AHTAUSALAN TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.5.2023 – 31.5.2025
AHTAUSALAN TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.5.2023 – 31.5.2025
SATAMAOPERAATTORIT RY:N JA AMMATTILIITTO PRO:N VÄLINEN AHTAUSALAN TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN
T Y Ö E H T O S O P I M U S 1.5.2023 – 31.5.2025
5 § TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN, LOMAUTUS, MUUTOSTURVA 2
8 § VUOROTYÖKORVAUS, SAUNALISÄ, KIRKOLLISET JA ARKIPYHÄT 10
11 § PÄIVÄRAHA JA MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUS 15
14 § SAIRAUSAJAN PALKKA, ÄITIYS- JA ISYYSVAPAAN PALKKA 20
17 § RYHMÄHENKI- JA VASTUUVAKUUTUS 24
20 § KOKOUSTEN PITO TYÖPAIKALLA 25
22 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN 26
23 § JATKUVA NEUVOTTELU JA TOIMIALAVUOROPUHELU 27
3 § TYÖAJAN TASAAMINEN, VUOROVAPAAT 34
7 § SIIRTYMINEN TOISEEN TYÖAIKAMUOTOON 41
9 § SEISOKKIAIKANA SUORITETTU TYÖ 41
11 § ERÄITÄ YLITYÖKORVAUKSIA, SAUNALISÄ, YLITYÖJAKAJA 42
15 § KESKEYTYMÄTTÖMÄN KOLMIVUOROTYÖN KÄYTTÖÖNOTTOON 45
LIITTYVÄ KORVAUS ALUSTEN AHTAUSTYÖSSÄ 45
SOPIMUS VUOSITYÖAJAN LYHENTÄMISESTÄ 46
AHTAUSALAN TEKNISIÄ TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 52
▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTO- SOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 69
LUOTTAMUSMIEHEN KUUKAUSIKORVAUS 74
TYÖSUOJELUVALTUUTETUN KUUKAUSIKORVAUS 74
SANAHAKEMISTO 75
SATAMAOPERAATTORIT RY:N JA AMMATTILIITTO PRO:N VÄLINEN AHTAUSALAN TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN
T Y Ö E H T O S O P I M U S 1.5.2023 – 31.5.2025
1 Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Satamaoperaattorit ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevien ahtausalan teknisten toimihenkilöiden (jäljempänä käytetään nimitystä työnjohtaja) työsuhteisiin.
2 Sopimuspuolet ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että tähän sopimukseen sidotut työnantajat ja työnjohtajat noudattavat tämän sopimuksen määräyksiä.
3 Työnjohtajalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa teknistä toi- mihenkilöä, joka työsopimussuhteensa perusteella vakinai- sesti toimii työnantajan edustajana työntekijöihin nähden, ja joka työnantajan tai hänen valtuuttamansa määräyksestä jakaa, johtaa, valvoo tai tarkkailee työtä ottamatta itse siihen osaa.
Työnantajilla ja työnjohtajilla on oikeus vapaasti päättää kuulumisestaan ammatillisiin järjestöihin. Jos työnjohtajalla on yhteiskunnallisia tai muita luottamustehtäviä, ei häntä saa sellaisen vuoksi painostaa.
1 Työnantajalla tai hänen valtuuttamallaan edustajalla on oi- keus ottaa ja erottaa työnjohtaja tämän sopimuksen mää- räyksiä loukkaamatta sekä määrätä työn johtamisesta.
2 Työnjohtajan tulee olla solidaarinen työnantajaa kohtaan ja valvoa tämän etuja. Työnantajan tulee suhtautua luottamuk- sella työnjohtajaan ja tukea häntä työssään.
3 Työnjohtotehtävään valitun henkilön suhteen noudatetaan työsopimuslain mukaista koeaikaa. Koeajalla työsuhde
voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudatta- matta. Tällöin työsuhde lakkaa sen päivän päättyessä, jolloin ilmoitus purkamisesta tehdään, ja palkka maksetaan työsuh- teen päättymiseen asti. Vakinaistaminen koeajan jälkeen ei koske työnjohtajia, jotka on otettu työhön ruuhka-ajaksi tai muuksi määrätyksi ajaksi, ja jotka kyseisestä tehtävästä vapauduttuaan siirtyvät entiseen työhönsä. Jos tällaisissa tapauksissa syntyy erimielisyyksiä, tutkitaan asiat tapaus tapaukselta paikallisesti.
4 Koeajaksi otetulle työnjohtajalle ▇▇▇▇▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇ työn- johtajan palkkataulukon mukainen kuukausipalkka. Työnan- tajan tulee ilmoittaa luottamusmiehelle koeajalle otetusta työnjohtajasta.
5 Työnjohtajan, joka pätevästä syystä on estynyt saapumasta työhön, tulee ilmoittaa esteestä viipymättä työnantajalle. Kun esteenä on yhteiskunnallinen tai muu luottamustehtävä, työn- johtajan tulee sopia poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.
6. Uusia työnjohtajia rekrytoitaessa työnantajan tulee huolehtia asianmukaisesta perehdyttämisestä. Mikäli perehdytyksen suorittaa tämän työehtosopimuksen piirissä oleva työnjoh- taja, perehdytys tulee ottaa huomioon työnjohtajan työmää- rässä tai palkassa.
Työnjohtaja, jolle ei tilapäisesti voida järjestää tämän sopi- muksen tarkoittamaa varsinaista työnjohtajalle kuuluvaa työtä, on velvollinen suorittamaan koulutustaan ja kykyjään vastaavaa työnantajan hänelle osoittamaa muuta työtä.
5 § TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN, LOMAUTUS, MUUTOSTURVA
1 16.5.2017 allekirjoitettu osapuolten välinen irtisanomissuoja- sopimus on osa tätä työehtosopimusta.
2 Irtisanomisen tulee molemmin puolin tapahtua kirjallisesti, ja toisen osapuolen on annettava todistus tapahtuneesta irtisa- nomisesta.
3 Työsuhde ei katkea, vaikka työnjohtaja siirrettäisiin toiseen tehtävään tai toiselle paikkakunnalle saman työnantajan pal- veluksessa.
4 Työsuhteen päättymisen yhteydessä voidaan työnjohtajalle kuuluva vuosiloma työnantajan ja työnjohtajan niin sopiessa lukea irtisanomisaikaan kuuluvaksi.
5 Työnantajan irtisanoessa työnjohtajan tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotulla työnjohtajalla on etuoikeus työsuhteen päättymistä seuraavien 12 kuukauden aikana sa- moihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työnjoh- taja oli tehnyt. Edellä mainittuna aikana työnantaja ei saa käyttää työnjohdollisissa tehtävissä tilapäisiä tuntityönjohta- jia, ellei työtä ole ensin tarjottu irtisanotuille työnjohtajille.
6 Yhteistoimintaneuvotteluihin osallistunut neuvottelukunta nauttii luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kanssa sa- maa irtisanomissuojaa neuvotteluissa päätetyistä mahdolli- sista lomautuksista ja/tai irtisanomisista. Neuvottelukunnan koko (mukaan lukien luottamusmies) on yli 50 työnjohtajan yrityksissä enintään kolme henkilöä ja muissa yrityksissä enintään kaksi henkilöä. Tällä määräyksellä ei kuitenkaan muuteta neuvottelukunnan kokoa koskevaa paikallisesti noudatettua käytäntöä.
Lomautusilmoitusajat
Työnjohtajan lomauttamisessa noudatetaan, ellei paikallisesti toisin sovita, seuraavia lomautusilmoitusaikoja:
- 14 vuorokauden ilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta
- yhden kuukauden ilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.
Muutosturva
1 Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperi- aatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallin- non palvelujen käytön osalta.
2 Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle kymmentä työnte- kijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toi- mintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.
3 Suunniteltua vähentämistä koskevaa yhteistoimintamenette- lyä parannetaan siten, että samassa yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.
4 Yhteistoimintamenettelyn aikana työnantajan on esitettävä kirjallisesti selvitys kaikkien irtisanomisuhan alla olevien hen- kilöiden osaamisesta ja siitä, mihin tehtäviin kunkin osaami- sella on työnantajan tai sen määräysvallassa olevissa yrityk- sissä mahdollista sijoittua.
5 Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteis- työssä viivyttelemättä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut yh- teistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenet- telyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopi- maan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henki- löstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.
6 Työnantaja ilmoittaa taloudellisilla ja tuotannollisilla perus- teilla suoritetuista irtisanomisista ja määräaikaisten työsuhtei- den päättymisestä työvoimaviranomaiselle, ja antaa työvoi- maviranomaiselle työnjohtajan suostumuksella työllistymis- ohjelmassa tarvittavat tiedot. Työnantajalla on tiedottamisvel- vollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen.
7 Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työnjohtajalla on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman te- kemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpai- kan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennuk- seen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymis- ohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen.
8 Vapaan pituus on työsuhteen keston mukaan seuraava:
- enintään 10 päivää, jos työnjohtajan irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi
- enintään 30 päivää, jos työnjohtajan irtisanomisaika on yli yksi kuukausi, mutta enintään neljä kuukautta
- enintään 60 päivää, jos työnjohtajan irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.
9 Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.
10 Työnjohtajan on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttele- mättä ja pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.
11 Oma-aloitteiseen työnhakuun työllistämisvapaista voi käyttää enintään puolet edellä mainituista enimmäismääristä.
12 Työnantaja ja työnjohtaja voivat sopia yhteisistä työllistämistä tukevista toimista irtisanomisaikana. Tällöin työnjohtajalle ei muodostu oikeutta pidennettyyn irtisanomisaikaan.
13 Mikäli työllistämistä tukevista toimista ei päästä sopimuk- seen, tuotannollisista ja/tai taloudellisista syistä irtisanotun työnjohtajan irtisanomisaika pitenee
- kahdella viikolla, kun työsuhde on kestänyt alle neljä vuotta
- kuukaudella, kun työsuhde on kestänyt alle 12 vuotta ja
- kahdella kuukaudella, kun työsuhde on kestänyt yli 12 vuotta.
14 Tätä pidennettyä irtisanomisaikaa voi käyttää aktiiviseen, työllistymistä edistävään koulutukseen tai työnhakuun, jolloin työnjohtajalla ei ole työntekovelvollisuutta. Mikäli työnjohtaja saa hyväkseen edellä mainitun pidennetyn irtisanomisajan, ei tässä pykälässä edellä mainittuja määräyksiä sovelleta.
15 Jos taloudellisesta ja tuotannollisista syistä irtisanottu työn- johtaja siirtyy toisen työnantajan palvelukseen tai tutkintoon tähtäävään koulutukseen, maksetaan hänelle työnantajan noudatettavana olevalta irtisanomisajalta palkka irtisanomis- ajan loppuun saakka. Konsernien sisäisissä siirtymissä
irtisanomisajan palkkaa ei kuitenkaan makseta työllistymisen jälkeiseltä ajalta.
16 Taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanotulle työnjoh- tajalle, joka voidaan vapauttaa työntekovelvoitteesta, makse- taan irtisanomisajan palkka työsuorituksesta riippumatta.
17 Työnjohtajan pyytäessä työnantaja tiedottaa paikallisesti sovittavalla menettelytavalla avoimina olevista työpaikoista kuuden kuukauden ajan työehtosopimuksen 5 §:n mukaisen takaisinottoajan päättymisen jälkeen.
18 Satamaoperaattorit ry kannustaa jäsenyrityksiään muutos- turvatilanteissa työnjohtajien työllistämistä tukeviin muutos- turvatoimenpiteisiin. Satamaoperaattorit ry tukee jäsenyrityk- siään tässä tehtävässä tiedottamisella, neuvonnalla ja tarvit- taessa myös taloudellisesti.
19 Tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla Satamaoperaat- torit ry:n jäsenyritysten muutosturvatoimenpiteiden rahoitta- miseksi Satamaoperaattorit ry:llä on muutosturvarahasto. Muutosturvarahaston suuruus mitoitetaan alan henkilöstö- määrän suhteessa ahtaajien muutosturvarahastoon.
Työnjohtajat ovat velvollisia noudattamaan työpaikalla voi- massa olevia työsääntöjä, mikäli ne eivät ole tämän sopimuk- sen vastaisia.
1 Työaikaan noudatetaan voimassa olevan työaikalain sään- nöksiä sekä tämän työehtosopimuksen liitteinä olevien työ- ajan lyhentämistä sekä työaikapankkijärjestelmää koskevien sopimusten periaatteita.
2 Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi alkaa ensim- mäisen vuoron alkamishetkestä.
3 Työaika alkaa siitä, kun työnjohtaja aloittaa työn työnantajan osoittamassa satamassa tai satamanosassa. Nykyiset käy- tännöt jatkuvat, ellei paikallisesti toisin sovita.
4 Keskeytymättömään kolmivuorotyöhön noudatetaan liitteenä olevaa erillissopimusta.
5 Säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa, paitsi keskeytymättömässä 3-vuorotyössä, jossa se on enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 34,5 tuntia viikossa.
6 Pääsiäislauantai, juhannus- ja jouluaatto ovat vapaapäiviä.
7 Työaikaa voidaan, jos sitä etukäteen sovitaan enintään nel- jän kuukauden pituiseksi ajanjaksoksi kerrallaan, järjestää myös siten, että se on keskimäärin työehtosopimuksessa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Työ- ajan tasoittaminen näihin määriin voi tapahtua myös anta- malla viikkolevon lisäksi kokonaisia vapaapäiviä.
8 Keskimääräistä työaikaa sovellettaessa vuorokautista sään- nöllistä työaikaa voidaan kuitenkin pidentää enintään kah- della tunnilla, ja viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäis- määrä on 50 tuntia. Jos työtä tehdään useampana kuin vii- tenä päivänä viikossa, on säännöllinen viikoittainen työaikaa enintään 48 tuntia.
9 Keskimääräistä työaikaa käytettäessä on laadittava vähin- tään kolmeksi viikoksi kerrallaan työtuntijärjestelmä, jossa on mainittu aika, milloin työ alkaa ja päättyy.
10 Ylityötä on työ, jota tehdään yllä mainitun työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin, kun työaika on lyhyempi kuin keskimäärin 8 tuntia vuo- rokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
11 Jos ei ole sovittu tässä kohdassa tarkoitetun keskimääräisen työajan käyttämisestä, noudatetaan työehtosopimusten säännöllistä työaikaa koskevia määräyksiä.
12 Kullakin työnjohtajalla on normaaliviikkojen puitteissa vuoro- järjestyksessä 3 vapaata lauantaita ja 1 työssäololauantai. Vuorojärjestelmän mukaan suoritettu työ korvataan vastaa- valla vapaa-ajalla, elleivät työnantaja ja työnjohtaja keske- nään toisin sovi.
13 Iltavuoron ollessa esim. 7 h 12 min. ei synny korvattavia vapaalauantaita työajan muodostuessa keskimäärin 40-tun- tiseksi neljän viikon ajanjakson sisällä.
14 Mikäli työnjohtaja joutuu työskentelemään vuorojärjestelmän puitteissa esim. itsenäisyyspäivän jälkeisenä lauantaina, hän on oikeutettu saamaan vastaavan vapaa-ajan, elleivät työn- antaja ja työnjohtaja keskenään toisin sovi. Samaa peri- aatetta noudatetaan uudenvuoden-, loppiais-, pääsiäis-, vappu-, helatorstai- ja jouluviikon osalta.
15 2-vuorotyön tulee kestää kalenteriviikon ajan ja tällöin - ellei vuorotyö tapahdu ns. levitetyn iltavuoron puitteissa - maa- nantaista perjantaihin eli viisi päivää. Iltavuoroa ei arkipyhä- viikkojen lauantaipäiviä lukuun ottamatta lauantaisin järjes- tetä. Liikkuvina arkiaattoina eli uudenvuoden, vapun ja itse- näisyyspäivän aattoina kaikki 2-vuorotyössä työskentelevät suorittavat työnsä aamuvuoron työaikoja noudattaen. Mikäli sovittua vuorotyötä ei syystä tai toisesta voida järjestää koko ajaksi, siirtyy työnjohtaja kyseiseksi ajaksi päivävuoroon me- nettämättä kuitenkaan tällöin oikeuttaan vuorotyölisiin.
