Common use of Johdanto Clause in Contracts

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuolet, vuokranantaja ja vuokralainen, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokrista, häiriökäyttäytymisestä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistä. Aina neuvotteluissa ei kuitenkaan onnistuta ja tuloksena voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanne. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitä, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ym. 2003, 361). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessi, jossa mukana ovat häätäjän ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä:

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletSaavutettavuus on noussut viime aikoina tärkeäksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi, vuokranantaja mikä on saanut eri alojen asiantuntijat etsimään vaihtoehtoisia menettelytapoja sellaisia ihmisiä varten, jotka eivät esimerkiksi syystä tai toisesta pysty ymmärtämään luke- maansa. Pitkälti kirjoitettuun tekstiin nojautuva yhteiskuntajärjestys vaatii kansalaisiltaan erityisen hyvää luku- ja vuokralainenkirjoitustaitoa, kykenevät xxxxx lakeihin ja asetuksiin viittaava virkakieli on täsmällisyyteen pyrkivää ja siksi usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristavaikeaselkoista. Tavallinen kansalainen joutuu kuitenkin xxxxx xxxxx tilanteisiin, häiriökäyttäytymisestä joissa hän saa luettavakseen erilaisia viranomaisteks- xxxx xx muita asiakirjoja. Xxx xxxxx kohtaamiensa tekstien sisältö jää epäselväksi, myöskin jokapäiväisen elämän pienissä ja suuremmissa käännekohdissa tarvittava tieto oikeuk- sista ja velvollisuuksista jää vajaaksi tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäkokonaan saamatta. Aina neuvotteluissa Jokapäiväiseen arkeen kuu- xxxxx oikeudellisia tekstejä ovat esimerkiksi viranomaispäätökset, kauppakirjat ja erilaiset sopimukset. Saavutettavuuden näkökulmasta allekirjoitettavat oikeudelliset asiakirjat, esimerkiksi tässä artikkelissa tarkastelemani työsopimukset, muodostuvat ongelmallisiksi, mikäli toi- nen allekirjoittavista osapuolista ei kuitenkaan onnistuta luku- tai kielitaidon puutteellisuuden tai jonkin kog- nitiivisen häiriön vuoksi ymmärrä sopimuksen sisältöä. Tällöin hänellä ei ole riittävää tietoa oikeuksista ja tuloksena velvollisuuksista, jotka hänelle kuuluvat, ja säännöistä, xxxxx xxx al- lekirjoituksellaan vahvistaa suostuvansa noudattamaan. Vaikka asiat selitettäisiinkin työntekijälle työhönottotilanteessa, hän ei pysty tarkistamaan, xxxx sovitut asiat sisältyvät allekirjoitettavaan asiakirjaan. Eteläafrikkalainen juristi Xxxxxx xx Xxxx tarttui tähän saa- vutettavuusongelmaan ja kehitti yhdessä Jincom-nimisen yhtiön piirtäjien kanssa vuonna 2014 Indigo Fruit Growers -hedelmäplantaasin rekrytointitarpeisiin sarjakuvamuotoisen työsopimuksen xxx sarjakuvasopimuksen (comic contract), johon vain välttämättömät tie- dot on kirjattu kirjoitetun tekstin muodossa xx xxxxx kaikki visualisoitavissa oleva sisältö on ilmaistu kuvin (ks. Creative Contracts n. d.). Sarjakuvasopimus on juridisesti xxxxxx, xxx se voidaan allekirjoittaa työsopimuksena. De Rooyn kehittämä sarjakuvasopimus otet- tiin käyttöön ClemenGold-nimisessä hedelmäyhtiössä vuonna 2016 (Haapio, Plewe & de Rooy 2017, 412–413), ja sittemmin erilaisia sarjakuvasopimuksia on tehty eri käyttötar- koituksiin. ClemenGoldissa käytetään perinteistä kirjoitetussa muodossa olevaa työsopimusta tai sarjakuvasopimusta riippuen siitä, millainen rekrytoitavan henkilön kieli- ja lukutaito on. Tässä artikkelissa esitän havaintojani siitä, miten kirjoitetussa muodossa oleva työsopi- mus (Letter of Appointment) on käännetty sarjakuvasopimukseksi. Tarkastelen myös sitä, vaikuttavatko sarjakuvan konventiot siihen, miten Etelä-Afrikan työsopimuslain alakoh- taisten minimiehtojen (The Sectoral Termination 13) edellyttämät vaatimukset näkyvät sarjakuvasopimuksessa. Lisäksi pohdin sitä, millä reunaehdoilla kuva voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanneauttaa heikom- massa asemassa olevia ymmärtämään työsopimuksen sisällön. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä Xxxx analyysin kolmeen osaan. Ensinnäkin tarkastelen sarjakuvasopimusta kertomuksena, toiseksi oikeudellisena asiakirjana ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiinkolmanneksi hybridigenrenä. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaaEtsin vastausta seuraaviin kysymyksiin: mi- ten oikeudellinen kirjoitettu teksti on käännetty kuvaa ja sanaa yhdistäväksi kerto- mukseksi, jopa välittömästimiten kohdetekstin kontekstit on otettu huomioon tässä muokkausprosessissa xx xxxxx perusteella muokkausprosessin tulos on perinteistä kirjoitettua sopimusta saavu- tettavampi? Analyysissä tukeudun teoreettiseen kehykseen, joka jakautuu kolmeen näkö- kulmaan: kontekstin, multimodaalisuuden ja intersemioottisen kääntämisen näkökul- maan. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vpTämä artikkeli on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Tampereen yliopistossa toteutettavaa Graphic Justice -hanketta, ks. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260xxxxxxxx.xxxx.xx/xxxxxx).) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitä, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ym. 2003, 361). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessi, jossa mukana ovat häätäjän ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä:

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletSopimuspuolet, vuokranantaja jotka ovat päättäneet lopettaa jalkaväkimiinojen aiheuttamat kärsimykset ja vuokralainenonnettomuudet, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristajotka tappavat tai vammauttavat viikoittain satoja, häiriökäyttäytymisestä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistä. Aina neuvotteluissa ei kuitenkaan onnistuta enimmäkseen syyttömiä ja tuloksena voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanne. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä puolustus- kyvyttömiä, siviilihenkilöitä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaaerityisesti lap- sia, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § haittaavat talouden kehitystä ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelutjälleenra- kentamista sekä estävät pakolaisten ja maan- sisäisten pakolaisten kotiuttamisen ja joilla on muita vakavia seurauksia vielä vuosia miino- jen asentamisen jälkeen, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksestakatsovat tarpeelliseksi tehdä kaikkensa vas- tatakseen osaltaan tehokkaasti ja koor- dinoidusti siihen haasteeseen, 8 lukujonka eri puo- lille maailmaa asennettujen jalkaväkimiinojen poistaminen asettaa, sekä varmistaakseen nii- den tuhoamisen, luottamusta lisäävä toimi, suhtautuvat myönteisesti hyväksyttyyn, 3 kappale; Kanerva ym. 2003päivänä toukokuuta 1996 muutettuun, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessiapöytä- kirjaan miinojen, ansojen ja muiden taistelu- laitteiden käyttöä koskevista kielloista tai ra- joituksista, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitäon liitetty yleissopimukseen tiettyjen sellaisten tavanomaisten aseiden käytön kielloista tai rajoituksista, joiden voi- daan katsoa aiheuttavan tarpeettoman vakavia vammoja tai olevan vaikutuksiltaan umpi- mähkäisiä, sekä kehottavat kaikkia valtioita, jotka eivät vielä ole ratifioineet pöytäkirjaa, ratifioimaan sen mahdollisimman pian, suhtautuvat myönteisesti myös Yhdistynei- den kansakuntien yleiskokouksen 10 päivänä joulukuuta 1996 antamaan päätöslauselmaan 51/45 S, jossa kaikkia valtioita kehotetaan toimimaan tarmokkaasti, jotta saataisiin ai- kaan tehokas ja oikeudellisesti sitova kan- sainvälinen sopimus jalkaväkimiinojen käy- CONVENTION ON THE PROHIBI- TION OF THE USE, STOCKPILING, PRODUCTION AND TRANSFER OF ANTI-PERSONNEL MINES AND ON THEIR DESTRUCTION Preamble The States Parties, Determined to put an end to the suffering and casualties caused by anti-personnel mines, that kill or maim hundreds of people every week, mostly innocent and defenceless civilians and especially children, obstruct economic development and reconstruction, inhibit the repatriation of refugees and inter- nally displaced persons, and have other se- vere consequences for years after emplace- ment, Believing it necessary to do their utmost to contribute in an efficient and coordinated manner to face the challenge of removing anti-personnel mines placed throughout the world, and to assure their destruction, Wishing to do their utmost in providing as- sistance for the care and rehabilitation, in- cluding the social and economic reintegration of mine victims, Recognizing that a total ban of anti- personnel mines would also be an important confidence-building measure, Welcoming the adoption of the Protocol on Prohibitions or Restrictions on the Use of Mines, Booby-Traps and Other Devices, as amended on 3 May 1996, annexed to the Convention on Prohibitions or Restrictions on the Use of Certain Conventional Weapons Which May Be Deemed to Be Excessively Injurious or to Have Indiscriminate Effects, and calling for the early ratification of this Protocol by all States which have not yet done so, Welcoming also United Nations General Assembly Resolution 51/45 S of 10 Decem- ber 1996 urging all States to pursue vigor- ously an effective, legally-binding interna- tional agreement to ban the use, stockpiling, production and transfer of anti-personnel landmines, tön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltä- misestä, suhtautuvat myönteisesti myös yksipuoli- siin ja monenvälisiin toimiin, joita viime vuo- sina on toteutettu jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämi- seksi, rajoittamiseksi ja keskeyttämiseksi, korostavat, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ym. 2003yleisellä tietoisuudella on tärkeä merkitys humanitaaristen periaatteiden edistämisessä, 361). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessikuten vaatimus jalkaväki- miinojen täydellisestä kieltämisestä osoittaa, jossa mukana ja antavat tunnustusta niille ponnisteluille, joihin Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liike, kansainvälinen jalkavä- kimiinojen vastainen kampanja ja useat muut kansalaisjärjestöt ovat häätäjän ryhtyneet kaikkialla maailmassa kiellon aikaansaamiseksi, palauttavat mieleen 5 päivänä lokakuuta 1996 annetun Ottawan julistuksen ja häädettävän lisäksi myös oikeus- 27 päi- vänä kesäkuuta 1997 annetun Brysselin julis- tuksen, joissa kansainvälistä yhteisöä kehote- taan neuvottelemaan kansainvälisestä ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008oi- keudellisesti sitovasta sopimuksesta jalkavä- kimiinojen käytön, 6varastoinnin, 8tuotannon ja siirron kieltämiseksi, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana korostavat, että on asunnonvuokrausalalla toimiva yrityssuotavaa edistää kaikki- en valtioiden liittymistä tähän yleissopimuk- seen, joka hallinnoija ovat päättäneet työskennellä tarmok- kaasti edistääkseen yleissopimuksen maail- manlaajuista hyväksyntää kaikissa asiaan liit- tyvissä yhteyksissä, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy mukaan lukien muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa Yhdistyneet kansakunnat, Aseriisun- takonferenssi, alueelliset järjestöt ja eri ryh- mittymät sekä tiettyjen sellaisten tavanomais- ten aseiden käytön kielloista tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena rajoituksista, joiden voidaan katsoa aiheuttavan tarpeetto- man vakavia vammoja tai olevan vaikutuksil- taan umpimähkäisiä, tehdyn yleissopimuksen tarkistuskonferenssi, ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niinnojautuvat siihen kansainvälisen humani- taarisen oikeuden periaatteeseen, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä aseellis- ten selkkausten sopimuspuolten oikeutta vali- ta taistelumenetelmät tai -välineet on rajoitet- tu, ja periaatteeseen, että aseellisissa selkka- uksissa ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot saa käyttää sellaisia aseita, ammuk- sia, tarvikkeita ja taistelumenetelmiä, jotka aiheuttavat tarpeettoman laajoja vammoja tai tarpeetonta kärsimystä, sekä periaatteeseen, että siviilihenkilöiden ja taistelijoiden välillä on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena tehtävä ero, ovat sopineet seuraavasta: Welcoming furthermore the measures taken over the past years, both unilaterally and multilaterally, aiming at prohibiting, re- stricting or suspending the use, stockpiling, production and transfer of anti-personnel mines, Stressing the role of public conscience in furthering the principles of humanity as evi- denced by the call for a total ban of anti- personnel mines and recognizing the efforts to that end undertaken by the International Red Cross and Red Crescent Movement, the International Campaign to Ban Landmines and numerous other nongovernmental or- ganizations around the world, Recalling the Ottawa Declaration of 5 Oc- tober 1996 and the Brussels Declaration of 27 June 1997 urging the international com- munity to negotiate an international and le- gally binding agreement prohibiting the use, stockpiling, production and transfer of anti- personnel mines, Emphasizing the desirability of attracting the adherence of all States to this Conven- tion, and determined to work strenuously to- wards the promotion of its universalization in all relevant fora including, inter alia, the United Nations, the Conference on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä Disar- mament, regional organizations, and group- ings, and review conferences of the Conven- tion on neljäProhibitions or Restrictions on the Use of Certain Conventional Weapons Which May Be Deemed to Be Excessively Injurious or to Have Indiscriminate Effects, Basing themselves on the principle of in- ternational humanitarian law that the right of the parties to an armed conflict to choose methods or means of warfare is not unlim- ited, on the principle that prohibits the em- ployment in armed conflicts of weapons, pro- jectiles and materials and methods of warfare of a nature to cause superfluous injury or un- necessary suffering and on the principle that a distinction must be made between civilians and combatants, Have agreed as follows:

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletEuroopan komissio käynnistää jatkuvan valintamenettelyn löytääkseen sopimussuhteisia toimihenkilöitä, vuokranantaja joita komissio voi ottaa palvelukseen. Tässä uudessa järjestelmässä komissio julkaisee erilaisia profiileja ja vuokralainentehtäväryhmiä koskevia kiinnostuksenilmaisupyyntöjä omien tarpeidensa mukaan. Xxxxxxxx ottaa sopimussuhteisia toimihenkilöitä palvelukseen sekä määräajaksi että määräämättömäksi ajaksi eri alojen lisähenkilöstöksi, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristakun sellaista tarvitaan. Työsuhteeseen komission kanssa sovelletaan Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja1 ja komission päätöstä Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 79 artiklan 2 kohdan yleisistä täytäntöönpanosäännöksistä 2. 3 Sopimussuhteiset toimihenkilöt jaetaan neljään tehtäväryhmään (tehtäväryhmä I, häiriökäyttäytymisestä II, III ja IV), jotka vastaavat heidän hoitamiaan tehtäviä4. Kukin tehtäväryhmä jaetaan palkkaluokkiin ja - tasoihin5. Valintamenettely koostuu seuraavista vaiheista: - komissio julkaisee yhtä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäuseampaa profiilia ja tehtäväryhmää koskevan kiinnostuksenilmaisupyynnön; - hakijat tekevät hakemuksen rekisteröitymällä tätä tarkoitusta varten perustettuun tietokantaan; - kun vapaita toimia on tarjolla, komission yksiköt etsivät tietokannasta rajallisen määrän hakijoita, jotka hakemuksessa antamiensa tietojen perusteella vastaavat parhaiten kyseessä olevan tehtävän vaatimuksia; - kukin esivalittu hakija kutsutaan osallistumaan kiinnostuksenilmaisupyynnössä mainittuun kokeeseen (mainittuihin kokeisiin); - kokeen (kokeet) läpäisseet hakijat voidaan kutsua haastatteluun (haastatteluihin); - hakijoille voidaan tarjota tointa kokeen (kokeiden) ja haastattelun tulosten perusteella. Aina neuvotteluissa ei kuitenkaan onnistuta ja tuloksena voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanne. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitäKomissio haluaa muistuttaa hakijoille, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ymsopimussuhteisten toimihenkilöiden paikkoja koskeviin kiinnostuksenilmaisupyyntöihin vastaa yleensä suuri joukko erittäin päteviä hakijoita. 2003, 361). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessi, jossa mukana ovat häätäjän ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana Siksi on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niintodennäköistä, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistätietokantaan on rekisteröity enemmän ehdokkaita kuin komissiossa on tarjolla työpaikkoja sopimussuhteisille toimihenkilöille. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä:1 xxxx://xxx-xxx.xxxxxx.xx/xxxxx-xxxxxxx/XX/XXX/XXX/?xxx=XXXXX:00000X0000- 20140501&qid=1420710199480&from=EN (IV osasto, s. 210).

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletOpinnäytetyöni aiheeksi valikoitui erinäisten vaiheiden kautta Istanbulin sopimuksen käyttäminen rangaistuksen koventamisperusteena. Ollessani poliisiopintoihini liittyvässä työharjoittelussa Lapin poliisilaitoksella Rovaniemen pääpoliisiasemalla, vuokranantaja törmäsin useisiin lähisuhdeväkivaltatapauksiin niin valvonta- ja vuokralainenhälytystoiminnan kuin rikostorjunnankin sektoreilla työskennellessäni. Työharjoittelun lähiopintojaksolle ajoittuneella luennolla Poliisiammattikorkeakoulussa keväällä 2018 luennoitsija mainitsi opiskelijoille Suomessakin ratifioidusta yleissopimuksesta, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristajonka mukaan rikoksen kohdistuessa entiseen tai nykyiseen kumppaniin, häiriökäyttäytymisestä tulisi teosta seuraavan rangaistuksen olla ankarampi. Xxxxxxxxxxxx kertoi vasta hetki sitten kuulleensa sopimuksesta ensimmäistä kertaa jossain yhteydessä, eikä se ollut hänelle entuudestaan lainkaan tuttu. Itseni mukaan lukien myöskään kenelläkään paikallaolijoista ei vaikuttanut olevan tietoa kyseisestä sopimuksesta tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäsen huomioimisesta rikosprosessissa. Aina neuvotteluissa ei kuitenkaan onnistuta Nämä asiat herättivät kiinnostukseni aihetta kohtaan ja tuloksena voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilannepäätinkin luennoitsijalle lyhyesti puhuttuani tehdä aiheeseen liittyvän opinnäytetyön. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitäAjattelin, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan tietoisuutta sopimuksesta olisi hyvä lisätä. Päädyin myös tutkimaan aihetta omasta kiinnostuksestani oikeustieteeseen. Luennoitsijan mainitsema sopimus oli siis Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta, eli niin kutsuttu Istanbulin sopimus (Xxxxxxx ymCETS. 2003No.210, 361SopS 53/2015, jäljempänä Istanbulin sopimus tai sopimus). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessiSopimuksen taustalla oleva, jossa mukana erityisesti naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta ovat häätäjän ja häädettävän ongelma myös Suomessa. Henkilökohtaisten havaintojeni lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana se on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy pääteltävissä muun muassa asukkaiden valintamenettelyssäkansainvälisten ihmisoikeuksien valvontaelimien Suomelle antamista useista huomautuksista naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyen (esim. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niinCEDAW- komitea 2008).1 Myös tilastot antavat viitteitä siitä, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistälähisuhdeväkivalta on ongelma. Toimeksianta- jan nimeä Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 viranomaisten tietoon tulleissa lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 8800 uhria, joista noin 70 prosenttia oli naisia. Noin 40 prosentissa tapauksista oli kyse avio- ja avopuolisoiden keskinäisestä väkivallasta.2 1 HE 155/2014 vp, 14 2 Tilastokeskus 2017 Lähisuhdeväkivaltaan tai perheväkivaltaan voidaan määritellä kuuluvaksi kaikki perheen sisällä tapahtuva fyysinen, psyykkinen tai seksuaalinen väkivalta tai niiden uhka perheenjäsenen kohdistaessa ne toiseen perheenjäseneen3. Istanbulin sopimuksen avulla pyritään sen nimen mukaisesti puuttumaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan sekä lähisuhdeväkivaltaan. Sopimuksen artiklasta 46 löytyy lueteltuina raskauttavat perusteet, jotka tulisi huomioida rangaistusta koventavina seikkoina. Tärkeimpänä niistä käsittelen aiemmin mainitun artiklan 1 kohdan a alakohtaa, jonka mukaan entisten tai nykyisten, avio- tai avopuolisoiden tai seurustelukumppanien kesken tapahtuvasta väkivaltaisesta teosta tulisi tuomita ankarampi rangaistus verrattuna siihen, että teko kohdistuisi ”perheen ulkopuoliseen” henkilöön. Aiheeseen tarkemmin perehtyessäni kävi ilmi, että Istanbulin sopimuksen käyttäminen rangaistuksen koventamisperusteena ei julkaista opinnäytetyössäole täysin ongelmatonta. Toimeksiantajaan Suomen rikoslakia (RL, 39/1889) ei ole sopimuksen ratifiointivaiheessa muutettu vastaamaan sellaisenaan sopimuksessa mainittuja koventamisperusteita. Tämä mahdollisesti muodostaa ristiriidan rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen ja rikoslain keskittämisperiaatteen kanssa, joiden mukaisesti rikokset ja niistä seuraavat rangaistukset tulisi löytyä suoraan rikoslaista. Laillisuusperiaate on jo perustuslain (PL, 731/1999) tasolla määritelty rikosoikeuden keskeinen periaate. Työn aloitusvaiheessa itselläni heräsi ajatus siitä, että sopimus ja siihen liittyvät tiedot koventamisperusteet eivät ole välttämättä kovin laajasti edes tiedossa lainkäyttäjien keskuudessa siihen liittyvän vähäisen oikeuskäytännön perusteella. Pyrinkin työssäni muun ohella pohtimaan myös syitä siihen, miksei sopimuksen koventamisperusteiden osalta löydy enempää oikeusasteiden ratkaisuja. Samaan aiheeseen liittyviä aiempia tutkimuksia ei ole työni tekohetkellä tehty. Istanbulin sopimusta koskevia pro gradu -tutkielmia on kerätty muutama, mutta niissä lähinnä sivutaan sopimusta. Muita tutkimuksia, jotka koskevat sopimuksen huomioimista rikosprosessissa ei työni tekohetkellä löytynyt. Aiheeni on siinä mielessä ajankohtainen, että Suomi on antanut keväällä 2018 ensimmäiset lausuntonsa Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanoon liittyen sen valvomista varten perustetulle valvontaelimelle GREVIO:lle. Käsittelenkin työssäni näitä lausuntoja ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa näkökulman laajentamiseksi halusin tuoda esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä:myös hallinnon ulkopuolisten toimijoiden

