Johtopäätökset. Tulosperusteisen rahoitussopimuksen kokonaisuuteen sisältyvä SIB-rahaston yhtiömiesten välinen rahastosopimus muodostaa sen osapuolten välille pitkäkestoisen ja erityisen luottamukseen perustuvan sopimussuhteen. Osapuolten välille muodostuu myös päämies- agenttirelaatio sijoittajien varallisuuden hallinnan ja omistuksen ollessa eriytetty. Sijoittajat sijoittavat pääomaa rahastosopimuksessa sovittavalla tavalla käytettäväksi SIB-hankkeessa. Hankehallinnoija vastaa rahaston varallisuuden hallinnoinnista ja pitää sijoittajia ajan tasalla välittämällä näille tietoa. Sijoittajat ovat SIB-rahaston toiminnassa passiivisessa roolissa ja siten hankehallinnoijan välittämän tiedon varassa. Tiedon epäsymmetrinen jakautuminen osapuolten välillä saa aikaan riskin hankehallinnoijan opportunistisesta käytöksestä, jota sijoittajat voivat pyrkiä rajoittamaan muun muassa erilaisilla sopimuslausekkeilla. Pääomasijoitustoiminnasta tutuilla sopimuslausekkeilla rahastosopimuksessa voidaan riskien minimoimiseksi ja luottamuksen kasvattamiseksi sopia säännöllisestä raportoinnista informaation asymmetrian tasaamiseksi. Lisäksi sijoittajat voivat sitouttaa hankehallinnoijaa erilaisilla voitonjakolausekkeilla käyttämään sijoittajien varallisuutta huolellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla, joka hyödyttää samalla myös itse hankehallinnoijaa taloudellisesti. Tärkeitä lausekkeita ovat myös hankehallinnoijan henkilöstön sitouttamista koskevat lausekkeet, joilla sijoittavat voivat pyrkiä varmistamaan juuri tiettyjen henkilöiden työpanoksen saatavuuden rahaston koko elinkaaren ajan. Sijoittajien sijoituspäätös perustuukin pitkälti siihen, että sijoittajat luottavat rahaston toiminnasta käytännössä vastaavien henkilöiden osaamiseen. Sopimuslausekkeilla voidaan siis pyrkiä minimoimaan hankehallinnoijan opportunistisen käytöksen riskejä, joka pääasiassa johtuu siitä, että tällä on sijoittajien varallisuutta hallinnoitavanaan ja tämä on tiedollisesti sijoittajia paremmassa asemassa. Täydellistä harmoniaa sopimuslausekkeilla ei epätäydellisten sopimusten maailmassa kuitenkaan saavuteta, sillä sopimuksen laatiminen aiheuttaa kustannuksia ja sopimuksen täyttäminen laajoilla, kaiken kattavilla lausekkeilla aiheuttaa kuluja ja lausekkeiden lisäämisen rajahyöty on aleneva. Lisäksi sopimuksella sovitusta raportoinnista huolimatta hankehallinnoijan mahdolliset epäasialliset toimet saattavat tulla ilmi vasta kun rahasto on tullut elinkaarensa päähän ja hankkeessa ryhdytään tarkastelemaan tuloksia ...