16 Ilmoitus siirtymisestä päivätyöstä vuorotyöhön on annettava viimeistään viikkoa ennen vuorotyön alkamisesta.
17 2-vuorotyön iltavuorossa voi olla samanaikaisesti korkeintaan puolet työnjohtajista.
18 Mikäli työnantajalle ei aiheudu merkittävää haittaa, 58 vuotta täyttäneet työnjohtajat voidaan omasta esityksestään siirtää suorittamaan työnsä aamuvuoron työaikana lauantaivuoro- velvollisuuden säilyessä entisenä. Ikääntyvien työnjohtajien työkykyyn ja -kuormitukseen tulee kiinnittää erityistä huo- miota. Työnjohtajan aloitteesta työnantajan ja työnjohtajan tulee käydä keskustelu niistä toimenpiteistä, jotka tukevat työnjohtajan työssä jaksamista.
19 Helatorstaiviikolla helatorstain aaton työaika on sama kuin muina arkipäivinä.
20 Työnantaja ja työnjohtaja voivat sopia keskenään tästä pykä- lästä poikkeavat työajat, mikäli tuotannolliset tai työnjohtajan yksilölliset tarpeet sitä edellyttävät.
21 Luottamusmiehelle tulee ilmoittaa suunnitellusta sopimisesta, ja luottamusmiehellä on oikeus olla läsnä sopimistilanteessa.
7.1 Jatkuvaa kaksivuorotyötä (tam 27) koskevat määräykset
1 Jos yrityksessä siirrytään työskentelemään tam 27:ssä, työn- johtajille kyseisessä satamassa maksetaan erillinen
kuukausikorvaus, joka on määrältään 4,125 % (+ 4,125 % 12 kuukauden jälkeen). Korvaus lasketaan keskitaulukkopal- kasta. Siirtymisestä tam 27:ään sovitaan paikallisesti. Kor- vauksen maksaminen päättyy, jos työnantaja lopettaa sata- massa tam 27:n käytön. Korvauksen maksaminen edellyttää, että työnjohtajan työsuhde on kestänyt vähintään kuusi kuu- kautta.
2 Korvaus maksetaan edellytyksen täyttymistä seuraavan kuu- kauden alusta lukien.
3 Työvuorokauden säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia. Viikkotyöaika on enintään keskimäärin 40 tuntia enintään kol- men viikon tasoittumisjaksossa. Paikallisesti voidaan sopia pitemmästä tasoittumisjaksosta.
4 Tasoittumisjaksolle laaditaan työvuorojärjestelmä.
5 Työnjohtajalle annetaan yksi palkallinen vapaapäivä kolmen kuukauden kuluessa uudenvuodenpäivä-, vapunpäivä- sekä itsenäisyyspäiväviikon lauantaina työskentelystä, mikäli tällai- nen päivä ei satu lauantaiksi tai sunnuntaiksi, sekä yksi pal- kallinen vapaapäivä pääsiäisen ja joulun jälkeisen lauantain työskentelystä, mikäli nämä päivät eivät satu pyhä-päiviksi.
6 Työaikaa lyhennetään loppiaisen takia niinä vuosina, joina loppiainen on muuna arkipäivänä kuin lauantaina, antamalla kolmen kuukauden kuluessa yksi palkallinen vapaapäivä lop- piaisviikon lauantain työskentelystä.
7 Pääsiäislauantaina, I ja II pääsiäispäivänä ja helluntaina teh- dystä työstä annetaan tehtyä työtä vastaavasti vapaita kol- men kuukauden kuluessa niiden ansaitsemisesta. Samoin menetellään vapunaaton iltavuoron työskentelyn kohdalla.
8 § VUOROTYÖKORVAUS, SAUNALISÄ, KIRKOLLISET JA ARKIPYHÄT
1 Vuorotyöstä suoritetaan vuorotyölisä seuraavia periaatteita noudattaen:
2 2-vuorotyön iltavuorotyöstä maksetaan 12,5 % suuruinen vuorotyölisä peruspalkalle/tunti.
3 Keskeytymättömästä 3-vuorotyöstä maksetaan 12,5 % / tunti -suuruinen vuorotyölisä iltavuorossa työskenteleville, ja yövuorossa työskenteleville 25 % / tunti -suuruinen yövuoro- lisä peruspalkalle.
4 Sunnuntaina, kirkollisina pyhäpäivinä sekä vappuna, uuden- vuoden- ja itsenäisyyspäivänä maksetaan keskeytymättö- mässä 3-vuorotyössä pyhäkorvauksena 100 %:lla korotettu palkka. Korotus maksetaan myös vuorotyölisille. 3-vuoro- työssä maksetaan vuorolisät siten, että kaikista vuoroista maksetaan 12,5 %:lla korotettu palkka.
5 Arkipyhät eli
- uudenvuodenpäivä
- loppiainen
- pitkäperjantai
- 2. pääsiäispäivä
- helatorstai
- juhannuspäivä
- pyhäinpäivä
- joulupäivä
- toinen joulupäivä = tapaninpäivä ovat vapaapäiviä.
6 Lisäksi vapaapäiviä ovat
- sunnuntait
- jouluaatto
- pääsiäislauantai
- vappupäivä
- juhannusaatto
- itsenäisyyspäivä.
7 Lauantaina ja arkipyhäaaton iltavuorossa oleville suoritetaan palkkaliitteen mukainen saunalisä.
Ylityöksi luetaan kaikki säännöllisen työajan enimmäisrajat ylittävä työ.
9.1 Korvaus ylityöstä
1 Ylityöstä suoritetaan ▇▇▇▇▇▇▇ seuraavia perusteita noudattaen:
2 Päivittäisen säännöllisen työajan puitteissa suoritetusta viik- koylityöstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.
3 Säännöllisen päivittäisen työajan ulkopuolella suoritetusta työstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka, paitsi lauantaisin ja niiden vastikevapaapäivinä, jolloin suoritetaan heti 100 %:lla korotettu palkka.
4 Milloin työnjohtaja kutsutaan ylityöhön kotoaan hänen jo poistuttuaan työpaikalta, hänelle maksetaan tällaisen kutsun jälkeen suoritetusta työstä vähintään kahden tunnin palkka ylityökorotuksineen.
5 Sunnuntaina ja kirkollisena pyhäpäivänä suoritettu työ katso- taan ylityöksi, ellei kyseessä ole keskeytymätön 3-vuorotyö tai jatkuva kaksivuorotyö, ja siitä maksetaan sunnuntaiylityö- korotuksineen kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 150 %:n ja seuraavilta 200 %:n korotus palkalle.
6 Mahdollinen täydennysaika neljään tuntiin saakka maksetaan sunnuntaikorotuksin mutta ilman ylityökorotusta. Samoin me- netellään, jos työnjohtaja työnantajan määräyksestä on saapunut työpaikalle, mutta työtä ei lainkaan ole voitu suorit- taa.
7 Uudenvuodenpäivänä, pääsiäislauantaina, vapunpäivänä, ju- hannusaattona, itsenäisyyspäivänä ja jouluaattona suorite- tusta työstä maksetaan kuten sunnuntaisin tehdystä työstä.
8 Mikäli viikonloppuylityö perutaan kokonaan myöhemmin kuin 22 tuntia ennen suunnitellun työrupeaman alkua, maksetaan työnjohtajalle palkka neljältä tunnilta.
9.2 Aloittamistyö
1 Aloittamistyöstä, johon luetaan kuuluvaksi muun muassa työntekijöiden työhön ottaminen, työvälineiden tuomisen val- vonta ja muu vastaava toiminta, työlistojen ja raporttien laati- minen, joka tapahtuu välittömästi ennen kuin työnjohtajan johdettavien ja valvottavien työaika alkaa, enintään 1,5 tuntia viikossa, suoritetaan kullekin työnjohtajalle aloittamistöistä palkkaliitteen mukainen kokonaiskuukausikorvaus.
2 Edellä mainitusta aloittamistyöstä suoritettava kuukausikor- vaus kattaa säännöllisen työajan yhteydessä ylityönä suori- tettavan aloittamistyön viiden työpäivän osalta/viikko. Viisi päivää ylittäviltä päiviltä/viikko tehdystä aloittamistyöstä suo- ritetaan päiväkohtainen palkkaliitteen mukainen korvaus.
3 Aloittamistyöstä suoritettava kuukausikorvaus maksetaan myös siltä ajalta, jolta työnantaja työehtosopimuksen 13 §:n perusteella on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa.
9.3 Lopettamistyö
1 Lopettamistyöhön luetaan kuuluvaksi muun muassa työ-väli- neiden poisviemisen valvonta ja muu vastaava toiminta sekä työlistojen ja raporttien laatiminen, joka tapahtuu välittömästi sen jälkeen, kun työnjohtajan johdettavien ja valvottavien työ- aika päättyy.
2 Työnantaja määrittää mahdollisen lopettamistyön tarpeen ja toteuttamisperiaatteet. Määritystyössä työnantaja voi käyttää esimerkiksi työajanseurantaa. Työnjohtajan tulee tehdä lo- pettamistyöt työajallaan, mikäli mahdollista. Mikäli tämä ei ole mahdollista, maksaa työnantaja lopettamistöistä päivä- tai kuukausikohtaisen lopettamistyökorvauksen, jonka määrä vastaa edellä mainittuja aloittamistyökorvauksia. Lopettamis- töiden määrä on tällöin enintään 1,5 tuntia viikossa.
3 Näillä määräyksillä ei heikennetä paikallisia vakiintuneita aloittamis- ja lopetustyön palkanmaksuperusteita.
4 Laskettaessa ylityöstä maksettavaa palkkaa on tunnilta suori- tettava palkkaperuste laskettava siten, että kuukausipalkka siihen mahdollisesti kuuluvine luontaisetuineen sekä henki- lölle kiinteinä samansuuruisina palkkakausikohtaisina lisinä
maksettavat palkanerät lukuun ottamatta aloitus- ja lopetusli- sää jaetaan luvulla 160.
Keskeytymättömän kolmivuorotyön jakaja on mainittu työeh- tosopimuksen liitteessä kaksi.
5 Vuorolisän alaisen työn alkaessa tai jatkuessa ylityönä suori- tetaan myös vuorotyölisälle ylityökorotus.
6 Niille iltavuorossa olleille työnjohtajille, jotka jatkavat työtään ylityönä välittömästi iltavuoron jälkeen, maksetaan maanan- taista perjantaihin heti ylityökorotus 100 %:n suuruisena säännönmukaisen iltavuoron päättymisajankohdan ja aamu- vuoron alkamisajankohdan välisenä aikana suoritetusta yli- työstä.
7 Tehdystä ylityöstä tuleva palkka voidaan työnantajan ja työn- johtajan välillä sopia korvattavaksi vastaavalla vapaa-ajalla (esim. yksi 50 %:n ylityötunti on 1,5 tunnin vapaa-aika).
8 Työnjohtajalle, jonka suorittama ylityö kestää niin kauan, ettei hän pääse yleisiä kulkuneuvoja käyttäen kotiin työn päätyttyä, ja joka ei asu sataman välittömässä läheisyy- dessä, työnantaja järjestää kuljetuksen.
9 Mikäli aamuvuorossa oleva työnjohtaja jatkaa työnantajan esityksestä työtään ylityönä vielä iltavuoron jälkeen, tulee hä- nen saada seuraavan aamuvuoron neljä ensimmäistä tuntia vapaata. Jos työnjohtaja jatkaa ylityönä yli kaksi tuntia iltavuoron työajan päättymisen jälkeen, hänellä on oikeus olla vapaana koko aamuvuoron.
10 Mikäli työnjohtajan vuorokautinen, yhtäjaksoinen työaika ylit- tää 16 tuntia, hänen tulee saada samojen aikarajaperustei- den mukaan vapaata (neljä tai kahdeksan tuntia).
11 Määräykset koskevat ainoastaan niitä työnjohtajia, joilla seu- raava päivä on työpäivä.
12 Milloin työnjohtajan toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteen- omaisena osana velvollisuus yrityksen toiminnan niin vaa- tiessa antaa vapaa-aikanaan puhelimitse tai sähköpostitse erityisiä toimintaohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa
huomioon työnjohtajan kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä siten kuin paikallisesti sovitaan.
1 Tähän sopimukseen sidottujen työnjohtajien palkka määritel- lään liitteenä olevan palkkasopimuksen mukaisesti.
2 Työnjohtajan palkasta ja vuosilomasta ei pidä vähentää hä- nen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen, läheisen omaisen kuoleman, yhteiskunnallisen luottamusteh- tävän tai osapuolten välisiin liittotasoneuvotteluihin osallistu- misen vuoksi annettua lyhyttä tilapäistä lomaa. Läheisellä omaisella voitaneen tarkoittaa ainakin aviopuolisoa, omia ja aviopuolison vanhempia, perheen lapsia sekä veljiä ja sisa- ria. Yhteiskunnallisella luottamustehtävällä tarkoitetaan lä- hinnä kunnallisia ja valtiollisia luottamustehtäviä. Näihin on rinnastettava poissaolo todistajana kuulemisen takia oikeu- dessa, milloin oikeuden päätökseen ei sisälly riittävää kor- vausta ansion menetyksestä. Tilapäisen loman pituus on määrättävä suhteessa määräyksessä tarkoitettuihin tilantei- siin ja tarvittavaan matka-aikaan.
3 STTK:n tai tähän sopimukseen osallisen liiton edustajistoon ja hallitukseen sekä neuvottelukuntiin kuuluville työnjohtajille varataan mahdollisuus ilman ansionmenetystä osallistua työaikana sellaisten elinten kokouksiin, joissa käsitellään työ- ehtosopimusneuvotteluja koskevia asioita.
4 Työnjohtajalla on oikeus saada palkallista vapaata omana vihkimispäivänään, jos tämä päivä sattuu hänen työvuoro- luettelonsa mukaiseksi työpäiväksi.
5 Työnantaja maksaa varusmiespalvelun edellyttämään kut- suntaan osallistuvalle työnjohtajalle kutsuntapäivältä ansion- menetyksen korvauksen enintään kahdeksalta tunnilta.
6 Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallis- tuvalle työnjohtajalle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkas- tuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisen työaikana.
7 Palkanmaksu suoritetaan jälkikäteen kunkin kuukauden 15. ja viimeisenä päivänä, ellei paikallisesti ole toisin sovittu.
Palkanmaksupäivän sattuessa sunnuntaiksi, juhla-, aatto- tai lauantaipäiväksi maksetaan palkka edellisenä päivänä.
8 Työnjohtajan palkkaryhmään sijoittuminen määräytyy niiden yhteenlaskettujen työvuosien perusteella, jotka työnjohtaja on ollut satama-alalla työnjohtajana. (Mukaan lukien aika huolintatyönjohtajana tai pääasiallisesti satamatyönjohtajana teollisuussatamassa).
9 Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan työnjohtajan kuu- kausipalkkaa vähennetään kunnallisten luottamuselinten ko- kouksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaa- vasti.
10 Kuukausipalkan vähentäminen toimeenpannaan siten, että työnjohtaja yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa. Mahdollinen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun työnjohtaja on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen korvauksesta.
11 § PÄIVÄRAHA JA MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUS
1 Työnjohtaja on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyt- tämät matkat. Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämät- tömästi vaatii.
2 Kun työnjohtaja osallistuu työnantajan lähettämänä ammatti- taidon edistämistä tarkoittavaan koulutustilaisuuteen, makse- taan matkakorvaukset tämän pykälän määräysten mukai- sesti.
