeusoloissa.” Samassa kirjassa todetaan koulutta-
Johdanto. Laboratoriolaitteilta vaaditaan luotettavaa toimintaa eikä toimintahäiriöitä saa syntyä. Or- ganisaation toiminta pysyy tehokkaana ja luotettavana, kun laitteiden kunnossapito on systemaattista, suunniteltua ja harkittua. Jos toimintatapa on reagoiva eli vasta laitteen rikkoutuessa siihen kohdistetaan resursseja ja huomiota, ei tehokas ja luotettava toimi- nallisuuden tavoittelu onnistu. (Xxxxxx & Lehtiö 2017, 101.) Järviön ja Lehtiön (2017, 101) mukaan laitteiston täydellisen luotettavuuden tavoittelu ei ole kannattavaa taloudellisesta näkökulmasta. Ehkäisevässä kunnossapidossa laitteis- ton luotettavuuden tason ja taloudellisen kannattavuuden välillä on vahva yhteys. Lait- teiston luotettavuuden tason noustessa myös kustannukset nousevat. Laitteiston luotet- tavuus on käytännössä taloudellinen asia, johon vaikuttaa organisaation halu panostaa huollollisiin toimintaperiaatteisiin. Tässä opinnäytetyössä on vertailtu, millaisia kustannuksia on syntynyt, kun laitteille teh- tävät huollot ovat laitevalmistajan tarjoaman sopimuksen alaisena. Sopimuksen alaisia laitteita vertaillaan laitteisiin, joiden huollot tehdään ilman ulkopuolisen palveluntarjoajan sopimusta. Yrityksen toimeksiantona on pohdittu, ovatko kaikki sopimukset tarpeellisia ja mistä syntyy ylimääräisiä kustannuksia. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida, miten jatkossa voidaan toimia yksittäisten laitteiden ja sopimusten kanssa, kun tulevai- suudessa pyritään taloudelliseen tehokkuuteen laitehankintoja ja huoltosopimuksia teh- täessä. Työn tarkoituksena on vertailun perusteella arvioida mahdollisia taloudellisia kustannuk- sia. Vertailusta saadut tulokset ovat perusteena tehtyihin johtopäätöksiin mahdollisista säästöistä. Mahdollisia säästökohteita on perusteltu kustannustehokkuuden näkökul- masta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Opinnäytetyö on tehty salassapitosopimuksen alaisena. Toimeksiantajayritys haluaa py- syä salaisena, joten siitä käytetään nimitystä yritys A. Myös laitetoimittajat sekä laitteiden tyypit ja mallit pidetään salaisina, jottei niiden perusteella pystytä tekemään johtopäätök- siä, mitä yritys A tekee.