Common use of Johdanto Clause in Contracts

Johdanto. Laboratoriolaitteilta vaaditaan luotettavaa toimintaa eikä toimintahäiriöitä saa syntyä. Or- ganisaation toiminta pysyy tehokkaana ja luotettavana, kun laitteiden kunnossapito on systemaattista, suunniteltua ja harkittua. Jos toimintatapa on reagoiva eli vasta laitteen rikkoutuessa siihen kohdistetaan resursseja ja huomiota, ei tehokas ja luotettava toimi- nallisuuden tavoittelu onnistu. (Xxxxxx & Lehtiö 2017, 101.) Järviön ja Lehtiön (2017, 101) mukaan laitteiston täydellisen luotettavuuden tavoittelu ei ole kannattavaa taloudellisesta näkökulmasta. Ehkäisevässä kunnossapidossa laitteis- ton luotettavuuden tason ja taloudellisen kannattavuuden välillä on vahva yhteys. Lait- teiston luotettavuuden tason noustessa myös kustannukset nousevat. Laitteiston luotet- tavuus on käytännössä taloudellinen asia, johon vaikuttaa organisaation halu panostaa huollollisiin toimintaperiaatteisiin. Tässä opinnäytetyössä on vertailtu, millaisia kustannuksia on syntynyt, kun laitteille teh- tävät huollot ovat laitevalmistajan tarjoaman sopimuksen alaisena. Sopimuksen alaisia laitteita vertaillaan laitteisiin, joiden huollot tehdään ilman ulkopuolisen palveluntarjoajan sopimusta. Yrityksen toimeksiantona on pohdittu, ovatko kaikki sopimukset tarpeellisia ja mistä syntyy ylimääräisiä kustannuksia. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida, miten jatkossa voidaan toimia yksittäisten laitteiden ja sopimusten kanssa, kun tulevai- suudessa pyritään taloudelliseen tehokkuuteen laitehankintoja ja huoltosopimuksia teh- täessä. Työn tarkoituksena on vertailun perusteella arvioida mahdollisia taloudellisia kustannuk- sia. Vertailusta saadut tulokset ovat perusteena tehtyihin johtopäätöksiin mahdollisista säästöistä. Mahdollisia säästökohteita on perusteltu kustannustehokkuuden näkökul- masta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Opinnäytetyö on tehty salassapitosopimuksen alaisena. Toimeksiantajayritys haluaa py- syä salaisena, joten siitä käytetään nimitystä yritys A. Myös laitetoimittajat sekä laitteiden tyypit ja mallit pidetään salaisina, jottei niiden perusteella pystytä tekemään johtopäätök- siä, mitä yritys A tekee.

Johdanto. Laboratoriolaitteilta vaaditaan luotettavaa toimintaa Tämä palkkausjärjestelmä kuuluu osana Kemianteollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n väliseen öljy-, kaasu- ja petrokemian teollisuutta koskevaan työehtosopimukseen. Palkkausjärjestel- män tarkoituksena on määritellä, millä perusteella ja millä tavoin tuotantolaitosten työntekijäin palkkaus määräytyy. Palkkaussopimuksessa mainittujen eri palkkaryhmien ohjepalkat määri- tellään edellä mainitussa työehtosopimuksessa. Palkkausjärjestelmä ei perustu vakansseihin eikä toimintahäiriöitä saa syntyäsäätele laitosten miehitystilannetta. Or- ganisaation toiminta pysyy tehokkaana Palkkausjärjestelmän tavoitteena on, että se tehokkaan koulutustoiminnan avulla lisää henki- lökunnan ammattipätevyyttä ja luotettavanaluo koko työelämän ajaksi mahdollisuuksia, jotka kannustavat kehittämään ammattitaitoa ja palkitsevat siitä. Korkea ammattitaito parantaa toiminnan laatua, jolloin tuottavuus nousee, tuotteiden laatu paranee ja työturvallisuus sekä ympäristönsuojelu kehittyy. Palkkausjärjestelmä ottaa huomioon tehtävien vaativuuden sekä henkilön ammattitaidon. Palkkaporrastusta varten on olemassa viisi vaativuusluokkaa, joita merkitään vaativammasta vähiten vaativaan numeroilla 1, 2, 3, 4 ja 5. Henkilön sijoittuminen näihin palkkaryhmiin mää- räytyy hänen ammattitaitonsa perusteella. Palkkaryhmästä toiseen siirtyminen tapahtuu ammattipätevyyden lisääntymisen perusteella, mikä puolestaan tapahtuu järjestelmällisen koulutuksen ja työnopastuksen avulla yhdessä teh- tävään harjaantumisen kanssa. Jokainen joutuu työskentelemään kaikissa niissä tehtävissä, joita asianomaisen ammatin hal- linta edellyttää. Ammattitaidon ajan tasalla pitäminen edellyttää tuotantoteknologian ja ammat- titaitovaatimusten muuttuessa uusien tietojen ja taitojen hankkimista. Palkkauksen kannalta tämä merkitsee, että henkilölle maksetaan palkkaa näissä palkkaryhmissä sen mukaan, mitä hän osaa eikä sen mukaan, mitä hän kulloinkin tekee. Henkilön palkkakehitys palkkaryhmissä on ensisijaisesti riippuvainen siitä, miten hänen am- mattitaitonsa kehittyy ylempään palkkaryhmään siirtymistä varten. Tämän lisäksi maksetaan jokaisessa ryhmässä ns. aikaharjaantumislisää määräajan kuluttua laskettuna siitä hetkestä, jolloin henkilö on nimetty kyseiseen ryhmään. Saavutetun ammattitaidon lisäämiseksi, syventämiseksi tai monipuolistamiseksi on palkkaryh- missä etenemisen rinnalle ja lisäksi luotu mahdollisuus siirtyä erikseen sovitulle vastuualueille. Erikseen sovituille vastuualueille on mahdollisuus siirtyä, kun laitteiden kunnossapito on systemaattistaolemassa vastuualueita, suunniteltua joi- den tehtävät ovat laajuudeltaan, vaativuudeltaan tai vastuultaan vaativampia kuin kyseisen osaston tai ammattiryhmän korkeimman palkkaryhmän tehtävät ja harkittuaasianomainen henkilö täyt- tää erikseen sovitun vastuualueen hoitamiselle asetetut edellytykset. Jos toimintatapa on reagoiva eli vasta laitteen rikkoutuessa siihen kohdistetaan resursseja ja huomiota, ei tehokas ja luotettava toimi- nallisuuden tavoittelu onnistuNäillä erikseen sovituilla erikoisvastuualueilla työskentelevien henkilöiden palkkaus määrittyy tässä palkkausjärjestel- mässä sovitulla tavalla. (Xxxxxx & Lehtiö 2017, 101Lisäksi työnantaja ottaa huomioon henkilöiden henkilökohtaisia erityisominaisuuksia maksa- malla pätevyyslisää.) Järviön ja Lehtiön (2017, 101) mukaan laitteiston täydellisen luotettavuuden tavoittelu ei ole kannattavaa taloudellisesta näkökulmasta. Ehkäisevässä kunnossapidossa laitteis- ton luotettavuuden tason ja taloudellisen kannattavuuden välillä on vahva yhteys. Lait- teiston luotettavuuden tason noustessa myös kustannukset nousevat. Laitteiston luotet- tavuus on käytännössä taloudellinen asia, johon vaikuttaa organisaation halu panostaa huollollisiin toimintaperiaatteisiin. Tässä opinnäytetyössä on vertailtu, millaisia kustannuksia on syntynyt, kun laitteille teh- tävät huollot ovat laitevalmistajan tarjoaman sopimuksen alaisena. Sopimuksen alaisia laitteita vertaillaan laitteisiin, joiden huollot tehdään ilman ulkopuolisen palveluntarjoajan sopimusta. Yrityksen toimeksiantona on pohdittu, ovatko kaikki sopimukset tarpeellisia ja mistä syntyy ylimääräisiä kustannuksia. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida, miten jatkossa voidaan toimia yksittäisten laitteiden ja sopimusten kanssa, kun tulevai- suudessa pyritään taloudelliseen tehokkuuteen laitehankintoja ja huoltosopimuksia teh- täessä. Työn tarkoituksena on vertailun perusteella arvioida mahdollisia taloudellisia kustannuk- sia. Vertailusta saadut tulokset ovat perusteena tehtyihin johtopäätöksiin mahdollisista säästöistä. Mahdollisia säästökohteita on perusteltu kustannustehokkuuden näkökul- masta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Opinnäytetyö on tehty salassapitosopimuksen alaisena. Toimeksiantajayritys haluaa py- syä salaisena, joten siitä käytetään nimitystä yritys A. Myös laitetoimittajat sekä laitteiden tyypit ja mallit pidetään salaisina, jottei niiden perusteella pystytä tekemään johtopäätök- siä, mitä yritys A tekee.