3 Matka katsotaan alkaneeksi, kun työnjohtaja lähtee matkalle työpaikalta, tai milloin erikseen sovitaan, kotoaan ennen säännöllisen työajan alkamista, ja päättyneeksi silloin, kun työnjohtaja palaa työpaikalleen, ellei hän säännöllisen työ- ajan päätyttyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka katsotaan tällöin päättyneeksi.
4 Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joi- hin luetaan mm. rautatie-, lento- ym. matkalippujen hinnat,
matkatavarakustannukset, sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuupaikkalippujen hinnat.
5 Jos työnjohtaja matkustaa työnantajan määräyksestä työ- tuntijärjestelmän mukaisena vapaa-aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä, ja 16 tunnilta vapaa- päivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka- aikaa ei lueta työajaksi. Jos työnantaja kustantaa työnjohta- jalle makuupaikan, ei kello 21-07 väliseltä ajalta makseta kor- vausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.
6 Päivärahaa maksetaan kotimaassa verohallituksen määrää- mien verovapaiden korvausten mukaisesti.
7 Jos työnjohtajalla ei ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdol- lisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tai asunnossaan ruokatauon aikana, eikä kysymys ole työsken- telystä yrityksen samalla paikkakunnalla, tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevassa yrityksen toimipaikassa, jossa ruokailu- mahdollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vastaava, maksetaan työnjohtajalle palkkaliitteessä mainitun suuruinen ruokaraha. Näissä tapauksissa ei makseta päivärahaa.
8 Jos matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan huo- neen käytöstä johtuvat majoituskustannukset tositteen mukaisesti päivärahojen lisäksi seuraaviin palkkaliitteessä mainittuihin enimmäismääriin saakka.
9 Jos työnjohtaja ei esitä majoituslaskua, maksetaan hänelle palkkaliitteessä mainitun suuruinen yöpymisraha.
10 Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan tästä korvauksena verohallituksen määräämän verovapaan kor- vauksen määrä.
1 Työnantaja järjestää työnjohtajille harkintansa mukaiset, vaa- timukset täyttävät työasut. Työasujen tarpeen määrittely suo- ritetaan yrityksen edustajan sekä työnjohtajien työsuojeluval- tuutetun kanssa yhteistyössä. Työasua valittaessa on otet- tava huomioon ne erityisolosuhteet, joita satamatyöhön liittyy
(kylmät olosuhteet, heijastinpinnat, kirkkaat värit, taskujen määrä, yksi- tai kaksiosainen asu yms.).
2 Työnjohtajat vastaavat työvaatteidensa huollosta. Työnantaja ja työnjohtajat voivat kuitenkin sopia paikallisesti pukurahan vaihtamisesta työnantajan kustantamaan työvaatehuoltoon.
3 Työnjohtajien on käytettävä työnantajan järjestämiä työasuja työn ja työolosuhteiden niin vaatiessa.
4 Ellei paikallisesti sovita muunlaisesta järjestelystä, suorite- taan työssä tarvittavien työpukujen ja muun suojavaatetuk- sen hankkimisen sekä niiden puhdistuksen korvaukseksi palkkaliitteessä mainittu kuukausikorvaus.
5 Ns. suojavaateraha suoritetaan myös vuosiloman ajalta.
6 Työnjohtajalle annetaan täydellinen sadevaatetus: sadepuku, sadepäähine ja kumisaappaat.
7 Tällä pykälällä ei ole tarkoitus heikentää yrityksessä jo käy- tössä olevia työvaatteisiin liittyviä käytäntöjä.
1 Työnjohtajan vuosilomaan noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Vuosiloman pituuteen vaikuttavaa työsuhteen keskeytymätöntä jatkumisaikaa laskettaessa otetaan huomi- oon myös ne vuodet, jotka työnjohtaja aikaisemmin on ollut työnjohtajana tämän työnantajaliiton jäsenyritysten palveluk- sessa, kuten myös ne vuodet, jotka hän on ollut ahtaajana vakinaisessa työsuhteessa, tai muuten Satamaoperaattorit ry:n jäsenyritysten ahtaustöissä, ja tällöin tehnyt vuosittain 1800 työtuntia. Jos satama on ollut auki vain osan vuotta, on vastaava määrä 150 työtuntia kuukaudessa sataman auki- oloaikana.
2 Laskettaessa työnjohtajan lomapalkkaa otetaan huomioon kuukausipalkan lisäksi lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllisesti maksetut lisät vuosilomalain edellyttämässä laajuudessa.
3 Työnjohtajille maksetaan lomarahana 50 % heille suorite- tusta lomapalkasta lakisääteisen vuosiloman osalta. Mikäli
osa vuosilomasta sattuu varsinaisen lomakauden ulkopuo- lelle, suoritetaan sen lisäksi, mitä edellä on sovittu, tämän vuosiloman osalta ylimääräinen 25 %:n suuruinen lomaraha. Viimeksi mainittu määräys ei koske niitä tapauksia, jolloin vanhan henkilökohtaisen käytännön perusteella varsinaisen lomakauden ulkopuolella pidetty lakisääteinen vuosiloma on annettu 50 %:lla pidennettynä.
4 Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksami- sen yhteydessä. Lomarahan jäljellä oleva osa maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin palkka lomaltapaluu- päivältä maksetaan tai olisi maksettu, ellei työnjohtaja olisi estynyt palaamasta työhön. Mikäli vuosiloma on jaettu, suori- tetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa loma- rahasta noudattaen vastaavasti mitä edellä on määrätty. Pai- kallisesti voidaan sopia lomarahan vapaaksi vaihtamisesta tai lomarahan maksamisesta viimeksi annettavan loman osan yhteydessä. Työnjohtajalla on kuitenkin oikeus irtisa- noutua sopimuksesta, jolla luottamusmies ja työnantaja ovat sopineet lomarahojen vapaaksi vaihtamisesta. Luottamus- mies ja työnantaja sopivat ajankohdan, johon mennessä mahdolliset irtisanoutumiset on tehtävä. Työnantajalla on tie- dotusvastuu tehdystä sopimuksesta.
5 Lomaraha maksetaan myös jo päättyneeltä lomanmääräyty- misvuodelta maksettavan lomakorvauksen osalta, mikäli tois- taiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin työnjohtajasta itsestään johtuvasta syystä tai määräaikaisen työsuhteen päättyessä lomakautena.
6 Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työnjohta- jalle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta lomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.
7 Työnjohtajalla, joka varusmiespalvelukseen astumisen vuoksi menettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mu- kaan kuuluvan lomarahan, on oikeus saada lomaraha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuutensa palaa palvelusajan päätyttyä työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyt- tämällä tavalla.
8 Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇▇ määrä lasketaan työehtosopimuk- sen osoittamana prosenttina siitä lomakorvauksesta, joka kyseiselle henkilölle maksettiin hänen palvelukseen astues- saan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaraha vastaavasti hänelle mak- setun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä.
9 ▇▇▇▇▇▇▇▇ määräytyy sen työehtosopimuksen mukaan, joka oli voimassa palvelukseen astuttaessa.
10 Työehtosopimuksen 9 § kohdan 2 ja 9 § kohdan 3 tarkoitta- masta aloittamis- ja lopettamistöiden kuukausikorvauksesta maksetaan myös lomaraha edellyttäen, että kokonaiskuukau- sikorvauksen maksamisen edellytykset muutoin ovat ole- massa.
11 Kun työnjohtaja on tehnyt jatkuvasti tai säännöllisesti toistuen vuorotyötä, tästä tuleva vuorolisä on huomioitava vuosiloma- palkassa samoin kuin muut säännöllisen työajan puitteissa jatkuvat tai säännöllisesti toistuvat sopimusperusteiset lisät.
12 Keskeytymättömän 3-vuorotyön työtuntijärjestelmän edellyt- tämä pyhätyökorvaus huomioidaan myös lakisääteisen vuosiloman osalta.
13 Korotettua lomarahaa tai loman pidennystä ei suoriteta siltä osin kuin vuosiloma vuosilomalain mukaan annetaan varsi- naisen lomakauden ulkopuolella (5. viikko).
14 Vuosilomat Haminan, Kotkan, Helsingin, Turun, Rauman ja Mäntyluodon satamissa annetaan 2.5.-30.9. välisenä aikana. Mäntyluodosta pohjoiseen olevissa satamissa annetaan vuo- silomasta yhtäjaksoisena vähintään 12 työpäivää aikana
2.5.-30.9. Tällöin lasketaan lomakauteen sisältyvät vapaat lauantait työpäiviksi.
15 Muuna aikana annettavan vuosiloman suhteen noudatetaan kussakin ahtausliikkeessä entistä käytäntöä, ellei työsopi- muksessa toisin sovita.
14 § SAIRAUSAJAN PALKKA, ÄITIYS- JA ISYYSVAPAAN PALKKA
1 Jos työnjohtaja on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvy- tön eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahalli- sesti tai aiheuttanut rikollisella toiminnallaan tai kevytmieli- sellä elämällään taikka muulla törkeällä tuottamuksella, on hänellä oikeus työkyvyttömyyden vallitessa saada palkkansa luontaisetuineen sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut sen pituisilta ajoilta kuin seuraavasta käy ilmi:
Työsuhde on jatkunut | Täysi palkka |
- yhtäjaksoisesti vähem- män kuin vuoden | - neljältä viikolta |
- yhden vuoden, mutta vä- hemmän kuin viisi vuotta | - viideltä viikolta |
- viisi vuotta tai kauemmin | - kolmelta kuukaudelta |
2 Työnantajalla on oikeus tehdä työsopimuslain 2 luvun 11
§:ssä mainitut vähennykset sairauden ajalta maksettavasta palkasta.
3 Jos työnjohtajan työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hä- nelle viimeksi suoritettiin työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, ei työnjohtaja ole oikeutettu uuteen 1. kohdan mukaiseen sairausajan palkan ajanjaksoon, vaan sairaus- ajan palkkaa maksetaan yhteensä enintään 1. kohdassa mai- nitulta ajanjaksolta. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, suorit- taa työnantaja kuitenkin palkan sairausvakuutuslain 8 luvun 7
§:n 2 momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta.
4 Mikäli saman sairauden uusiutumiseen on kulunut yli 30 päi- vää siitä päivästä, jolloin on viimeksi suoritettu työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, menetellään sairausajan palkan maksamisen suhteen niin kuin kyseessä olisi uusi sai- raus eli sairausajan palkka suoritetaan uudelleen 1. koh- dassa mainitulta sairausajan palkan ajanjaksolta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu sairausvakuutustoimiston tekemän ratkaisun perusteella.
5 Työnjohtajan on sairastuessaan viipymättä ilmoitettava siitä työnantajalle. Työnantajan vaatiessa työnjohtajan on esitet- tävä sairaudestaan lääkärin antama todistus. Jos työnantaja vaatii nimeämänsä lääkärin suorittamaa tarkastusta, maksaa työnantaja lääkärintodistuksen lunastuksen.
6 Jos työnjohtaja on työsopimusta tehtäessä tieten salannut sairautensa, ei työnantaja ole velvollinen suorittamaan palk- kaa sairauden ajalta.
7 Työnjohtajan erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausva- kuutuslain mukaan.
8 Työnantaja maksaa työnjohtajalle, jolla on oikeus raskausra- haan sairausvakuutuslain (28/2022) 9 luvun 1 §:n mukaan, palkan raskausvapaan alusta lukien 40 arkipäivältä.
Edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen raskausvapaan alkamista.
9 Työnantaja maksaa työnjohtajalle, jolla on oikeus sairausva- kuutuslain (28/2022) 9 luvun 5 §:n 1-3 momentin mukaisesti vanhempainrahaan, palkan 23 ensimmäiseltä arkipäivältä (ei-synnyttävä vanhempi) tai 36 ensimmäiseltä arkipäivältä (synnyttävä vanhempi).
Edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen vanhempainvapaan alka- mista. Uudistetut perhevapaamääräykset tuleva voimaan 1.6.2024.
10 Milloin työnjohtaja on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, an- netaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liit- tyvänä kolmen kuukauden pituinen raskaus- ja vanhempain- vapaaseen rinnastettava palkallinen loma.
11 Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työnjohtajalle edellä tässä pykälässä määrätyn palkan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työnjohtajalle lain tai sopi- muksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen, taikka saamaan sen määrän takaisin työnjohta- jalta, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. Vä- hennysoikeus ei kuitenkaan koske työnjohtajan itsensä
kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuk- sen perusteella saamaa päivärahaa tai korvausta.
12 Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työnjohta- jasta itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se makse- taan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää palkasta se päivä- rahan tai korvauksen osa, mikä työnjohtajan laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.
13 Jos työnjohtajan työ on järjestetty vaihtuvin työvuoroin, sairausajan palkassa huomioidaan työehtosopimuksen 8 §:n mukaiset työvuorolistan edellyttämät vuorolisät. Ks. Lisäksi TES 9 § kohta 2 (aloittamistyö) ja TES 9 § kohta 3 (lopetta- mistyö).
14 Työnantaja maksaa työnjohtajalle, joka tartuntatautilain (1227/2016) mukaan on määrätty olemaan poissa työstä, palkan poissaolon ajalta tämän pykälän määräysten mukaan. Työnantajalla on oikeus nostaa työnjohtajalle samalta ajan- jaksolta maksettava sairaus- tai tartuntatautipäiväraha.
14.1 Korvaava työ
1 Työnjohtaja ja työterveyslääkäri voivat keskenään sopia kor- vaavan työn tekemisestä, mikäli työnjohtajan terveydentila sen mahdollistaa. Tämän jälkeen työnjohtaja ja hänen esi- miehensä selvittävät, onko työnjohtajalle mahdollista osoittaa korvaavaa työtä.
2 Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja työnjohta- jan työtehtäviä vastaavaa. ▇▇▇▇▇▇▇▇▇ mukaan korvaavan työn tekemisen sijaan työnjohtajalle voidaan järjestää koulutusta.
3 Mikäli korvaavaa työtä tekevän työnjohtajan terveys vaaran- tuu tai toipuminen pitkittyy korvaavan työn tekemisestä johtu- vasta syystä, on korvaavan työn tekeminen keskeytettävä. Ennen korvaavan työn aloittamista luottamusmiestä ja työ- suojeluvaltuutettua on informoitava.
4 Tällä sopimusmääräyksellä ei muuteta työrajoitteisten työn- johtajien työhön sijoittamiseen liittyviä menettelytapoja.
14.2 Lapsen sairastuminen
1 Alle 12-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan äidille tai isälle tämän työehtosopimuksen sairausajan palk- kaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä ti- lapäisestä poissaolosta. ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ maksamisen edellytyk- senä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan pal- kan maksamisesta koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin. Poissaolo- ajalta maksetaan palkka myös, jos toisella ansiotyössä ▇▇▇- ▇▇▇▇▇ puolisolla ei sairauden, matkan, työskentelystä, opiske- lusta tai koulutukseen osallistumisesta johtuvan toisella paik- kakunnalla asumisen tms. tilapäisen esteen vuoksi ole mah- dollisuutta osallistua lapsen hoitoon eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi. Tätä kohtaa sovellettaessa opiskelu rinnaste- taan ansiotyöhön. Korvausta maksetaan enintään neljältä päivältä.
Tämän sopimuksen tarkoittaman työnjohtajan kuollessa työn- antaja suorittaa vainajan omaisille hautausavustuksena yh- den kuukauden palkan.
1 Työnjohtajalla on oikeus yhteen työnantajan kustantamaan terveystarkastukseen sen vuoden aikana, jona hän täyttää 40 vuotta, ja sen jälkeen joka viides vuosi. Tämän työehtoso- pimuksen piiriin kuuluvalle henkilölle, joka lähetetään työter- veyshuoltolain 12 §:n 1 momentin 2-kohdassa tarkoitettua tutkimusta varten toiselle paikkakunnalle, tai joka määrätään tällaisessa tarkastuksessa paikkakunnalla suoritettavaan jäl- kitarkastukseen, maksetaan korvaus ansionmenetyksestä ja matkakustannuksista ja päiväraha siten kuin työehtosopi- muksen 11 §:ssä määrätään. Ansionmenetys korvataan myös muun lääkärintarkastuksen ajalta, ellei kyseinen hen- kilö ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.