Johtopäätökset. Tässä opinnäytetyössä haastatellut palvelujärjestelmän edustajat toivat esille, että yhteistyö ei toiminut heidän välillään. Toiminta ei ollut koordinoitua, suunnitelmal- lista ja tavoitteellista. Asiakkaiden osallisuuden huomioiminen jäi vähäiseksi. Kaik- ki haastatellut olivat kokeneet oppisopimuskoulutuksen kehitysvammaisille henki- löille sopivana, kun valikoitumiseen kiinnitetään jatkossa enemmän huomioita ja toimintaan saadaan keskeisesti mukaan kehitysvammahuollon asiantuntemus. Kehittämisideoina haastatellut esittivät, että jatkossa teoriakoulutuksen ja työpai- kan ohjaamisesta tulisi vastata erityisammattiopistot. Erityisammattiopistojen ja työhönvalmentajien osaamisen hyödyntäminen nähtiin välttämättömänä jatkossa. Kehitysvammahuollossa toimivat työhönvalmentajat tulisi tulevaisuudessa ottaa mukaan kehitysvammaisten oppilaiden tueksi jo koulutuksen aikana. Työhönval- mentajien osaamisen hyödyntäminen, erityisesti koulutuksen loppuvaiheessa, nähtiin kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisen tukemiseksi tärkeänä. Hankkeen kautta ei alueelle syntynyt uutta toiminta- tai yhteistyömallia, mutta ko- kemuksia voidaan hyödyntää muissa oppisopimusryhmissä, joita on alkanut Poh- jois-Suomen alueella. Kokemuksia on hyödynnetty ja mukana olleet ovat kertoneet hankkeesta työministeriötä myöten ja erityisesti kehitysvammaisten etujärjestöt ovat seuranneet hanketta mielenkiinnolla. SWOT- analyysitaulukkoon (TAULUKKO 1.) olen kerännyt haastateltavien arvioita oppisopimuskoulutuksesta. Paikallaan olisi, että toimijat kokoontuisivat vielä yh- dessä keskustelemaan yhteisesti oppisopimuskoulutushankkeen kulusta. TAULUKKO 1. Swot-analyysi vastaajien arvioista Vahvuudet • Palkka • Päivärytmi • Työterveyshuollon palvelut • Arvostus Heikkoudet • Todellinen työllistyminen • Tiedon puute • Vaikea soveltaa etuihin • Vähän tietoa Mahdollisuudet • Väylä työllistyä • Vammaiset osaksi työyhteisöjä • Näkyvyys • Poistaa ennakkoluuloja Uhkat • Asenteet • Työllisyystilanne kokonaisuu- dessaan • Asiakkaiden valinta ei onnistu Oppisopimuskoulutuksella on mahdollisuuksia tarjota osalle kehitysvammaisista henkilöistä mielekäs väylä työelämään. Sen sopivuus pitäisi lähteä työpaikan tar- peista käsin, eikä niinkään kehitysvammaisesta henkilöstä käsin. Ensin pitäisi et- siä ne työpaikat, joissa on oikeaa työtä tarjolla ja työtä, jonka tekeminen ei vaadi laajaa tiedollista koulutusta ja sen soveltamista. Kehitysvammaisista löytyy tällai- siin avustaviin, mutta tärkeisiin töihin soveltu...
Johtopäätökset. Tutkielman tarkoituksena oli arvioida sopimusrikkomuksia taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta, ja kotimaisen laintilan suhdetta oikeustaloustieteelliseen teoriaan. Käytetty lähdeaineisto oli teorian osalta enimmäkseen ulkomaista, vaikkakin joitain aihetta sivuavia kotimaisia kirjoituksia löytyi myös. Ulkomaista kirjallisuutta aiheesta löytyi melko paljon, ja osa julkaisuista oli hyvinkin tuoreita. Lähdeaineiston keruuta kuitenkin haittasi hieman Itä-Suomen yliopiston rajalliset käyttöoikeudet ulkomaisiin, oikeustaloustieteellisiin julkaisuihin. Yksittäisiä kotimaisia lakeja käsitteleviä teoksia sen sijaan löytyi melko kattavasti ja nämä olivatkin suureksi avuksi lakeja tulkitessa, vaikkei niissä taloustiede ollutkaan esillä. Oikeustapauksia, joilla olisi ollut suora yhteys taloustieteelliseen teoriaan Suomesta ei juurikaan ollut löydettävissä. Teoria käsitteli aihetta lähinnä siitä lähtökohdasta, että sopimusrikkomus aiheutuisi myöhemmin saadusta paremmasta tarjouksesta, kun taas oikeudessa käsitellyt sopimusrikkomustapaukset olivat suurelta osin seurausta konkreettisesta esteestä sopimuksen noudattamisessa. Tästä syystä oikeuskäytännön suhdetta taloustieteelliseen teoriaan oli hankalampi hahmottaa. Oikeustapauksien