Voitto Mallilausekkeet
Voitto. FBO pitää itsellään voittona kaiken myynnin ylijäämän sen suuruuteen katsomatta.
Related to Voitto
Korvausrajoitukset Vakuutuksesta ei korvata - vahinkoa, joka on aiheutunut rakennuksen ulkopuolelta katto-, seinä- tai lattiarakenteen läpi tai kautta rakennukseen päässeestä lumesta, jäästä, nesteestä, höyrystä tai kaasusta, ellei tällainen rakenne ole äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti rikkoutunut myrskyn, syöksyvirtauksen tai trombin välittömänä seurauksena - vahinkoa, joka on aiheutunut rakennuksen seinäpinnoitteelle, oville, ikkunoille, rakennuksen ulkopuolisille varusteille tai ulkona olevalle irtaimelle omaisuudelle, ellei sitä ole aiheuttanut myrskyn kaatama puu tai myrskyn irrottama muu esine - vahinkoa, joka on aiheutunut aallokosta tai muunlaisesta tulvimisesta kuin vahinkopaikalla puhaltaneen paikallisen myrskytuulen aiheuttamasta vesistön vedenpinnan noususta - vahinkoa, joka on aiheutunut lumen tai jään liikkumisesta tai painosta - vahinkoa, joka on aiheutunut laiturille tai muulle rantarakennelmalle - vahinkoa, joka on aiheutunut rakennuksen, rakennelman tai sen osan suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin tällaisen vahingon seurauksena vakuutuksen kohteena olevalle irtaimelle omaisuudelle aiheutunut, välittömästi ilmennyt vahinko edellyttäen, että. vahinko on suoranainen seuraus rakennuksen tai rakennelman suunnittelussa tai rakentamisesta tehdystä virheestä ja rakennus tai rakennelma ei ole vakuutuksenottajan tai vakuutuksenottajaan rinnastettavan omistama. Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoa, jos vakuutuksenottaja tai vakuutuksenottajaan rinnastettava oli tai hänen olisi pitänyt olla tietoinen tällaisesta teosta, laiminlyönnistä tai virheen olemassa olosta eikä itselle aiheutettua vahinkoa.
Voimassaolo Sopimus on voimassa toistaiseksi 3 kuukauden irtisanomisajalla. Helsingissä tammikuun 31. päivänä 2002 APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY 28.2.2003 SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY Apteekissa työskentelevillä farmaseuteilla ja proviisoreilla on lakiin perus- tuva velvollisuus ylläpitää ammatillista osaamistaan. Apteekkarille on puo- lestaan säädetty velvoite luoda edellytykset ammattitaidon ylläpitämiselle. Näiden velvoitteiden kirjaamisella lakiin on haluttu korostaa ammattitaidon ylläpitämisen tärkeyttä. Ammattitaidon ylläpitämistä ei pitäisi nähdä pelkän lain kirjaimen toteuttamisena vaan laajempana koko apteekkijärjestelmää ja ammattiapteekkikonseptia tukevana asiana. Myös kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (STM Työryhmämuistioita 2002:3) korostaa ammattitaidon uusiutumista ja ylläpitämistä ja järjestelmällisen täydennyskoulutuksen roolia tavoitteen saavuttamisessa. Puutteellinen osaaminen on työkykyä ja työmotivaatiota heikentävä teki- jä. Ammattitaidon kehittäminen ja oikeanlaisen osaamisen hankkiminen parantavat työssä jaksamista ja edesauttavat osaltaan työntekijöitä jatka- maan työelämässä eläkeikään saakka. Tarvittavan osaamisen hankkimi- nen työyhteisöön parantaa sen kokonaisvaltaista toimivuutta ja prosessien sujuvuutta. Apteekkarin vastuulla on farmaseuttisen henkilöstön täydennyskoulu- tuksen suunnittelu ja koulutuksen toteutumisen seuranta osana apteekin laadun varmistamista. Työntekijän velvollisuutena on osallistua koulutuk- seen apteekin kehittämissuunnitelman mukaisesti. Kansallinen terveysprojekti suosittaa vuotuiseksi terveydenhuollon ammat- tihenkilöiden täydennyskoulutusmääräksi 3–10 koulutuspäivää / työntekijä. Tämä voi olla tavoitteena myös apteekkien koulutusta suunniteltaessa. Ammatillista koulutusta voidaan toteuttaa sekä työpaikalla että sen ulko- puolisissa koulutustilaisuuksissa. Koulutus voi tapahtua sekä työaikana että sen ulkopuolella. Ammattitaidon ylläpitämisen ja osaamisen kehittämisen tulee toisaalta lähteä sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön todellisesta tarpeesta. Apteekissa osaamistarpeet lähtevät asiakkaiden tarpeista ja heidän odotuksistaan. Nämä ovat lähtökohtana rakennettaessa apteekin toiminta-ajatusta, arvoja ja toiminnan tavoitteita. Nämä puolestaan ovat pohjana kartoitettaessa, minkälaista osaamista apteekissa tarvitaan. Apteekin osaamistarpeiden kartoituksen ohella on tarkasteltava myös yksittäisen henkilön tehtäviä ja osaamistarpeita. Yhtenä työvälineenä voidaan käyttää kehityskeskustelua, jonka yhteydessä arvioidaan hen- kilön nykyinen osaaminen ja vahvuudet. Näiden pohjalta voidaan laatia henkilökohtainen kehityssuunnitelma.