Johdanto. Laboratoriolaitteilta vaaditaan luotettavaa toimintaa eikä toimintahäiriöitä saa syntyäMaailmalla vallitsevan tilanteen vuoksi yritysten tulee olla jatkuvasti valmiina tarttumaan jokaiseen mahdollisuuteen. Or- ganisaation toiminta pysyy tehokkaana Asiakkaat ovat vaativia, palveluita ja luotettavana, kun laitteiden kunnossapito tuotteita on systemaattista, suunniteltua enemmän kuin koskaan tarjolla. Tämän vuoksi yritysten tulee seurata kilpailijoita ja harkittuapyrkiä olemaan heidän edellään. Jos toimintatapa Kannattava liiketoiminta ja sekä toiminnan kehittäminen on reagoiva eli vasta laitteen rikkoutuessa siihen kohdistetaan resursseja ja huomiota, ei tehokas ja luotettava toimi- nallisuuden tavoittelu onnistu. (Xxxxxx & Lehtiö 2017, 101.) Järviön ja Lehtiön (2017, 101) mukaan laitteiston täydellisen luotettavuuden tavoittelu ei ole kannattavaa taloudellisesta näkökulmasta. Ehkäisevässä kunnossapidossa laitteis- ton luotettavuuden tason ja taloudellisen kannattavuuden välillä on vahva yhteys. Lait- teiston luotettavuuden tason noustessa myös kustannukset nousevat. Laitteiston luotet- tavuus on käytännössä taloudellinen asia, johon vaikuttaa organisaation halu panostaa huollollisiin toimintaperiaatteisiinelinehto yritysten kannalta. Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, millainen palvelusopimusmalli olisi kannattava yritykselle X ja mitä siihen tulisi ottaa huo- mioon. Lisäksi työn tarkoitus on vertailtuantaa toimeksiantajalle näkökulmia palvelusopimusmallin kehittä- mistyön tueksi. Palvelusopimukset ovat yrityksen ja asiakkaan välisiä sopimuksia, millaisia kustannuksia on syntynytjolloin esimerkiksi autoliike huol- taa asiakkaan auton aina, kun laitteille teh- tävät huollot ovat laitevalmistajan tarjoaman sopimuksen alaisenakorjaustarve tulee, koska asiakas maksaa kuukausittain tiettyä so- pimusmaksua. Sopimuksen alaisia laitteita vertaillaan laitteisiinTämä tuo turvaa sekä asiakkaalle ja autoliikkeelle, joiden huollot tehdään ilman ulkopuolisen palveluntarjoajan sopimustajolloin autoliike saa jatkuvaa tu- lovirtaa ja asiakas voi ajaa pelotta murehtimasta tulevista huolloista. Yrityksen toimeksiantona Tällä hetkellä yrityksellä ei ole olemassa olevaa palvelusopimusmallia. Yrityksellä on pohdittuvisioita mallista, ovatko kaikki sopimukset tarpeellisia mutta mitään konkreettista ei vielä ole valmiina. Yrityksellä on takanaan kaksi voitokasta vuotta, mutta vallitsevan tilanteen ja mistä syntyy ylimääräisiä kustannuksiakomponenttipulan vuoksi, on tärkeää laajentaa tarjontaa ja tarjota asiakkaille lisäarvoa. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida, miten jatkossa voidaan toimia yksittäisten laitteiden ja sopimusten kanssa, kun tulevai- suudessa pyritään taloudelliseen tehokkuuteen laitehankintoja ja huoltosopimuksia teh- täessä. Työn Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on vertailun perusteella arvioida mahdollisia taloudellisia kustannuk- siatutkia palvelusopimusmallia yrityksessä X kannattavuuden kannalta ja miten kannattavuuden tekijät vaikuttavat työkalun käyttäytymiseen. Vertailusta saadut tulokset ovat perusteena tehtyihin johtopäätöksiin Työ rajataan Suo- meen ja koskemaan vaan kiinteitä kustannuksia ja niiden vaikutuksia. Xxxxxxxxxxxxxx ei tietenkään kata kaikkia yrityksen kiinteitä kustannuksia, vaan tässä työssä huomioidaan vain tietty osa kiin- teistä kustannuksista. Tutkimus on luonteeltaan tutkimuksellinen ja tiedonkeruuseen käytetään yri- tykseltä saatavia tietoja aikaisemmista projekteista ja niiden kannattavuudesta sekä mahdollisista säästöistähuoltotarpeista ja niiden kestoista ja kustannuksista. Mahdollisia säästökohteita Tutkimuksen tarkoitus on perusteltu kustannustehokkuuden näkökul- masta pitkällä aikavälillä tarkasteltunaselvittää palveluso- pimuksen kannattavuuden laskennassa hyödynnettäviä asioita. Opinnäytetyö on tehty salassapitosopimuksen alaisenajaettu teoriaosuu- teen ja tutkimukselliseen osaan. Toimeksiantajayritys haluaa py- syä salaisenaAluksi opinnäytetyössä esitellään yrityksen liiketoiminta, joten siitä käytetään nimitystä yritys A. Myös laitetoimittajat tuotteet ja palvelut. Tämän jälkeen keski- tytään yrityksen kustannuksiin, tuottoihin ja kannattavuuteen. Teoriaosuudessa käsitellään kannat- tavuuden merkitystä ja kannattavuusajattelua sekä laitteiden tyypit kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tarkastellaan myös kannattavuuden mittaamista myyntikatteen, käyttökatteen ja mallit pidetään salaisinakriittisen pisteen avulla. Lopuksi tutkitaan eri tekijöitä, jottei niiden perusteella pystytä tekemään johtopäätök- siä, mitä yritys A tekeejotka vaikuttavat tulevan työkalun kehittämiseen. Tämän jäl- keen tehdään yhteenveto tutkimuksen tuloksista ja pohditaan lopputuloksia.

Johdanto. Laboratoriolaitteilta vaaditaan luotettavaa toimintaa Tällä hetkellä melkein jokainen autoliike, jonka yhteydessä on huolto, tarjoaa jonkin asteista huoltosopimusta uuden auton oston yhteydessä. Huoltosopimukset voivat olla joko täysin autoliikkeen omia huoltosopimuksia tai maahantuojan tai valmistajan tarjo- amia huoltosopimuksia. Huoltosopimukset ovat keskittyneet lähinnä henkilöautoihin, mutta joissakin autoliikkeissä tarjotaan hyötyajoneuvoillekin jonkinlaista huoltosopi- musta. Hyötyajoneuvot huoltosopimusten suhteen ovat jääneet melkein kokonaan huomiotta, koska niiden käyttökustannukset riippuvat paljolti siitä, mihin tarkoitukseen autoja käy- tetään. Hyötyajoneuvoilla saatetaan koko sen käytön ajan ajaa esimerkiksi pelkillä sora- teillä, jolloin kuluvat osat ovat kovilla erityisesti jarrut tai niillä voidaan ajaa pelkästään lyhyitä matkoja, jotka sisältävät paljon käynnistys- ja sammutuskertoja, jolloin auton akut ovat koetuksella. Eri käyttötilanteet ja – tavat vaikuttavat näin ollen auton kunnos- sapitokuluihin. Näiden asioiden takia hyötyajoneuvojen kulujen suuruutta on vaikea arvioida tarkasti. Tästä johtuu se, ettei hyötyajoneuvoille tarjota usein huoltosopimuk- sia. Huoltosopimusta kannattaa kuitenkin tarjota asiakkaille siitä syystä, että auton käyttö- kustannukset olisivat ennakoitavissa. Se tarjoaisi asiakkaalle helppoutta tuoda auto huoltoon. Lisäksi huolloista ei tulisi yllätyskuluja, koska asiakas olisi maksanut jo etu- käteen huollosta. Asiakas pystyisi näin ollen hallitsemaan auton kuluja eikä toimintahäiriöitä saa syntyäasiakkaan tarvitsisi maksaa kerralla suurta summaa kun auto käy korjaamolla. Or- ganisaation toiminta pysyy tehokkaana Opinnäytetyön tarkoituksena on suunnitella ja luotettavana, kun laitteiden kunnossapito on systemaattista, suunniteltua kartoittaa huoltosopimuksen sisältö ja harkittua. Jos toimintatapa on reagoiva eli vasta laitteen rikkoutuessa siihen kohdistetaan resursseja ja huomiota, ei tehokas ja luotettava toimi- nallisuuden tavoittelu onnistu. (Xxxxxx & Lehtiö 2017, 101.) Järviön ja Lehtiön (2017, 101) mukaan laitteiston täydellisen luotettavuuden tavoittelu ei ole kannattavaa taloudellisesta hinta Ford-merkkisille Transit-mallisille hyötyajoneuvoille sekä yrityksen että asiak- kaan näkökulmasta. Ehkäisevässä kunnossapidossa laitteis- ton luotettavuuden tason Mitä huoltosopimuksen tulisi sisältää, että se olisi yritykselle tar- peeksi tuottava ja taloudellisen kannattavuuden välillä on vahva yhteyssamalla tarpeeksi edullinen asiakkaalle. Lait- teiston luotettavuuden tason noustessa myös kustannukset nousevat. Laitteiston luotet- tavuus on käytännössä taloudellinen asiaTyö tehdään SOK Autokaup- pa Oy:lle Tampereen toimipisteeseen, johon vaikuttaa organisaation halu panostaa huollollisiin toimintaperiaatteisiin. Tässä opinnäytetyössä on vertailtu, millaisia kustannuksia on syntynyt, kun laitteille teh- tävät huollot ovat laitevalmistajan tarjoaman sopimuksen alaisena. Sopimuksen alaisia laitteita vertaillaan laitteisiin, joiden huollot tehdään ilman ulkopuolisen palveluntarjoajan sopimusta. Yrityksen toimeksiantona on pohdittu, ovatko kaikki sopimukset tarpeellisia ja mistä syntyy ylimääräisiä kustannuksia. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida, miten jatkossa voidaan toimia yksittäisten laitteiden ja sopimusten kanssa, kun tulevai- suudessa pyritään taloudelliseen tehokkuuteen laitehankintoja ja huoltosopimuksia teh- täessä. Työn tarkoituksena on vertailun perusteella arvioida mahdollisia taloudellisia kustannuk- sia. Vertailusta saadut tulokset ovat perusteena tehtyihin johtopäätöksiin mahdollisista säästöistä. Mahdollisia säästökohteita on perusteltu kustannustehokkuuden näkökul- masta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Opinnäytetyö on tehty salassapitosopimuksen alaisena. Toimeksiantajayritys haluaa py- syä salaisena, joten siitä käytetään josta jäljempänä käytettään nimitystä yritys A. Myös laitetoimittajat sekä laitteiden tyypit ja mallit pidetään salaisina, jottei niiden perusteella pystytä tekemään johtopäätök- siä, mitä yritys A tekeeAutomaa.