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuolet, vuokranantaja ja vuokralainen, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokrista, häiriökäyttäytymisestä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistä. Aina neuvotteluissa ei kuitenkaan onnistuta ja tuloksena voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanne. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitäOppisopimuskoulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan oppisopimusopiskelijan tuen tarve tunnis- tetaan ja hänelle järjestetään tarvittavaa oppimi- sen tukea. Järvi-Suomen oppisopimuskoulutuk- sen järjestäjien kesken havaittiin, että tuetun op- pisopimuksen käytänteet, niihin perehtyneisyys sekä käytettävät ”työkalut” vaihtelevat toimijoit- tain. Tästä lähtökohdasta todettiin tarve ja mah- dollisuus vertaisoppimiseen sekä yhteiseen tue- tun oppisopimuskoulutuksen kehittämistyöhön. Järvi-Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestä- jät päättivät perustaa työryhmän, johon koottiin edustus kaikilta seitsemältä Järvi-Suomen alu- een oppisopimuskoulutuksen järjestäjältä. Mu- kana työskentelyssä ovat olleet Xxxxxx Xxxxxx (Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky/PO- KEn oppisopimuskoulutus), Xxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx ja Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxxx (Savon op- pisopimuskeskus), Xxxxx Xxxxxxxx ( Jyväskylän op- pisopimuskeskus), Xxxxx Xxxxxxxxxx (Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto/oppisopimuskoulutus), Xxxx-Xxxxxx Xxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx ym. 2003(Ylä-Sa- von ammattiopisto/oppisopimus), 361Xxxx Xxxxxxxx (Etelä-Savon koulutus Oy/oppisopimuspalvelut) ja Xxxxx Xxxx-Xxx (Pohjois-Karjalan aikuisopisto/op- pisopimuskoulutus). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessi, jossa mukana ovat häätäjän Kehittämiskohteet päätettiin yhteisessä idearii- hessä. Tavoitteeksi asetettiin hakea yhteinen nä- kemys tuettu oppisopimus –käsitteelle sekä koota hyvät käytänteet ja häädettävän lisäksi myös oikeus- luoda niiden pohjalta tuetun oppisopimuksen toimintamalli. Toimintatapojen vertailun ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64)niiden yhtenäistämisen kautta pyri- tään tuetun oppisopimuskoulutuksen prosessien selkiyttämiseen ja kuvauksiin. Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion Tuetulla oppisopimuksella tarkoitetaan oppimisen tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistämahdollistetaan opiskelijalle tarvittavan ammattitaidon hankkiminen ja tutkin- non suorittaminen tai tavoitteena olevan muun koulutuksen suorittaminen. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössäTuetun oppisopimus- koulutuksen toteuttaminen on vahvaa verkosto- työtä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot Oppisopimuskoulutuksen järjestäjä tarvit- see onnistuneen opintopolun takaamiseksi mui- denkin ammattilaisten osaamista. Järvi-Suomen toimijoilla on kerätty erilaisia paikallisia yhteistyöverkos- toja, joiden toimintamallien jakaminen monipuo- listaa kunkin toimijan paikallista osaamista. Pyr- kimyksenä on myös laajentaa yhteistyöverkostoa niin, että saadaan uusia nuorten kanssa toimijoita aktiivisiksi yhteistyökumppaneiksi. Opetus- ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaankulttuuriministeriö käynnisti vuonna 2013 toimenpideohjelman nuorten työssäoppimi- sen ja oppisopimuskoulutuksen uudistamiseksi. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä Sen tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen osana nuorisotakuun toimia li- sätä alle 25-vuotiaiden nuorten oppisopimuskou- lutusta. Yksi opetus- ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihinkulttuuriministeriön rahoit- tamista kehittämishankkeista on tuetun oppisopi- muskoulutuksen kehittäminen. Tutkimuskysymyksiä Tuetun oppisopimuksen opas on neljä:koottu Järvi-Suo- men oppisopimuskoulutuksen järjestäjien yhteis- työnä. Materiaali jakaantuu neljään osaan. Siihen on koottu oppisopimuskoulutusta koskevia sää- döksiä ja käsitteitä, kuvattu oppisopimuskoulu- tuksen etenemistä sekä materiaalia käytännön toteutukseen. Oppaan avulla jaetaan tietoa op- pisopimuskoulutuksen järjestäjille ja toteuttajille sekä kaikille oppisopimuskoulutuksen kanssa toi- miville tahoille.

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletNäitä Palveluehtoja sovelletaan Xxxxx.xxx -alustan käyttämiseen sekä kaikkiin tuotteisiin, vuokranantaja jotka ovat saatavilla Visma.netin kautta. Palveluiden tarjoajana on Visma Software International AS ja vuokralainenVisma maayhtiö joka toimittaa visma.netin (ks. luku 13); Asiakas ostaa käyttöoikeuden Visma.netiin Visman maayhtiöltä, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristajohon tästä eteenpäin viitataan nimellä «Visma». Palveluehdot ovat voimassa Visman ja Asiakkaan välillä ja yksilöivät Visman velvollisuudet Asiakasta kohtaan ja Asiakkaan velvollisuudet asiakkaana ja Visma.netin loppukäyttäjänä. Palveluehdoissa käytetään useita isolla alkukirjaimella kirjoitettuja termejä, häiriökäyttäytymisestä jotka määritellään kohdassa 14. Palveluehdot koskevat kaikkia Visma.net-palveluita käyttöliittymästä ja integraatiosta riippumatta. Ne sisältävät yksittäiset palvelut, jotka on integroitu Visman muiden ohjelmistotuotteiden kanssa, kuten Visma Business. Palveluehtojen osat, jotka erityisesti käsittelevät käyttöliittymää tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäintegraatiota eivät välttämättä ole voimassa siitä riippuen, kuinka palvelut on integroitu. Aina neuvotteluissa Jos et hyväksy Palveluehtoja tai jos sinulla ei kuitenkaan onnistuta ole tarvittavaa valtuutusta yritykseltäsi tehdä tilauksia ja/tai käyttää Visma.netiä, älä käytä Visma.netiä, lähetä tilauslomaketta tai hyväksy Palveluehtoja, kun ne esitetään. Hyväksytyt Palveluehdot muodostavat sitovan sopimuksen yrityksesi ja tuloksena voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanneVisman välillä, ja ne ovat voimassa, kun Palveluehdot on hyväksytty yrityksesi Ensisijaisen Yhteyshenkilön toimesta (ks. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitä, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ym. 2003, 361kohta 2.4). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessiPalveluehdot ja mahdolliset lisäehdot ovat saatavilla osoitteessa xxx.xxxxx.xxx/xx/xxxxxxxxxxxx, jossa mukana ovat häätäjän ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ne sisältävät aina maininnan siitä, milloin niitä on viimeksi muutettu. Tärkeitä Xxxxx.xxx -verkkosivustoja: xxx.xxxxx.xxx Kotisivu ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa sisäänkirjautuminen xxx.xxxxx.xxx/xx/xxxxxxxxxxx Hinta- ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö laskutustiedot xxx.xxxxx.xxx/xx/xxxx Tukivaihtoehdot ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä:saatavuus xxx.xxxxx.xxx/xx/xxxxxxxxxx Visma.netin turvatoimien kuvaus

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuolet, vuokranantaja Sopiminen on muotoilijan työssä keskeistä. Yhteistyösopimusten merkitys on lisääntynyt viime aikoina uudenlaisten työn ja vuokralainen, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokrista, häiriökäyttäytymisestä yrittämisen muotojen myötä. Muotoilijan ammattikuva monipuolistuu ja muuttuu. Työnkuva ja yhteistyön ehdot räätälöidään entistä useammin projektikohtaisesti. Tulevaisuudessa yhä useampi työskentelee palkkatyön sijaan tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäsen ohella yrittäjänä. Aina neuvotteluissa ei kuitenkaan onnistuta ja tuloksena Yrittäjänä toimiminen vaatii lähes aina sopimista. Toisaalta myös palkkatyössä toimivat muotoilijat saattavat joutua vastaamaan omien työtehtäviensä osalta myös oman osa- alueensa yhteistyösopimuksista. Yhteistyösopimuksen voi nimetä monella tapaa. Kyseessä voi olla vuokrasopimuksen purku- esimerkiksi • toimeksiantosopimus • alihankintasopimus • suunnittelusopimus • käyttöoikeussopimus. Tässä oppaassa yhteistyöllä viitataan ennen kaikkea sellaisiin tilanteisiin, joissa sopi- japuolet joko tekevät pidempiaikaista yhteistyötä tai häätötilanne. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitä, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ym. 2003, 361). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessikyse on projektiluontoisesta yh- teistyöstä, jossa mukana varsinainen yhteistyön tulos saattaa selvitä vasta yhteistyön edetessä. Tällaisissa tapauksissa on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota osapuolten oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä huomioida tilanteet, joita on vaikea ennakoida sopimuksen laatimi- sen vaiheessa. Oppaassa konkretisoidaan sopimusehtoja ja yhteistyötä kahdella erilaisella esimerkki- tapauksella. Xxxxx ja Xxxxx ESIMERKKI esimerkkejään yhteistyöstä ja sopimisesta. Xxxx Xxxxxxxx on erikoistunut palvelukonseptin suunnitteluun. Hän suorittaa erilaisia toimeksiantoja asiakkailleen. Sopimukset Xxxx tekee suoraan loppu- asiakkaan kanssa ja kerää tarvittavia tietoja palvelun potentiaalisilta käyttäjil- tä. Vaikka Xxxx toimii yksin hän hyödyntää työssään erilaisia yhteistyökump- paneita. Toisinaan Xxxx myös konsultoi asiantuntijoita ja toisia muotoilijoita työn suorittamiseksi. Täten Xxxx tekee erilaisia yhteistyösopimuksia yhteen asiakasprojektiin liittyen. Suvi Suunnittelija ja Xxxxx Xxxxxxxxxx ovat häätäjän työskennellet yhdessä useampien vuosien ajan ja häädettävän lisäksi ovat nyt päättäneet luoda yhteisen malliston. Markkinoimaan ja kaupallistamaan mallistoa he pyytävät mukaan Xxxxx Xxxxxxxx. Yhteistyö päätetään järjestää yhteistyösopimuksella. Suvilla ja Mikolla on molemmilla olemassa olevia malleja, jotka otetaan osaksi mallistoa. Lisäksi muotoilijoiden tarkoituksena on myös oikeus- luoda yhdessä uusia malleja osaksi mallistoa. VINKKI! Suvi , Xxxxx ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008Xxxxx voisivat järjestää yhteistyönsä myös yhteisen yrityksen muodossa, 6jolloin yhteistyön raamit muodostuvat osittain heidän valitseman yritysmuodon perusteella sekä muiden sopimusten, 8, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei kuten esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena osakassopimuksen ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niintyösopimusten, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä:perusteella.