puuttuminen voi olla seurausta osapuolten pääsemisestä keskenään sopimukseen sopimusrikkomuksen seurauksista, osapuolten halusta noudattaa tekemäänsä sopimusta tai yksinkertaisesti tällaisten tilanteiden harvinaisuudesta. Suomen kaltaiset pienet markkinat ovat oletettavasti yritysten näkökulmasta hankalammat parempien tarjouksien ‖perässä juoksemiselle‖. Sopimusrikkomus voi olla mainekustannusten myötä haitaksi sopimussuhteiden solmimiselle tulevaisuudessa. Olisikin yksi mahdollinen jatkotutkimuksen aihe sopimusrikkomusten osalta selvittää, missä määrin tällaisia tilanteita Suomessa ilmenee ja miten sopimuskumppanit tilanteet ratkaisevat. 126 Xxxxxxxxxx (2008) s. 109. Tutkielmassa esitelty oikeustaloustieteellinen teoria antoi kuitenkin selkeän kuvan tehokkaasta sopimusrikkomuksesta. Sopimusrikkomuksilla on selkeät vaikutukset yhteiskunnan tehokkuuteen: yhtäältä sopimusrikkomuksista seuraavat vahingonkorvaukset estävät sopimuksien liiallista rikkomista ja näin mahdollistavat luottamuksen sopimussuhteiden laatimiseen markkinoilla, ja toisaalta oikein laaditut vahingonkorvaukset mahdollistavat resurssien allokoitumisen tuottavammalla tavalla. Aiheesta julkaistu teoria on pääsääntöisesti sillä kannalla, että niin sanotun positiivisen sopimusedun...
Johtopäätökset. Usein ammattiopistossa kohtaamme erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden vanhempia, jot- ka ehdottavat oppisopimuskoulutusta lapselleen, jolla on paljon haasteita ammatillisen kun- toutuksen ja opintojen etenemisen suhteen. Vanhempien ja opiskelijoiden ensisijainen käsitys oppisopimuskoulutuksesta on, että ammattitutkinto saavutetaan pelkästään työtä tekemällä työelämässä. Käsitys onkin osittain totta, mutta ei anna todellista kuvaa oppisopimuskou- lutuksen vaatimuksista sekä opinnoissa menestymisessä. Tuetun oppisopimuskoulutuksen syntyminen on kuitenkin nykyään mahdollistanut monen erityistä tukea tarvitsevan henkilön oppisopimuskoulutukseen pääsemisen ja sitä kautta myös työllistymisen. Kun puhutaan eri- tyistä tukea tarvitsevista opiskelijoista, ei voi kuitenkaan muodostaa yhtä homogeenistä kä- sitystä opiskelija-aineksesta, päinvastoin; jokainen on oma yksilönsä omine erityistarpeineen, rajoitteineen ja motivaatioineen. Näin ollen oppisopimuskoulutus tai laajennettu työssäoppi- minen ei ole autuaaksi tekevä ratkaisu oppimisen haasteiden ratkaisemiseksi. Onnistuessaan oppisopimuskoulutus erityistä tukea tarvitsevan henkilön kohdalla vaatii mo- nen osatekijän summan; monialainen toimiva verkostoyhteistyö (jossa kaikilla on yhteinen ta- voite päämäärän saavuttamiseksi), aika- ja rahalliset resurssit, oikea ajoitus, realismi ja ennen kaikkea työtehtävien ja työntekijän onnistunut kohtaaminen luovat edellytykset. Silloin, kun lähdetään ns. tyhjästä liikkeelle, prosessi saattaa olla pitkä ja resursseja vievää, mutta onnis- tuessaan se antaa osatyökykyiselle henkilölle tasavertaisuuden tunteen ja yhteiskunta hyötyy työllistymisestä taloudellisesti. Koska oppisopimuskoulutuksen solmiminen on haasteellista erityistä tukea tarvitsevan hen- kilön kohdalla, on ollut tarkoituksenmukaista kehittää koulutusmuotoa eri hankkeissa, joiden kautta on pystytty panostamaan koulutusmuodon käytännön toteutukseen. Kuitenkin, jos ajatellaan, että ammatillisten erityisoppilaitosten tavanomaiseen toimintaan tulisi lisäksi vel- vollisuus hankkia oppisopimuspaikkoja niitä haluaville opiskelijoille, ajatus tuntuu mahdotto- malta johtuen aikaresursseista, haasteellisesta kohderyhmästä ja työelämän vaatimuksista. Sen sijaan, jos opiskelija on omatoimisesti luonut oppisopimuskoulutukseen mahdollistavan tilanteen, esim. työssäoppimispaikallaan, tulisi ammattiopistolla olla valmius toteuttaa loput opinnoista oppisopimuksella, esim. 2+1- mallilla, tai täsmäkouluttaa osatutkinnoilla t...