2 Työnjohtajan alkutarkastuksen suorittaa työterveyslääkäri, ellei toisin sovita, ennen vakinaisen työsuhteen solmimista.
Mikäli tällainen lääkärintarkastus on suoritettu aikaisemmin, ei uutta suoriteta.
16.1 Raskauteen liittyvät terveystarkastukset
Työnantaja korvaa ansionmenetyksen sairausvakuutuslain mukaisen raskausrahan saamisen edellytyksenä olevan lää- kärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttä- mättömän tarkastuksen, ja muiden synnytystä edeltävien lää- ketieteellisten tutkimusten ajalta.
Isällä on oikeus käyttää kertyneitä vapaapäiviään tai ottaa palkatonta vapaata osallistuakseen äidin tukihenkilönä em. tilaisuuksiin.
17 § RYHMÄHENKI- JA VASTUUVAKUUTUS
1 Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työnjohtajia koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on työmarkkinakes- kusjärjestöjen välillä sovittu.
2 Työnjohtajien osalta on voimassa työnantajan kustantama työnantajan vastuuvakuutus, joka kattaa työnantajan, hänen sijaisensa, sekä vakuutuksenottajan palveluksessa johta- vassa tai valvovassa asemassa olevan toimihenkilön, kuten työnjohtajan, vastuun omalle työntekijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu kor- vattavaksi lain säätämässä tapaturmavakuutuksessa tai lii- kennevakuutuksessa. Korvausten enimmäismäärät ovat henkilövahingosta 126 140 euroa, kuitenkin siten, että kor- vauksen enimmäismäärä on 50 456 euroa yhtä henkilöä kohti ja omaisuusvahingosta 25 228 euroa. Myös muut va- kuutusehdot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vas- tuuvakuutusta koskevien yleisten ja erityisten vakuutusehto- jen mukaan.
Työnantaja perii ammattiyhdistyksen jäsenmaksun liittojen sopimalla tavalla. Vallitsevia käytäntöjä ei kuitenkaan muu- teta.
Työnjohtajalla on vapaapäivä hänen täyttäessään 50 ja 60 vuotta.
20 § KOKOUSTEN PITO TYÖPAIKALLA
1 Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osa- puolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla on mahdollisuus työajan ulko- puolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittö- mästi työajan päätyttyä sekä erikseen sovittaessa myös viik- kolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:
2 Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuk- sen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovit- tava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua ko- kousta.
3 Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysy- myksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huo- miota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työ- hygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voi- daan noudattaa, ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotanto- toimintaa.
4 Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä ko- koustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.
5 Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työeh- tosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä keskusjärjestöjen edustajia.
1 Työehtosopimus mahdollistaa paikallisen sopimisen tietyissä tilanteissa. Paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopi- muksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko luottamus- miehen ja työnantajan kesken tai työnantajan ja työnjohtajan kesken.
2 Yksittäisen työnjohtajan kanssa ei voi kuitenkaan sopia hä- nen työehtojensa heikentämisestä. Luottamusmiestä on
informoitava ennen työnantajan ja työnjohtajan välistä tämän työehtosopimuksen mukaista paikallista sopimusta. Luotta- musmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työnjohtajia, joita luottamusmies edustaa.
3 Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai ole- maan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva so- pimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.
22 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN
1 Jos työnantajan ja työnjohtajan välillä ilmenee erimielisyyksiä tämän sopimuksen tai siihen liittyvien säännösten soveltami- sesta, tulkinnasta, tai rikkomuksia koskevasta asiasta, on py- rittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajain ja työnjohta- jien kesken luottamusmiesten avustamana. Jos yksimielisyy- teen ei päästä, on erimielisyys siirrettävä liittojen ratkaista- vaksi.
2 Jommankumman liiton esittäessä neuvotteluja 1-kohdassa tarkoitetussa tai muussa tapauksessa, on ne aloitettava ensi tilassa, ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen teke- misestä. Jos liittojen välillä ei päästä yksimielisyyteen, voi- daan asia, jos sillä on yleistä kantavuutta, jommankumman liiton vaatimuksesta ja toisen liiton toimintavapautta rajoitta- matta alistaa keskusliittojen yhteisesti käsiteltäväksi lausun- non saamista varten.
3 Elleivät edellä mainitut neuvottelut johda tulokseen, voi jom- pikumpi sopijapuoli jättää asian työtuomioistuimen ratkaista- vaksi. Elleivät neuvottelut sopimuksen voimassaoloajan pää- tyttyäkään johda sopimukseen, on sen sopijapuolen, joka ai- koo turvautua työnseisaukseen, ilmoitettava siitä toiselle so- pimuspuolelle viimeistään kahta viikkoa ennen aiottua työn- seisausta. Uhkavaatimuksen alaisena aikana ovat sopijapuo- let velvolliset mahdollisuuksien mukaan toimimaan keskusliit- tojen ja valtion asianomaisten elinten avulla erimielisyyden kohteena olevan asian sovinnolliseksi ratkaisemiseksi.
4 Niin kauan kuin erimielisyydestä käydään neuvotteluja, tai se on edellä mainittujen elinten ratkaistavana, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua), eikä ryhtyä
muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi.
5 Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa siihen asti, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.
6 Ammattiliitto Pro ry:n edustajiston tai hallituksen jäsenenä toimivalle työnjohtajalle varataan mahdollisuus tarvittaessa työaikana osallistua sellaisten elinten kokouksiin, joissa käsi- tellään työehtosopimusasioita.
23 § JATKUVA NEUVOTTELU JA TOIMIALAVUOROPUHELU
1 Työmarkkinaosapuolet korostavat ns. jatkuvan neuvottelu- menettelyn tärkeyttä.
2 Liitot jatkavat jatkuvan neuvottelun mekanismin mukaista toi- mintaa, ja samalla käydään toimialavuoropuhelua. Tarkoituk- sena on sopimuskauden aikana käsitellä jo seuraavaan työ- ehtosopimukseen liittyviä asioita, sekä tarkastella sopimus- määräysten kehittämistä ja selkeyttämistä
1 Tässä sopimuksessa määrätään Satamaoperaattorit ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välillä voimassa olevan työnjohtajia koskevan työehtosopimuksen alaisten työnjohtajien palkka- edut.
2 Tämän palkkasopimuksen sijasta voidaan sopia paikallisesta palkkausjärjestelmästä.
Edellä 1 §:ssä mainituille myös vuorotyöhön täysin työkykyi- sille 18 vuotta täyttäneille työnjohtajille maksetaan työpaikoit- tain vähintään jäljempänä olevan palkkataulukon ja tämän sopimuksen mukainen peruspalkka. Ahtausteknikon tutkin- non, merenkulkuopiston merikapteenin tai yliperämiestutkin- non, lastinkäsittelyalan erikoisammattitutkinnon tai logistiik- kainsinöörin tutkinnon suorittaneet työnjohtajat sijoitetaan heti palkkaryhmään ▇▇ ja he saavat näin ollen laskea hyväk- seen heti palvelukseen astuessaan 3 palvelusvuotta ja saa- vuttavat korkeimman tason 12 vuoden jälkeen.
2.1 Harjoittelijat ja kesätyöntekijät
Harjoittelijoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskelevat am- matillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakoulussa tai kor- keakoulussa, ja ovat työssä näiden lukukausien väliaikoina tai hankkivat koulutuksen aikana tutkinnon edellyttämää työ- kokemusta. Kesätyöntekijöillä (ovat työsuhteessa 2.5.-30.9. välisenä aikana) tarkoitetaan muita kuin edellä mainittuja henkilöitä. Harjoittelijoiden ja kesätyöntekijöiden palkka saa alittaa kyseessä olevan taulukkopalkan 15 prosentilla ensim- mäisen neljän kuukauden aikana.
2.2 Työnjohtajien taulukkopalkat
Taulukkopalkat ovat palkkaliitteessä.
1 Milloin ahtaustyönjohtajan johdettavana on samanaikaisesti kaksi työryhmää, maksetaan ryhmälisänä kahdesta työryh- mästä palkkaliitteestä ilmenevä euromäärä/päivä/ahtaus- työnjohtaja, samoin mahdollisista ylittävistä työryhmistä palk- kaliitteestä ilmenevä korvaus/työryhmä /päivä/ahtaustyön- johtaja.
2 Roro- ja sivuporttilaivoissa (truck-to-truck-menetelmä) yhden kannen katsotaan vastaavan yhtä työryhmää.
3 Työryhmien lukumäärää laskettaessa huomioidaan myös kokonaiset kirvesmies- ja surraustyöryhmät.
4 Työryhmälisät huomioidaan vuorokohtaisina.
5 Ryhmälisä maksetaan sille ahtaustyönjohtajalle, jonka ▇▇▇▇- ▇▇▇▇ työryhmät työskentelevät. Jos maapuolen työ tapahtuu erillisen ahtaustyönjohtajan alaisena, tai milloin laivalla toimii jokkerityönjohtaja, ryhmälisän perustetta laskettaessa huomi- oon otetaan laiva- ja maapuolen yhteinen ahtaustyönjohtaja- määrä siten, että täydet 2 työryhmää tuleva määrä makse- taan, esim. 5 työryhmää ja 3 työnjohtajaa, maksetaan 2 työ- ryhmäkorvausta.
6 Bulk-laivat jäävät ryhmälisää koskevien määräysten ulkopuo- lelle.
7 Ryhmälisän maksamisen edellytyksenä on, että työryhmä- määrän johtaminen päivän kuluessa on kestänyt vähintään neljä tuntia. Kyseistä aikarajoitusta ei sovelleta ylityöaikaan.
8 Jos syntyy epäselvyyttä työryhmien lukumäärästä, luku- määrä on erillisenä nostavien nostolaitteiden ja porttien määrä.
9 Kirvesmies-/surraustyöryhmämääräys koskee ainoastaan sellaisia tapauksia, jolloin laivassa käytetään erillistä kirves- mies-/surraustyöryhmää, joka työskentelee täysin erillään muusta ahtaustyöstä. Määräys ei käsitä sellaisia tapauksia, joissa ruuman ahtaustyöryhmää on vahvistettu muutamalla kirvesmiehellä.
10 Kirvesmies-/surrausryhmää ei rinnasteta ahtaustyöryhmään, milloin työnjohtaja vastaa ainoastaan laivan kirvesmiestyöstä johtamatta samanaikaisesti muita työryhmiä. Tällaisella ryh- mällä ei tarkoiteta maapuolen mahdollisia surraus- ja kirves- miestyöryhmiä, eikä se myöskään koske terminaalissa val- misteltavia roro-yksiköitä.
11 Osapuolet toteavat, että paikallisesti on mahdollista sopia niistä menettelyistä, joilla työryhmälisiin liittyvää työnjohtajien palkallista eriarvoistumista voidaan vähentää.
12 Transitoliikenteen kentältä tapahtuvien kuormausten yhtey- dessä katsotaan yhden nosturin kanssa työskentelevien työntekijöiden muodostavan yhden työryhmän. Mikäli työn- johtajalla tällaisen lastausoperaation yhteydessä on johdetta- vanaan esim. enemmän kuin yksi (nosturi) työryhmä, tulee hänelle suorittaa työryhmälisää voimassa olevia sääntöjä noudattaen.
13 Roro-terminaalityönjohtaja on työnjohtaja, joka toimii jatkuva- liikenteisessä roro-terminaalissa ja vastaa siellä tapahtuvasta lastin ja lastikaluston käsittelystä, yksiköitten teosta/purkauk- sesta ja muista roro-terminaalin puitteissa tapahtuvista toi- minnoista sekä tarvittaessa osallistuu roro-alusten lastauk- seen ja purkaukseen.
Roro-terminaalityönjohtajalle maksetaan erillinen palkkaliit- teessä määritelty vuorokohtainen korvaus edellyttäen, että työhön osoitus on kestänyt vähintään neljä tuntia. Tätä lisää saaville työnjohtajille ei makseta muita työehtosopimuksessa mainittuja tai paikallisesti sovittuja työnsuorituslisiä (esim. työryhmälisä ja chief-lisä). Edellä mainittua aikarajoitusta ei sovelleta ylityöaikana.
Sovitusta oman polkupyörän käytöstä maksetaan palkkaliit- teessä mainittu vuosikorvaus.
Milloin työntekijöille haaksirikkolaivoissa maksetaan korotet- tua palkkaa, suoritetaan samassa aluksessa työskenteleville työnjohtajille 100 %:n haaksirikkolisä peruspalkan mukaiselle tuntipalkalle (peruspalkka + ylimääräinen perustuntipalkka).
1 3-vuorotyössä vuorokausi lasketaan alkavaksi klo 06.00 ja päättyvän klo 06.00. 3-vuorotyössä työskentelevillä on oikeus enintään 20 minuutin taukoon ateriointia varten.
2 Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä (tam 37) säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa, ja enintään vuoden pitui- sena ajanjaksona keskimäärin 34,5 tuntia viikossa.
3 Paikallisesti voidaan sopia, että säännöllinen vuorokautinen työaika on 12 tuntia. Tällöin tämän liitteen määräyksiä nou- datetaan soveltuvin osin.
4 Työpaikoilla voidaan ottaa käyttöön osapuolten niin sopiessa keskeytymättömässä 3-vuorotyössä ns. nopeaan kiertoon perustuva työvuorojärjestelmä.
5 Laskettaessa ylityöstä maksettavaa palkkaa keskeytymättö- mässä 3-vuorotyössä on tunnilta suoritettava palkkaperuste laskettava siten, että kuukausipalkka siihen mahdollisesti kuuluvine luontaisetuineen sekä henkilölle kiinteinä saman- suuruisina palkkakausikohtaisina lisinä maksettavat palkan- erät lukuun ottamatta aloitus- ja lopetuslisää jaetaan luvulla 146.
6 Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä voi olla korkeintaan 1/3 työnjohtajista.
7 3-vuorotyössä työskentelevät nimetään ensi kädessä vapaa- ehtoisuusperiaatetta noudattaen.
8 Siirrosta 2-vuorotyöstä 3-vuorotyöhön on ennakolta tiedettä- vissä tapauksissa ilmoitettava viikkoa aikaisemmin (esim. vuosilomien yhteydessä).
1 Keskimäärin 34,5 tunnin viikoittainen työaika toteutetaan si- ten, että perustana on 5-vuorojärjestelmä seuraavasti:
iiii-aaaa-yyyy--vvv-
tai
aaiiyy-vv- (Lyhyt kierto)
2 Lyhyen kierron järjestelmässä sovitaan paikallisesti alla esi- tetystä vuorovapaajärjestelmästä ja lomasäännöksistä poik- keavasti siten, että keskimääräinen 34,5 tunnin viikkotyöaika toteutuu.
3 Lisäksi työvuorojärjestelmään voi sisältyä 4, 6, 22, 24 tai 26 vrk:n vapaita, jona aikana annetaan joko vuorovapaita tai vuosilomaa.
4 Sovellettavat työvuorojärjestelmät laaditaan paikallisesti edellä olevan mukaisesti.
5 Paikallisesti voidaan sopia edellä mainitusta poikkeavan työ- vuorojärjestelmän käyttöönotosta edellyttäen, että työehtoso- pimuksen mukainen työaika toteutuu, ja työajan lyhennyksen yhteydessä sovitut periaatteet otetaan huomioon.
6 Siirtymisestä 4-vuorojärjestelmään johtuva yhden vuoron tilapäinen purkaminen tapahtuu siten, että eri kertoina purettava vuoro vaihtuu, ellei paikallisesti toisin sovita.