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletRautatiealueella tehtävästä muusta työstä sekä rakennelmien ja laitteiden sijoittamisesta tulee sopia rataverkon haltijan, vuokranantaja ja vuokralainenVäyläviraston, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokrista, häiriökäyttäytymisestä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistä. Aina neuvotteluissa ei kuitenkaan onnistuta ja tuloksena voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanne. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 kanssa ( ratalaki 36 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitä, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ym. 2003, 361). Häätö Tämä asiakirja on sopimusta Sijoitussopimus ja sopimus rautatiealueella tehtävästä työstä täydentävä sopimusliite. Tarkemmat tiedot kerrotaan Väyläviraston verkkosivuilla: https:/ / xxxxx.xx/ ammattiliikenne-raiteilla/ lomakkeet-ja-luvat Yhteyshenkilö: Xxxxx Xxxx Puh: 040 6605852 Sähköposti: xxxxx.xxxx@xxxxxx.xx Lisätiedot: xxxxx://xxxxx.xx/xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx/xxxxxxxx Kaapelinäytöt Yritys: GRK Puh: 040 6585004 Lisätiedot: https:// xxxxx.xx/ rataverkko/ kunnossapito/ kaapelinaytto Rautatiealueelle voidaan sijoittaa muita kuin radanpitoon liittyviä johtoja, rakennelmia ja laitteita ja tehdä muuta kuin radanpitoon liittyvää työtä sopimalla käyttöoikeudesta ja toimenpiteen suorittami- sesta Väyläviraston kanssa. Väylävirasto voi olla kuukausia kestävä prosessitehdä sopimuksen, jossa mukana ovat häätäjän mikäli käyttöoikeudesta tai toimenpiteestä ei aiheudu vaaraa liiken- teelle eikä merkittävää haittaa radanpidolle, eikä työtä tai laitteiden sijoittamista voida muutoin järjes- tää tyydyttävästi ja häädettävän lisäksi myös oikeus- kohtuullisin kustannuksin. Hakijan yhteystiedot ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64)laskutusosoite sekä oikeustoimikelpoiset al- lekirjoittajat. Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja OulussaMahdollinen valtakirja. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä:☒ ☐

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletXxxxx terveysalan ammattihenkilöstön riittävyydestä on maailmanlaajuinen. Sa- malla kun kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kamppailevat yhä pahenevien rekrytointikriisien kanssa, vuokranantaja sairaanhoitajista on muodostunut maailmalla yksi ky- sytyimmistä ja vuokralainen, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokrista, häiriökäyttäytymisestä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäkansainvälisesti liikkuvimmista ammattiryhmistä. Aina neuvotteluissa ei kuitenkaan onnistuta ja tuloksena voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanneUseat länsimaat ovatkin hoitaneet terveydenhuollon henkilöstövajettaan jo vuosikymmeniä tur- vautumalla laajamittaiseen ulkomaisen työvoiman rekrytointiin (esim. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §Xxxxxx & Xxxxxx 2004; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitä, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ym. 2003, 361Xxxxxx 2007). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessiNäillä terveysammattilaisten globaaleilla työmark- kinoilla Suomi profiloitui vielä 1990-luvun lopulla pikemminkin ammattilaisten maasta- kuin maahanmuuttomaana. Vanheneva väestö sekä vähenevä ja yhä vai- valloisemmin raskaalle hoitoalalle houkuteltava työvoima muodostavat kuitenkin yhtälön, jossa mukana ovat häätäjän jonka edessä myös Suomessa on pohdittava uudenlaisia ratkaisuvaihto- ehtoja ja häädettävän lisäksi myös oikeus- toimintatapoja. Kysymys on siitä, miten vastata terveydenhuollon työvoi- man rekrytointiin, ammatilliseen koulutukseen ja ulosottoviranomaiset työnjakoon liittyviin haasteisiin (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana Tässä yhteiskunnallisesti dynaamisessa tilanteessa ulkomaalaiset sairaanhoitajat ovat herättäneet kasvavaa mielenkiintoa myös Suomessa. Toistaiseksi varsin pie- nilukuisena Suomen terveydenhuollossa näyttäytyvä ryhmä on asunnonvuokrausalalla toimiva yritysnoussut lyhyessä ajassa huomattavaksi kiinnostuksen ja toimintalinjausten kohteeksi niin kansalli- sessa politiikassa (ks. Xxxxxxxx & Xxxxxxxxxx 2008), joka hallinnoimediassa (ks. Haavisto ym. 2010) kuin yksittäisten työnantajien ja rekrytointifirmojenkin keskuudessa. Terve- ydenhuollon työpaikoilla ulkomaalaisen hoitajatyövoiman tienraivaajina ovat lu- kuisissa lehtiartikkeleissa1 näyttäytyneet muutamat ulkomailta – lähinnä Filippii- neiltä ja Unkarista – rekrytoidut sairaanhoitajat. Sairaanhoitajien kansainvälisillä muuttovirroilla on merkittäviä ja kauaskan- toisia seurauksia sekä lähettävien että vastaanottavien maiden terveydenhuolto- järjestelmille ja yhteiskunnille (ks. Xxxxxx & Xxxxxx 2004; Xxxxxx 2007; myös Xxxxxx 1991, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa147–173). Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa Muuttovirtojen mallit ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämäniiden käsitteellistämisen tavat koskettavat läheisesti myös muuttajia ja heidän perheitään (ks. Xxxxxx 2005; Xxxxxx 2009). Sairaanhoidon ammattilaiset ylittävät valtioiden välisiä rajoja lukuisin eri perustein: esimerkiksi työnhakijoina, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoistapakolaisina, turvapaikanhakijoina tai puo- lisoina. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä:Ulkomaalaisiin ammattilaisiin työvoimapotentiaalina kohdistettava huo-

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletLainsäädäntö ja siinä tapahtuvat muutokset vaikuttavat yrityksiin usein enemmän kuin ne itse aavistavatkaan. Uusia säädöksiä tulee jatkuvasti ja voimassa ole- via lakeja tarkistetaan säännöllisesti. Yhä suurempi osa sääntelystä on peräisin Euroopan unionista, vuokranantaja mikä tuo oman haasteensa juridiikan seuraamiseen. Yritys- ten kannalta keskeisiä ratkaisuja antavat puolestaan useat eri instanssit, kuten tuomioistuimet ja vuokralainenerilaiset lautakunnat. Kolme kertaa vuodessa ilmestyvä juridiikkakatsaus tuo esille keskeisiä uudistuk- sia ja sääntelyn muutoksia sekä ajankohtaisia juridiikkaan liittyviä asioita. Katsa- uksessa arvioidaan myös, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristamiten sääntely vaikuttaa yrityksiin. Seuraava juridiikka- katsaus ilmestyy vuodenvaihteessa 2021–22. Lisätietoa: Xxxxx Xxxxx-Xxxxxx Lakimies xxxxx.xxxxx-setala @xxxxxxx.xx Xxxxx Xxxxxx Johtava asiantuntija, häiriökäyttäytymisestä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäyhtiö- ja arvopaperi- markkinaoikeus xxxxx.xxxxxx@xxxxxxx.xx Xxxxxxxxx Xxxxxxxx Johtava veroasiantuntija emmiliina.kujanpaa @xxxxxxx.xx Vuoden vaihteessa on tarkoitus tulla voimaan työsopimuslain muutos, jonka mukaan työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuviin kilpailukieltosopimuksiin liittyy jatkossa työnantajalle aina maksuvelvollisuus. Aina neuvotteluissa Jatkossa maksuvelvollisuus ei kuitenkaan onnistuta ja tuloksena riipu siitä, kuinka pitkästä kilpailukiellosta on sovittu. Itse korvauksen määrä on sidottu kilpailukiellon pituuteen. Korvausvelvollisuus koskee myös johtajien kilpailukiel- tosopimuksia, mikä on nykytilaan nähden iso muutos. Vaikka ehdotus on vielä eduskunnan käsiteltävänä, tulee työnantajan varautua muutoksiin jo nyt. Jotta kilpailukieltosopimus olisi pätevä, on sille oltava olemassa erityisen painava syy. Tällöin työnantaja voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanne. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessiapätevästi rajoittaa kilpailukieltosopimuksella työnteki- jän oikeutta siirtyä töihin uudelle työnantajalle, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitäharjoittaa entisen työnanta- jan kanssa kilpailevaa toimintaa. Erityisen painavaa syytä arvioitaessa huomiota kiinnitetään työnantajan toiminnan laatuun ja suojan tarpeeseen, joka voi johtua liikesalaisuudesta, työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta tai työntekijän asemasta ja tehtävistä. Tällä hetkellä työsopimuslain mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta kilpailukieltosopimuksesta vain, jos rajoituksen kesto on yli kuusi kuukautta. Jatkossa tilanne muuttuu. Jos kilpailukieltoajaksi on sovittu korkeintaan kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava työntekijälle rajoitus- ajalta korvaus, joka vastaa 40 %:a työntekijän palkasta. Jos taas ajaksi on so- vittu yli kuusi kuukautta, on työntekijälle maksettavan korvauksen vastattava 60 %:a työntekijän palkasta. Kilpailukieltoajaksi voidaan sopia enintään yksi vuosi. Xxxxxxx on lähtökohtaisesti maksettava rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin. Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa ehto vahingonkorvauksen sijasta sopi- mussakosta, joka saa vastata korkeintaan työntekijän kuuden kuukauden palkkaa. Työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus. Irtisanomisaika on minimissään kolmasosa kilpailukieltoajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Jos työntekijä on päättänyt työsopimuksen, irtisanomisoikeutta ei enää ole. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Uuden säännöksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022. Siirtymäaika on yksi vuosi, jolloin ennen lain voimaantuloa sovittuun kilpailukieltosopimukseen so- velletaan tällä hetkellä voimassa olevia säännöksiä. Tämän jälkeen sovelletaan uusia säännöksiä. Ajatuksena on ollut, ettei työntekijöitä asetettaisi korvauksen suhteen erilaiseen asemaan riippuen siitä, onko kilpailukiellosta sovittu ennen vai jälkeen lainmuutosta. Lain taannehtivalla voimaantulolla edistettäisiin jokaisen lainmukaista oikeutta hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Työnantajalla on oikeus ilman irtisanomisaikaa irtisanoa ennen lain voimaantuloa sovittu kilpailukieltosopimus siirtymäkauden aikana eli siis vuoden kuluessa säännöksen voimaantulosta. Käy läpi olemassa olevat kilpailukielto- sopimukset ja mieti mitkä niistä haluat pitää voimassa. Irtisano ennen lain siirtymäajan päättymistä sellaiset kilpailukieltosopimukset, joista liiketoiminnan näkökulmasta voit tai haluat luopua. Mieti, onko käyttämääsi työsopimuspohjaa ja/tai kilpailu- kieltoehtoa tarvetta muuttaa. Älä käytä kilpailukieltoa työsopimuksessa vakioehtona. Huomioi, että vuokralainen velvoitetaan jatkossa jokaisen kilpailukieltosopimuksen peruste ja tarpeellisuus on syytä pohtia huolellisesti työ- sopimusta solmittaessa. Arvonlisäverolaki muuttui tavaroiden etämyynnin osalta 1.7.2021. Etämyyn- nistä on kyse silloin, kun tavara myydään yksityishenkilölle tai yksityishenki- löön rinnastettavalle taholle. Verohallinto on antanut uudistuksesta kattavan soveltamisohjeen ”Tavaroiden etämyynnin arvonlisäverotus”, diaarinumero VH/2040/00.01.00/2021. Uudistuksessa arvonlisäverolakiin otettiin säännökset sähköisen markkinapaikan, alustan tai vastaavan sähköisen rajapinnan verovelvollisuudesta. Veron suorit- tamisvelvollisuus sekä varsinaisen myyjän että sähköisen rajapinnan ylläpitäjän suorittamasta myynnistä syntyy silloin, kun ostajan maksu on hyväksytty. Enintään 22 euron arvoisten tavaralähetysten vapautus maahantuonnin arvon- lisäverosta poistettiin uudistuksen yhteydessä. Verottomuuden poistumisesta aiheutuvan hallinnollisen taakan pienentämiseksi enintään 150 euron arvoisiin lä- hetyksiin sisältyvien maahantuotavien tavaroiden etämyynnille otettiin käyttöön vapaaehtoinen yhden yhteyspisteen rekisteröinti- ilmoitus- ja maksujärjestelmä. EU:n ulkopuolelle sijoittautuneita myyjiä koskeva yhden yhteyspisteen erityisjär- jestelmä ja unioniin sijoittautuneita myyjiä koskeva vastaava järjestelmä laajen- nettiin kattamaan muutkin palvelut kuin telepalvelut, radio- ja televisiolähetys- palvelut ja sähköiset palvelut. Jälkimmäistä erityisjärjestelmää laajennettiin lisäksi yhteisön sisäisiin tavaroiden etämyynteihin riippumatta etämyyjien sijoittautumis- maasta. Yhteisön sisäisen tavaroiden etämyynnin verotusmaata koskevasta jäsenvaltio- kohtaisesta vuotuisen etämyynnin raja-arvosta luovuttiin ja etämyynti säädettiin verotettavaksi kulutusvaltiossa. Näin ollen etämyynti verotetaan Suomessa, jos tavaroiden kuljetus ostajalle päättyy Suomessa. Pienten yritysten hallinnollisen taakan helpottamiseksi ainoastaan yhteen jäsenvaltioon sijoittautuneen myyjän suorittama yhteisön sisäinen tavaroiden etämyynti verotetaan kuitenkin kulje- tuksen alkamisjäsenvaltiossa, jos toiseen jäsenvaltioon tapahtuneiden radio- ja televisiolähetyspalvelujen, sähköisten palvelujen tai telepalvelujen myyntien ja Yhteisön sisäisten tavaroiden etämyyntien kokonaisarvo EU:n alueella on enintään 10 000 euroa kalenterivuodessa. Etämyynnin arvonlisäverotuksen yhtey- dessä liikkeen tai sen osan luovutusta koskeva säännös siirrettiin aiemmasta arvonlisäverolain 19 a §:stä säädöksen 19 c §:ään teknisistä syistä. Tämä sään- nösmuutos tulee huomioida yritysten liike- toiminnan siirtoa koskevissa sopimuksissa, ja tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ym. 2003, 361). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessi, jossa mukana ovat häätäjän ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä:päivittää yrityksen käytössä olevat asiakirjamallit.