Johdanto. Laboratoriolaitteilta vaaditaan luotettavaa toimintaa eikä toimintahäiriöitä saa syntyä. Or- ganisaation toiminta pysyy tehokkaana ja luotettavana, kun laitteiden kunnossapito on systemaattista, suunniteltua ja harkittua. Jos toimintatapa on reagoiva eli vasta laitteen rikkoutuessa siihen kohdistetaan resursseja ja huomiota, ei tehokas ja luotettava toimi- nallisuuden tavoittelu onnistu. (Xxxxxx & Lehtiö 2017, 101.) Järviön ja Lehtiön (2017, 101) mukaan laitteiston täydellisen luotettavuuden tavoittelu ei ole kannattavaa taloudellisesta näkökulmasta. Ehkäisevässä kunnossapidossa laitteis- ton luotettavuuden tason ja taloudellisen kannattavuuden välillä on vahva yhteys. Lait- teiston luotettavuuden tason noustessa myös kustannukset nousevat. Laitteiston luotet- tavuus on käytännössä taloudellinen asia, johon vaikuttaa organisaation halu panostaa huollollisiin toimintaperiaatteisiin. Tässä opinnäytetyössä kehitetään selainpohjainen sovellus autopaikkojen vuokrasopi- musten tulostamista varten. Sovellus on vertailtutarkoitettu käytettäväksi kiinteistöalan yritykses- sä, millaisia kustannuksia joka vuokraa asuntoja sekä autopaikkoja vuokralaisille. Mahdollisimman pitkälle kehitetyt resurssit sekä muut liiketoiminnan kannattavuutta lisää- vät tekijät aikaansaavat liiketoiminnalle tärkeän tuloksen kasvun. Kiinteistöalan palvelun- tarjoajalle on syntynyttärkeää tuntea tarjoamansa palvelut hyvin, kun laitteille teh- tävät huollot ja pitää esimerkiksi autopaikkojen tai asuntojen vuokrauksessa käyttöaste mahdollisimman korkeana. Autopaikkoja saattaa vuokrata useampi erillinen toimija, joita ovat laitevalmistajan tarjoaman sopimuksen alaisenatässä opinnäytetyössä huoltoyhtiöt ja asunto- vuokrauksen työntekijät. Sopimuksen alaisia laitteita vertaillaan laitteisiin, joiden huollot tehdään ilman ulkopuolisen palveluntarjoajan sopimusta. Yrityksen toimeksiantona Eri toimijoilla on pohdittu, ovatko kaikki sopimukset tarpeellisia käytössään erilaiset vuokrasopimuspohjat ja mistä syntyy ylimääräisiä kustannuksia. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida, miten jatkossa voidaan toimia yksittäisten laitteiden ja sopimusten kanssa, kun tulevai- suudessa pyritään taloudelliseen tehokkuuteen laitehankintoja ja huoltosopimuksia teh- täessä. Työn tarkoituksena on vertailun perusteella arvioida mahdollisia taloudellisia kustannuk- sia. Vertailusta saadut tulokset ovat perusteena tehtyihin johtopäätöksiin mahdollisista säästöistä. Mahdollisia säästökohteita on perusteltu kustannustehokkuuden näkökul- masta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Opinnäytetyö on tehty salassapitosopimuksen alaisena. Toimeksiantajayritys haluaa py- syä salaisenavuokrasopimusten ehdot voivat vaihdella paljon, joten siitä käytetään nimitystä yritys A. Myös laitetoimittajat tässä opinnäytetyössä ratkaista- vaksi ongelmaksi on nostettu vuokrasopimusten samankaltaisuus sekä laitteiden tyypit sopimusehtojen päivittäminen siten, että ne ovat reaaliajassa kaikkien toimijoiden saatavilla. Opinnäytetyön keskeisimpänä tavoitteena on tehdä kevyt järjestelmä autopaikkojen vuok- rasopimusten tulostamiseen. Järjestelmään tallennetaan eri taloyhtiöiden osoitteet, eri- tyisehdot sekä lisätiedot. Järjestelmään tehdään yksi yleinen käyttäjätunnus sekä salasa- na, joilla käyttäjät voivat tunnistautua palveluun. Järjestelmässä on yhdet yleiset sopimus- ehdot, joita voidaan tarvittaessa päivittää käyttäjien toimesta. Järjestelmä on rajattu siten, että tietokantaan ei tallenneta vuokrasopimuksia eikä auto- paikkoja vuokraavien asiakkaiden tietoja. Järjestelmä toteutetaan MVP-ajattelumallia (Mi- nimum Viable Product) hyödyntämällä, joka tarkoittaa hyvin kevyttä ja mallit pidetään salaisinaminimalistista jär- jestelmää, jottei niiden perusteella pystytä tekemään johtopäätök- siäjonka avulla saadaan selvitettyä tehokkaasti sekä mahdollisimman pienellä työn määrällä ratkaiseeko järjestelmä tarvittavan ongelman (Haapahovi 12.3.2017). Tuotoksesta hyötyvät autopaikkoja vuokraavat työntekijät sekä huoltoyhtiössä että asun- tovuokrauksessa, mitä yritys A tekeekoska järjestelmän avulla saadaan tulostettua yhdenmukainen autopai- kan vuokrasopimus. Lisäksi päivitetyt ehdot ovat kaikkien toimijoiden saatavilla reaaliajas- sa, ja ehtojen päivitys on helppoa järjestelmän avulla. MVP-ajattelumallin produkti mah- dollistaa hyvin yksinkertaisen tietokannan sekä käyttöliittymän tekemisen, joten opinnäyte- työssä kirjoitettavan ohjelmakoodin sekä tietoperustan avulla lukija saa hyvän johdatuksen järjestelmäkehitykseen, vaikka lukijoilla ei olisi aiempaa ohjelmointikokemusta. Opinnäytetyön keskeisimpiä käsitteitä ovat web-ohjelmointi, järjestelmäsuunnittelu ja web- sovelluskehitys. Tärkeimmät käsitteet ovat web-ohjelmointi ja -sovelluskehitys, koska tar- koituksena on toteuttaa selaimessa toimiva verkkosovellus, jota voivat käyttää fyysisesti eri paikoissa sijaitsevat toimijat siten, että järjestelmän tiedot ovat kaikkien käyttäjien saa- tavilla reaaliajassa. Web-sovellus tarkoittaa erilaisten ohjelmointi-, merkintä- ja tyylikielien avulla luotua käyttöliittymää, joka toimii tietokannan kanssa yhdessä tarjoten tietyn palve- lun käyttäjälle (Gibb 2016). Järjestelmäsuunnittelu käsitteenä kuuluu oleellisena osana opinnäytetyöhön, koska työs- sä toteutetaan uusi järjestelmä. Järjestelmäsuunnittelu tarkoittaa sitä prosessia, jonka avulla suunnitellaan järjestelmän rakennetta sekä elementtejä, joita ovat mm. järjestelmä- arkkitehtuuri, erilaiset moduulit tai muut komponentit, rajapinnat sekä data, joka kulkee koko järjestelmän kautta (Didacus 2018).

Johdanto. Laboratoriolaitteilta vaaditaan luotettavaa toimintaa eikä toimintahäiriöitä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia, miten työttömyysetuus vaikuttaa sopimuspa- lokuntalaiseen, joka saa syntyähenkilökohtaisen korvauksen palokuntatoiminnasta. Or- ganisaation toiminta pysyy tehokkaana Rajasin aiheeni koskettamaan nimenomaan sopimuspalokuntalaisia, jotka ovat saanet tai saavat jotakin työt- tömyysetuutta. Muut tuet ja luotettavanaetuudet rajasin pois opinnäytetyöstäni laajuuden kurissa pitä- miseksi, kun laitteiden kunnossapito vaikka muitakin työntekoon vuorovaikuttavia tukia on systemaattistaolemassa, suunniteltua ja harkittuaesimerkkinä van- hempainvapaa. Jos toimintatapa on reagoiva eli vasta laitteen rikkoutuessa siihen kohdistetaan resursseja ja huomiotaTutkimuksessa keskityin tutkimaan työttömyysetuuden vaikutuksia sopi- muspalokuntalaiseen lähinnä taloudellisen näkökulman kautta. Tutkimustiedon kerään laa- timani kyselyn avulla, ei tehokas ja luotettava toimi- nallisuuden tavoittelu onnistujonka toteutan Webropol-sovelluksella. (Xxxxxx & Lehtiö 2017, 101.) Järviön ja Lehtiön (2017, 101) mukaan laitteiston täydellisen luotettavuuden tavoittelu Aiheesta ei ole kannattavaa taloudellisesta näkökulmastatehty aiempia tutkimuksia, joissa käsiteltäisiin työttömyysetuuden vaikutusta sopimuspalokuntalaisten osallistumisaktiivisuuteen. Ehkäisevässä kunnossapidossa laitteis- ton luotettavuuden tason Opinnäytetyön aiheelle keksin idean, koska minulla on omakohtaista kokemusta työttömyysetuuden aikaisesta sopimuspalokun- tatoiminnasta ja taloudellisen kannattavuuden välillä koin ainakin itse, että työttömyysetuus rajoitti osallistumistani sopimuspa- lokuntatoimintaan. Tutkimuksen tavoite ja tarkoitus on vahva yhteysselvittää, kuinka työttömyysetuusaika vaikuttaa osallis- tumisaktiivisuuteen sopimuspalokuntalaisella, joka saa palokuntatoimintaan osallistumi- sesta rahallista korvausta. Lait- teiston luotettavuuden tason noustessa myös kustannukset nousevatTutkimuksessa selvitän muun muassa, onko suojaosalla vaikutusta työskentelyn määrään palokuntatoiminnassa ja minkä suuruisen suojaosan sopimuspalokun- talaiset näkevät mielestään sopivana, jotta se helpottaisi palokuntatoimintaan osallistumista. Laitteiston luotet- tavuus Jätetäänkö korvauksia nostamatta joko palkkana tai työttömyysetuutena? Minkälaiseen pa- lokuntatoimintaan osallistutaan ja mihin taas ei osallistuta pelkästään työttömyysetuuden vuoksi? Lisäksi selvitän vastaajien mielipidettä, olisiko heillä omasta mielestään ollut joskus mahdollisuus vaikuttaa puutteellisiin miehistöresursseihin. Opinnäytetyön alkuun kokoan perustietoa sopimuspalokunnista, työttömyysetuuksista ja palvelutasopäätöksestä. Sitten käsittelen tutkimuksen tavoitteita ja toteutusta, minkä jälkeen käyn läpi tutkimustuloksia. Opinnäytetyön päätteeksi on käytännössä taloudellinen asia, johon vaikuttaa organisaation halu panostaa huollollisiin toimintaperiaatteisiin. Tässä opinnäytetyössä on vertailtu, millaisia kustannuksia on syntynyt, kun laitteille teh- tävät huollot ovat laitevalmistajan tarjoaman sopimuksen alaisena. Sopimuksen alaisia laitteita vertaillaan laitteisiin, joiden huollot tehdään ilman ulkopuolisen palveluntarjoajan sopimusta. Yrityksen toimeksiantona on pohdittu, ovatko kaikki sopimukset tarpeellisia ja mistä syntyy ylimääräisiä kustannuksia. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida, miten jatkossa voidaan toimia yksittäisten laitteiden ja sopimusten kanssa, kun tulevai- suudessa pyritään taloudelliseen tehokkuuteen laitehankintoja ja huoltosopimuksia teh- täessä. Työn tarkoituksena on vertailun perusteella arvioida mahdollisia taloudellisia kustannuk- sia. Vertailusta saadut tulokset ovat perusteena tehtyihin johtopäätöksiin mahdollisista säästöistä. Mahdollisia säästökohteita on perusteltu kustannustehokkuuden näkökul- masta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Opinnäytetyö on tehty salassapitosopimuksen alaisena. Toimeksiantajayritys haluaa py- syä salaisena, joten siitä käytetään nimitystä yritys A. Myös laitetoimittajat sekä laitteiden tyypit ja mallit pidetään salaisina, jottei niiden perusteella pystytä tekemään johtopäätök- siä, mitä yritys A tekeeoma osio pohdinnalle.