7 Työvuorojärjestelmä voi edellä todetusta poiketen olla paikal- lisesti sopimalla 20 vuorokauden jaksossa lyhyenä kiertona seuraava:
aaiiyy-vv-aaiiyy--v-
8 Kesäajaksi voidaan paikallisesti sopien siirtyä nelivuoro-jär- jestelmään ilmoittamalla siitä vähintään kuukausi ennen lo- makauden alkamista. Siirtyminen toteutetaan purkamalla kierrosta yksi työvuoro siten, että vuosilomalla on kerrallaan vain yksi vuoro. Työvuoron purun johdosta työnjohtajien vuo- rovapaiden lukumäärä ei muutu. Purettu työvuoro lomittaa jäljelle jäävää neljää työvuoroa. Vuosilomat annetaan tällöin poiketen työehtosopimuksen 24 §:n määräyksistä siten, että koko vuoro on yhtä aikaa poissa työstä 26 vuorokauden ajanjakson. Vuosilomajaksojen päällekkäin osuvina ajanjak- soina järjestetään tuotantoseisokki, jonka pituus on 3-12
päivää. Tänä aikana niille työntekijöille, jotka eivät ole vuosi- lomalla, annetaan vuorovapaita.
9 Sovittaessa siirtymisestä nelivuorojärjestelmään sovitaan myös 5-vuorojärjestelmään palaamisen edellyttämistä tilapäi- sistä työvuorojärjestelyistä.
10 Sijoitettaessa puretun vuoron työntekijä muihin työaikamuo- toihin kuin keskeytymättömään vuorotyöhön on hän oikeu- tettu saamaan enintään kahden kuukauden ajalta palkkaa tam 37 mukaan. Samaa sääntöä sovelletaan koko 26.5.-4.9. välisen ajan.
11 Puretun vuoron työntekijällä verotusvuoden päättyessä olevia liikaa pidettyjä vuorovapaita ei teetetä takaisin, jos työntekijä on muuten työskennellyt 5-vuorojärjestelmän mukaisesti.
3 § TYÖAJAN TASAAMINEN, VUOROVAPAAT
1 Vuotuisen työajan tasaamiseksi 34,5 tuntiin viikossa työnjoh- taja on keskeytymättömässä 3-vuorotyössä työskentele- mänsä ajan pituudesta riippuen oikeutettu saamaan vuorova- paita.
2 Työajan lyhentämiseksi annettavien vuorovapaiden määräy- tymiskausi on kalenterivuosi, ellei työaikamuodosta tai pai- kallisesta vakiintuneesta käytännöstä muuta johdu.
3 Vuorovapaiden määrä lasketaan sen mukaan, kuinka paljon työnjohtaja on suorittanut keskeytymätöntä vuorotyötä vuoro- vapaiden määräytymiskauden aikana.
4 Vuosiloman pituutta määrättäessä on vuorovapaat katsottava työssäolopäivien veroisiksi päiviksi.
5 Vuorovapaita ansaittaessa säännöllisiin työvuoroihin rinnas- tetaan:
- ne työvuorot, jotka työnjohtaja on vapautettuna työstä työ- ehtosopimuksen 10 §:ssä tarkoitetun kunnallisen luottamus- miestehtävän vuoksi, kuitenkin enintään 28 päivän ajalta
- Pro:n ja STTK:n hallituksien ja edustajistojen kokouksiin käytetty aika
- 50 ja 60-vuotispäivät
- omat häät
- lähiomaisen hautajaiset
- sairaan lapsen hoito
- kutsunnat
- kertausharjoitukset
- luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimi- minen
- ylityövapaat
- vuorovapaat, jotka pidetään antokauden jälkeen
- pidetyt pekkasvapaat
- liittojen välillä sovittujen koulutuksien osalta kuitenkin enin- tään kaksi viikkoa vuosineljännestä kohden, ja kolme viikkoa vuodessa
- aika, jolta työnantaja maksaa sairauden tai synnytysloman perusteella palkkaa
- lääkärintarkastusta varten annettu palkallinen vapaa
6 Sairaana olevaa työnjohtajaa ei saa määrätä vuorovapaalle. Jos kuitenkin vuorovapaat annetaan osastolle, tuotantolin- jalle, työvuorolle tai -ryhmälle samanaikaisesti, kuluvat myös sairaana olevan työnjohtajan vuorovapaat.
7 Vuorovapaat kuluvat myös, jos työnjohtajalle on ilmoitettu vuorovapaista ennen hänen sairastumistaan.
8 Työnjohtajan työsuhteen päättyessä maksetaan pitämättä olevilta vuorovapailta korvaus rahassa. Mikäli työnjohtaja on pitänyt liikaa vuorovapaita, vähennetään niiltä maksettu kor- vaus lopputilistä.
9 Paikallisesti voidaan sopia vuorovapaiden vaihtamisesta joustovapaaseen. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 § mukaisesti, mutta joustovapaan ajankoh- dasta on sovittava.
10 Vuorovapaita annetaan tehdyistä säännöllisistä työvuoroista seuraavasti:
Vähintään 5 työvuoroa | = | 1 vuorovapaa | |||
" 10 " | = | 2 vuorovapaata | |||
" | 15 | " | = | 3 | " |
" | 20 | " | = | 4 | " |
" | 25 | " | = | 5 | " |
" | 30 | " | = | 6 | ” |
" | 35 | " | = | 7 | " |
" | 39 | " | = | 8 | " |
" | 44 | " | = | 9-10 | " |
" | 49 | " | = | 10-11 | " |
" | 54 | " | = | 11-12 | " |
" | 59 | " | = | 12-13 | " |
" | 64 | " | = | 13-14 | " |
" | 69 | " | = | 14-15 | " |
" | 74 | " | = | 15-16 | " |
" | 78 | " | = | 16-17 | " |
" | 83 | " | = | 17-19 | " |
" | 88 | " | = | 18-20 | " |
" | 93 | " | = | 19-21 | " |
" | 98 | " | = | 20-22 | " |
" | 103 | " | = | 21-23 | " |
" | 108 | " | = | 22-24 | " |
" | 113 | " | = | 23-25 | " |
" | 117 | " | = | 24-26 | " |
" | 122 | " | = | 25-26 | " |
" | 127 | " | = | 26-29 | " |
" | 132 | " | = | 27-30 | " |
" | 137 | " | = | 28-31 | " |
" | 142 | " | = | 29-32 | " |
" | 147 | " | = | 30-33 | " |
" | 152 | " | = | 31-34 | " |
" | 156 | " | = | 32-35 | " |
" | 161 | " | = | 33-37 | " |
" | 166 | " | = | 34-38 | " |
" | 171 | " | = | 35-39 | " |
" | 176 | " | = | 36-40 | " |
" | 181 | " | = | 37-41 | " |
" | 186 | " | = | 38-42 | " |
" | 191 | " | = | 39-43 | " |
" | 196 | " | = | 40-45 | ” |
11 Jos keskeytymättömässä vuorotyössä tehdystä työvuorosta neljä tuntia tai enemmän sisältyy kuukausipalkkaan, ansai- taan siltä vuorovapaita normaalisäännön mukaisesti.
12 Jos työajan lyhennys toteutetaan käyttämällä kesäaikana kuudetta vuoroa, laaditaan vuorovapaataulukko siten, että 1 §:ssä tarkoitettu työaika toteutuu.
13 Vuorovapaa on työehtosopimuksen mukainen vuorokausi (6.00-6.00), joka sijoittuu työvuorojärjestelmään pääsääntöi- sesti seuraavalla tavalla:
Neljän vuorokauden vapaajaksossa on kolme vuorovapaata seuraavasti:
aaiiyy-vv-aaiiyy--v-.
Kuuden vuorokauden vapaajaksossa (pitkä kierto) on kolme vuorovapaata seuraavasti (vuorovapaa = v)
yyyy- -vvv-iiii, tai yyyy- -vvv-aaaa.
22 vuorokauden vapaajaksossa vuorovapaita ovat (kuudes vuoro käytössä)
yyyy--vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-iiii. Lyhyt kierto
24 vuorokauden vapaajaksossa (lyhyt kierto) vuorovapaita ovat
aaiiyy-vv-vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-aiiyy.
4 vuorokauden vapaajaksossa (lyhyt kierto) vuorovapaita ovat
aaiiyy-vv-aaiiyy--v-. Pitkä kierto
26 vuorokauden vapaajaksossa (pitkä kierto) vuorovapaita ovat
yyyy--vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-iiii, tai yyyy--vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-aaaa.
6 vuorokauden vapaajaksossa (pitkä kierto) vuorovapaita ovat
yyyy- -vvv-iiii.
1 Vuorovapaat annetaan ensisijaisesti työnjohtajan oman työ- vuorojärjestelmän mukaisesti, mutta mikäli tämä ei ole mah- dollista, työnantajan määräämänä ajankohtana.
2 Mikäli työnjohtajalle vuorovapaiden määräytymiskauden ai- kana ei ole voitu antaa vuorovapaataulukon mukaisesti vuo- rovapaita, korvataan pitämättä olevat vuorovapaat niiden määräytymiskauden päättymistä seuraavana palkanmaksu- päivänä vuorovapaarahassa. Vuorovapaarahassa otetaan kuukausipalkan perusteella lasketun päiväpalkan lisäksi huo- mioon keskimääräinen lisien ja palkkioiden osuus.
3 Vuorovapaat voidaan kuitenkin antaa seuraavan vuoden puolella työnjohtajan kanssa niin sovittaessa.
4 Mikäli työnjohtaja on pitänyt liikaa vuorovapaita, voidaan ne teettää takaisin, mutta viimeistään niiden määräytymiskau- den päättymistä seuraavan toukokuun 26. päivään men- nessä. Liikaa pidetyt vuorovapaat voidaan työnjohtajan pyyn- nöstä myös vähentää palkasta, jolloin niitä ei teetetä takaisin. Liikaa pidettyjen vuorovapaiden teettäminen tapahtuu siten, että vastaava määrä työnjohtajan työvuorojärjestelmän mu- kaisista vuorovapaista on työnjohtajan työpäiviä, joilta mak- settava palkka sisältyy kuukausipalkkaan.
5 Vuorovapaat annetaan pääsääntöisesti sen työvuorojärjestel- män mukaisesti, jonka mukaan työnjohtaja työskentelee. ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ tulisi antaa siten, että määräytymiskauden päät- tyessä työnjohtaja olisi saanut kaikki ansaitsemansa vuoro- vapaat, mutta myös tehnyt liikaa pitämänsä takaisin. Kun vuorovapaita ei ole voitu antaa työvuorojärjestelmän mukai- sesti, ja ne siirtyvät myöhemmin annettaviksi, on ne keskey- tymättömässä vuorotyössä annettaessa pyrittävä antamaan vähintään neljä vuorovapaata kerrallaan, ja tällöin siten, että ne annetaan neljän peräkkäisen työvuoron jaksossa.
6 Mikäli ylimääräinen vuorovapaa tehdään takaisin työnjohta- jan pyynnöstä vapaavuorokauden aikana, ei tällöin tehty työ ole ylityötä eikä tehdyn työajan veroista viikoittaista ylityötä laskettaessa. Siitä maksettava korvaus sisältyy kuukausi- palkkaan.
7 Pitämättä jääneistä vuorovapaista maksettava korvaus mak- setaan vuorovapaataulukon vuorovapaiden lukumäärää kos- kevan alemman luvun perusteella.
8 Takaisin teetettävien vuorovapaiden lukumäärä määräytyy vuorovapaataulukon vuorovapaiden lukumäärää koskevan ylemmän luvun mukaisesti.
9 Työaikalain 27 §:n viikkolepoa koskevia määräyksiä sovelle- taan myös, kun on kysymys takaisin teetettävistä vuorova- paista. Ne vuorovapaat, jotka pidetään vuodenvaihteen jäl- keen niin sovittaessa, oikeuttavat vuorovapaiden ansaintaan kuten säännöllinen työvuoro. Takaisin teetettävät vuorova- paat pyritään sijoittamaan vapaajakson alku- tai loppu- osaan.
10 Liikaa pidettyjen vuorovapaiden tasaaminen (tam 37):
Lyhyt kierto
aaiiyy-vv-aaiiyy--v-
työnantajan määräämä: aaiiyy-88-aaiiyy--8- työnjohtajan pyynnöstä: aaiiyy--88aaiiyy---8
Pitkä kierto yyyy--vvv-aaaa
työnantajan määräämä: yyyy--888-aaaa
työnjohtajan pyynnöstä: yyyy---888aaaa 5 § UUSI TYÖNJOHTAJA
1 Uudelle työnjohtajalle ei pääsääntöisesti ensimmäisen kol-
men kuukauden aikana ▇▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇. Vastaavalla tavalla menetellään, kun työnjohtaja siirtyy muusta työaika- muodosta keskeytymättömään 3-vuorotyöhön. Kun oma vuoro on vuorovapailla, näiden työnjohtajan säännöllisten työvuorojen lukumäärä sinä aikana on sama kuin oman
työvuoron vuorovapaiden lukumäärä. Kyseiset työnjohtajat ansaitsevat vuorovapaita myös kolmen ensimmäisen kuu- kauden aikaisilta työvuoroilta. Mikäli vuorovapaiden määräy- tymiskauden päättyessä em. työnjohtajille on vuorovapaita antamatta, korvataan nämä vuorovapaat vuorovapaarahalla määräytymiskauden päättymistä seuraavana palkanmaksu- päivänä tai sovittaessa vastaavalla määrällä vapaata.
2 Uuden työnjohtajan työpäivinä voidaan käyttää kaikkia päiviä toisesta viivapäivästä alkaen vapaajakson viimeiseen vuoro- vapaaseen.
3 Kun uuden työnjohtajan oma vuoro on vuosilomalla, ja jos hänelle tällöin annetaan vuorovapaita, ne annetaan etukä- teen hänelle täksi ajaksi ilmoitetun työvuorojärjestelmän mu- kaisesti. Mikäli työvuorojärjestelmää ei ole ilmoitettu, vuoro- vapaat annetaan vuorovapaasheeman mukaisesti.
1 Vuorovapailta maksettava palkka sisältyy kuukausipalkkaan, jolloin huomioidaan myös vuorokohtaisen työvuorotaulukon edellyttämät vuorotyö- ja/tai saunalisät.
2 Mikäli vuorovapaa sattuu sunnuntaiksi, kirkolliseksi pyhäpäi- väksi, tai itsenäisyys- tai vapunpäiväksi, suoritetaan sunnun- taityölisä (100 %).
3 Työvuorojärjestelmässä olevasta vuorovapaasta maksetaan 200 %:n korotusosa uudenvuoden aaton klo 06.00 ja seuraa- van arkipäivän klo 06.00 välisenä aikana. Samoin menetel- lään pääsiäislauantaina, molempina pääsiäispäivinä sekä helluntaiaattona, ja helluntaina olevien vuorovapaiden suhteen.
4 Mikäli vuorovapaa annetaan työvuorosta, maksetaan 200
%:n korotusosa uudenvuoden aaton klo 12.00 ja seuraavan arkipäivän klo 06.00, pääsiäislauantain klo 14.00 ja pääsiäi- sen jälkeisen tiistain klo 06.00, sekä helluntaiaaton klo 22.00 ja helluntain jälkeisen päivän klo 06.00 välisenä aikana ole- valta vuorovapaalta.
5 Sunnuntaiksi sattuvana itsenäisyyspäivänä olevalta vuorova- paalta maksetaan 200 %:n korotusosa. Perusosa sisältyy kuukausipalkkaan.
6 Mikäli vuorovapaat korvataan rahassa, maksetaan vuorova- paaraha (= kuukausipalkka: 146 x 8 h) lisättynä keskimääräi- sellä vuorotyölisällä, ja huomioidaan keskimääräisten lisien ja palkkioiden osuus.