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletTässä artikkelissa tarkastellaan asianajotoi- meksiantosopimuksen syntymismekanismeja ja tuodaan esille muutamia sopimusoikeudellisia ongelmia, vuokranantaja ja vuokralainenjotka liittyvät asianajotoimeksiantoso- pimuksen syntyyn verkkoympäristössä. Lisäksi esitetään keinoja, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristajoilla näitä ongelmia voitaisiin välttää. Oikeustoimilain mukaan sopimus syntyy siten, häiriökäyttäytymisestä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäettä tarjoukseen annetaan hyväksyvä vastaus. Aina neuvotteluissa Tämä mekanismi ei kuitenkaan onnistuta ja tuloksena ole ainoa tapa, jolla sitovia sopimuksia syntyy. Sopimus voi olla vuokrasopimuksen purku- syn- tyä muutenkin osapuolten sopimustahtojen yh- tyessä. Sopimussidonnaisuus voi syntyä yksipuo- lisesti toisen osapuolen tahdonilmaisun seurauk- sena tai häätötilannejopa käyttäytymisvastuun perusteella il- man, että toisen osapuolen taholta annettaisiin minkäänlaisia tahdonilmaisuja. Vuokrasopimuksen purkamisella Toiminta verkkoympäristössä perustuu pää- sääntöisesti osapuolten passiiviselle vuorovai- kutukselle, jolla tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitä, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ymosapuolet eivät ole aikaan tai paikkaan sidottuja: Osapuo- let eivät sopimusta tehdessään ole yhtä aikaa saa- puvilla, eivätkä he useimmiten tapaa toisiaan myöhemmässäkään vaiheessa. 2003, 361)Sopijapuolet voi- vat antaa tahdonilmaisunsa jopa eri valtioista. Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessi, jossa mukana ovat häätäjän ja häädettävän Vielä tässä ei olisi mitään uutta suhteessa kir- jeenvaihdon perusteella tehtäviin sopimuksiin. Tietoverkoissa toimittaessa ongelmia aiheutuu kuitenkin edellä mainitun lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niinsiitä, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä – toi- sin kuin kirje – sähköinen viesti ei ole materiaa- linen esine: Sähköisen viestin (tiedoston) sisäl- töä voidaan jälkikäteen muuttaa ilman, että tuo- ta väärentämistä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistämillään tavoin havai- ta1. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössäEdelleen tahdonilmaisujen antamisen ja vas- taanottamisen sekä tahdonilmaisun sisältöön tu- tustumisen ajankohtia on usein vaikeaa, ellei peräti mahdotonta, näyttää jälkikäteen luotetta- vasti toteen. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot Edellä mainitut seikat nostavat esille useita ky- symyksiä, joista asianajotoimeksiannon syntymi- sen kannalta keskeisiä ovat ainakin seuraavat ky- symykset: 1) Miten sopimus syntyy, 2) milloin sitova toimeksiantosopimus on kerätty katsottava synty- neeksi? ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan3) mitä lakia verkkosopimukseen liit- tyvien kysymysten ratkaisemisessa on sovellet- tava? * Tämän artikkeli sisältyy Helsingin Kauppakorkeakoulussa tehtävään opinnäytetyöhön. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä:Artikkelin teemaan liittyvään keskusteluun voi osallistua Advonet -keskusteluryhmässä osoitteessa xxxx://xxx.xxxxxxx.xx/ (asianajajaliitto).

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletEsittelen opinnäytetyössäni näkemyksen yritysten välisten riitojen syntyperiin ja niiden ratkaisemiseen. Samalla esiin nousevat toimintatavat, vuokranantaja joilla riitojen syntyminen pyritään ehkäisemään oikeudellisin keinoin. Yritysten määrä kasvaa jatkuvasti ja vuokralainenyrityksen tekevät keskenään sopimuksia niin valtion sisällä kuin sen rajojen ulkopuolellekin. Suomalainen yrityskulttuuri kasvaa ja kansainvälistyy ja kehittyy kohti toimintatapaa, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokrista, häiriökäyttäytymisestä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäjossa sopimusteknisten yksityiskohtien pohtiminen on yhä suuremmassa roolissa. Aina neuvotteluissa ei kuitenkaan onnistuta Millä tavoilla elinkeinonharjoittajat turvaavat mutkattoman kaupankäynnin? Onko Suomessa käytössä järjestelmällisiä keinoja sopimuskonfliktien ratkaisulle? Toteutuuko Suomessa eri kokoisten yritysten välillä oikeusturva? Vai toimivatko suuryritysten talousresurssit pelotteena altavastaajille? Ennakoivasta oikeudesta on kirjoitettu jonkin verran ja tuloksena vaihtoehtoisista riidanratkaisumenetelmistä kirjallisuutta on menetelmien yleistymisen myötä ilmaantunut enemmän. Ennakoivan lainkäytön fokus voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanne. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessiausein ennakoivaa sopimista, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa keskittyy sopimustekniikkaan. Tärkein ajatus ennakoivan oikeudellisen lähestymistavan soveltamisessa on sujuvan liiketoiminnan turvaaminen. Ennakoivan lainkäytön asiantuntijat Xxxxx Xxxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxxx ovat usein lähteinä. Tein kesällä 2007 Turun kauppakamarissa selvityksen siitä, millä tavoilla Turun seudun yrittäjät pyrkivät välttämään sopimusriitoja. Samalla oli tarkoitus selvittää, tunnetaanko välimiesmenettelyä riidanratkaisumenetelmänä, ja käytetäänkö sitä. Selvitys tehtiin käyttämällä tiedonkeruumenetelminä sähköistä kyselylomaketta ja haastatteluita. Tämä opinnäytetyö käsittelee konfliktinratkaisua käytännön näkökulmasta, siis tavoista löytää yhteisymmärrys konfliktitilanteissa mahdollisimman vähin vaurioin ja seurauksin. Legalistista keskustelua ei voi sivuuttaa kokonaan, mutta pääpaino on praktisessa tulkintajuridiikassa. Vaihtoehtoisista riidanratkaisumenettelyistä, siis tavoista käsitellä syntynyt riita muualla kuin tuomioistuimessa, ensimmäisenä esiin nousee välimiesmenettely, jossa ratkaisu tehdään yhden tai useamman välimiehen toimiessa käräjätuomarin sijalla. Yritykset voivat keskenään sopia käsittelyn rakenteesta ja muista tekijöistä. Välimieslautakunta toimii puolueettomana osapuolena ja ratkaisuntekijänä. Sovintomenettelyssä pyritään hakemaan ratkaisu riitaan siten, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ymse mahdollisimman vähän loukkaisi kummankaan osapuolen etuja. 2003, 361). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessi, jossa mukana ovat häätäjän ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niinSovintomenettely edellyttää, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä kumpikin osapuoli haluaa ja pystyy joustamaan omista oikeuksistaan toisen hyväksi. Erilaisia sovintomenettelyitä on useita, vapaasta neuvottelusta institutionaaliseen tuomioistuinsovitteluun. Ennakoiva oikeus on yrityksen sisäinen toimintatapa, jolla pyritään välttämään riidan syntyminen oikeudellisin keinoin. Tämän varsin amerikkalaismallisen toimintaperiaatteen mukaan yritys pyrkii ottamaan huomioon mahdollisimman kattavasti kaikki ne sopimuksen yksityiskohdat, joista johtuen sopimus voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistäirtisanoa tai käyttää väärin. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot Juridisten asiantuntijoiden käyttö sopimusteknisissä seikoissa on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä:vielä tarpeeseen nähden vähäistä.