Johdanto. Laboratoriolaitteilta vaaditaan luotettavaa toimintaa eikä toimintahäiriöitä saa syntyäRakennusurakka alkaa aina sopimuksen tekemisellä. Or- ganisaation toiminta pysyy tehokkaana Hyvin tehty rakennusurakkasopimus on molempien osapuolien, tilaajan ja luotettavanaurakoitsijan etu. Sopimusaisakirjoissa tulisikin kuvailla molempien osapuolien velvollisuuksia ja vastuita mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Urakan alkaessa on työnjohtajan tärkein tehtävä pitää huolta sopimuksen noudattamisesta. Sopimuksessa kerrotaan työlle aikataulu, kun laitteiden kunnossapito ja mikäli työ ei valmistu sovitussa aikataulussa, on systemaattistaurakoitsija velvollinen maksamaan viivästyssakkoa. Työnjohtajan onkin koko urakan aikana seurattava aikataulun etenemistä ja tehdä tarvittavat korjausliikkeet, suunniteltua jos aikataulusta jäädään jälkeen. Sopimuksessa mainitaan haluttu laatutaso. Työnjohtajan kuuluu valvoa mittauksin ja harkittuatarkastuksin laatutason toteutuminen. Jos toimintatapa Häiriötilanteet kuuluvat myös työmaalle. On tärkeää, että työnjohtaja tietää keinot puuttua niihin. Keinojen on reagoiva eli vasta laitteen rikkoutuessa oltava rakennusalalla yleisesti hyväksyttyjä. Urakkasopimuksesta löytyykin noudatettavat sopimusehdot. Yleensä nämä ovat rakennusurakan yleiset sopimusehdot 1998 (YSE 1998). Työnjohtajan tulee tietää ainakin pääperiaatteet näistä. Rakennushankkeeseen kuuluu myös aina hankintoja. Suuremmat hankinnat tehdään yleensä hankintaosastolla, mutta työmaallakin joudutaan tekemään hankintoja melkein päivittäin. Tavaran toimittajalla on vastuita ja velvoitteita tavaran toimitukseen liittyen. Lisäksi toimittajalla on vastuu tavaran virheettömyydestä toimituksen jälkeenkin. Hankinnoista tehdään myös erillinen sopimus. Näihinkin löytyy valmiit yleiset ehdot (RYHT 2000). Hankintasopimuksessa viitataan yleensä näihin, mutta ne ovat käytössä, vaikkei mitään ehtoja sopimukseen kirjattaisikaan. Hyvä sopimusehtojen tuntemus auttaa työjohtajaa hallitsemaan myös hankintoihin liittyvät asiat. Häiriöihin on aina reagoitava oikealla tavalla. Oikeaa tapaa noudattamalla varmistetaan oman yrityksen oikeudellinen asema riitatilanteissa. Tämä pätee niin hankintasopimus- kuin urakkasopimusasioissakin. Tämän työn tarkoituksena on selventää rakennusurakoissa käytettäviä sopimusehtoja sekä käytäntöjä. Työnjohtajalla voi usein olla hyvä näkemys rakennustekniikasta, mutta vajavainen tieto sopimuksen noudattamiseen liittyviin käytäntöihin. Loppupeleissä onnistunut urakka syntyy sopimuksen noudattamisesta. Rakennusalalla urakkasopimus on sopimus, jossa rakennusurakoitsija sitoutuu tekemään tilaajalle sopimuksessa määrättyjen ehtojen mukaisen rakennuksen tai rakenteen. Tilaaja voi olla toinen rakennusliike tai jokin muu yritys. Tilaajana voi toimia myös yksityinen henkilö. Sopimukseen kirjataan, mitä työtä tai töitä urakka koskee. Samalla siihen kohdistetaan resursseja kirjataan urakasta maksettava hinta ja huomiotamaksutaulukko laitetaan liitteeksi. Sopimuksessa tulee myös ilmetä urakka-aika ja mahdolliset sanktiot, ei tehokas mikäli aika ylittyy. Yritysten välillisissä sopimuksissa tilaajana toimiva yleensä laittaa sopimukseen vähimmäisehdoiksi rakennusurakan yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) mukaiset ehdot. Koska yritysten välinen sopiminen on vapaamuotoista, voidaan YSE 1998:sin mukaisia ehtoja muuttaa molempien suostumuksella. Ei ole ollenkaan tavatonta, että joitakin kohtia muutetaan. Tällöin on hyvä molempien osapuolien puolesta kirjata sopimukseen, mikä kohta yleisistä sopimusehdoista korvataan ja luotettava toimi- nallisuuden tavoittelu onnistumillä ehdoilla. Yleisimpiä muutoksia ovat työmaalla tapahtuvaan vastuuseen tehdyt muutokset sekä takuuaikojen muutokset. Rakennusurakkasopimuksen noudattaminen sitoo molempia osapuolia. Mahdollisimman yksityiskohtainen sopimus onkin molempien osapuolien edun mukaista. (Xxxxxx Xxxxxxxxx & Lehtiö 2017Junnonen 2016, 10113—14.) Järviön Tämä luku kertoo urakkasopimuksen syntymisen kannalta keskeiset tiedot. Lisäksi tässä luvussa kerrotaan, keitä osapuolia urakassa on ja Lehtiön (2017, 101) mukaan laitteiston täydellisen luotettavuuden tavoittelu ei ole kannattavaa taloudellisesta näkökulmastamitkä heidän velvollisuutensa ovat. Ehkäisevässä kunnossapidossa laitteis- ton luotettavuuden tason ja taloudellisen kannattavuuden välillä on vahva yhteysSopimusasiakirjoissa määritellään kaikki urakkaan liittyvät asiat. Lait- teiston luotettavuuden tason noustessa myös kustannukset nousevatAsiakirjoissa voi olla keskenään ristiriitaista tietoa. Laitteiston luotet- tavuus on käytännössä taloudellinen asia, johon vaikuttaa organisaation halu panostaa huollollisiin toimintaperiaatteisiin. Tässä opinnäytetyössä on vertailtu, millaisia kustannuksia on syntynyt, kun laitteille teh- tävät huollot ovat laitevalmistajan tarjoaman sopimuksen alaisena. Sopimuksen alaisia laitteita vertaillaan laitteisiin, joiden huollot tehdään ilman ulkopuolisen palveluntarjoajan sopimusta. Yrityksen toimeksiantona on pohdittu, ovatko kaikki sopimukset tarpeellisia ja mistä syntyy ylimääräisiä kustannuksia. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida, miten jatkossa voidaan toimia yksittäisten laitteiden ja sopimusten kanssa, kun tulevai- suudessa pyritään taloudelliseen tehokkuuteen laitehankintoja ja huoltosopimuksia teh- täessä. Työn tarkoituksena on vertailun perusteella arvioida mahdollisia taloudellisia kustannuk- sia. Vertailusta saadut tulokset ovat perusteena tehtyihin johtopäätöksiin mahdollisista säästöistä. Mahdollisia säästökohteita on perusteltu kustannustehokkuuden näkökul- masta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Opinnäytetyö on tehty salassapitosopimuksen alaisena. Toimeksiantajayritys haluaa py- syä salaisena, joten siitä käytetään nimitystä yritys A. Myös laitetoimittajat sekä laitteiden tyypit ja mallit pidetään salaisina, jottei niiden perusteella pystytä tekemään johtopäätök- siä, mitä yritys A tekeeTämän takia asiakirjat ovatkin eriarvoisia.

Johdanto. Laboratoriolaitteilta vaaditaan luotettavaa toimintaa eikä toimintahäiriöitä saa syntyä. Or- ganisaation toiminta pysyy tehokkaana ja luotettavana, kun laitteiden kunnossapito Yritysten ostaessa enemmän toimintojaan ulkopuolisilta toimittajilta on systemaattista, suunniteltua ja harkittua. Jos toimintatapa on reagoiva eli vasta laitteen rikkoutuessa siihen kohdistetaan resursseja ja huomiota, ei tehokas ja luotettava toimi- nallisuuden tavoittelu onnistu. (Xxxxxx & Lehtiö 2017, 101.) Järviön ja Lehtiön (2017, 101) mukaan laitteiston täydellisen luotettavuuden tavoittelu ei ole kannattavaa taloudellisesta näkökulmasta. Ehkäisevässä kunnossapidossa laitteis- ton luotettavuuden tason ja taloudellisen kannattavuuden välillä on vahva yhteys. Lait- teiston luotettavuuden tason noustessa myös kustannukset nousevat. Laitteiston luotet- tavuus on käytännössä taloudellinen asia, johon vaikuttaa organisaation halu panostaa huollollisiin toimintaperiaatteisiinheillä hyvä olla valmis sopimuspohja palveluhankintoihin. Tässä opinnäytetyössä laaditaan tarkastuslista sopimuspohjan tekoon Raute Oyj:n suunnittelupalve- luiden hankinnoille. Rautella ei ole aikaisemmin ollut omaa suunnittelun oston sopimuspohjaa eikä vastaavaa tarkastuslistaa sen tekoon, joten työn tavoit- teena on vertailtu, millaisia kustannuksia on syntynytsopimuspohjan kehittäminen tarkastuslistani avulla. Omalla sopimuspohjalla voidaan helpottaa suunnittelun ostamisen prosessia ja saada aikaan rahallisia säästöjä. Myös sopimuksen tekoon kuluvat työtunnit vähenevät, kun laitteille teh- tävät huollot muiden sopimuspohjia ei tarvitse muokata itselle sopivaksi. Suunnittelutyötä tarvitaan Rauten valmistamien vanerikoneiden suunnitteluun. Kun piirustukset ovat laitevalmistajan tarjoaman sopimuksen alaisenavalmiita, ostajat tilaavat piirustuksen mukaiset osat ali- hankkijoilta Rautelle kokoonpantavaksi. Sopimuksen alaisia laitteita vertaillaan laitteisiinOsa suunnitelluista kappaleista val- mistetaan omalla tehtaalla. Kokoonpanon jälkeen laitteet puretaan ja lähete- tään tilaajalle. Tilaajalla laitteet kokoonpannaan uudelleen. Hyvä suunnittelu- työ on tärkeää työn aikataulun sekä kustannusten kannalta. Merkittävä virhe suunnittelussa voi aiheuttaa mittavia rahallisia ja ajallisia vahinkoja sekä Rautelle että tehdaskokonaisuuden tilaajalle. Halusin tehdä opinnäytetyöni Rautelle, joiden huollot tehdään ilman ulkopuolisen palveluntarjoajan sopimustakoska olen ollut heillä monta kesää töissä ostajana ja olen päässyt seuraamaan läheltä yrityksen toimintaa. Yrityksen toimeksiantona Rau- telta osattiin ehdottaa myös kiinnostava aihe ja ennen kaikkea sellainen, josta on pohdittu, ovatko kaikki sopimukset tarpeellisia ja mistä syntyy ylimääräisiä kustannuksia. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida, miten jatkossa voidaan toimia yksittäisten laitteiden ja sopimusten kanssa, kun tulevai- suudessa pyritään taloudelliseen tehokkuuteen laitehankintoja ja huoltosopimuksia teh- täessä. Työn tarkoituksena on vertailun perusteella arvioida mahdollisia taloudellisia kustannuk- sia. Vertailusta saadut tulokset ovat perusteena tehtyihin johtopäätöksiin mahdollisista säästöistä. Mahdollisia säästökohteita on perusteltu kustannustehokkuuden näkökul- masta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Opinnäytetyö on tehty salassapitosopimuksen alaisena. Toimeksiantajayritys haluaa py- syä salaisena, joten siitä käytetään nimitystä yritys A. Myös laitetoimittajat sekä laitteiden tyypit ja mallit pidetään salaisina, jottei niiden perusteella pystytä tekemään johtopäätök- siä, mitä yritys A tekeeyritykselle hyötyä.

