Rahoitus määritelmä
Rahoitus. 28.30.02 1000 euroa Toteuma 2019 Talousarvio 2020 Arvio 2020 Arvio 2021 Arvio 2022 Arvio 2023 Arvio 2024 Bruttomenot 5 562 5 773 5 505 5 895 5 910 5 935 5 960 Bruttotulot 1 277 2 000 1 100 1 500 1 500 1 500 1 500 Nettokäyttö/-käyttöarvio 4 285 3 773 4 405 4 395 4 410 4 435 4460 Tilinpäätös/TA/TAE/kehys 3 488 3 773 3 773 3 758 3 743 3 728 3 728 Käytettävissä yhteensä 6 091 5 234 5 590 5 035 4 492 3 920 3 838 Siirtyy seuraavalle vuodelle 1 806 1 461 1 185 640 82 - 515 -623 28.30.02.01 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 1000 euroa Tavoite 2020 Tavoite 2021 Tavoite 2022 Tavoite 2023 28.30.02.02 Talouspolitiikan arviointineuvosto 1000 euroa Tavoite 2020 Tavoite 2021 Tavoite 2022 Tavoite 2023
Rahoitus. Kainuun maakuntaliiton kustannukset jaetaan €/asukas. Siirtymävaihe ja käynnistämisen valmistelu vaalikauden 2009 - 2012 lopussa Perustettava kuntayhtymä aloittaa varsinaisen toimintansa 1.1.2013 Kainuun maakunta -kokeilun lakatessa. Valmistelevia päätöksiä on kuitenkin suoritettava jo kuluvan vuoden puolella. Tämä vuoksi kun- nat nimeävät jo syksyllä tilapäiset yhtymäkokousedustajansa vaali- kaudelle 2009 - 2012. Kunnallisvaalien jälkeen kunnat nimeävät uu- det yhtymävaltuustoedustajat vaalikaudelle 2013 - 2016 osana luot- tamustoimipaikkajakoa, käytännössä tammi - helmikuussa 2013.
Rahoitus tarkoittaa avustettavaan toimintaan tai hankkeeseen saatua rahaa ilman luovutettavan vastikkeen vaatimusta. - Omavastuuosuus hyväksyttävistä kustannuksista tarkoittaa sitä osuutta hyväksyttävien kustannusten yhteismäärästä, joka jää jäljelle ulkopuolisella rahoituksella katettavien hyväksyttävien kustannusten yhteismäärän vähentämisen jälkeen. - Kun projektin rahoitus on myönnetty tavanomaista rahoitustasoa suurempana, Rahoittajalla on oikeus alentaa rahoitustasoa, jos rahoituspäätöksessä esitetyt ehdot korotetulle rahoitustasolle eivät täyty. (Business Finland). - Raportoinnin yhteydessä on ilmoitettava projektin muu julkinen – valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön tai julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön myöntämä – rahoitus. Ilmoitettava on myös Euroopan unionin varoista myönnettävä rahoitus. Projektin Rahoittajalta saaman ja muun julkisen rahoituksen yhteinen tukiosuus ei saa ylittää projektille sallitun julkisen rahoituksen enimmäismäärää. Rahoittaja vähentää tarvittaessa omaa rahoitustaan niin, että enimmäismäärää ei ylitetä. (Business Finland) - [ehto]
Examples of Rahoitus in a sentence
Rahoitus maksetaan pankkitilille, jonka rahoituksen saaja on ilmoittanut rahoituspäätöksen hyväksymisilmoituksessa.
Alexandrian välitettyä Toimeksiannon muulle Sijoituspalvelun tarjoajalle toteutettavaksi, Alexandria huolehtii parhaan kykynsä mukaan siitä, että Toimeksiannon toteuttaja luovuttaa Asiakkaan lukuun hankitut Rahoitus- välineet Asiakkaalle Selvityspäivänä Markkinasääntöjen mukaisesti, ellei toisin sovita.
Rahoitus tai sen osa tulee palauttaa myös, jos sitä ei voida käyttää päätöksessä edellytetyllä tavalla.
Kilpailu: Rahoitus- ja vakuutustoimialalla kilpailu on erittäin voimakasta kaikilla OP-Pohjola-ryhmän liiketoiminta-alueilla, mikä saattaa vaikuttaa haitallisesti liiketoimintaan, toiminnan tuloksiin ja taloudelliseen asemaan.
Rahoitus jakautuu sopijaosapuolten kesken liittessä 3 eritellyn mukaisesti.
More Definitions of Rahoitus
Rahoitus. Evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta saavat 2 %:n osuuden yhteisöverosta. Lisäksi näiden kirkkojen jäsenet maksavat tuloihin perustuvaa kirkollisveroa, joka kannetaan kunnallisveron yhteydessä. Rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat eivät asemansa perusteella saa automaattisesti julkista rahoitusta.
Rahoitus. Yhtiö rahoittaa toimintansa pääosin omistuksista saatavalla tuloilla ja oman sekä vieraan pääoman ehtoisella rahoituksella. Mahdollisesti tarvittavista takauksista sovitaan erikseen Osakkaiden ja Yhtiön välillä. Yhtiön mahdolliset investoinnit rahoitetaan Osakkaiden pääomasijoituksella tai Yhtiön ottamalla lainalla.