Johtopäätökset. Teoria sekä empiirisen -osuuden pohjalta saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että standardimuutos vaikuttaa suuresti vuokralle ottajayritysten kirjanpi- toon sekä tilinpäätökseen. Teoriaosuudessa on esitetty uusi IFRS 16-standardi , jonka vaikutuksia nähdään tutkimuksen tuloksissa esimerkkilaskelmassa. Vaik- ka tutkimuksen tutkimusaineisto ei ole juuri kohdistettu viimeisimpään standar- diin, standardiluonnos 5/2013 vastaa tutkimusosioiltaan uutta standardia. Vuok- ralle ottajayritysten näkökulmasta tarkasteltuna standardimuutos kasvattaisi yritysten kustannuksia standardin käyttöönotosta sekä standardin hallinnoimi- sesta, koska yritysten tulisi uudistaa kirjanpito- ja tilinpäätösprosessiaan. Standardimuutos vaikuttaa vuokralle ottajayritysten tunnuslukuihin ja tilinpäätös- raportointiin. Tunnuslukuihin muutos vaikuttaa, koska uudessa standardissa kaikki vuokrasopimukset, jotka ovat yli 12 kuukautta kestäviä kirjataan vuokralle ottajien taseeseen, jolloin taseessa olevat velat kasvavat. Standardimuutos vai- kuttaa erityisesti tunnusluvuissa velkaantuneisuusasteeseen, omaan pääomaan ja maksuvalmiuteen. Tähän samaan päätelmään ovat päässeet aiemmat tutki- mukset leasingsopimusten taseaktivoinneista, kuten Fülbier et al. (2008) sekä Branswicjk et al. (2011). Xxxxxxx et al. (2008) sekä Branswicjk et al. (2011) tut- kimuksessaan osoittivat, että taseaktivointien vaikutukset kohdistuvat kannatta- vuutta mittaaviin tunnuslukuihin, kuten velkaantuneisuusasteeseen sekä mak- suvalmiuteen. Molemmissa edellä mainituissa tutkimuksissa, taseaktivointien vaikutukset olivat toimialamittarilla mitattuna suurimpia vähittäismyynnin- ja valmistusteollisuuden toimialoilla (Branswicjk et al. 2011,285;Xxxxxxx et al. 2008,138) Kommenttikirjevastausten analyysin perusteella vuokralle ottajayritykset suhtau- tuvat suurimmaksi osaksi kielteisesti muutokseen. Kielteiseen suhtautumiseen vaikuttavat suuresti kustannusten kasvu sekä muutoksesta saatavan hyödyn määrä. Kommenttikirjevastauksia antaneet yritykset ovat ilmaisseet vastauksis- saan kustannusten kasvun olevan suurempi kuin muutoksesta koettavan hyö- dyn, esimerkiksi liitetietovaatimusten laajentamisesta. Kommenttikirjevastaajat kokevat, että nykyinen standardi antaa riittävät tiedot liitetiedoissa, eikä tarvetta laajempaan liitetietovaatimukseen ole. Tästä huolimatta uusi IFRS 16-standardi vaatii vuokralle ottajayrityksiä antamaan tarkemmat ja laajemmat liitetiedot sekä tekemään erittelyjä esimerkiksi vuokrasopimusv...