Johdanto. Laboratoriolaitteilta vaaditaan luotettavaa toimintaa eikä toimintahäiriöitä saa syntyäTämän opinnäytetyön ensisijaisena tarkoituksena on sopimuspohjien tekeminen toi- meksiantona aloittavalle pienyritykselle. Or- ganisaation toiminta pysyy tehokkaana Koska toimeksiantona on sopimuspohjien laa- timinen, on kyseessä toiminnallinen opinnäytetyö. Sopimusten sisällöstä, kuten sopi- musehdoista, sovitaan yhdessä yrittäjän kanssa. Opinnäytetyön toissijaisena tarkoituksena on toimia sopimusoppaana pienyrityksille. Pienyrittäjillä on harvoin kokonaisvaltaista oikeudellista osaamista sopimusten laatimi- seen, joten kysyntää tämän kaltaiselle sopimusoppaalle varmasti on. Yritystoiminta ja luotettavanasen kannattavuus määräytyvät pitkälti laadituista sopimuksista ja niiden tuomista vel- voitteista. Sopimuksilla on laaja-alaiset ja pitkäkestoiset vaikutukset yrityksen toimin- taan, kun laitteiden kunnossapito on systemaattista, suunniteltua joten jokaisen yrityksen tulisi panostaa sopimusten huolelliseen suunnitteluun ja harkittua. Jos toimintatapa on reagoiva eli vasta laitteen rikkoutuessa siihen kohdistetaan resursseja ja huomiota, ei tehokas ja luotettava toimi- nallisuuden tavoittelu onnistulaatuun. (Xxxxxx & Lehtiö Haapio 2002, 5) Kysynnän puolesta puhuu myös se, että vuonna 2015 suo- malaisista yrityksistä 93,4 prosenttia oli alle 10 hengen yrityksiä (Suomen Yrittäjät 2017). Opinnäytetyön tavoitteena on laatia juridisesti pätevät ja toimeksiantoyrityksen vaati- mukset täyttävät sopimukset sekä koota tietoa sopimustoiminnasta ja sopimusten laa- timisesta niin, 101.) Järviön että muutkin pienyritykset voivat hyödyntää tätä opinnäytetyötä yritystoi- minnan yhteydessä laatiessaan sopimuksiaan. Opinnäytetyö koostuu neljästä pääluvusta. Xxxxxxxxx jälkeen käsitellään sopimusoi- keuden perusteita ja Lehtiön (2017sen teoriaa. Kun perusteisiin on tutustuttu, 101) mukaan laitteiston täydellisen luotettavuuden tavoittelu ei ole kannattavaa taloudellisesta näkökulmastakeskitytään yritystoi- minnan keskeisiin sekä toimeksiantajan tarvitsemiin sopimuksiin, niiden juridiseen sääntelyyn ja lakisääteisiin vakuutuksiin sekä muihin työnantajan velvollisuuksiin. Ehkäisevässä kunnossapidossa laitteis- ton luotettavuuden tason ja taloudellisen kannattavuuden välillä on vahva yhteys. Lait- teiston luotettavuuden tason noustessa myös kustannukset nousevat. Laitteiston luotet- tavuus on käytännössä taloudellinen asia, johon vaikuttaa organisaation halu panostaa huollollisiin toimintaperiaatteisiin. Tässä opinnäytetyössä on vertailtu, millaisia kustannuksia on syntynyt, kun laitteille teh- tävät huollot ovat laitevalmistajan tarjoaman sopimuksen alaisena. Sopimuksen alaisia laitteita vertaillaan laitteisiin, joiden huollot tehdään ilman ulkopuolisen palveluntarjoajan sopimusta. Yrityksen toimeksiantona on pohdittu, ovatko kaikki sopimukset tarpeellisia ja mistä syntyy ylimääräisiä kustannuksia. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioidaTyön lopussa kerrataan prosessit, miten jatkossa voidaan toimia yksittäisten laitteiden toimeksiantajan sopimukset luotiin ja sopimusten kanssa, kun tulevai- suudessa pyritään taloudelliseen tehokkuuteen laitehankintoja ja huoltosopimuksia teh- täessä. Työn tarkoituksena on vertailun perusteella arvioida mahdollisia taloudellisia kustannuk- sia. Vertailusta saadut tulokset ovat perusteena tehtyihin johtopäätöksiin mahdollisista säästöistä. Mahdollisia säästökohteita on perusteltu kustannustehokkuuden näkökul- masta pitkällä aikavälillä tarkasteltunaannetaan toi- meksiantajalle ohjeita menestyvään sopimustoimintaan. Opinnäytetyö pyrkii antamaan lukijalle kattavat perustiedot ja yleiskuvan yritysten so- pimustoiminnasta ja ohjaamaan lukijan huomion tyypillisiin asioihin, joihin tämän tulisi kiinnittää huomiota sopimuksia laatiessa. Opinnäytetyön keskeisinä lähteinä on tehty salassapitosopimuksen alaisenakäytet- ty sopimuksiin keskittynyttä oikeuskirjallisuutta, ajantasaista lainsäädäntöä ja sähköisiä lähteitä. Toimeksiantajayritys haluaa py- syä salaisenaKeskeisinä lakeina voidaan mainita muun muassa oikeustoimilaki, joten siitä käytetään nimitystä työsopimus- laki, kauppalaki, kuluttajansuojalaki ja laki liikehuoneiston vuokrauksesta. Tärkeimpiä työssä käytettyjä kirjallisia lähteitä ovat teokset Sopimusoikeuden perusteet, Yrityksen käytännön lakiasiat, Yrityksen asiakirja- ja sopimusopas ja Sopimusriskit. Syvällisempi perehtyminen opinnäytetyössä käsiteltyihin aiheisiin vaatii kyseisiin lähteisiin ja muu- hun alan kirjallisuuteen tutustumista. Toimeksiantoyritys on tammikuussa 2018 toimintansa aloittava kahvilamyymälä. Kahvi- lan lisäksi yritys A. Myös laitetoimittajat toimii tilausravintolana sekä laitteiden tyypit vuokraa tilojaan juhlia ja mallit pidetään salaisinakokouksia varten. Yritys työllistää yhden päätoimisen ja kaksi osa-aikaista työntekijää. Toimeksiantoyritys tarvitsee liiketoiminnan alkaessa työsopimuspohjan, jottei niiden perusteella pystytä tekemään johtopäätök- siätilanvuokrasopimuksen, mitä yritys A tekeeruoan noutosopimuksen sekä sopimuksen ruokapalveluista.

Johdanto. Laboratoriolaitteilta vaaditaan luotettavaa toimintaa eikä toimintahäiriöitä ISYYn tapahtumajärjestäjän opas sisältää konkreettisia käytännön ohjeita ja vinkkejä tapahtumien järjestämiseen. Opas on luotu tukemaan ISYYn jäseniä, jotka järjestävät vapaa-ajan tapahtumia ja aktiviteetteja muiden opiskelijoiden iloksi. Oppaassa esitellään tapahtumajärjestämisen elämänkaari sekä mitä eri vaiheissa kannattaa huomioida. Lisäksi oppaaseen kerätty runsas lista tapahtumaideoita, joita saa syntyävapaasti käyttää. Or- ganisaation toiminta pysyy tehokkaana Kiitos paljon vuoden 2022 vertaistuutoreille, jotka ideoivat tapahtumia koulutuksessani. Tavoitteena on, että opas auttaa välttämään kompastumista sudenkuoppiin, johon jokainen törmää oppiessaan tapahtuma-järjestämisen saloja. Tapahtumajärjestäminen ei kuitenkaan ole rakettitiedettä ja luotettavanasitä oppii parhaiten vain itse tekemällä. Tärkeintä on muistaa, että tapahtumajärjestäminen on tiimipelaamista. On hyvin tärkeää oppia pyytämään apua muilta - yksin ei pidä kaikkia murheita kantaa. Muistutan myös olemaan muille sekä ensisijaisesti itselleen armollinen. Harvempi meistä on tapahtuma-alan asiantuntija yliopistoon tultaessa. Liikaa ei voi olla toistamatta fraasia "asiat riitelevät, eivät ihmiset", sillä se pitää paljon paikkansa, kun laitteiden kunnossapito tekee tiimissä töitä. Tapahtumajärjestäminen vaatii myös joustavuutta ja valmiutta muokata suunnitelmia lennosta. Lohdutuksen sanana: osallistujat harvemmin tietävät, jäikö jokin idea tai suunnitelma toteuttamatta. On hyvä tiedostaa, että useammin palautetta tulee enemmän "pieleen menneistä asioista" kuin onnistumisista. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tapahtuma olisi ollut täysin epäonnistunut. Kaikkia on systemaattistamahdotonta miellyttää, suunniteltua joten jälleen: muista olla itsellesi armollinen. Toivottavasti oppaasta on sinulle iloa ja harkittuahyötyä, kun järjestät tapahtumia tai mietit, miten yhteisöllisyyttä voisi edistää. Joensuussa 18.8.2022 Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx, SILLAT-hankekoordinaattori Tapahtuman elämänkaari Käynnistysvaihe Alkuun on tärkeä miettiä, että minkälainen tapahtuma on kyseessä, mitä siellä tapahtuu, missä tapahtuma pidetään, kenelle se on kohdennettu, milloin ja miksi Kohderyhmää miettiessä tulee pohtia tapahtuman mittakaavaa eli kenelle kaikille ja kuinka monelle tarkoitettu (esim. yhdelle vuosikurssille vai koko ainejärjestölle vai kaikille avoin poikkitieteellinen tapahtuma?). Mittakaavassa tulee myös huomioida tapahtumapaikan kapasiteetti, budjetti sekä järjestäjien resurssit. Jos toimintatapa on reagoiva eli vasta laitteen rikkoutuessa siihen kohdistetaan resursseja ja huomiota, ei tehokas ja luotettava toimi- nallisuuden tavoittelu onnistu. (Xxxxxx & Lehtiö 2017, 101.) Järviön ja Lehtiön (2017, 101) mukaan laitteiston täydellisen luotettavuuden tavoittelu järjestäjiä ei ole kannattavaa taloudellisesta näkökulmastapaljoa, kannattaa arvioida tarkkaan kuinka iso tapahtuma voidaan järjestää ja mitä kaikkea tapahtuman järjestäminen vaatii eli riittävätkö käsi- ja jalkaparit Alustava budjetti eli mistä saadaan rahaa tapahtuman järjestämiseen ja mihin kaikkeen sitä tarvitaan ja kuinka paljon Seuraavaksi edetään vastuualueiden jakoon ja tarpeen mukaan laitetaan päätökset kirjallisesti ylös. Ehkäisevässä kunnossapidossa laitteis- ton luotettavuuden tason ja taloudellisen kannattavuuden välillä on vahva yhteys. Lait- teiston luotettavuuden tason noustessa myös kustannukset nousevat. Laitteiston luotet- tavuus on käytännössä taloudellinen asia, johon vaikuttaa organisaation halu panostaa huollollisiin toimintaperiaatteisiin. Tässä opinnäytetyössä on vertailtu, millaisia kustannuksia on syntynyt, kun laitteille teh- tävät huollot ovat laitevalmistajan tarjoaman sopimuksen alaisena. Sopimuksen alaisia laitteita vertaillaan laitteisiin, joiden huollot tehdään ilman ulkopuolisen palveluntarjoajan sopimusta. Yrityksen toimeksiantona on pohdittu, ovatko kaikki sopimukset tarpeellisia ja mistä syntyy ylimääräisiä kustannuksia. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida, miten jatkossa voidaan toimia yksittäisten laitteiden ja sopimusten kanssa, kun tulevai- suudessa pyritään taloudelliseen tehokkuuteen laitehankintoja ja huoltosopimuksia teh- täessä. Työn tarkoituksena on vertailun perusteella arvioida mahdollisia taloudellisia kustannuk- sia. Vertailusta saadut tulokset ovat perusteena tehtyihin johtopäätöksiin mahdollisista säästöistä. Mahdollisia säästökohteita on perusteltu kustannustehokkuuden näkökul- masta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Opinnäytetyö on tehty salassapitosopimuksen alaisena. Toimeksiantajayritys haluaa py- syä salaisena, joten siitä käytetään nimitystä yritys A. Myös laitetoimittajat sekä laitteiden tyypit ja mallit pidetään salaisina, jottei niiden perusteella pystytä tekemään johtopäätök- siä, mitä yritys A tekee.Yleisimmät vastuualueet/tiimit:

Johdanto. Laboratoriolaitteilta vaaditaan luotettavaa toimintaa eikä toimintahäiriöitä saa syntyäEn suostu maksamaan tätä teidän asianajotoimiston laskua, koska tästä ei sovittu neu- vottelun yhteydessä mitään. Or- ganisaation toiminta pysyy tehokkaana Minähän vain kävin kysymässä neuvoa enkä viipynyt kuin tunnin verran.” ”Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen mukaan omavastuuosuuteni oli 420,00 euroa ja luotettavananyt sinä lähetät 830,00 euron suuruisen omavastuulaskun. En tule maksamaan tätä.” ”Kuinka minun laskuni on näin suuri, kun laitteiden kunnossapito enhän minä ole kuin kerran käynyt tapaamassa lakimiestä. Mehän olemme asioineet vain sähköpostitse sen jälkeen.” Tämän opinnäytetyön tilaajana on systemaattistatyönantajanani Xxxxxxxxxxxxxxxx Xxxx & Ilonen Oy. Nämä asiakkaiden yhteydenotot ja soitot ovat valitettavasti usein toistuvia asianajotoi- mistossamme. Asiakkaista on tullut entistä valveutuneempia ja tietoisia omista oikeuk- sistaan. Lisäksi tämän hetkinen heikko taloudellinen tilanne pakottaa asiakkaan mietti- mään jokaisen laskun oikeellisuutta ja maksamista. Toimistomme on aloittanut toimeksiantolomakkeen käytön epäsäännöllisesti joidenkin asiakkaiden kanssa vuonna 2008. Silloin lomakkeessa kysyttiin ainoastaan asiakkaan yh- teystiedot ja sovittiin toimeksianto. Lomakkeesta on tehty täydennetty ja parannettu ver- sio vuonna 2009, suunniteltua ja harkittuasiinä sovittiin em. Jos toimintatapa tietojen lisäksi tuntiveloitushinta sekä oikeustur- vavakuutuksen käyttömahdollisuus. Tätä lomaketta on reagoiva eli vasta laitteen rikkoutuessa siihen kohdistetaan resursseja ja huomiota, ei tehokas ja luotettava toimi- nallisuuden tavoittelu onnistukäytetty säännönmukaisesti kaik- kien asiakkaiden kanssa. (Xxxxxx & Lehtiö 2017, 101.) Järviön ja Lehtiön (2017, 101) mukaan laitteiston täydellisen luotettavuuden tavoittelu ei ole kannattavaa taloudellisesta näkökulmasta. Ehkäisevässä kunnossapidossa laitteis- ton luotettavuuden tason ja taloudellisen kannattavuuden välillä on vahva yhteys. Lait- teiston luotettavuuden tason noustessa myös kustannukset nousevat. Laitteiston luotet- tavuus on käytännössä taloudellinen asia, johon vaikuttaa organisaation halu panostaa huollollisiin toimintaperiaatteisiin. Tässä opinnäytetyössä on vertailtu, millaisia kustannuksia on syntynyt, kun laitteille teh- tävät huollot ovat laitevalmistajan tarjoaman sopimuksen alaisena. Sopimuksen alaisia laitteita vertaillaan laitteisiin, joiden huollot tehdään ilman ulkopuolisen palveluntarjoajan sopimusta. Yrityksen toimeksiantona on pohdittu, ovatko kaikki sopimukset tarpeellisia ja mistä syntyy ylimääräisiä kustannuksia. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida, miten jatkossa voidaan toimia yksittäisten laitteiden ja sopimusten kanssa, kun tulevai- suudessa pyritään taloudelliseen tehokkuuteen laitehankintoja ja huoltosopimuksia teh- täessä. Työn Opinnäytetyöni tarkoituksena on vertailun perusteella arvioida mahdollisia taloudellisia kustannuk- sialuoda toimistomme käyttöön toimiva, helppokäyttöinen vakiosopimus, joka tehdään kaikkien asiakkaiden kanssa. Vertailusta saadut tulokset ovat perusteena tehtyihin johtopäätöksiin mahdollisista säästöistäLisäksi tarkoituksena on pohtia sopimuksen ehdot yksiselitteisiksi ja erityisesti oikeusturvan omavastuun osalta liiton sääntöjen mukaiseksi. Mahdollisia säästökohteita Vakiosopimuksen tarkoituksena on perusteltu kustannustehokkuuden näkökul- masta pitkällä aikavälillä tarkasteltunavähentää toimeksiannon syn- tymiseen ja laskutukseen liittyviä ristiriitatilanteita. Opinnäytetyö Opinnäytetyöni tavoitteena on tehty salassapitosopimuksen alaisenaselvittää, milloin asianajajalla on oikeus tai velvollisuus luopua toimeksiannon hoitamisesta. Toimeksiantajayritys haluaa py- syä salaisenaLisäksi tavoitteena on selvittää mahdollisten rajaus- ten, joten siitä käytetään nimitystä yritys A. Myös laitetoimittajat varaumien sekä laitteiden tyypit vastuunrajoitusehtojen käyttäminen sekä kokonaisveloitus yhtenä vaihtoehtona tulevaisuudessa. Opinnäytetyöni on toiminnallinen, koska tarkoituksena on luoda sopimuspohja Suomen Asianajajaliiton ohjeita sekä voimassa olevaa lainsäädäntöä noudattaen. Selvittääkseni mahdollista toimeksiantosopimuksen käyttöä muissa asianajotoimistoissa, lähetin kyse- lytutkimuksen 30 asianajotoimistoon. Luvussa 2 käsittelen ensin toimistollemme tehtyä vakiosopimusta sopimuskohdittain ja mallit pidetään salaisina, jottei niiden perusteella pystytä tekemään johtopäätök- siäsen jälkeen, mitä yritys A tekeevakiosopimus yleisellä tasolla tarkoittaa. Lisäksi käsittelen tässä luvussa etämyyntiä, mitä se tarkoittaa ja mitä ongelmia siihen liittyy asianajotoiminnassa sekä asianajajien valvontaa ja asiakkaan mahdollisuuksia moittia asianajajan toimintaa tai va- littaa esimerkiksi laskutuksesta. Luvussa 3 selvitän muiden asianajotoimistojen käytäntöä kyselytutkimuksen perusteella ja luvussa 4 käsittelen mahdollisia täydennyksiä ja muu- toksia sopimukseen tulevaisuudessa. Luvussa 5 esittelen oman pohdintani.

Johdanto. Laboratoriolaitteilta vaaditaan luotettavaa toimintaa eikä toimintahäiriöitä saa syntyäYritykset tekevät keskenään useita sopimuksia ja suuremmissa yrityksissä so- pimuksia saattaa olla tehtynä jopa useita tuhansia. Or- ganisaation toiminta pysyy tehokkaana Kun sopimuksia on määrälli- sesti paljon ja luotettavanane ovat hajanaisesti ympäri yritystä ilman yhtenäistä tietokantaa, kun laitteiden kunnossapito on systemaattistavaarana, suunniteltua ettei niitä hyödynnetä täysin. Voi olla, ettei sopimuksen tuomia etu- ja harkittuaosata hyödyntää tai niissä piileviä riskejä osata ennustaa ja välttää, sillä so- pimus hukkuu paperimereen. Taloudelliselta merkitykseltään suuremmista so- pimuksista voi koitua yritykselle huomattavia kustannuksia, mikäli esimerkiksi sopimus ehtii päättyä ennen kuin uutta sopimusta on ehditty solmia. Jos toimintatapa sopi- mukset vietäisiin yhtenäiseen arkistoon tai esimerkiksi sähköiseen sopimustie- tokantaan, voitaisiin näiltä vaaroilta välttyä huomattavasti tehokkaammin ja ai- kaa säästävämmin. Vaikka sopimustenhallinnointi on reagoiva eli vasta laitteen rikkoutuessa siihen kohdistetaan resursseja tärkeä osa yrityksen operatiivista toimintaa, on se tänä päivänä useassa yrityksessä huonosti hoidettua. Työssä esitellään so- pimusten hallinnoinnin tasoa suomalaisissa yrityksissä. Opinnäytetyön tavoit- teena on selvittää, mitkä ovat hyvän sopimushallinnoinnin osatekijöitä ja huomiotamiten ne ovat saavutettavissa. Työssä käydään läpi sopimustenhallinnoinnin merkitys- tä yritykselle sekä miten sopimusten hallinnointi ja riskienhallinta ovat kytköksis- sä toisiinsa. Työstä selviää millaisia riskejä yritys voi kohdata, ei tehokas jos sopimusten sisällöstä ja luotettava toimi- nallisuuden tavoittelu onnistu. (Xxxxxx & Lehtiö 2017, 101.) Järviön ja Lehtiön (2017, 101) mukaan laitteiston täydellisen luotettavuuden tavoittelu olinpaikasta ei ole kannattavaa taloudellisesta näkökulmastatarkkaa tietoa. Ehkäisevässä kunnossapidossa laitteis- ton luotettavuuden tason Opinnäytetyö selvittää, mitä yrityksen tulisi ottaa huomioon sopimustenhallin- taansa järjestäessään ja taloudellisen kannattavuuden välillä mistä olisi hyvä lähteä liikkeelle. Työssä pohditaan so- pimuspolitiikan ja -strategian määrittämisen lisäksi myös henkilöstön jatkuvan kouluttamisen ja sovittujen ohjeiden noudattamiseen sitouttamisen merkitystä. Työ selventää myös sähköisen sopimustenhallintajärjestelmän käsitettä ja ker- too mitä kyseisen järjestelmän tulisi sisältää ollakseen toimiva ja ehyt koko- naisuus. Opinnäytetyön lopussa esimerkkiyrityksenä käytetään Boliden AB:n Harjavallan toimiyksikköä, josta saatu aineisto on vahva yhteyskerätty haastattelun avulla. Lait- teiston luotettavuuden tason noustessa myös kustannukset nousevatHarjavallan toimiyksikkö on hyvin perehtynyt sopimusten hallinnointiin ja sillä on ollut useita vuosia käytössään niin sanottu sopimuspankki. Laitteiston luotet- tavuus on käytännössä taloudellinen asia, johon vaikuttaa organisaation halu panostaa huollollisiin toimintaperiaatteisiin. Tässä opinnäytetyössä on vertailtu, millaisia kustannuksia on syntynyt, kun laitteille teh- tävät huollot ovat laitevalmistajan tarjoaman sopimuksen alaisena. Sopimuksen alaisia laitteita vertaillaan laitteisiinYrityksen merkityksellisimmät sopimukset koostuvat pitkäaikaisista kumppanuussopimuksista, joiden huollot tehdään ilman ulkopuolisen palveluntarjoajan sopimustasolmimi- sessa ja hallinnassa yrityksellä on käytössä kehittyneitä toimintatapoja. Yrityksen toimeksiantona Kysei- sen yrityksen valitsin työhöni, sillä sen käyttämä sopimuspankki on pohdittutoimiva ko- konaisuus ja osoittaa, ovatko kaikki sopimukset tarpeellisia ja mistä syntyy ylimääräisiä kustannuksia. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida, miten jatkossa voidaan toimia yksittäisten laitteiden ja sopimusten kanssa, kun tulevai- suudessa pyritään taloudelliseen tehokkuuteen laitehankintoja ja huoltosopimuksia teh- täessä. Työn tarkoituksena on vertailun perusteella arvioida mahdollisia taloudellisia kustannuk- sia. Vertailusta saadut tulokset ovat perusteena tehtyihin johtopäätöksiin mahdollisista säästöistä. Mahdollisia säästökohteita on perusteltu kustannustehokkuuden näkökul- masta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Opinnäytetyö on tehty salassapitosopimuksen alaisena. Toimeksiantajayritys haluaa py- syä salaisena, joten siitä käytetään nimitystä yritys A. Myös laitetoimittajat sekä laitteiden tyypit ja mallit pidetään salaisina, jottei niiden perusteella pystytä tekemään johtopäätök- siä, mitä yritys A tekeeettei sopimustenhallinta ole niin vaikeaa tai aikaavievää kuin useat luulevat.