Keskituntiansio 1. Säännöllisen työajan keskituntiansiota laskettaessa käytetään laskenta-ajanjaksona edellistä vuosineljännestä. 2. Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosineljänneksen aikana työajalta eri palkkaustapojen mukaan saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen, ylityö-, sunnuntaityö- ja palvelusaikalisiä lukuun ottamatta, jaetaan saman vuosineljänneksen tehtyjen tuntien kokonaismäärällä. 3. Uudelle työntekijälle maksetaan keskituntiansioon perustuva palkka enintään neljän kuukauden aikana hänen perustuntipalkkansa mukaan. Hänelle maksetaan kuitenkin taannehtivasti yllä mainitulta ajalta hänen keskituntiansionsa ja perus- tuntipalkkansa mahdollinen erotus, niin pian kuin se voidaan edellisessä 2. kappaleessa olevaa sääntöä noudattaen laskea. 4. Kappaleen 1. tarkoittamia vuosineljänneksiin perustuvia keskituntiansioita käytetään seuraavasti: - helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuosineljänneksen keskituntiansiota, - touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden I vuosineljänneksen keskituntiansiota, - elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljänneksen keskituntiansiota sekä - marras-, joulu- ja tammikuun aikana vuoden III vuosineljänneksen keski- tuntiansiota. Tässä kappaleessa mainitut kuukausijaksot lasketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautuessa kahdelle edellä mainituista maksukausista tai kahdelle vuosineljännekselle, tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja. 5. Keskituntiansiota käytetään peruspalkkana työehtosopimuksessa mainittuja palkankorotusosia, kuten esimerkiksi yli- ja sunnuntaityökorotuksia laskettaessa. Lisäksi sitä käytetään tapauksissa, joissa työehtosopimus velvoittaa ansionmenetykseen kuten esimerkiksi sairausajan palkkaa ja arkipyhäkorvausta laskettaessa. Yleiskorotus maksetaan myös tunneilta, joiden keskituntiansio määräytyy ajalta ennen palkankorotusten voimaantuloa.
Palkkausjärjestelmä 1. Teknisen toimihenkilön palkka määräytyy hänen palkkaryhmänsä, toimen asettaman vastuun ja vaati- musten sekä hänen koulutuksensa, pätevyytensä, ky- kynsä, kokemuksensa, työsuoritustensa ja muiden hen- kilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella. 2. Teknisten toimihenkilöiden palkat tarkistetaan yleis- korotusten suorittamisen jälkeen kokemus- ja koulutus- tekijöiden mukaan määräytyvien ohjelukujen avulla, sil- loin kun palkkaneuvotteluissa niin sovitaan. 3. Kokemuksella tarkoitetaan nykyisen työsuhteen kes- toaikaa sekä runkosopimuksen tarkoittamana teknisenä toimihenkilönä oloaikaa. 1.3.1983 jälkeen solmittuihin työsopimuksiin luetaan kokemusvuosiksi kaikki alan am- matissaolovuodet. Kokemusvuosia laskettaessa oikeuttaa teknikon tutkinto kolmeen kokemusvuoteen ja tätä korkeampi teknillinen tutkinto neljään kokemusvuoteen. Fakto- rikoulun tutkinto oikeuttaa kahteen kokemusvuoteen tapauksissa, jolloin faktorikoulun suorittamisen aika ei muuten oikeuta kokemusvuosiin. Kun kokemusvuodet ja koulutusryhmä muuttuvat siten, että tekniseen toimihenkilöön sovellettava ohje- luku muuttuu, suoritetaan ohjelukuvertailu ja mahdolli- nen puolitus muutosta seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Teknisen toimihenkilön tulee ohjelukuvertailua var- ten ilmoittaa koulutus- ja kokemusvuositiedot sekä niis- sä tapahtuvat muutokset. 4. Tekniset toimihenkilöt sijoitetaan toimihenkilötilaston mukaisiin koulutussivistystasoihin seuraavalla tavalla: Koulutusryhmä 1 oppivelvollisuuskoulutuksen suorittaneet Koulutusryhmä 2 keskikoulun tai ammattikoulun käyneet tai alan ammattiopin suorittaneet Koulutusryhmä 3 faktorikoulun tai faktorin erikois- ammattitutkinnon suorittaneet tai teknillisen oppilaitoksen (koulun) käyneet Koulutusryhmä 4 koulutusryhmää 3 korkeampi teknillinen tutkinto.
Lakiviittaukset Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (334/07) sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia (44/2006), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.