Johtopäätökset. Opinnäytetyön teoriaosuudessa on kuvattu vuokrasuhde asuttamisvaiheesta vuokrasuhteen päät- tymiseen saakka sekä käsitelty valtion tukemiin vuokra-asuntoihin liittyviä erityissäännöksiä esi- merkiksi asukasvalinnan suhteen. Tärkeimpänä on käsitelty vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä prosesseina. Tarkoituksena oli antaa selkeä kuva asuttamisen ja asumisen vaiheista en- nen vuokrasuhteen ongelmallista päättymistä purkuun tai häätöön. Työn empiirisessä osuudessa tutkittiin toimeksiantajayrityksessä tehtyjä vuokrasopimusten purkuja sekä häätöjä vuosina 2010– 2011. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään erityisesti jo asuttamisvaiheessa esiin tulevia tekijöitä ongelmallisten vuokrasuhteiden päättymisten taustalla. Tutkimuskysymyksiä on neljä:
Johtopäätökset. Tämän opinnäytetyön tavoitteeksi asetettiin selvittää mahdollisuudet toimeksiantajan yrityssopimushinnoittelun yksinkertaistamiseksi, hinnan määräytymisen yhdenmukaistamiseksi ja tiedon hankkiminen asiakkuuksien johtamisen ja tuottojohtamisen keinojen yhdistämisestä. Tätä selvitettiin ja toteutettiin kokoamalla erilliset hinnastot ja raportointijärjestelmä yhdeksi kokonaisuudeksi. Operatiivisessa työssä käytettävien järjestelmien tulee tukea ja helpottaa toimintoja jotta niiden käytöstä olisi hyötyä. Liian vaikeat tai epäselvät järjestelmät ja työkalut saattavat johtaa poikkeamiseen annetuista ohjeista. Tällä ei saavuteta minkään osapuolen taholta toivottua tulosta. Myyntiprosessissa käytettävien järjestelmien tulee tukea varsinaista myyntityötä (Nieminen & Tomperi 2008, 76). Valitussa hintastrategiassa pysymistä ja hinnan määräytymisen yhdenmukaistamista parannettiin useilla keinoilla. Kiinteän sopimushinnan hinnastoa muokattiin nopeammaksi tehdä ja käyttää. Hinnoittelualueen tekeminen revenue management organisaatiolle tehtiin helpommaksi ja nopeammaksi. Myyntiorganisaatiota varten sen käyttäminen muutettiin automaattiseksi. Alennusten antamisen tulee perutua tiettihin rajoihin jotta niiden perustelut ovat kestäviä (Sipilä 2003, 360). Muuttamalla hinnan määräytyminen laskennalliseksi annettavia alennuksia kontrolloidaan ja niiden määräytymiselle on selkeät rajat. Dynaamisen hinnoittelun ohjeistus muutettiin kirjallisesta ohjeistuksesta laskennalliseksi. Ohjeistuksen tulkinnassa oli hajontaa, joka johti asiakkuuksien eriarvoiseen asemaan vaikka heillä oli ollut samanlaiset lähtökohdat alennuksen määräytymiselle. Kirjallisessa ohjeessa annettiin mahdollisuus valita sopivin alennus, jonka sopivuus määriteltiin tapauskohtaisesti. Yritysten välisessä liiketoiminnassa ja sen oikeudenmukaisuuden logiikassa suurten määrien ostaja saa enemmän alennusta kuin pienten määrien ostaja (Sipilä 2003, 360). Muuttamalla alennusprosentin määräytyminen asetettujen parametrien avulla perustuvaksi saatiin aikaiseksi yhdenmukaistettu malli, joka määrittelee hinnan aina samalla tavalla ja asiakkuuksien välinen hintaintegriteetti säilyy. Liian suurten alennusten antaminen vaikuttaa myös suoraan yrityksen liikevaintoon ja tulokseen. Annettaville alennuksille on luotava rajat, jotta alennuksia ei anneta liian helpoin perustein (Sipilä 2003, 360). Työn tuotos saatiin suhteellisen nopeasti valmiiksi toimeksiantajan toivimaan vähimmäistasoon. Tämä vähimmäistaso ei kuitenkaan toteutta...
