Sopimus Ennen viestintäpalvelusopimuksen tekemistä teleyrityksen on annettava asiakkaalle säädetyt ennakkotiedot mm. palvelun keskeisistä ominaisuuksista, palvelun hinnasta tai hinnan määräytymisen perusteista sekä teleyrityksen virhevastuusta. Tiedot on annettava pysyvällä tavalla tai, jos se ei ole mahdollista, ne on annettava asiakkaan saataville ladattavassa asiakirjassa. Ennen viestintäpalvelusopimuksen tekemistä teleyrityksen on annettava asiakkaalle myös sopimustiivistelmä. Jos sopimustiivistelmää on teknisesti mahdotonta antaa ennen sopimuksen tekemistä, kuten puhelinmyynnissä, se on annettava viipymättä sopimuksen tekemisen jälkeen. Tällöin sopimus tulee voimaan vasta, kun asiakas on sopimustiivistelmän saatuaan vahvistanut sopimuksen. Viestintäpalvelua koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti. Viestintäpalvelua koskeva sopimus voidaan tehdä myös sähköisesti edellyttäen, että sopimuksen sisältöä ei voi yksipuolisesti muuttaa, ja että sopimus säilyy osapuolten saatavilla. Muuta palvelua koskeva sopimus on mahdollista tehdä muotovapaasti. Viestintäpalvelua koskevassa sopimuksessa tai tilausta koskevassa tilausvahvistuksessa todetaan, milloin sopimus tulee voimaan. Muuta palvelua koskeva sopimus syntyy, kun teleyritys on hyväksynyt asiakkaan tilauksen esimerkiksi avaamalla palvelun tai ilmoittamalla hyväksyneensä asiakkaan tilauksen. Teleyrityksellä on sopimusta tehtäessä oikeus tarkistaa asiakkaan luottotiedot. Luottopäätös voidaan antaa automaattisia järjestelmiä käyttäen. Tällaisessa tilanteessa asiakkaalla on oikeus edellyttää, että asian käsittelee uudelleen luonnollinen henkilö. Sopimuksen voimaantulo saattaa edellyttää ennakkomaksun tai vakuuden maksamista. Tällöin teleyritys voi asettaa takarajan, johon mennessä vakuus on asetettava tai ennakkomaksu maksettava.
Sopimussakko Mikäli vuokralainen ei noudata tämän sopimuksen ehtoja, vuokralainen on velvollinen suorittamaan vuokranantajalle mahdollisen vahingonkorvauksen lisäksi sopimussakkoa kulloinkin enintään 100 000 euroa.
Sopimukset Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa eikä kustannuksia, joista toimittaja tai joku muu on vastuussa sopimuksen, takuun, huoltosopimuksen tai vastaavan sitoumuksen perusteella. Vakuutuksen piiriin muutoin kuuluva vahinko korvataan kuitenkin siltä osin kuin vakuutuksenottaja osoittaa, ettei vastuullinen osapuoli kykene korvausvelvollisuuttaan täyttämään.
Sopimusehdot Lisätyön käyttöönotosta, sopimukseen sisältyvistä toimintamalleista, lääkäreiden ja hoito- ja muun henkilökunnan määrästä neuvottelee ja päättää yksikön työnjohto. Malli on valittava siten, että millekään ammattiryhmälle ei muodostu kohtuutonta odotusta. Lisätyö ei saa aiheuttaa perustyöajan leikkausmäärän vähenemistä, eikä lisätyöleikkauksia valikoida systemaattisesti helpommaksi. Lisätyöajan käyttö edellyttää työajan raportointia. Perustyöajaksi merkitään työaika siihen saakka, kun lisätyöpotilaan saliaika alkaa. Malleissa eri salien lisätyöaika voi alkaa porrastetusti säännöllisen työajan jälkeen (ma- to kello 15.30 ja pe kello 15.00). Tuntiperusteinen lisätyöaika alkaa siten kuin työnjohto kussakin tapauksessa määrää. Jos työaikalista jää vajaaksi, sovitaan lisätyön vuoksi vajaaksi jääneen työviikon tuntien tekemisestä muulloin. Päätöksen siitä, voidaanko tämän sopimuksen mukaisia toimenpiteittä tehdä sopimuksen mukaisena lisätyönä, tekee Kainuun maakunta –kuntayhtymän terveysjohtaja. Yksiköiden työnjohto tekee tarvittavat päivä-, toimenpideryhmä- ja salikohtaiset työvuorolistat, joista voi varata itselle sopivan ajan ammattiryhmittäin. Työnjohdolla on oikeus tasoittaa työvuorojen määriä ja sopia henkilöstön kanssa, että työvuorot jaetaan jollakin muulla tavalla. Lisätyön suhteellinen osuus ei saa nousta liian korkeaksi myöskään osa-aikaisilla työntekijöillä. Lisätyön suoritepalkkiota voidaan käyttää leikkaussalissa, mikäli työntekijä on sidottu suoraan leikkaukseen sovituksi ajaksi. Lisätyön tuntihintoja käytetään työnjohdon päätöksellä lisätyöstä sovituissa työyksiköissä. Tuntikorvausta voidaan käyttää leikkaussalissa, heräämössä, väline- huollossa, fysioterapiassa, röntgenissä, laboratoriossa yms., mikäli lisätyö aiheutuu hoitotakuupotilaasta, eikä lisätyötä ole muuten resursoitu. Työyksiköissä tehtyjen työvuoromerkintöjen tulee antaa yksiselitteiset tiedot lisätyökorvausten toimenpidekohtaiseen maksamiseen henkilöryhmittäin. Suoritepalkkioita varten kustakin leikkauksesta tuotetaan yksi lomake, johon merkitään käytetty suoritemalli (A1-C2), potilaan henkilötiedot, osallistuneiden työntekijöiden nimet ja tehtävänimike, päiväys, saliajan alku ja loppu sekä kaikki diagnoosi- ja toimenpidetiedot (sisältäen mallissa sovitut toimenpidekoodit).
Ylityö 1. Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen säännöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi. 2. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. 3. ▇▇▇▇▇▇▇ toimihenkilö vuosiloman, liukumavapaan, työaikapankkivapaan, sairauden, tapaturman, työnantajan määräyksestä suoritetun matkan, 4. Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työvuorosta toiseen, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa. 5. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää. Kolmivuorotyön jakaja määräytyy teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaisesti. 6. Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdollisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa. 7. Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2017–2019 Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2017 8. Alla olevassa esimerkissä selvitetään ylityön määräytyminen ja sen korvaaminen. Vaikka uusi työaikalaki ei erittele vuorokautista ja viikkoylityötä, on esimerkissä käytetty näitä termejä selvyyden vuoksi. Esimerkki: 9. Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään sekä kalenterivuotta että neljää kuukautta, ellei paikallisesti muuta sovita.