7 § SIIRTYMINEN TOISEEN TYÖAIKAMUOTOON
1 Siirryttäessä pysyvästi keskeytymättömästä 3-vuorotyöstä muuhun työaikamuotoon korvataan pitämättä jääneet vuoro- vapaat rahassa, ja ylimääräiset vuorovapaat teetetään ta- kaisin.
2 Työnjohtajan työsuhteen päättyessä maksetaan pitämättä olevilta vuorovapailta vuorovapaaraha. Mikäli työntekijä on pitänyt liikaa vuorovapaita, vähennetään ylimääräisiltä vuoro- vapailta maksettu palkka lopputilistä.
Kirkollisten ym. juhlapäivien takia keskeytetään työskentely seuraavasti:
Työt keskeytetään juhannusviikon keskiviikkona klo 22.00 ja aloitetaan juhannuksen jälkeisen arkipäivän aamuna klo 06.00.
Työt keskeytetään jouluaaton aattona klo 22.00 ja aloitetaan tapaninpäivän jälkeisenä aamuna klo 06.00.
9 § SEISOKKIAIKANA SUORITETTU TYÖ
1 Kaikkina tämän sopimuksen mukaisina seisokkiaikoina, sekä sunnuntaiksi sattuvana itsenäisyyspäivänä suoritetusta työstä maksetaan sunnuntaityökorotuksin 200 %:n korotus- osa. Perusosa sisältyy kuukausipalkkaan.
2 Samalla tavoin korotettu palkka maksetaan myös uutena vuotena uudenvuodenaaton klo 12.00 ja seuraavan arkipäi- vän aamun klo 06.00 välisenä aikana, sekä pääsiäislauantain klo 14.00 ja pääsiäisen jälkeisen tiistain klo 06.00 välisenä
aikana että helluntaiaaton klo 22.00 ja helluntain jälkeisen aamun klo 06.00 välisenä aikana.
1 Palkkaa ei makseta siltä ajalta, jolloin työnantajalla ei ole pal- kanmaksuvelvollisuutta.
2 Vapaavuorokaudella tarkoitetaan keskeytymättömässä 3- vuorotyössä työvuorojärjestelmän mukaisten työpäivien väli- siä sekä työpäivien ja vuorovapaiden välisiä työehtosopimuk- sen mukaisia vuorokausia.
11 § ERÄITÄ YLITYÖKORVAUKSIA, SAUNALISÄ, YLITYÖJAKAJA
1 Ylityökorvaus maksetaan sen mukaan, missä vuorossa yli- työnsä aloittava henkilö on ollut, kun hän aloittaa ylityönsä.
2 Klo 22.00-06.00 välisenä aikana suoritetusta ylityöstä makse- taan 100 %:lla korotettu palkka.
3 Lauantaina ja juhlapäivän aattona klo 06.00 - sunnuntain ja juhlapäivän klo 06.00 välisenä aikana maksetaan palkkaliit- teessä mainittu nk. saunalisä.
4 Peräkkäisinä aatto- ja lauantaipäivinä saunalisä maksetaan ainoastaan ensimmäiseltä vuorokaudelta.
5 Vuorovapaan saunalisätunneilta maksetaan saunalisä.
6 Jos työnjohtaja tulee vuorovapaansa aikana työhön, hänelle maksetaan palkka ylityökorotuksin ylityösäännösten mukaan.
7 Tässä työaikamuodossa käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 146, ylityöpalkkaa laskettaessa tuntipalkka määräytyy työehtosopimuksen 9 §:n ylityömääräysten mukaisesti.
8 Työnjohtaja voi halutessaan muuttamalla sunnuntaityön ja arkipyhien korotusosat työaikapankki- tai vastikevapaiksi, kerryttää itselleen enintään 10 työvuoroa työaikapankki- tai vastikevapaata kalenterivuodessa. Yrityksessä tulee olla työ- aikapankkijärjestelmä tai järjestelmä, jonka mukaan vastike- vapaita myönnetään.
Sairausajan palkka maksetaan työ- ja vuorovapaajärjestel- män mukaan huomioiden työehtosopimuksen 14 §:n mää- räykset.
1 Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä sisältyy vuosiloma työ- vuorojärjestelmän vapaajaksoihin, ja se annetaan kahdessa erillisessä jaksossa.
2 Vaihtoehto 1: kesäajaksi muodostetaan kuudes vuoro
Toukokuun 26. päivän ja syyskuun 4. päivän välisenä 100 vuorokauden jakson aikana on jokaisella vuorolla 22 vuoro- kauden yhtäjaksoinen vapaa, johon sisältyvät päivät luetaan vuosilomalain mukaan lomapäiviksi. Loppuosa vuosilomasta annetaan ensisijaisesti seuraavan 60, tai seuraavien kolmen 20 vuorokauden jakson aikana. Mikäli lomapäiviä on enem- män kuin em. jaksoihin sisältyvissä vapaajaksoissa on vuosi- lomalain mukaisia arkipäiviä, annetaan loput lomapäivistä vuosilomalain mukaan seuraavien 20 vuorokauden jaksoihin sisältyvien vapaajaksojen yhteydessä. Jäljelle jäävät loma- päivät annetaan seuraavan vapaajakson aikana siten, ettei vuorovapaa ja lomapäivä kulu samanaikaisesti. Mikäli työjoh- tajan lomapäivien lukumäärä on vähemmän kuin vapaajak- soihin sisältyvien arkipäivien lukumäärä, on työnjohtaja vel- vollinen tekemään työtä erotuksen verran työnantajan mää- räyksen mukaisesti vapaajakson aikana.
3 Vaihtoehto 2: vuoro on jaettu enintään viiteen ryhmään
Mikäli työvuorojärjestelmä sisältää kesäaikana 26 (pitkä kierto) vuorokauden yhtäjaksoisen vapaan, on vuosilomien antokausi 18.5.-16.9. Vuorojen sisällä toteutetaan lomien kierto enintään 106 vuorokauden aikana. Loppuosa vuosilo- masta annetaan ensisijaisesti seuraavan kahden 20 vuoro- kauden jakson aikana. Mikäli lomapäiviä on enemmän kuin em. jaksoihin sisältyvissä vapaajaksoissa on vuosilomalain mukaisia arkipäiviä, annetaan loput lomapäivistä vuosiloma- lain mukaan seuraavien 20 vuorokauden jaksoihin sisältyvien vapaajaksojen yhteydessä. Jäljelle jäävät lomapäivät anne- taan seuraavan vapaajakson aikana siten, etteivät
vuorovapaa ja lomapäivä kulu samanaikaisesti (=merkkaus- loma). Mikäli työnjohtajan lomapäivien lukumäärä on vähem- män kuin vapaajaksoihin sisältyvien arkipäivien lukumäärä, on työnjohtaja velvollinen tekemään työtä erotuksen verran työnantajan määräyksen mukaisesti vapaajakson aikana.
4 Työvuorojärjestelmän määräytyessä 3 §:n mukaisesti lyhy- enä kiertona jokainen vuoron ryhmä saa 24 vuorokauden yh- denjaksoisen vapaan 18.5.-16.9. välisenä aikana. Vapaajak- soon sisältyy vuosilomalain mukaisia lomapäiviä. Vuorojen sisällä toteutetaan lomien kierto enintään 104 vuorokauden aikana. Loppuosa lomasta annetaan seuraavan neljän va- paajakson aikana. Työnjohtajalla, joka on oikeutettu 30 loma- päivään, saattaa olla lomapäiviä enemmän kuin kesän 24 vuorokauden vapaassa ja syksyn neljässä vuorovapaajak- sossa on vuosilomalain mukaisia arkipäiviä. Jäljelle jäävät lo- mapäivät annetaan seuraavien vapaajaksojen aikana siten, etteivät vuorovapaa ja lomapäivä kulu samanaikaisesti (= merkkausloma).
5 Vuosilomien kierto toteutetaan siten, että jouluseisokin jäl- keen siirretään työvuorojärjestelmää yksi vuorokausi taakse- päin ja karkausvuotta edeltävän jouluseisokin jälkeen kaksi vuorokautta taaksepäin.
6 Vuosilomapalkka maksetaan vuosilomalain ja työehtosopi- muksen mukaan.
7 Työnjohtajan sairastuessa ennen kesällä olevaa vuosiloma- jaksoa tai ennen syksyllä olevaa vuosilomapäiviä sisältäviä vuorovapaajaksoja loma siirretään vuosilomalain mukaisesti hänen pyynnöstään. Loma siirretään periaatteella, ettei työn- johtaja hyödy eikä häviä niiden lomapäivien osalta, jotka on sijoitettu seuraavaan vuorovapaajaksoon.
8 Mikäli kaikki vuosilomapäivät eivät mahdu syksyn lomajak- soon, merkitään ne pidetyiksi seuraavan vuorovapaajakson yhteydessä. Mikäli työnjohtaja sairastuu ennen tällaista vuo- rovapaajaksoa, siirretään vuosiloma merkittäväksi seuraa- vaan vuorovapaajaksoon, mikäli hän tätä pyytää. Vuorova- paat pidetään normaalisääntöjen mukaisesti.
9 Työnjohtajan sairastuessa ennen vuosilomaa loma siirretään vuosilomalain mukaisesti hänen pyynnöstään. Vastaavasti
loma siirretään vuosilomalain mukaisesti työnjohtajan sitä pyytäessä myös loman aikana tapahtuneen sairastumisen vuoksi. Näissä tapauksissa sairausajan palkka maksetaan vuorovapaasheeman mukaisesti, koska työvuorosheemaa
ei ole. Nämä vuorovapaasheeman v-päivät luetaan säännölli- sen työvuoron veroisiksi vuorovapaita ansaittaessa. Vastaa- vasti siirretyn loman ajalta vuorovapaita ei ansaita.
10 Tuotannollisista syistä toimeenpantava tuotantoseisokki voi- daan järjestää paikallisesti sopimalla jakamalla kesäaikana annettava vuosiloma kahteen osaan. Tällöin työnjohtajan toi- sen yhdenjaksoisen vuosiloman osan vähimmäispituus on 12 lomapäivää.
Mikäli keskeytymättömän 3-vuorotyön suorittaminen keskey- tyy muualla esiintyvien lakkojen, työsulkujen, konerikkojen tai muiden vastaavien syiden vuoksi, voidaan sen jälkeen, kun kaksi vuorokautta on kulunut esteen alkamisajankohdasta, kaikki keskeytymättömässä 3-vuorotyössä työskentelevät työnjohtajat siirtää muuhun työaikamuotoon. ▇▇▇▇▇▇ lakattua siirrytään välittömästi takaisin tämän sopimuksen edellyttä- mään keskeytymättömään vuorotyömenettelyyn.
15 § KESKEYTYMÄTTÖMÄN KOLMIVUOROTYÖN KÄYTTÖÖNOTTOON LIITTYVÄ KORVAUS ALUSTEN AHTAUSTYÖSSÄ
Jos yrityksessä jossakin satamassa siirrytään työskentele- mään tam 37:ssa, työnjohtajille maksetaan erillinen kuukau- sikorvaus, joka on määrältään 4,125 % (+ 4,125 % 12 kuu- kauden jälkeen). Korvaus lasketaan keskitaulukkopalkasta (6-10 vuotta alalla olleen). Korvauksen maksaminen päättyy, jos työantaja lopettaa kyseisessä satamassa työaikamuodon käytön. Korvauksen maksaminen edellyttää, että työnjohta-
▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇ on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Korvaus maksetaan edellytyksen täyttymistä seuraavan kuukauden alusta lukien
SOPIMUS VUOSITYÖAJAN LYHENTÄMISESTÄ
1. SOVELTAMISALA
1 Liitot sopivat siitä, että työaikaa lyhennetään niitten työnjohtajien osalta, joiden säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.
2 Edellä tarkoitetussa työssä vuotuista työaikaa muuten lyhentävät enintään 30 arkipäivän vuosiloma, kirkolliset juhlapyhät sekä juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, joulu- aatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä ja pääsiäislauan- tai.
2. TYÖAJAN LYHENNYKSEN TOTEUTTAMINEN
Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työnjohtajien työ- aikaa lyhennetään siten kuin tässä sopimuksessa tar- kemmin sovitaan.
3. VAPAAN KERTYMINEN
1 Vapaata ansaitaan kalenterivuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä/vuoroista seuraavasti:
Väh. | 17 työvuoroa/työpäivää | = | 1 työpäivä | |||
" | 34 " " | = | 2 työpäivää | |||
" | 51 | " | " | = | 3 | " |
" | 68 | " | " | = | 4 | " |
" | 85 | " | " | = | 5 | " |
" | 102 | " | " | = | 6 | " |
" | 119 | " | " | = | 7 | " |
" | 136 | " | " | = | 8 | " |
" | 153 | " | " | = | 9 | " |
" | 170 | " | " | = | 10 | " |
" | 187 | " | " | = | 11 | " |
" | 204 | " | " | = | 12,5 | " |
2 Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan lisäksi se aika, jolloin työnantaja maksaa sairausajan tai synny- tysajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustan- tama koulutusaika, jos työnantaja maksaa tältä osin palkan. Työpäiviksi rinnastetaan myös työehto-
sopimuksen 10 §:n tarkoittama vapaa-aika, jolta työnan- taja maksaa palkan, samoin kuin työehtosopimuksen19
§:n mukaan työnjohtajalle myönnetty merkkipäivävapaa hänen täyttäessään 50 ja 60 vuotta. Työpäiviksi rinnas- tetaan myös tämän sopimuksen tarkoittamat vapaapäi- vät samoin kuin mahdolliset ylityövastikepäivät.
3 Mikäli tämän sopimuksen piiriin kuuluva työnjohtaja työskentelee muussa kuin tämän sopimuksen tarkoitta- massa työaikamuodossa eli 3-vuorotyössä yli 10 työ- vuoroa, ei siinä työaikamuodossa työskenneltyjä työpäi- viä lasketa vapaata kerryttäviin päiviin.
4 Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin 1 §:ssä mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimuk- seen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäivät.
4. VAPAAN ANTAMINEN
1 Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa annetaan työn- johtajalle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun lop- puun mennessä, tai työnjohtajan kanssa sovittaessa maksamalla rahakorvaus, tai antamalla vapaa muuna sovittavana ajankohtana. Vapaan antamisesta neuvo- tellaan yritystasolla. Ellei yksimielisyyttä saavuteta va- paan antamisen periaatteista, annetaan vapaa työnan- tajan määräämänä ajankohtana. Työnantajan on ilmoi- tettava vapaasta työnjohtajalle viimeistään kahta viikkoa ennen vapaata, ellei toisin sovita. Vapaa annetaan pää- sääntöisesti työpäivä kerrallaan, ellei toisin sovita.
2 Mikäli työnjohtaja sairastuu sen jälkeen, kun hänen kanssaan on sovittu tai hänet on määrätty pitämään va- paa, siirtyy vapaa myöhemmin annettavaksi.
3 Jos työnjohtajan työsuhde päättyy, eikä kertynyttä va- paata ole siihen mennessä annettu, korvataan työnjoh- tajalle pitämättä jääneet vapaat rahassa. Korvaus mak- setaan ainoastaan täysiltä työpäiviltä.
4 Jos työnjohtajalle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää tätä vastaavan
palkan lopputilin yhteydessä. Pidätys suoritetaan aino- astaan täysiltä työpäiviltä.
5. ANSIOTASO Tämän sopimuksen tarkoittama työajan lyhennys toteu- tetaan ansiotasoa alentamatta.
6. VUOSILOMA
1 Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolo- päivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, jolloin työn- johtaja on estynyt tekemästä työtä tämän sopimuksen mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.
2 Mikäli tämän sopimuksen mukaiset vapaapäivät liite- tään vuosiloman yhteyteen, ei niiltä makseta lomara- haa.
1 Työaikapankki perustuu työehtosopimukseen ja on pai- kallisesti sovittu työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamisjär- jestelmä, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa- ajaksi muutettuja etuuksia säästetään tai yhdistetään pitkäjänteisesti.