Johtopäätökset. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia psykologista sopimusta teoreettisista lähtö- kohdista. Tarkoituksena oli selvittää, mitä psykologinen sopimus organisaation ja työn- tekijän välisen suhteen määrittelijänä tarkoittaa ja mistä sopimus muodostuu. Sopimuk- sen muodostamisen tarkasteluun läheisesti liittyen haluttiin selvittää sopimusta heiken- täviä ja vahvistavia tekijöitä. Näistä tekijöistä erityishuomiota pyrittiin kiinnittämään psykologisen sopimuksen loukkauksiin ja rikkomisiin sekä niistä aiheutuvien sopimusta haastavien tilanteiden ratkaisukeinoihin. Sen lisäksi, että tutkimuksen tavoitteena oli määritellä käsite psykologinen sopimus ja avata psykologisen sopimuksen toimintaperiaatteita, tutkimuksessa pyrittiin myös kar- toittamaan, mikä yhteys psykologisella sopimuksella on työntekijän ja organisaation väliseen sitoutumiseen ja työntekijän motivaatioon. Sitoutumisen ja motivaation tutki- misella syvennettiin käsitystä psykologisen sopimuksen merkityksestä henkilöstöjohta- misessa. Perimmäisenä tutkimustavoitteena kaikkien näiden tutkimuskysymysten taus- talla oli selvittää, miksi psykologisia sopimuksia solmitaan ja mikä niiden merkitys on työntekijän ja organisaation kannalta. Tässä tutkielmassa olen etsinyt tutkimuskirjallisuuden ja tutkimusartikkelien avulla vas- tauksia tutkimusongelmiini. Löytämiäni tietoja yhdistelemällä ja analysoimalla olen muodostanut käsityksen psykologisen sopimuksen perusideasta, sen toimimisesta ja sii- hen vaikuttavista seikoista. Käytettyäni tutkimusartikkeleita, joissa psykologista sopi- musta lähestytään mitä erilaisimmista näkökulmista, olen saanut tutkielmaani monipuo- lisuutta ja syvää ulottuvuutta. Peilatessani tutkimuskirjallisuuden avulla laatimaani teoriapohjaa tutkimusartikkeleissa esiteltyihin kokemuksiin ja tutkimustuloksiin psykologisesta sopimuksesta huomasin, etteivät artikkelien johtopäätökset aina olleet samat kuin teoriakirjallisuuden perusteella olisi voinut olettaa. Suurimmaksi osaksi tutkimusartikkelit vahvistivat kirjallisuuteen pohjautuvaa teoriaa, mutta löysin myös ristiriitoja teorian ja artikkelien tulosten välillä. Ristiriidat olivat pääasiassa selitettävissä tutkimuskohteen yksipuolisuudella tai tutki- muksen suppeahkolla toteutuksella. Ristiriitojen vähäisyydestä huolimatta ne rikastutti- vat tutkimustani ohjaamalla kyseenalaistamiseen suoraviivaisten päätelmien sijaan. Tutkimuskirjallisuuden mukaan psykologinen sopimus muodostuu osapuolten toisiinsa kohdistamista olettamuksista, odot...
Johtopäätökset. 33. Edellä esitetyillä perusteilla virasto jättää asian tutkimatta.
Johtopäätökset. Tässä luvussa käsitellään tutkimuksessa syntyneitä havaintoja. Tutkimustuloksien poh- dinnan jälkeen, mietitään mahdollisia jatkotutkimusaiheita.