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletSopimus on kahden tai useamman henkilön tai yhteisön keskenään tekemä osapuo- lia sitova päätös” (Suomisanakirja.) ”Psykologinen sopimus, vuokranantaja eli hiljainen, molempien osapuolten velvollisuuksia koskevan ymmärryksen työsuhteesta, jonka varassa arki etenee” (Xxxxxxxxx, 2009, s. 20). Edellä on tiivistettynä se, mitä ajattelemme sopimuksen terminä tarkoittavan ja vuokralainenmitä psy- kologinen sopimus tarkoittaa. Xxxxxxxx (1995, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristas. 6) taas tiivistää sopimuksen olevan kah- den tai useamman osapuolen väliset velvoitteet toisiaan kohtaan. Nämä velvoitteet hy- väksytään ja niitä noudatetaan, häiriökäyttäytymisestä koska tiedämme, että saavuttaaksemme jotain, on mei- dän myös toimittava sovitulla tavalla. Tämä toimii luonnollisesti kahteen suuntaan, esi- merkiksi kun työelämässä työntekijä täyttää velvollisuutensa, odottaa hän työnantajansa täyttävän omansa, ja toisin päin. Kaikilla meillä on ajatuksia eri ihmissuhteissamme ja kanssakäymisessä, että mitä odo- tamme ja oletamme siitä saavamme ja mitä annamme vastineeksi. Tällaisen vaihtokau- pan osaset eivät useinkaan ole rahallisia tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistänumeerisesti mitattavia. Aina neuvotteluissa Psykologinen sopi- mus käsitetään yleisesti kuvaamaan tällaista työnantajan ja työntekijän välistä sanatonta sopimusta. Niitä asioita mitä kumpikin odottaa toiselta, mitä ei kuitenkaan onnistuta suoraviivai- sesti kerrota heidän välisessään työsopimuksessa. Psykologista sopimusta voidaan nykyään ajatella esiintyvän myös niin kutsutulla metata- solla, organisaation tai muun ryhmän sisällä yhteisinä uskomuksia, ja tuloksena jaettuina käsityk- sinä työpaikan normeista, kulttuurista ja työyhteisen jäsenten suhteista. (Xxxxxxxx, 1995; Xxxxxxxxx, 2009; Xxxxxx & Xxxxxx, 2006). Psykologinen sopimus voi olla vuokrasopimuksen purku- myös kollegoiden välinen, luottamustoimessa, kuin myös ystävyyssuhteissa, parisuhteessa, lääkäri-potilas- suhteessa, ja kaikissa vuorovaikutuksellisissa suhteissa ihmisten välillä (Conway & Xxxxxx 2006, s. 16–17). Psykologinen sopimus perustuu työntekijän itselleen omaksumiin ja hänen aikaisempiin kokemuksiinsa perustuviin uskomuksiin ja oletuksiin, siitä, millaisia velvollisuuksia hä- nellä on työssä ja mitä hän voi siitä odottaa vastineeksi (Xxxxxxxxx, 2009, s. 20). Psykologinen sopimus luo ihmiselle turvaa; jokainen haluaa työssään varmastikin ajatella olevansa arvostettu ja olevansa turvassa niin työn keston kuin työolojen puolesta. Työnantaja taas odottaa usein lojaalisuutta, ahkeruutta ynnä muita työntekijästä lähtöi- sin olevia piirteitä. Kaikki relationaaliset palkkiot ovat varmastikin myös vastavuoroisia; aivan kuten työnan- taja odottaa työntekijältä luotettavuutta, pitää myös työntekijän pystyä luottamaan työnantajaan monella eri tasolla. Työ on iso osa ihmisen elämää. Jos ajatellaan niin sanottua normaalia vuorokausirytmiä, kuuluu siihen noin 8 tuntia työtä, se on yksi kolmasosa vuorokaudesta. Viikosta työ useimmiten vie vähintään viisi päivää seitsemästä. Siksi olisikin tärkeää, että työ on sel- laista missä viihtyy, mitä ei tee vain ja ainoastaan palkan ja pakon takia. Xxxxxxxxx piirteet työssä sitten saavat aikaan työssä viihtymistä ja työstä nauttimista? Ja miten psykologinen sopimus edistää näiden asioiden muotoutumista ja työssä jaksa- mista? Voidaan ajatella myös, että organisaation tekemä työ työntekijöiden hyvinvoinnin eteen, johtaa suurempaan sitoutumiseen ja pidentää työuria. Tällä säästettäisiin mm. rekry- tointi-, koulutus ja muita juoksevia kuluja uusien työntekijöiden palkkaamisessa. Tutki- muksissa on huomattu, että mitä paremmin ihminen viihtyy työssään, sitä pienempi on vaihtuvuuden todennäköisyys (Juuti 2006, s. 34; Wellin 2007, s. 69). Jokainen varmaan- kin voi samaistua tähän, mikäli viihtyy työssään, ei välttämättä tule tarvetta tai häätötilanne. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästihalua vaihtaa. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § Xxxxx ja 8:63 §; HE 304/94 vpXxxxxxxx, 2017, s. 70) kutsuvat tämän tyyppistä sitoutumista jatkuvuus- sitoutumiseksi, kun uuden työpaikan ei ajatella tuovan mitään lisäarvoa, vaan nykyinen on riittävän hyvä ja vastaa sitä, mitä henkilö työltään haluaa. Yksityiskohtaiset perustelutPyrkimällä työssä viihtymiseen, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksestahyvään työhön, 8 lukuon yleisesti huomattu olevan positiivisia vaikutuksia niin talouteen, 3 kappale; Kanerva ymtehokkuuteen kuin työntekijöiden hyvinvointiin ja työuupu- muksen ehkäisyyn. 2003Psykologisen sopimuksen kunnioittamisella näiden asioiden toteutu- minen voidaan varmistaa. Nykyisen työelämän voidaan ajatella olevan pirstaloitunutta ja nopealiikkeistä, 260jossa pär- jäävät vain menestyjät. Tulosta haetaan tiukkojen mittareiden kautta ja tulospaineiden keskellä joskus ihmisyys unohtuu. Kuitenkin tämän kaiken keskellä, myös työhyvinvointi ja työelämän inhimillisyys nostaa koko ajan asemaansa, vastakohtana kaikelle kiireelle ja paineille. (Xxxxx & Salmi, 2014, s. 16–24.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessiaTyöelämän muutosta kuvastaa myös se, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitämiten lyhyitä työurat nykyään ovat verrattuna tilanteeseen vielä pari vuosikymmentä sitten. Sen sijaan että enää tavoiteltaisiin pitkää uraa, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ymns. 2003eläkevirkaa, 361)on nykyään melkein suo- situs vaihtaa työpaikkaa muutaman vuoden välein, jotta oppiminen ja työn tuomat haas- teet pysyvät eikä työ ala puuduttaa. Häätö Psykologinen sopimus nousee esille puhuttaessa inhimillisyydestä työelämässä, kuinka lojaalisuus, turvallisuus, työpaikkakiusaamisen nollatoleranssi ynnä muut ihmisen viihty- vyydelle ja turvallisuuden tunteelle tärkeät seikat ovat läsnä työelämässä. Psykologisella sopimisella voi olla kuukausia kestävä prosessiiso rooli tulevaisuuden työelämässä, jossa mukana ovat häätäjän sen muutoksissa ja häädettävän lisäksi myös oikeus- työn vaihtu- vuudessa. Psykologisen sopimuksen avulla, kun työarki voidaan suorittaa ilman jatkuvaa neuvottelua tai epävarmuutta, vaan molemmat osapuolet voivat luottaa toisiinsa ja ulosottoviranomaiset vas- tavuoroisuuteen (Xxxxxxxxxx 2008Xxxxxxxxx 2009, 6, 8, 64s. 20–21). Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä:.

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletPieksämäen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma, vuokranantaja vasu, on tehty vuonna 2008 huomioi- den valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Vuonna 2013 työryhmä on päi- vittänyt vasun ajan tasalle. Jokaisella varhaiskasvatusyksiköllä on yksikkövasu, josta käy ilmi, miten päivähoitoa toteutetaan kaupungin yhteisen vasun periaatteiden mukaisesti. Lap- selle tehdään oma yksilöllinen vasu yhteistyössä perheen kanssa, näin huomioidaan perhei- den ja vuokralainenlasten toiveet sekä tarpeet. Lasten vasujen pohjalta tehdään päiväkodin ja ryhmiksen lapsiryhmälle sekä perhepäivähoitajalle ryhmävasu, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristajossa kootaan yhteen lasten vasuista nousseet tavoitteet varhaiskasvatustoiminnan toteuttamiselle. Varhaiskasvatussuunnitelmilla turvataan kaikille lapsille tasavertaiset hoito-, häiriökäyttäytymisestä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäkasvu- ja oppi- mismahdollisuudet. Aina neuvotteluissa ei kuitenkaan onnistuta Varhaiskasvatussuunnitelma on kunnallisen varhaiskasvatuksen ohjauk- sen väline ja tuloksena voi keskeinen henkilöstön työväline. Varhaiskasvatuksen suunnitelmallisuus ja pit- käjänteisyys edellyttävät koko henkilöstön sitoutumista yhteisiin suunnitelmiin. Lapsen hyvinvointi, kasvu, kehitys ja oppiminen edellyttävät perheiden ja varhaiskasvatus- henkilöstön tiivistä yhteistyötä ja kasvatuskumppanuutta. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lasta kuunnellaan ja hänen tarpeistaan huolehditaan mahdollisim- man hyvin. Xxxxxx pitää saada olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanne. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessialapsi, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitänauttii elämästä ja leikistä oppien samalla uu- sia asioita. Xxxxxxx, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (aika ja rajat ovat aikuisen lapselle antama perusta kasvuun ja kehitykseen. ♥ Xxxxxxx ymon huolenpitoa, välittämistä, vastuunottoa, lapsen kuulemista ja hyväksymistä, lapsen kysymyksiin vastaamista, hellyyttä, sylissä pitämistä … ♥ Aika on aikuisen läsnäoloa, saatavilla oloa, yhteisiä hetkiä, ihan arkisia asioita esim. 2003pyy- kinlajittelua, 361)ruuanlaittoa yhdessä, lelujen siivoamista yhdessä, leikkipuistossa leikkimistä, pulkkamäessä laskemista… ♥ Xxxxx tuovat lapselle säännöllisyyttä, rytmiä, johdonmukaisuutta ja turvallisuutta. Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessiNe suo- jaavat lasta, jossa mukana ovat häätäjän ettei hän vahingoita itseään, toisia ihmisiä ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ympäristöään. Aikuinen asettaa rajat, joista pidetään kiinni. Jokainen lapsi on ihana oma itsensä! Työryhmä: lastenhoitaja Xxxxx Xxxxxxxxx, päiväkodin opettaja Xxxxx Xxxxxxxx, kiertävä erityislastentarhan- opettaja Xxxx Xxxxxxxxx, vastaava lastenhoitaja Xxxxx Xxxxxxxx, päivähoidon ohjaaja Xxxx Xxxxxxx Valokuvat: Tilhi ryhmiksestä Piirrokset: Nenonpellon ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä:Harjun päiväkotien lapset Ajatelmat: Nenonpellon päiväkodin eskarit