2 Työaikapankin keskeisenä tarkoituksena on mahdollis- taa työn tekeminen joustavasti yrityksen ja henkilöstön tarpeiden mukaan.
3 Osapuolet suosittelevat työaikapankin käyttämistä sil- loin, kun on tarvetta joustaviin työaikajärjestelyihin.
Järjestelmän käyttöönotto
1 Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta sovitaan pai- kallisesti. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Työnjohtajan jäsenyys työaikapankissa alkaa siitä hetkestä, kun hän sopii työantajan kanssa siirtävänsä palkaneriä pankkiin.
2 Ennen työaikapankin käyttöönottoa sovitaan paikalli- sesti siitä, mitkä paikallisesti sovitut tai työehtosopimus- perusteiset vapaat voidaan siirtää työaikapankkiin.
3 Työaikapankkiin voidaan siirtää säännöllisen työajan ta- sauserien lisäksi myös muita eriä siten kuin paikallisesti sovitaan. Työaikapankkiin siirrettäviä eriä voi olla muun ohella vuosilomalain 27 §:n tarkoittama säästövapaa, työajan lyhennysvapaat, lisätyökorotus tai koko palkka lisätyön ajalta, sunnuntaikorotus tai koko palkka sun- nuntaityön ajalta, viikkovapaa, ylityön perusosa tai koro- tusosa tai molemmat ylityönosat, vapaaksi annettavaksi sovittu lomaraha tai sen osa ja matka-ajan palkka.
4 Työaikapankin saldo voi olla positiivinen tai negatiivi- nen. Pankin saldorajat sovitaan paikallisesti ennen pan- kin käyttöönottoa.
5 Pankkiin laitettavista tunneista sovitaan erikseen esi- miehen kanssa.
Vapaiden antaminen
1 Vapaan antamisesta neuvotellaan yritystasolla. Paikalli- sesti sovitaan pankkiin laitettavan vapaan maksimi- määrä. Työnjohtajan vapaankertymän ollessa yli puolet määritellystä pankin maksimimäärästä, ylimenevän osan työnantaja voi antaa noudattaen kahden viikon en- nakkoilmoitusaikaa. Poikkeuksena edelliseen on ti- lanne, jossa työnjohtajan kanssa on erikseen sovittu tiettyyn tarkoitukseen säästetystä vapaasta.
2 Vapaan antamisajankohdasta sovittaessa tulee huomi- oida vuosilomien ajankohdat siten, että yrityksen toimin- nalle ei aiheutuisi järjestelyistä ylimääräistä haittaa.
3 Vapaa annetaan kokonainen työpäivä kerrallaan, ellei toisin sovita.
4 Pidetyt vapaat luetaan työssäolopäivien veroisiksi päi- viksi vuosilomaa ansaittaessa.
Palkanmaksu
Työaikapankkijärjestelmässä olevan vapaan palkkape- ruste sovitaan paikallisesti. Ellei muuta sovita, on kor- vausperuste pitoajankohdan kuukausipalkka. Mahdolli- set vuorokohtaiset lisät maksetaan tekohetkellä.
Sairaus
1 Pankin käyttöönoton yhteydessä sovitaan paikallisesti siitä, miten vapaiden kohdalla menetellään synnytyk- sestä, sairaudesta, tai tapaturmasta johtuvassa työky- vyttömyystilanteessa, joka alkaa ennen sovittua pankki- vapaan pitämistä tai pankkivapaan aikana.
2 Työnjohtajan on työnantajan pyynnöstä esitettävä luo- tettava selvitys työkyvyttömyydestään.
Työsuhteen päättyminen
Työsuhteen päättyessä maksetaan työaikapankkiin ker- tyneiltä pitämättömiltä vapailta yksinkertainen palkka.
Vastaavasti samassa yhteydessä, mikäli henkilöllä on negatiivista saldoa, se peritään häneltä.
Työaikapankkijärjestelmän lakkaaminen
1 Sovittaessa työaikapankin käyttöönotosta tulee sopia myös sopimuksen irtisanomisajasta tai määräajasta. Edellä mainittuja määräaikoja noudatetaan myös työn- johtajan irtisanoutuessa työaikapankista, jolloin hänellä on oikeus nostaa pankkiin kertynyt rahamäärä.
2 Mikäli työnjohtaja irtisanoutuu työaikapankkijärjestel- mästä ja haluaa palata järjestelmän piiriin, on hänellä siihen oikeus yhden vuoden kuluttua siitä, kun hän on ilmoittanut eroavansa työaikapankista.
3 Järjestelmästä luovuttaessa maksetaan työaikapankkiin kertyneiltä pitämättömiltä vapailta yksinkertainen palkka. Paikallisesti sovitaan ajankohta, johon men- nessä työnantaja maksaa yksinkertaisen palkan kerty- neiltä, mutta pitämättömiltä pankkivapailta.
Annettavat tiedot
1 Luottamusmiehelle on neljännesvuosittain pyydettäessä toimitettava työaikapankin tuntisaldot.
2 Työnantajan on annettava tarvittaessa selvitys työnjoh- tajalle, mikäli vapaata ei voida antaa henkilön esittä- mänä ajankohtana.
AHTAUSALAN TEKNISIÄ TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA IRTISANOMISSUOJASOPIMUS
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Yleinen soveltamisala
Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopi- muksen irtisanomista toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä sekä toimihenkilön irtisanoutu- mista.
Tämä sopimus koskee lisäksi niitä menettelytapoja, joita nou- datetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa toimihenkilöitä ta- loudellisista tai tuotannollisista syistä.
2 § Irtisanomisajat
Sopimus ei koske merimieslaissa (423/78) ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työ- suhteita eikä työsopimuslain 7:5 ja 7:7 – 8 §: ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnanta- jan konkurssi ja kuolema).
Irtisanomisajat ovat, ellei pitemmistä irtisanomisajoista ole sovittu, seuraavat:
Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä
- 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enin- tään vuoden
- kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta
- kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatku- nut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta
- neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatku- nut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta ja
- kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatku- nut yli 12 vuotta.
Toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksensa noudatet- tava 14 päivän ja työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä yli viisi vuotta kuukauden pituista irtisanomisaikaa.
3 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudatta- matta irtisanomisaikaa, on maksettava toimihenkilölle kor- vauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.
Toimihenkilö, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on vel- vollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauk- sena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän toimihenkilölle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.
Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osit- tain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irti- sanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.
II IRTISANOMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ
4 §. Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta ilman työsopimus- lain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.
Pöytäkirjamerkintä Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopi- muslain 7:3 – 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtu- nut tosiasiallisesti toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henki- löönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa toimihenkilö sopimuksen tässä pykälässä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopi- mus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.
5 § Toimihenkilön irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan aikana
Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilön ras- kauden takia eikä sillä perusteella, että toimihenkilö käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn perhevapaa- seen. Jos työnantaja irtisanoo raskaana tai perhevapaalla olevan toimihenkilön työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuvan raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta. Työn- antajan pyynnöstä toimihenkilön on esitettävä selvitys ras- kaudestaan.
6 § Irtisanomisesta ilmoittaminen ja toimihenkilön kuuleminen
Toimihenkilön työsopimuksen irtisanomisessa noudatetaan työsopimuslain 9:1 §:n, 9:2 §:n 1 momentin ja 9:4 - 5 §:n säännöksiä.
7 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta
Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 4 § tai 5 §:ssä määri- teltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut toimi- henkilön, on velvollinen maksamaan toimihenkilölle kor- vausta perusteettomasta irtisanomisesta työsopimuslain
12:2 - 3 §: ien mukaisesti.
Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkor- vauksen lisäksi eikä sen sijasta.
III ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
8 § Työvoiman vähentämisjärjestys
Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen irtisano- misen tai lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisa- notaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ja eri- koistehtäviin tarvittavia tai saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä toimihenkilöitä. Tämän säännön lisäksi kiinnitetään mahdollisuuksien mukaan huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrään.
9 § Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvaa irtisanomista koskevat menettelytavat
Toimihenkilön taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapah- tuvassa irtisanomisessa noudatetaan työsopimuslain 9:3 - 5
§:n säännöksiä.
10 § Irtisanotun toimihenkilön takaisin ottaminen
Työnantajan on tarjottava työtä taloudellisella tai tuotannolli- sella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisa- nomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle toimihenkilölleen, jos hän tarvitsee toimihenkilöitä
12 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu toimihenkilö oli tehnyt.
11 § Poikkeukselliset lomautustilanteet
1. Lomautuksen peruuttaminen
Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on pe- rustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.
2. Lomautuksen siirtäminen
Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista, vaan lomautuksen alkamisajan- kohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomau- tusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lo- mautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.
3. Lomautuksen keskeyttäminen
Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemi- sen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja toimihenkilön väli- selle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tila- päisen työn arvioitu kestoaika.
Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja toimihenkilön vä- listä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.
Pöytäkirjamerkintä ▇▇▇▇▇▇ toimihenkilö on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lo- mautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hä- nelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttamisesta tai siirtämi- sestä, toimihenkilö ei ole velvollinen korvaamaan tästä työn- antajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa
tapauksessa toimihenkilö on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.
12 § Neuvottelujärjestys
Tätä sopimusta koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
13 § Tuomioistuinkäsittely
Jollei työsopimuksen irtisanomista tai lomautusta koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai toimihenkilöliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuo- mioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haaste- hakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.
14 § Seuraamusjärjestelmä
Sen lisäksi, mitä sopimuksen 7 §:n 2 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen kor- vausten lisäksi myöskään työ- ehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin, kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen vel- vollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen kor- vaus on määrätty.
IV VOIMAANTULO
Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei ai- heudu työehtosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraa- muksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huo- mioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuo- mittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.
15 § Voimaantulomääräys
Tämä sopimus korvaa työehtosopimuksen osana noudatetun 24.5.2002 TT-STTK välillä allekirjoitetun irtisanomissuojaso- pimuksen.
1. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
1 Sopijapuolet pyrkivät kumpikin itse sekä työpaikoilla edistä- mään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa. Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksi käyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.
2 Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työnjohta- jia. Työnjohtajilla on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdis- tysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän takia irtisanoa tai syrjiä työssään. Yksittäisen työnjohtajan turvallisuus ja ter- veys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökoh- tana sopimusmääräyksille.
3 Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai toimihenkilöliitolle, mikäli mahdollista, vähin- tään neljä päivää aikaisemmin. Jos työtaistelusta päätetään myöhemmin, on siitä ilmoitettava heti kun se on käytännössä mahdollista. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
4 Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Satamaope- raattorit ry:n jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaa- vaa toimintayksikköä.
5 Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa, taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen, tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen takia saatetaan yhteistoimintaorganisaatio vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.
6 Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta luotta- musmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun luottamusmies- tehtävissä sekä luottamusmiesten toimimisesta työsuojelu- tehtävissä on työpaikalla toimivan toimihenkilöyhdistyksen il- moitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen
toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena työsuojeluval- tuutettu ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoit- taa kirjallisesti luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.
7 Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työnantajalla on työ- lainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toi- meen ja erottaa työnjohtaja ja määrätä työn johtamisesta.
8 Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, nou- datetaan yhteistoiminnasta yrityksissä sekä työsuojelun val- vonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annettua lakia ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta, jotka ei- vät ole tämän sopimuksen osia.
2. YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT
2.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset
1 Yrityksen Ammattiliitto Pro:hon järjestäytyneillä työnjohtajilla on oikeus valita keskuudestaan yhteinen luottamusmies, jonka tehtävänä on edustaa heitä tämän sopimuksen tulkin- taa ja muissa työsuhteita koskevissa asioissa, sekä heidän puolestaan valvoa sen noudattamista. Luottamusmieheksi valittavan tulee tuntea työpaikan olosuhteet hyvin. Luotta- musmiehen ja mahdollisen varaluottamusmiehen nimi on vii- pymättä ilmoitettava kirjallisesti liikkeen johdolle.
2 Vaali voidaan järjestää työpaikalla. Tällöin on kaikilla Ammattiliitto Pro:hon järjestäytyneillä työnjohtajilla oltava mahdollisuus osallistua siihen. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että luottamusmiehen tehtäviä hoitaa työsuojeluvaltuu- tettu tai päinvastoin.
3 Luottamusmiehen tehtävänä on kyseisessä yrityksessä työn- antajan ja työnjohtajien välisten neuvottelu- ja yhteistoiminta- suhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen. Luottamusmies toi- mii yhdistyksensä ja työnjohtajien edustajana työehtosopi- muksen soveltamista, työrauhan turvaamista ja työlainsää- dännön soveltamista koskevissa asioissa.
4 Varaluottamusmies tulee luottamusmiesasemaan silloin, kun varsinainen luottamusmies on estynyt hoitamasta tehtäviään.
Työnantajalle ilmoitetaan, kun varaluottamusmies hoitaa luot- tamusmiehen tehtäviä.
5 Luottamusmiehen tai -miesten valitsemisen lisäksi työnjohta- jat voivat valita osaston luottamusmiehen sen jälkeen, kun työnantajan kanssa on sovittu siitä, mihin toiminnalliseen ko- konaisuuteen valitaan osaston luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksenmukainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä ole- van osaston työnjohtajien lukumäärä. Mikäli asiassa ei päästä yksimielisyyteen, alistetaan se liittojen ratkaistavaksi.
6 Työnjohtajan tulee selvittää työsuhteeseensa liittyvä asia esi- miehensä kanssa. Ellei asiaa saada näin selvitetyksi, voi hän saattaa asian hoidettavaksi luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa.
2.2 Työsuojeluyhteistoimintaa koskevat määräykset
1 Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työpaikassa, jossa säännöllisesti työskentelee yhteensä vä- hintään 20 työntekijää ja työnjohtajaa.
2 Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun työntekijöi- den ja työnjohtajien lukumäärä on yhteensä vähintään kym- menen.
3 Osapuolet osallistuvat yhdessä työterveyshenkilöstön, linja- johdon ja henkilöstöhallinnon kanssa työkykyä ylläpitävän toi- minnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Tässä yhteydessä seurataan yrityksen palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja laaditaan tarvittaessa ohjeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoi- den hoitoon.
4 Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat työkykyä yllä- pitävän toiminnan suunnitteluun työterveyshuollon toiminta- suunnitelmaa laadittaessa. He osallistuvat myös suunnitel- mien toteuttamiseen ja seurantaan.
3. LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
3.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen
1 Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle ja työsuoje- luvaltuutetulle tulee antaa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Tällöin on kiinnitettävä huo- miota muun muassa kyseiseen henkilöstöryhmään kuuluvien työnjohtajien lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luontee- seen ja tämän sopimuksen mukaisten tehtävien määrään. Li- säksi tulee ottaa huomioon, että luottamustehtävät voidaan hoitaa asianmukaisesti. Luottamusmiesten ja työsuojeluval- tuutettujen kanssa tarkastellaan vuosittain tehtävän vaatimaa ajankäyttöä sekä sijaisjärjestelyjen toimivuutta.
2 Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan kuu- kausipalkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
3 Työnantaja maksaa luottamusmiehelle palkkaliitteessä maini- tun erillisen kuukausikorvauksen
4 Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle palkkaliitteessä mainitun erillisen kuukausikorvauksen.
5 Mikäli sama henkilö hoitaa sekä luottamusmiehen että työ- suojeluvaltuutetun tehtäviä, maksetaan hänelle korvaus mo- lempien tehtävien hoitamisesta kunkin taulukon mukaisesti.
6 Korvausta ei makseta siltä ajalta, jolloin luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu vuosiloman, sairauden tai muun niihin verrattavan esteen vuoksi ei hoida edellä tarkoitettuja tehtävi- ään. Milloin varaluottamusmies työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituksen nojalla hoitaa luottamusmiehen esty- neenä ollessa tämän tehtäviä, maksetaan korvaus kyseisen kuukauden ajalta jakamattomana varaluottamusmiehelle.