Rahoitus. Palveluja, asiointitapoja ja palveluverkkoa koskevat päätökset vaikuttavat työvoimapalveluiden rahoitustarpeeseen. Työvoimapalvelut rahoitetaan ensisijaisesti kuntien saamilla valtionosuuksilla. Rahoitusmallista päätetään työllisyysaluetta koskevassa yhteistoimintasopimuksessa. Rahoitusvastuun tulee olla kunnille tasapuolista ja perusteiden on oltava läpinäkyviä. Kustannusten jakomallia valmistellaan lähtökohtaisesti siten, että kustannukset jaetaan aiheuttamisperusteisesti. Vaihtoehtoisista rahoituksen ja kustannusten jakomalleista tehdään selvitys elokuussa 2023. Työvoimapalvelu-uudistuksen valmistelun ensimmäisen vaiheen tavoitteena on varmistaa palveluiden hallittu ja sujuva siirto valtiolta kunnille siten, että palvelut toimivat häiriöittä siirtymävaiheessa. Uudistuksen tavoitteet huomioiden, tarkoituksenmukaista ei kuitenkaan ole jatkaa palveluiden järjestämistä ja tuottamista täysin samalla tavalla kuin tällä hetkellä. Näin ollen toisen vaiheen tavoitteena on kehittää palvelukokonaisuutta siten, että se edistää työllistymistä ja osaavan työvoiman saatavuutta tehokkaasti, huomioiden kuntien erityspiirteet. Palvelukokonaisuuden kehittämisessä huomioidaan TE-toimiston, ELY-keskuksen ja kuntien nykyiset hyvät toimintatavat sekä luodaan uusia toimintatapoja. Palvelusuunnittelun lähtökohtana on asiakkaiden (työnhakijat ja työnantajat) palvelutarve. Työikäisen väestön määrälliset ja rakenteelliset muutokset vaikuttavat työmarkkinoiden toimintaan ja sitä kautta jo lähiajan palvelutarpeisiin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siirtymien vauhdittamiseen ylitarjonta aloilta työvoimapula-aloille sekä kasvavaan maahanmuuttoon. Lisäksi koulutuspalvelujen pitää tukea työllisyyden hoitoa entistä tehokkaammin. Työllisyysalueen palvelut tähtäävät osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon. Kohtaannon parantamiseksi ja työllistymisen nopeuttamiseksi yritys- ja työnantajapalvelujen roolia julkisissa työvoimapalveluissa vahvistetaan nykyisestä. Palveluja uudistetaan kaikki lainsäädännön liikkumavara hyödyntäen. Palveluita suunniteltaessa kiinnitetään huomiota palvelun tuottamisen tapaan ja uusiin asiointitapoihin. Osa palveluista on perusteltua tuottaa lähipalveluna, kun taas osa palveluista voidaan tuottaa etäpalveluina tai liikkuvina palveluina, jolloin palvelu viedään asiakkaan luo.
Rahoitus. Yritysrahoitus, omarahoitus, hankerahoitus
Rahoitus. Varsinaisen sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan rahoitus tapah- tuu kuntien vuoden 2011 aikana neuvotteleman pohjaratkaisun mu- kaisesti. Siinä kunnat ohjaavat koko kuntayhtymän tuottamaan toi- mintaan kohdistuvat valtionosuudet kuntayhtymälle. Loppu tarvitta- va rahoitus kerätään puoliksi €/asukas ja puoliksi prosenttia verora- hoituksesta (verot + kunnalle jäävät valtionosuudet). Verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perus- teella (t-2, kiinteistövero t-1) ja valtionosuudet kunkin talousarviovuo- den mukaisina. Kunnallis- ja kiinteistöverotulot lasketaan maakun- nan keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla. Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantujen verotulojen mukaisina. Voimalaitosten kiinteistövero otetaan kuitenkin huomioon 1,4 %:n verokannan mukaan. Asukaslukuna käytetään viimeisintä vahvistettua vuodenvaihteen asukaslukua. Jäsenkuntien maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei las- keta mukaan kuntien saamia Opetusministeriön myöntämiä ja mak- samia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja/tai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muu- toksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia eikä investointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Ympäristöterveydenhuollon Puolangan rahoitusosuus lasketaan si- ten, että ympäristöterveydenhuollon laboratorion kustannukset jae- taan €/asukas, terveysvalvonnan kustannukset jaetaan siten, että 40 % määräytyy asukasluvun ja 60 % valvontakohteiden lukumäärän perusteella ja eläinlääkintähuollon kustannukset jaetaan siten, että 20 % määräytyy asukasluvun ja 80 % tilojen lukumäärän perusteel- la. Puolanka on asutukseen perustuen jäsen Kainuun erityishuoltopiiris- sä. Puolankaan sovelletaan siltä osin ns. ulkokuntalaskutusta, joka perustuu suoritteisiin. Siirtymävaihe ja käynnistämisen valmistelu vaalikauden 2009 - 2012 lopussa Perustettava kuntayhtymä aloittaa varsinaisen toimintansa 1.1.2013 Kainuun maakunta -kokeilun lakatessa. Valmistelevia päätöksiä on kuitenkin suoritettava jo kuluvan vuoden puolella. Tämä vuoksi kun- nat nimeävät jo syksyllä tilapäiset yhtymäkokousedustajansa vaali- kaudelle 2009 - 2012. Kunnallisvaalien jälkeen kunnat nimeävät uu- det yhtymävaltuustoedustajat vaalikaudelle 2013 - 2016 osana luot- tamustoimipaikkajakoa, käytännössä tammi - helmikuussa 2013.
Rahoitus. Kumppanuusavustus on vähintään 20 00 euroa vuodessa. Hakijalla tulee olla toimintaansa myös muuta rahoitusta ja se esitellään hakemuksessa.
Rahoitus. Lappilainen koulutuskumppanuus-hanke (matkailualan koulutustarjotin)