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletSyksyllä 2020 Ruokolahden kunnassa oltiin poikkeuksellisen tilanteen äärellä, vuokranantaja kun silloinen kun- nanhallitus ja vuokralainenvastavalittu kunnanjohtaja eivät päässeet yhteisymmärrykseen kuntalain (410/2015) 42.1 §:ssä (419/2021) säädetyn johtajasopimuksen sisällöstä. Erimielisyydet kohdistuivat kunnan- johtajan palvelussuhteen ehtoihin ja erokorvausedellytyksiin. Kunnanjohtaja ei puuttuvan johta- jasopimuksen takia suostunut aloittamaan virkatehtäviensä hoitoa määrättynä ajankohtana eikä irtisanoutumaan toisen kunnan palveluksesta. Kunnanvaltuusto ei pitänyt tätä hyväksyttävänä poissaoloperusteena. Koska johtajasopimukseen ei edelleenkään päästy, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristavaltuusto päätyi purkamaan kunnanjohtajan virkasuhteen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (nyttemmin laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta 304/2003, häiriökäyttäytymisestä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäviranhaltijalaki) 41 §:n perusteella. Aina neuvotteluissa Virkasuhteen purkamisperusteena käytettiin myös sitä, ettei kunnanjohtaja ollut anonut viranhaltijalain 18 §:n tarkoittamaa sivutoimilupaa ollessaan samanaikaisesti toisessa virassa. eduskuntakäsittelyn aikana hallintovaliokunta päätyi siihen, että määräaikaa ei kuitenkaan onnistuta ollut perusteltua eritellä lain tasolla, koska sopimusneuvottelut voivat ajallisesti vaihdella. Lailla asetetun velvoit- teen katsottiin riittävän kuntien päätöksenteon ohjaamiseen. (HaVM 5/2021 vp, 6–7.) edellytyksistä ja tuloksena sen työnjaosta sopimisen osalta. Johtajasopimuksen sisällön täsmentäminen edellyttää ymmärrystä siitä, millainen sopimus joh- tajasopimus on luonteeltaan. Sopimuksen luonne on asiassa olennainen, koska se osoittaa, mitä lainsäädäntöä sopimukseen ja sen laatimiseen sovelletaan, mistä sopimuksessa voidaan sopia ja mitä oikeusvaikutuksia sovitulla on (ks. Xxxxxxx 2000, 79). Sopimuksen luonteella on merki- tystä myös siksi, että se osoittaa oikeuspaikan (tuomioistuimen), jossa sopimusta koskevat eri- mielisyydet tulisi ratkaista (ks. Harjula & Prättälä 2023, 403). Xxxxxx Xxxxxxxx ja Xxxx Xxxxxxxxx (2023, 369) mukaan johtajasopimus on julkisoikeudellinen sopimus yksinkertaisesti siksi, että sii- tä säädetään kuntalaissa. Heidän mukaansa johtajasopimusta koskevat erimielisyydet tulee rat- kaista hallintoriita-asiana (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 808/2019, 20 §, HOL). Xxxx Xxxxxxxxxxx (2020, 26–27) mukaan johtajasopimus on luonteeltaan julkisoikeudellinen sopimus julkisoikeudellinen sopimus. Sarvilinna jättää kuitenkin täsmentämättä, mitä hän sillä tarkoittaa. Xxxxx Xxxxxxxxx (2021, 12) kuvaa johtajasopimusta julkisoikeudelliseksi sopimukseksi, johon voi sisältyä yksityisoikeudellisia piirteitä (ks. myös Xxxxxxxxx 2017, 15). Xxxxxx Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx (2021, 92) tulkitsevat sen sijaan asiaa tarkemmin perustelematta, että johtajasopimus on hallintosopimus (hallintolaki 434/2003, 3.1 §). Myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies (AOA 29.6.2023 nro 1536/2022) on tulkinnut asiaa tarkemmin perustelematta, että ”johtajasopimuk- sen tekemisessä on kyse hallintosopimuksesta”. AOA:n mukaan johtajasopimukseen sovelletaan hallintolain tarkoittamaan hallintosopimukseen sovellettavia säännöksiä (AOA 29.6.2023 nro 1536/2022, 5). Toisistaan poikkeavat tulkinnat muodostavat perusteen syventää oikeudellista ymmärrystä johtajasopimuksen luonteesta. Tässä artikkelissa tarkastellaan kunnanjohtajan johtajasopimusta lainopillisesti. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Mikä johtajasopimus on oikeudelliselta luonteeltaan? 2) Mistä johtajasopimuksessa voimassa olevan oikeuden mukaan sovitaan? Jälkimmäinen kysymys on jaettu seuraaviin alakysymyksiin: a) Mitä kunnan johtamisedellytyksistä on sovittava? b) Mistä ei saa sopia? c) Mitä kunnan johtamisen työnjaosta voidaan sopia? Tutkimuksen aineistona käytetään kunnanjohtajan johtajasopimukseen sovellettavaa lainsää- däntöä, virallislähteitä, oikeuskäytäntöä sekä oikeuskirjallisuutta. Tutkimuksen ulkopuolelle raja- taan Ahvenanmaan maakunnan alueen kunnanjohtajat, koska heihin sovellettava sääntelykehik- ko eroaa Manner-Suomen kunnanjohtajien sääntelykehikosta (ks. Ahvenanmaan itsehallintola- ki 1144/1991, Ahvenanmaan maakunnan kuntalaki 1997:73). Lisäksi tutkimuksen ulkopuolelle rajataan kuntayhtymän johtavan viranhaltijan (kuntalaki 64.5 §, 419/2021) sekä hyvinvointi- oikeudellisia säännöksiä ja yleisiä oppeja sovelletaan juuri kunnanjohtajan johtajasopimukseen. Lisäksi tutkimuksessa tulkitaan voimassa olevan oikeuden sisältöä. Tältä osin tutkimuksen tavoitteena on antaa lainsoveltajille tulkintasuositukset johtajasopimusta koskevan säännök- sen soveltamisesta (ks. Xxxxxxxxxx et al. 2023, 3.1; Xxxxxx 2006, 256; Aarnio 1989, 302–303). Metodologisesti tutkimusta voidaan luonnehtia käytännöllisen lainopin ja teoreettisen lainopin yhdistelmäksi (ks. Aarnio 2006, 238). Lainopin ohella tutkimus sisältää oikeuspoliittisen ulottu- vuuden (Ervasti 2011, 86–87. Ks. Siltala 2003, 131–132), jota ilmentävät kuntalain 42 §:n täs- mentämistä koskevat kehitysehdotukset. Artikkeli etenee siten, että ensin tarkastellaan sopimusten yleisiä luokitteluperusteita, minkä jälkeen siirrytään täsmentämään johtajasopimuksen luonnetta. Tämän jälkeen tarkastellaan joh- tajasopimuksen tekemiseen ja sen sisältöön sovellettavaa lainsäädäntöä ja annetaan merkityssisäl- töjä kunnan johtamisen edellytyksille. Lopuksi esitetään tulkintakannanotot johtajasopimuksen luonteesta ja siinä sovittavista asioista, ja esitetään de lege ferenda -kannanotto siitä, miten johta- jasopimuksesta tulisi säännellä. Sopimuksen luonteen määräytyminen sen sisällön perusteella Oikeustieteessä sopimukset on perinteisesti luokiteltu julkisoikeudellisiin ja yksityisoikeudellisiin sopimuksiin. Tämä jaottelu juontaa juurensa Xxxxx Xxxxxxxx 1950-luvulla kehittämään käsite- lainoppia edustaneeseen dikotomiaan (Rytkölä 1950, 28; ks. myös Rytkölä 1965). Rytkölän ajat- telussa olennaista oli se, että sopimus voi olla vuokrasopimuksen purku- vain joko julkisoikeudellinen tai häätötilanneyksityisoikeudel- linen. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaaSekamuotoinen sopimus ei ollut mahdollinen, jopa välittömästikoska oikeussuhteesta johtuvat välittömät oikeusvaikutukset eivät Rytkölän mukaan voi olla sekaluonteisia. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelutRytkölä 1950, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 26034.) Häädöllä taas Rytkölän ajattelussa yksityisoikeudellisen sopimuksen tunnusmerkistö perustui yleisessä sopimusoikeudessa vakiintuneeseen ja edelleen voimassa olevaan määritelmään, jonka mukaan yksityisoikeudellinen sopimus syntyy kahden tai useamman yhtäpitävän tahdonilmaisun seurauksena. Tahdonilmaisulla tarkoitetaan oikeudellista prosessiasopijapuolen ilmaisemaa tahtoa, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitäjolla omien oikeuksien perustaminen, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan muuttaminen, siirtäminen tai kumoaminen ilmaistaan. (Xxxxxxx ym. 2003, 361). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessi, jossa mukana ovat häätäjän ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008Hemmo & Hoppu 2024, 6, 8Sopimuksen syntyminen.) Sopimus muodostaa sopijapuolten välille yksityisoikeudellisen oikeussuhteen. Tässä sopimus- suhteessa sopimuksen osapuolet toimivat oikeushenkilöinä. (Xxxxxxxxxxx & Annola 2018, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä:5–8,

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletVuoden 2019 alussa oli valtakunnallisesti otsikoissa kuntien yksityisille palveluntuottajille ulkoista- missa hoivapalveluissa paljastuneet vakavat epäkohdat ja hoitovirheet. Uutisoinnissa syytettiin hankintalakia ja pelkällä halvalla hinnalla kilpailuttamista, vuokranantaja vaikka suurin ongelma oli aivan muualla. Talouselämän Xxxxx Xxxxxxxxx 30.1.2019 haastatteleman, julkisia hankintoja valvovan Kilpailu- ja vuokralainenkuluttajaviraston tutkimuspäällikön Xxx Xxxxxxxxx mukaan KKV:hen ei ollut kantautunut ”mitään suurta huolta kilpailutuksen osaamisesta”. Vaikka tarjouspyyntöön olisi kirjattu päätöksenteon pe- rusteeksi halvin hinta, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristaasetetaan tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksilla haluttu laatutaso hankit- taville palveluille. On siis yleinen väärinkäsitys, häiriökäyttäytymisestä että palveluiden tuottajat valittaisiin pelkän halvan hinnan perusteella. Xxxxxxxxx sanoin: Samassa artikkelissa (Karkkola 30.1.2019) haastateltu kuntajuristi Xxxxxx Xxxxxx korostaa Jansso- nin tavoin sopimusosaamista ja -valvontaa: Vaikka hoivapalveluongelmissa keskustelu painottui palveluostoihin ja kuntien ulkoistaman palve- lun tuottamisen epäonnistumiseen, samaa pätee myös tukipalvelu- ja tavarahankintoihin. Ilman järjestelmällistä sopimusajan seurantaa sekä aktiivista sanktioiden ja kannustemallien käyttämistä sopimukseen kirjatut vähimmäisvaatimukset saattavat jäädä saavuttamatta. (Karkkola 30.1.2019.) Julkisessa hankintayksikössä työskentelevä hankinta-ammattilainen soveltaa työssään lähes päi- vittäin hankintalakia ja sen osaamista edellytetäänkin ammatissa toimimiseen. Vähemmälle huo- miolle on kuitenkin jäänyt sopimusjuridinen osaaminen, vaikka varsinkin pienissä kunnissa ja kau- pungeilla valtaosa hankinta-ammattilaisten työstä on itse asiassa sopimusten valmistelua yhteis- työssä hankinnan kohteen substanssiosaajien kanssa. Ilman sopimuksen valmistelijan riittävää osaamista sopimusoikeudesta saattaa sopimukseen eksyä ristiriitoja, epämääräisiä ilmaisuja tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäkohtuuttomia vaatimuksia, jotka aiheuttavat haasteita sopimuskaudella. Aina neuvotteluissa Sopimuskausi eli varsinainen hankinnan toteuttaminen alkaa hankintasopimuksen allekirjoituk- sesta. Tällöin hankinta on siirtynyt kilpailutusprosessista sopimuksen tehneen vastuualueen tai toimintayksikön henkilöstön vastuulle, joiden on myös tunnettava sopimuksen sisältö ja oikeuskei- nojen käyttö virhetilanteissa. Huolellisesti valmisteltu sopimus saattaa nimittäin itsessäänkin ai- heuttaa ylimääräisiä kustannuksia, jos toimittajaa ei kuitenkaan onnistuta sopimuskaudella valvota eikä reklamaatioita suoritushäiriöissä tehdä. Esimerkkinä tilanne, jossa tarjouspyyntöön on määritelty sanktioita, jotka tarjoaja on ottanut sopimushinnoittelussaan huomioon. Jos sanktioita ei virhetilanteissa sovelleta, hankintayksikkö maksaa turhaan ylimääräistä sanktioehdosta – ja tuloksena luonnollisesti menettää vielä so- pimussuunnittelussa huomioidun oikeuden sanktiokorvausten vaatimiseen. Sopimuskauden aikaisissa ongelmatilanteissa onkin olennaista ymmärtää käytettävissä olevien oi- keussuojakeinojen lisäksi kirjallisten reklamaatioiden tärkeys osana suoritushäiriöiden hallintaa. Reklamaatioilla ohjataan toimittajaa korjaamaan toimintaansa ja niiden avulla todennetaan vakavat puutteet sopimusten keskeisten vaatimusten toteuttamisessa, mikäli sopimuksen irtisanomiseen, purkamiseen, vahingonkorvausten vaatimiseen tai muiden sanktioiden käyttöön päädytään. Tästä syystä sopimuskauden aikaisella suoritushäiriöiden hallinnalla on oltava yhdenmukainen toiminta- malli koko organisaatiossa. Vastuutuksilla ja ohjeistuksella varmistetaan, ettei sopimus jää pelkäksi dokumentiksi kilpailutuksen toteuttamisesta, vaan se toimii sopimusohjauksen käytännön työka- luna ja reklamaatioita hyödynnetään sekä kootaan järjestelmällisesti koko sopimuskauden ajan. Huolellisella kirjallisella reklamoinnilla julkisissa hankinnoissa voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilannemyös yhteiskunnallisesti oh- jaavaa merkitystä. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaaHankintalain 81 §:n 1 momentin 9 kohdan esitöissä (HE 108/2016 vp, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.188) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitätode- taan, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ymkilpailutuksen aikaisena tarjoajan poissulkemisperusteena voidaan käyttää myös muiden hankintayksiköiden kanssa tehdyissä hankintasopimuksissa ilmenneitä vakavia puutteita, jos ne on dokumentoitu riittävästi. 2003Mikäli julkiset hankintayksiköt seuraavat aktiivisesti toimittajiensa suoritus- kykyä ja arkistoivat järjestelmällisesti tehdyt kirjalliset reklamaatiot, 361)omalle toiminnalle saadun hyö- dyn lisäksi autetaan muita hankintayksiköitä rajaamaan pois kilpailusta sellaiset toimittajat, joita huolellisesti toimiva yksityinenkään toimija ei haluaisi sopimuskumppanikseen. Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessiJulkisen sektorin reklamaatioiden hallinnan ja hankintayksiköiden välisen viestinnän tehostamisella kyettäisiinkin to- dennäköisesti estämään esimerkiksi edellä kuvattuja ongelmia pitkällä aikavälillä, jossa mukana ovat häätäjän sillä hankinta- yksiköiden yhtenäinen toimintatapa pakottaisi toimittajat ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä:palveluntuottajat korjaamaan toimin- taansa saadakseen hankintasopimuksia julkiselta sektorilta.