Johdanto. Laboratoriolaitteilta vaaditaan luotettavaa toimintaa Kirjassa Hankintojen johtaminen, Iloranta ja Pajunen-Muhonen tunnistavat kaksi erilaista hankintaoppia, perinteinen- ja proaktiivinen. Perinteinen hankintapro- sessi on reaktiivinen ja ei keskity ennakoimaan tilanteita. Siinä keskitytään tar- peen määrittelyyn, tarjouspyyntöjen tekemiseen, toimittajan valintaan, tilaami- seen, valvontaan ja laskun maksatukseen. Tässä mallissa muutoksiin keskity- tään vasta jälkikäteen. Pääpaino on tuotteiden saatavuuden varmistuksessa. Koko prosessi nähdään tukitoimintona, eikä toimintahäiriöitä saa syntyä. Or- ganisaation toiminta pysyy tehokkaana ja luotettavananähdä, kun laitteiden kunnossapito on systemaattistaettä se voisi tuottaa lisäarvoa (Iloranta & Pajunen-Muhonen 2015, suunniteltua ja harkittua. Jos toimintatapa on reagoiva eli vasta laitteen rikkoutuessa siihen kohdistetaan resursseja ja huomiota, ei tehokas ja luotettava toimi- nallisuuden tavoittelu onnistu. (Xxxxxx & Lehtiö 2017, 10195–96.) Järviön Jos taas verrataan perinteistä mallia aktiivisempaan malliin, joka on nimetty proaktiivinen hankintaprosessi. Proaktiivinen hankintaprosessi ennakoi muutok- sia ja Lehtiön (2017, 101) mukaan laitteiston täydellisen luotettavuuden tavoittelu pyrkii ohjaamaan toimintaa koko ajan tiettyyn strategian suuntaan. Hankinta integroidaan osaksi yritysstrategiaa. Tällöin hankintaprosessi nähdään lisäarvoa tuottavana ja päädraiverina ei ole kannattavaa taloudellisesta näkökulmastavain hinta. Ehkäisevässä kunnossapidossa laitteis- ton luotettavuuden tason Ostoja voidaan keskittää ja taloudellisen kannattavuuden välillä on vahva yhteys. Lait- teiston luotettavuuden tason noustessa myös kustannukset nousevat. Laitteiston luotet- tavuus on käytännössä taloudellinen asia, johon vaikuttaa organisaation halu panostaa huollollisiin toimintaperiaatteisiin. Tässä opinnäytetyössä on vertailtu, millaisia kustannuksia on syntynyt, kun laitteille teh- tävät huollot ovat laitevalmistajan tarjoaman sopimuksen alaisena. Sopimuksen alaisia laitteita vertaillaan laitteisiin, joiden huollot tehdään ilman ulkopuolisen palveluntarjoajan sopimusta. Yrityksen toimeksiantona on pohdittu, ovatko kaikki sopimukset tarpeellisia ja mistä syntyy ylimääräisiä kustannuksia. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida, miten jatkossa voidaan toimia yksittäisten laitteiden ja sopimusten kanssa, kun tulevai- suudessa pyritään taloudelliseen tehokkuuteen laitehankintoja ja huoltosopimuksia teh- täessä. Työn tarkoituksena on vertailun perusteella arvioida mahdollisia taloudellisia kustannuk- sia. Vertailusta saadut tulokset ovat perusteena tehtyihin johtopäätöksiin mahdollisista säästöistä. Mahdollisia säästökohteita on perusteltu kustannustehokkuuden näkökul- masta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Opinnäytetyö on tehty salassapitosopimuksen alaisena. Toimeksiantajayritys haluaa py- syä salaisena, joten siitä käytetään nimitystä yritys A. Myös laitetoimittajat sekä laitteiden tyypit ja mallit pidetään salaisina, jottei niiden perusteella pystytä tekemään johtopäätök- siämuodos- taa toimittajiin kumppanuussuhteita, mitä kautta saadaan tuotettua kohdeyrityk- selle lisäarvoa. Hankinta osallistuu myös osaksi muita prosesseja kuten myynti- prosessi ja tuotekehitysprosessi (Iloranta & Pajunen-Muhonen 2015, 95–96.) Kohdeyrityksen hankintaprosessi jää selvästi reaktiivisen mallin puolelle, mutta selvästi on tunnistettavissa joitakin proaktiivisia asioita. Jotta kohdeyritys pääsisi modernin hankinnan tasolle tulisi kehittää nykyistä prosessia, niin että hankinta- osasto suuntaisi katseensa tulevaisuuteen ja pyrkisi ennakoimaan tulevaa. Ny- kyisillä resursseilla tämä olisi hyvin pitkäkestoinen projekti, mutta varmasti tehtä- vissä. Xxxxxx kuitenkin todeta, että tämä opinnäytetyö on vain pieni osa tätä ke- hitysprosessia, eikä tällä projektilla ole mahdollista ratkaista kaikkia ongelmia. Xxxxxxxxx roolin historiaa tarkasteltaessa voidaan huomata ainakin yksi syy, miksi tähän tilanteeseen on ajauduttu. Xxxxxxxxx rooli on ennen ollut niin sano- tusti vain tukitoiminto ja nähtiin hyvin irrallisena toimintona. Kuitenkin nykypäi- vänä monessa yrityksessä hankinnat saattavat olla jopa 50 % kokonaisvolyy- mista, joka on hyvinkin merkittävä osa. Hankintojen määrällinen kasvu on voi joh- tua siitä, että yritykset pyrkivät keskittymään ydinosaamiseensa enemmän ja näin muita hankintoja ulkoistetaan (Nieminen 2016.) Kun hankinnan osuus voi olla jopa 50 % kokonaisvolyymista, on yritysten huomi- oitava hankinta eri tavalla kuin ennen. Tällöin yritys A tekeeon enemmän riippuvainen toimittajistaan, mutta tätä ei pidä nähdä vain huonona asiana. Hyvällä toimittaja- hallinnalla voidaan saavuttaa jopa parempi kilpailukyky ja vähentää liiketoimin- nan riskejä. Hyvillä toimittaja suhteilla on myös mahdollisuus toimia innovatiivi- sesti ja löytää uusia ratkaisuja tuotteisiin ja palveluihin toimittajien osaamisen kautta (Nieminen 2016.)