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletAjatuksen opinnäytetyöni aiheeksi sain edellisessä työpaikassani työskennellessäni vuokravälittäjänä. Xxxx tehnyt työtäni jo muutaman vuoden ajan, vuokranantaja ja vuokralainen, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokrista, häiriökäyttäytymisestä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäkuitenkaan täysin ymmärtämättä häätöprosessin kulkua. Aina neuvotteluissa ei kuitenkaan onnistuta ja tuloksena voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanne. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitä, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ym. 2003, 361). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessi, jossa mukana ovat häätäjän ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana Isossa yrityksessä kun on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä tapana jakaa tehtäviä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistävain jokin yksikkö hoitaa yhdenlaiset asiat. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössäNiinpä, minä en koskaan joutu- nut häätöprosessin kanssa tekemisiin sen enempää, mitä valituskirjeitä otin vastaan. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot Liikuin kyllä usein taloyhtiöidemme alueille ja keskustelin asukkaiden kanssa heidän asumisviihtyvyydestään ja näin koin kuitenkin häätöprosessin juuret tutuksi kuten myös häädön lopputuloksen, eli tyhjän asunnon. Laskujen käsittely, kun kysymyk- sessä oli avainten sarjoitus, huoneiston siivous- tai jopa remontointitilauksen tekemi- nen sekä lavan tilaaminen huoneiston tyhjennystä varten, kuuluivat työni arkeen. Tässä opinnäytetyössäni keskityn siis satakuntalaisen vuokravälittäjän näkökulmasta käsittelemään asumisen ongelmia vuokra-asunnoissa. Taustatiedoiksi käyn työssäni läpi asumisen ja asunnottomuuden tilastoja, kuten myös tilastoja asuntokunnista ja vuokraajista. Xxxxxx myös taustaa sopimusoikeudesta ja vuokrasopimuksesta, jotta on kerätty helpompi mieltää vuokrasopimuksen irtisanominen ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaanpurkaminen. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia Syitä häätöi- hin käyn läpi lain näkökulmasta. Vuokravälittäjälle jokainen häätö on murheellinen tapahtuma jo pelkästään oman hukkaan heitetyn työnsä mitätöinnin johdosta, sekä myös häädetyn asukkaan osalta. Niinpä päätin, että tässä opinnäytetyössäni keskityn vuokravälittäjän auttamiseen siinä, mitä on tehtävä, kun kysymyksessä on häiriölli- nen häädettävä vuokralainen tai voidaanko sitä vielä varoitusmenettelyllä ehkäistä. Häiriöthän voivat olla monenlaisia aina maksamattomista vuokrista huoneiston huo- noon hoitoon. Maksamattomat vuokrat ovat häätämisessä se helpoin tie, kun taas häi- riöistä häätäminen vaatiikin jo hieman enemmän. Työssäni käyn lyhyesti läpi myös muita asumismuotoja ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta jopa asunnottomuutta. Asumisoikeusasunnot ja osaomistusasunnot, jotka ovat keskittyneet lähinnä pääkau- punkiseudulle, jätän huomiotta. En myöskään pohdi omistusasunnoista häätämistä; siinä riittäisi aineistoa jopa toiseen opinnäytetyöhön. Suurin osa työstäni on oikeusdogmatiikkaa. Työn teoreettinen osa perustuu lakiin, aiheesta kirjoitettuihin oikeuslähteisiin, kuten lakia soveltavaan kirjallisuuteen ja hal- lituksen esitykseen ja vahvistukseksi teoriaan olen liitteeksi lisännyt malliasiakirjoja. Xxxx pyrkinyt selvittämään mitä kulloinenkin lainpykälä sanoo käsiteltävästä asiasta ja miten se tulkitaan. ( Husa, 2008, 20) Ensin luvussa kaksi ja kolme käyn läpi Suo- messa yleisimmin esiintyvät asumismuodot ja perehdyn asiasta annettuihin tilastotie- toihin. Luvun neljä kokonaisuus on yleinen sopimusoikeus tarkasteltuna myös vuok- ra-asumisen kannalta. Luvusta viisi eteenpäin aina lukuun yhdeksän asti käsittelen sopimuksen irtisanomista ja purkamista lopulliseen häätötoimitukseen asti. Luvussa kaksitoista on itse aikanani kaipaama lyhyt kertaus ja ohjeistus siitä, miten toimia, kun vuokralainen aiheuttaa asumisessaan ongelmia vuokranantajalle. Työni havain- nollistamiseksi olen poiminut liitteet Yrityksen asiakirja – nimisestä teoksesta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä:pyytänyt kihlakunnan ulosottomieheltä asiakirjat Satakunnan ulosottoviraston har- joitteluohjelmasta.

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletPilvilaskennan kehityksen myötä pilvipalveluista on tullut maailmanlaajuinen ilmiö ja niiden käyttö laajenee jatkuvasti. Ne kuuluvat jo monen yksittäisen ih- misen jokapäiväiseen elämään. Yritystenkin piirissä IT-palveluiden ulkoistus- trendi on siirtynyt vahvasti kohti pilvipalveluita. Tämä kehitys aiheuttaa sen, vuokranantaja että fyysisesti tieto alkaa siirtymään yritysten ja vuokralainenyksityiskäyttäjien laitteilta pil- vipalveluiden tarjoajien keskitettyihin palvelinkeskuksiin. (Xxxx, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristaXx & Xxxx, häiriökäyttäytymisestä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistä2011.) Tilanteessa, jossa asiakas ulkoistaa ydintoimintonsa pilvipalveluun, on oltava selvät ja dokumentoidut takeet palvelun toimivuudesta. Aina neuvotteluissa Palvelutasoso- pimukset (Service level agreement, SLA) ovat keino antaa näitä takeita ja raken- taa luottamusta asiakkaan ja palveluntarjoajan välille. (Xxxxxx, Xx & Xxxxx, 2010.) Pilvipalveluiden turvallisuus onkin suurin yksittäinen yritysten intoa pilvipalveluiden käyttöön hillitsevä tekijä (Subashini & Kavitha, 2011). Palvelutasosopimus antaa parhaimmillaan asiakkaalle selvän kuvauksen palvelusta ja siitä, millä tasolla sen on pysyttävä. Kattavan ja sopivan palveluta- sosopimuksen tekeminen ei kuitenkaan onnistuta ja tuloksena voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanne. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästiole helppoa. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelutXxx, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksestaXxxxx & Hussain, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 2602012.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessiaTilanne on sama kuin minkä tahansa muunkin työkalun kanssa: mikäli käyttöön ei löydy vaadittua taitoa, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitälopputuloksestakaan ei saada toivottua. Esimerkiksi, jos asiakkaan neuvottelijalla ei ole tarpeeksi teknistä ymmärrystä, sopimuksesta voi tulla sopimaton asiakkaan tarpeisiin nähden (Tripathy & Pat- ra, 2011). Sopimusta tehtäessä on siis tärkeää tuntea konteksti hyvin. Kun asia- kas tiedostaa riskit jo sopimuksen tekovaiheessa, pystyy hän ottamaan ne huo- mioon ja rakentamaan sopimuksen, josta on yritykselle todellista lisäarvoa. Taloudellisesta näkökulmasta katsottuna pilvipalveluissa on jo nyt kyse hyvin merkittävästä liiketoiminnasta ja palvelutasosopimusten kehittyminen on avainroolissa pilvipalveluiden kehittymiselle, koska luotettavuus ja jatkuvuus ovat ulkoistavalle yritykselle elintärkeitä. Pilvipalveluista ja palvelutasosopi- muksista löytyy paljon tutkimusta, mutta huomattavaa on, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ymaiheen uutuu- den vuoksi hyvin pieni osa tutkimuksesta on vielä ehtinyt tieteellisiin journa- leihin asti. 2003Kuitenkin kyseessä on hyvin ajankohtainen aihe, 361)josta tarvitaan lisää tutkimusta. Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessiVaikka pilvipalveluita ja palvelutasosopimuksia on tutkittu erik- seen, vain pieni osa tutkimuksesta on keskittynyt pilvipalveluihin ja palveluta- sosopimukseen yhtenä kokonaisuutena. Aiemmin tehdyissä tutkimuksissa on pyritty rakentamaan viitekehystä pilvipalveluiden palvelutasosopimusten te- kemiselle, mutta niihin liittyviä riskejä ei ole vielä tutkittu tarpeeksi. Tässä tut- kimuksessa pyritään siis löytämään riskejä, joihin pilvipalvelun asiakkaan on kiinnitettävä huomiota sopimusmallista riippumatta. Tämä tutkimus on kirjallisuuskatsaus, jossa mukana ovat häätäjän on pyritty käyttämään ajan- kohtaisia ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64)luotettavia tieteellisiä lähteitä. Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä Tämän tutkimuksen tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten kartoittaa pilvipalveluiden palvelutasosopimuksiin liittyviä riskejä yritysasiak- kaan näkökulmasta. Tutkielmassa vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: • Mikä on pilvipalvelu? • Mikä on pilvipalvelun palvelutasosopimus? • Mitkä ovat pilvipalveluiden palvelutasosopimusten riskit asiak- kaalle? Tutkielman rakenne on seuraava. Tutkielman toisessa luvussa määritellään pil- vilaskenta ja häätöjen taustalla pilvipalvelut ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja käydään läpi erilaiset palvelu- ja toteutusmallit. Kolmannessa luvussa taas määritellään palvelutasosopimukset ja niiden eri- tyispiirteet pilvipalveluissa, sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistäkäsitellään palvelutasosopimusten solmimista ja monitorointia. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössäNeljäs luku keskittyy pilvipalveluiden palvelutasosopimusten riskien käsittelyyn asiakkaan näkökulmasta. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä:Tutkielma päättyy yhteenvetoon.