Johdanto. Laboratoriolaitteilta vaaditaan luotettavaa toimintaa eikä toimintahäiriöitä saa syntyäYksi oppimisen yleisimmistä ja tärkeimmistä tavoista on työssä oppiminen. Or- ganisaation toiminta pysyy tehokkaana Se on mahdollisuus vaikuttaa omaan työtilanteeseensa ja luotettavanaoman elämän hallintaan. Työssä oppimisen mielekkyys lisää osaamista. Merkityksien ja mielekkyyksien kokemisesta muodostuu oman elämän hallin- ta. Osaamisella on vaikutusta siihen työhön jota tekee sekä omiin mahdollisuuksiin tulevai- suudessa. Osaamisella voi hallita stressiä, kun laitteiden kunnossapito sillä oikeilla keinoilla päästään tehokkaaseen työ- aikojen käyttöön ja ajan hallintaan. Työssä viihtymisen ja kehittymiseen vaikuttaa myös se, että työ on systemaattistaasianosaisen työntekijän persoonallisuudelle sopiva ja hän tuntee olevansa oikeas- sa tehtävässä. Useimmiten työssä oppiminen tapahtuu tekemisen kautta, suunniteltua joko itsenäisesti vähitellen oppien tai ohjatusti. Viimemainittu onkin tiedostettuna oppimismuotona lisääntynyt. Tällaista on pe– rehdytys. Se voi olla lyhytkestoista tai suunnitelmallisesti etenevää ja harkittuaajallisesti pitkää työhön valmennusta. Jos toimintatapa Molemmissa on reagoiva eli vasta laitteen rikkoutuessa siihen kohdistetaan resursseja kyse kokemuksen kautta oppimisesta. Lyhytkestoisessa se on vähitellen, usein yritys-erehdys tietä, karttuvasta kokemuksesta oppimista. Ohjatuissa ja huomiotasuunnitelmallisesti etenevissä tilanteissa ohjaavan henkilön kokemus tukee oppivan ja ohjat- tavan työntekijän kokemuksen kehittymistä, ei tehokas ja luotettava toimi- nallisuuden tavoittelu onnistuse on tietoinen, tapahtumia analysoiva proses- si. (Xxxxxx & Lehtiö 2017Työssä oppiminen on myös toisilta oppimista erilaisissa tilaisuuksissa. Niissä voidaan vaihtaa kokemuksia, 101esittää kysymyksiä, käydä ammatillista keskustelua ja vaihtaa mielipiteitä. Työs- sä oppimisessa tiimimäinen työskentely on todettu toimivaksi. Sitä käytetään esimerkiksi op- pivan organisaation yhtenä työskentelymuotona. Toisilta oppimisessa haetaan hyviä toiminta- käytäntöjä ja arvioidaan niiden käyttösoveltuvuutta omaan työhön. Kaikki nämä ovat reflek- toivia prosesseja, joko tiedostamatta tai tiedostetusti enemmän tai vähemmän.(Paane- Tiainen 2000, 102.) Järviön Tavoitteena oli tehdä selkeä ja Lehtiön (2017helppolukuinen opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle sekä muille henkilöille, 101) mukaan laitteiston täydellisen luotettavuuden tavoittelu ei ole kannattavaa taloudellisesta näkökulmastajotka ohjaavat oppisopimusopiskelijaa. Ehkäisevässä kunnossapidossa laitteis- ton luotettavuuden tason Oppaan avulla työpaik- kakouluttajille ja taloudellisen kannattavuuden välillä on vahva yhteystyönantajille muodostuu selkeämpi kuva omasta vastuusta ja siitä mitä kaikkea sisältyy oppisopimusopiskelijan polkuun. Lait- teiston luotettavuuden tason noustessa myös kustannukset nousevat. Laitteiston luotet- tavuus on käytännössä taloudellinen asia, johon vaikuttaa organisaation halu panostaa huollollisiin toimintaperiaatteisiin. Tässä opinnäytetyössä on vertailtu, millaisia kustannuksia on syntynyt, kun laitteille teh- tävät huollot ovat laitevalmistajan tarjoaman sopimuksen alaisena. Sopimuksen alaisia laitteita vertaillaan laitteisiin, joiden huollot tehdään ilman ulkopuolisen palveluntarjoajan sopimusta. Yrityksen toimeksiantona on pohdittu, ovatko kaikki sopimukset tarpeellisia Opas jäsentää ja mistä syntyy ylimääräisiä kustannuksia. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida, miten jatkossa voidaan toimia yksittäisten laitteiden ja sopimusten kanssa, kun tulevai- suudessa pyritään taloudelliseen tehokkuuteen laitehankintoja ja huoltosopimuksia teh- täessä. Työn tarkoituksena on vertailun perusteella arvioida mahdollisia taloudellisia kustannuk- sia. Vertailusta saadut tulokset ovat perusteena tehtyihin johtopäätöksiin mahdollisista säästöistä. Mahdollisia säästökohteita on perusteltu kustannustehokkuuden näkökul- masta pitkällä aikavälillä tarkasteltunahelpottaa työpaikkakoulut- tajan tehtävää ohjaajana sekä toimii hyvänä tukimateriaalina. Opinnäytetyö oli vastaus työ- yhteisöni kehittämiseen liittyviin tarpeisiin ja omaan henkilökohtaiseen tarpeeseeni vahvistaa osaamistani koulutustarkastajana oppisopimuskoulutuksessa. Havainnointi osoittautui tutki- muksessa hyväksi ratkaisuksi, sillä käyn joka tapauksessa yrityksissä tapaamassa oppisopi- musopiskelijoita. Kohteita ei ollut valittu erikseen. Esiin tulevat asiat nousivat luonnollisesti keskusteluihin ja niiden pohjalta oli hyvä tehdä muistiinpanoja kenttäpäiväkirjaan. Seuraa- vanlaiset kysymykset nousivat hyvin usein esille: mitä asioita tulee tehdä missäkin vaiheessa, kuka vastaa mistäkin, aikataulu, vastuunjako, ohjaus, työssä oppimisen arviointiin liittyvät kysymykset, roolit ja koko oppisopimuskoulutuksen kokonaisprosessi. Oppisopimusopiskelijan ohjaaminen ja asioiden selventäminen ja avaaminen on tehty salassapitosopimuksen alaisenaaina ollut tär- keää minulle. Toimeksiantajayritys haluaa py- syä salaisenaMielestäni me kaikki jotka toimimme oppisopimusopiskelijoiden kanssa tällöin voimme vaikuttaa ohjauksellisella työotteella opiskelijan polun rakentumiseen. Opinnäyte- työssäni haluan omalta osaltani tukea oppaan muodossa opiskelijaa sekä työpaikkakoulutta- jaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä selkeä opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle ja koko työyhteisölle, joten jotka tukevat ja ohjaavat oppisopimusopiskelijaa, sekä löytää sellaisia kriittisiä pisteitä, jotka osoittautuivat ongelmallisiksi oppisopimusopiskelijalle sekä työpaikkakuluttajalle. Työssäni ensimmäiseksi käsittelin teoria kautta koulutusjärjestelmiä, näyttötutkintojärjes- telmää ja työssä oppimista sekä ohjausta. Oppaan rakentumisvaiheessa pohdin oppisopimus- koulutusta ja henkilökohtaistamista. Kentältä saatujen havaintojen perusteella kiteytin työ- paikkakouluttajan tehtävät. Xxxxx oppisopimusopiskelijan koulutus onnistuisi, se tuo muka- naan haasteta. Tärkeää on kaikkien osapuolien sitoutuminen ja tehtävien tarkentaminen sekä ymmärtäminen siitä käytetään nimitystä yritys A. Myös laitetoimittajat mitä oppisopimuskoulutus pitää sisällään. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen, havainnointiin perustuva tutkimus. Havainnoinnit tehtiin 30 eri yrityksessä Etelä-Suomen läänin alueen oppisopimusopiskelijoista sekä laitteiden tyypit työpaik- kakouluttajista ja mallit pidetään salaisinakeskusteluja käytiin sen alueen koulutustarkastajien kanssa. Havainnoinnil- la tarkoitetaan Eskolan & Suorannan mukaan (1996, jottei niiden perusteella pystytä tekemään johtopäätök- siä76), mitä yritys A tekeeaineiston keruutapaa, jossa tutkija osallistuu tavalla tai toisella tutkimansa yhteisön toimintaan. Toimin kentällä aidoissa, luon- nollisissa vuorovaikutustilanteissa ja tämän vuoksi päädyin havainnointiin tutkimusmenetel- mänä. Havannointi osoittautui luonnolliseksi menetelmäksi saada ongelmat esille.

Johdanto. Laboratoriolaitteilta vaaditaan luotettavaa toimintaa Tämä palkkausjärjestelmä kuuluu osana Kemianteollisuus ry:n ja Teolli- suusliitto ry:n väliseen öljy-, kaasu- ja petrokemian teollisuutta koskevaan työehtosopimukseen. Palkkausjärjestelmän tarkoituksena on määritellä, millä perusteella ja millä tavoin tuotantolaitosten työntekijäin palkkaus määräytyy. Palkkaussopimuksessa mainittujen eri palkkaryhmien ohjepal- kat määritellään edellä mainitussa työehtosopimuksessa. Palkkausjärjestelmä ei perustu vakansseihin eikä toimintahäiriöitä saa syntyäsäätele laitosten miehi- tystilannetta. Or- ganisaation toiminta pysyy tehokkaana Palkkausjärjestelmän tavoitteena on, että se tehokkaan koulutustoiminnan avulla lisää henkilökunnan ammattipätevyyttä ja luotettavanaluo koko työelämän ajaksi mahdollisuuksia, jotka kannustavat kehittämään ammattitaitoa ja palkitse- vat siitä. Korkea ammattitaito parantaa toiminnan laatua, jolloin tuottavuus nousee, tuotteiden laatu paranee ja työturvallisuus sekä ympäristönsuo- jelu kehittyy. Palkkausjärjestelmä ottaa huomioon tehtävien vaativuuden sekä henkilön ammattitaidon. Palkkaporrastusta varten on olemassa viisi vaativuusluok- kaa, joita merkitään vaativammasta vähiten vaativaan numeroilla 1, 2, 3, 4 ja 5. Henkilön sijoittuminen näihin palkkaryhmiin määräytyy hänen am- mattitaitonsa perusteella. Palkkaryhmästä toiseen siirtyminen tapahtuu ammattipätevyyden lisään- tymisen perusteella, mikä puolestaan tapahtuu järjestelmällisen koulutuk- sen ja työnopastuksen avulla yhdessä tehtävään harjaantumisen kanssa. Jokainen joutuu työskentelemään kaikissa niissä tehtävissä, joita asian- omaisen ammatin hallinta edellyttää. Ammattitaidon ajan tasalla pitäminen edellyttää tuotantoteknologian ja ammattitaitovaatimusten muuttuessa uu- sien tietojen ja taitojen hankkimista. Palkkauksen kannalta tämä merkit- see, että henkilölle maksetaan palkkaa näissä palkkaryhmissä sen mu- kaan, mitä hän osaa, eikä sen mukaan, mitä hän kulloinkin tekee. Henkilön palkkakehitys palkkaryhmissä on ensisijaisesti riippuvainen siitä, miten hänen ammattitaitonsa kehittyy ylempään palkkaryhmään siirty- mistä varten. Tämän lisäksi maksetaan jokaisessa ryhmässä ns. aikahar- jaantumislisää määräajan kuluttua laskettuna siitä hetkestä, jolloin henkilö on nimetty kyseiseen ryhmään. Saavutetun ammattitaidon lisäämiseksi, syventämiseksi tai monipuolista- miseksi on palkkaryhmissä etenemisen rinnalle ja lisäksi luotu mahdolli- suus siirtyä erikseen sovitulle vastuualueille. Erikseen sovituille vastuualueille on mahdollisuus siirtyä, kun laitteiden kunnossapito on systemaattista, suunniteltua ja harkittua. Jos toimintatapa on reagoiva eli vasta laitteen rikkoutuessa siihen kohdistetaan resursseja ja huomiota, ei tehokas ja luotettava toimi- nallisuuden tavoittelu onnistu. (Xxxxxx & Lehtiö 2017, 101.) Järviön ja Lehtiön (2017, 101) mukaan laitteiston täydellisen luotettavuuden tavoittelu ei ole kannattavaa taloudellisesta näkökulmasta. Ehkäisevässä kunnossapidossa laitteis- ton luotettavuuden tason ja taloudellisen kannattavuuden välillä on vahva yhteys. Lait- teiston luotettavuuden tason noustessa myös kustannukset nousevat. Laitteiston luotet- tavuus on käytännössä taloudellinen asia, johon vaikuttaa organisaation halu panostaa huollollisiin toimintaperiaatteisiin. Tässä opinnäytetyössä on vertailtu, millaisia kustannuksia on syntynyt, kun laitteille teh- tävät huollot ovat laitevalmistajan tarjoaman sopimuksen alaisena. Sopimuksen alaisia laitteita vertaillaan laitteisiinolemassa vastuualueita, joiden huollot tehdään ilman ulkopuolisen palveluntarjoajan sopimustatehtävät ovat laajuudeltaan, vaativuudeltaan tai vas- tuultaan vaativampia kuin kyseisen osaston tai ammattiryhmän korkeim- man palkkaryhmän tehtävät ja asianomainen henkilö täyttää erikseen so- vitun vastuualueen hoitamiselle asetetut edellytykset. Yrityksen toimeksiantona on pohdittu, ovatko kaikki sopimukset tarpeellisia ja mistä syntyy ylimääräisiä kustannuksiaNäillä erikseen so- vituilla erikoisvastuualueilla työskentelevien henkilöiden palkkaus määrit- tyy tässä palkkausjärjestelmässä sovitulla tavalla. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida, miten jatkossa voidaan toimia yksittäisten laitteiden ja sopimusten kanssa, kun tulevai- suudessa pyritään taloudelliseen tehokkuuteen laitehankintoja ja huoltosopimuksia teh- täessä. Työn tarkoituksena on vertailun perusteella arvioida mahdollisia taloudellisia kustannuk- sia. Vertailusta saadut tulokset ovat perusteena tehtyihin johtopäätöksiin mahdollisista säästöistä. Mahdollisia säästökohteita on perusteltu kustannustehokkuuden näkökul- masta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Opinnäytetyö on tehty salassapitosopimuksen alaisena. Toimeksiantajayritys haluaa py- syä salaisena, joten siitä käytetään nimitystä yritys A. Myös laitetoimittajat sekä laitteiden tyypit ja mallit pidetään salaisina, jottei niiden perusteella pystytä tekemään johtopäätök- siä, mitä yritys A tekeeLisäksi työnantaja ottaa huomioon henkilöiden henkilökohtaisia erityisomi- naisuuksia maksamalla pätevyyslisää.