7 Jos työpaikan työnjohtajien lukumäärä on alle viisi ja luotta- musmies tai työsuojeluvaltuutettu suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuo- lella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai muu sovittu lisäkorvaus.
8 Korvauksen suuruus määräytyy sen tilanteen mukaan, joka vallitsee tammikuun 1. päivänä. Jos työnjohtajamäärässä ta- pahtuu muutoksia, tulevat vastaavat muutokset korvauksesta voimaan seuraavan kalenterivuoden alusta lukien.
3.2 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema
1 Tarvittaessa työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työ- suojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työnantaja osoit- taa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättö- mät keskustelut. Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voi- vat tarvittaessa käyttää yrityksen tavanomaisia käytössä ole- via toimisto- yms. välineitä. Osapuolet toteavat yhteisenä tul- kintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden piiriin kuu- luu myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät toimisto-ohjelmat sekä mahdollinen internet-yh- teys (sähköposti). Työnantajan ei kuitenkaan tarvitse hankkia uusia laitteita tai ohjelmia, ellei kyseisiä välineitä käytetä yri- tyksessä.
2 Luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työn- johtajaa ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siir- tää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamus- tehtävään valituksi tullessaan, eikä tule ilman omaa suostu- mustaan siirtää sellaiseen työaikamuotoon (tam 37), joka olennaisesti vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista. Jos työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavaksi työsuojelu- valtuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansi- onsa alentumista.
3 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liik- keen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus kohdassa 3.3 mainittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.
4 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.
5 Työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuute- tuille mahdollisuuden osallistua ammattitaidon säilymisen ta- kaavaan ja urakehityksen mahdollistavaan ammatilliseen koulutukseen yhdenvertaisesti muun henkilöstön kanssa.
6 Erityisesti uusien luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettu- jen koulutukseen osallistumista kannustetaan ja heille laadi- taan kahden kuukauden kuluessa valinnasta sekä ammatilli- sen että luottamustehtäviin liittyvän koulutuksen kattava suunnitelma, joka tarkistetaan vuosittain samalla kun käsitel- lään (vähintään 20 työntekijän yrityksissä) yhteistoimintalain mukaiset koulutustavoitteet.
7 Liitot suosittelevat, että koulutussuunnitelma laaditaan yhteis- työssä siten, että luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu te- kee itseään koskevan luottamustoimiin liittyvän koulutus- suunnitelman, jonka työnantaja hyväksyy.
8 Ammatillista koulutusta koskevan suunnitelman laatii työnan- taja yhteistyössä työnjohtajan kanssa.
9 Kun kokonaan tai pääosin työstä vapautetun luottamusmie- hen tai kokonaan tai pääosin työstä vapautetun työsuojelu- valtuutetun tehtävä päättyy, on työnantajan ja hänen yhtei- sesti selvitettävä, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpi- täminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta.
3.3 Työsuhdeturva
1 Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan talou- dellisista tai tuotannollisista syistä, ei luottamusmiestä tai työ- suojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa, ellei tuotan- toyksikön toimintaa kyseisen henkilöstöryhmän osalta kes- keytetä kokonaan. Mikäli luottamusmiehen tai työsuojeluval- tuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tar- jota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopi- vaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
2 Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7.luvun
10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden suostu- musta, joita hän edustaa.
3 Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8:1 § säännöstä. Työsopi- muksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättä- nyt työvelvoitteensa täyttämättä.
4 Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovel- lettava myös työpaikalla asetettuun luottamusmiesehdokkaa- seen, jonka asettamisesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoi- tettu, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asetta- misesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valitta- vana olevan luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimi- kauden alkua, ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.
5 Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työnjohtajaan yhdeksän kuukautta hänen luottamustehtä- vänsä päättymisen jälkeen.
6 Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka.
7 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päät- tämiseen liittyvistä riidoista työnantajan on ilman tarpeetonta viivytystä ilmoitettava Satamaoperaattorit ry:lle, jonka on saa- tettava asia Ammattiliitto PRO ry:n tietoon.
8 Osapuolien on ilman aiheetonta viivytystä selvitettävä paikal- listen osapuolten myötävaikutuksella työsuhteen päättämi- seen liittyvät taustat.
9 Osapuolien on viikon kuluessa selvitystyön päättymisestä kä- siteltävä luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun
työsuhteen päättymiseen liittyvät erimielisyydet osapuolien välisessä neuvottelussa, ja esitettävä omat kantansa asi- assa. Osapuolien kannat saatetaan tiedoksi työnantajalle.
3.4 Varamiehet Tämän 3. luvun määräyksiä sovelletaan varaluottamusmie- heen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.
4. YHTEISTOIMINTA
Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen pe- rustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimin- taan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoi- minta- ja työsuojelutoimikunnat, sekä muut vastaavat toimi- kunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoi- mintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa- arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.
5. KOULUTUS
5.1 Ammatillinen koulutus
1 Työnantajan antaessa työnjohtajalle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työnjohtajan hänen ammattiinsa liittyviin kou- lutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suora- naiset kustannukset, eikä työnjohtajan palkkaa vähennetä, ellei toisin ole sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työ- ajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kus- tannukset. Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan kurssi- maksuja, kurssiaineistosta aiheutuvia kustannuksia, sekä matka- ja elinkustannuksia sekä tavanomaista suurempia kustannuksia, jotka aiheutuvat esim. normaalista poikkea- vista lapsenhoitojärjestelyistä.
2 Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin mat- koihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta ja matkakus- tannusten korvaukset määräytyvät työehtosopimuksen mu- kaisesti.
3 Edellä mainittujen kustannusten korvaamisesta on mahdolli- suuksien mukaan aina sovittava etukäteen.
5.2 Yhteinen koulutus
1 Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät työmarkkinaosapuolet tai työnantaja- ja työnjohtajapuoli yh- teisesti työpaikalla tai muussa paikassa.
2 Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteis- työn kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitet- tua yhteistä koulutusta.
3 Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.
4 Koulutukseen osallistuvalle työnjohtajalle suoritetaan kor- vaus, kuten kohdassa 5.1 on määrätty. Koulutukseen osallis- tumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riip- puen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnanta- jan ja luottamusmiehen kesken.
5.3 AY-koulutus
1 Luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle varataan mah- dollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua koulutukseen, joka on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiesteh- tävien hoitamisessa.
2 Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n tai sen jäsenliittojen jär- jestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kurs- seille annetaan työnjohtajille tilaisuus osallistua, ellei se ai- heuta vakavaa haittaa yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon.
3 Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä ▇▇▇▇▇▇▇▇- ▇▇▇▇▇▇ varhain. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luotta- musmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin osapuolten tulee selvittää muu mahdollinen ajan- kohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei ole estettä.
4 Etukäteen on todettava, onko kyseessä sellainen koulutusti- laisuus, josta työnantaja suorittaa työnjohtajalle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti.
5 Kohdassa 5.3.1 mainituille henkilöstön edustajille varataan sopimuskohdan mukaisesti tilaisuus osallistua sellaiseen tä- män sopimuksen tarkoittamaan koulutukseen, joka on omi- aan lisäämään näiden henkilöiden pätevyyttä tämän sopi- muksen tarkoittamien tehtävien hoitamisessa.
5.3.1 Korvaukset
1 Kurssilta, joka järjestetään STTK:n tai sen jäsenliiton koulu- tuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla, ja joka on sovittu liittojen välillä, työnantaja maksaa luottamusmiehelle, paikal- lisyhdistyksen puheenjohtajalle, varaluottamusmiehelle, työ- suojeluvaltuutetulle, varavaltuutetulle, sekä työsuojelutoimi- kunnan jäsenelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuk- sen osalta kuukausipalkan, luottamusmiehelle enintään kuu- kauden ajalta, sekä edellä mainituille työsuojeluluottamusteh- tävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.
2 Lisäksi maksetaan 5.3.1 kohdassa tarkoitetuille työnjohtajille kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta kuukausipalkkaa ei vähennetä, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailu- kustannusten korvaukseksi liittojen välillä sovittu ateriakor- vaus.
3 Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran sa- masta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.
4 Osallistuminen 5.3 kohdan mukaiseen koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
6. TIEDOTUSTOIMINTA
1 Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille
- Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.
- Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi tuotannon, työllisyy- den, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.
- Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavista olevista muutoksista.
2 Yrityksen tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kai- kissa edellä mainituissa tiedoissa.
3 Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 11 §:n tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettä- essä kirjallisena.
4 Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oi- keus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa ko- kouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita kos- kevista tai yhteistoimintalain mukaisista kysymyksistä. Henki- löstöryhmillä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoi- tuksia, työpaikan työsuhteisiin tai työmarkkinakysymyksiin liit- tyviä tiedonantoja.
5 Henkilöstöryhmillä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymys- ten ohella myös yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista työpai- kan ilmoitustaululla.
6 Tämän sopimuksen mukaisesti luottamusmiehen tai osaston luottamusmiehen tehtäviin kuuluvissa erimielisyystapauk- sissa annetaan hänelle kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot. Luottamusmiehellä on oi- keus saada kerran vuodessa tiedot toimialueensa työnjohta- jien suku- ja etunimistä, työsuhteen alkamisajasta sekä osas- tosta tai sitä vastaavasta. Pyydettäessä on luottamusmie- helle annettava tieto uusista työnjohtajista.
7 Toimipaikkakohtaisina palkkatilastotietoina annetaan luotta- musmiehelle kerran vuodessa kirjallisesti välittömästi sen jälkeen, kun tilastoyhteistyösopimuksen mukainen työnjohta- jatilasto on valmistunut, työnjohtajien keskipalkat sekä keski- ansiot ansioerittäin vaativuusluokan ja sukupuolen mukaan luokiteltuina. Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan kes- kimääräisiä kuukausiansiotietoja kolmea henkilöä pienem- mistä ryhmistä.
8 Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialu- eellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin palkanmää- räytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin. Lisäksi luottamus- miehellä on oikeus perehtyä toimialueensa työnjohtajien
osalta hätä- ja ylityötä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työaikalain mukaisesti laadittuun luetteloon.
9 Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamukselli- sina tehtäviensä hoitamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamushenkilöille eikä niitä saa muutoin- kaan levittää.
▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika: | 16.5.2023 | |
Paikka: | Teams-kokous | |
Läsnä: | ▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇ | Satamaoperaattorit ry Satamaoperaattorit ry |
▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇ | Ammattiliitto Pro ry Ammattiliitto Pro ry |
1. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
Todettiin, että osapuolten kesken 13.5.2022 allekirjoitetun ahtausalan työnjohtajia koskevan työehtosopimuksen voimassaolo päättyy 30.4.2023. Päätettiin uudistaa liit- tojen välinen ahtausalan työnjohtajia koskeva työehtosopimus ajalle 1.5.2023- 31.5.2025.
Työehtosopimus on voimassa 31.5.2025 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommankumman puolesta kirjallisesti irti- sanota vähintään kuukautta ennen sopimuksen päättymistä. Irtisanomisesta huoli- matta työehto-sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta työehtosopimuksesta päättyneen tai toinen osapuoli ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.
2. PALKANTARKISTUKSET
2.1. Palkankorotukset vuonna 2023
Työnjohtajien henkilökohtaisia kuukausipalkkoja, taulukkopalkkoja ja palkanlisiä koro- tetaan 1.5.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 3,6 prosentilla. Kuukausipalkoista ja taulukkopalkoista poistetaan korotuksen jälkeen sentit ja kuukausipalkat pyöristetään yleisen pyöristyssäännön mukaisesti lähimpään euroon. Mahdollisia paikallisesti käytössä olevia lisiä korotetaan samasta ajankoh-
dasta 3,6 prosentilla, elleivät lisät ole prosentuaalisia ja korotu sitä kautta. Luottamus- miesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 1.5.2023 lukien 6,2 prosen- tilla.
Taulukkopalkat 1.5.2023 tai sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien
Palveluaika vuosia | €/kk |
0 – 3 | 3369 |
3 – 6 | 3426 |
6 –10 | 3483 |
10-15 | 3543 |
yli 15 | 3632 |
Vuorolisät 12,5 % iltavuorossa ja 25 % yövuorossa.
Muut palkkaperusteet
Saunalisä 3,93 € / tunti
Työryhmälisä 16,41 €
Terminaalilisä 6,12 €
Aloittamiskorvaus 228 € / kk
Päiväkohtaiset aloittamis-
ja lopettamistyökorvaus 12,37 € / pv
Pukuraha 12,31 € / kk
Polkupyöräkorvaus 93 € / vuosi
2.2 Palkankorotukset vuonna 2024
Työnjohtajien henkilökohtaisia kuukausipalkkoja, taulukkopalkkoja ja palkanlisiä koro- tetaan 1.8.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,5 prosentilla. Kuukausipalkoista ja taulukkopalkoista poistetaan korotuksen jälkeen sentit ja kuukausipalkat pyöristetään yleisen pyöristyssäännön mukaisesti lähimpään euroon. Mahdollisia paikallisesti käytössä olevia lisiä korotetaan samasta ajankoh- dasta 2,5 prosentilla, elleivät lisät ole prosentuaalisia ja korotu sitä kautta.
Taulukkopalkat 1.8.2024 tai sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien
Palveluaika vuosia | €/kk |
0 – 3 | 3453 |
3 – 6 | 3512 |
6 –10 | 3570 |
10-15 | 3632 |
yli 15 | 3723 |
Vuorolisät 12,5 % iltavuorossa ja 25 % yövuorossa.
Muut palkkaperusteet
Saunalisä 4,03 € / tunti
Työryhmälisä 16,82 €
Terminaalilisä 6,27 €
Aloittamiskorvaus 234 € / kk
Päiväkohtaiset aloittamis-
ja lopettamistyökorvaus 12,68 € / pv
Pukuraha 12,62 € / kk
Polkupyöräkorvaus 95 € / vuosi
Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvaukset 1.5.2023 – 31.5.2025
Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen kuukausikorvauksen, jonka suuruus on:
Luottamusmiehen edustamien Kuukausikorvaus työnjohtajien lukumäärä €
4 – 9 82
10 – 24 120
25 – 50 162
51 – 100 217
Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle erillisen kuukausikorvauksen, jonka suuruus on:
Työsuojeluvaltuutetun edustamien Kuukausi- työnjohtajien lukumäärä korvaus
€
2 – 24 82
25 - 120
3. PERHEVAPAAUUDISTUS 1.6.2024
Poistetaan työehtosopimuksen 14 §:n perhevapaita koskevat kohdat 7-8 ja lisätään uudet kohdat 7-10 seuraavasti.
7. Työnjohtajan erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairaus- vakuutuslain mukaan.
8. Työnantaja maksaa työnjohtajalle, jolla on oikeus raskaus- rahaan sairausvakuutuslain (28/2022) 9 luvun 1 §:n mukaan, palkan raskausvapaan alusta lukien 40 arkipäivältä. Edelly- tyksenä on, että työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen raskausvapaan alkamista.
9. Työnantaja maksaa työnjohtajalle, jolla on oikeus sairaus- vakuutuslain (28/2022) 9 luvun 5 §:n 1-3 momentin mukai- sesti vanhempainrahaan, palkan 23 ensimmäiseltä arkipäi- vältä (ei-synnyttävä vanhempi) tai 36 ensimmäiseltä arkipäi- vältä (synnyttävä vanhempi). Edellytyksenä on, että työ suhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen vanhempainvapaan alkamista.
10. ▇▇▇▇▇▇▇ työnjohtaja on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen raskaus- ja vanhem painvapaaseen rinnastettava palkallinen loma.
Vanhojen kohtien 9 - 12 pykälänumerointi korjataan vastaavasti (11-14). Muutetaan 16.1 § siten, että äitiyspäivärahan sijasta käytetään termiä raskausraha.
4. TYÖRYHMÄT
4.1 Jalkautustyöryhmä
Muiden työntekijöiden lakot ovat johtaneet toisinaan ahtaustyönjohtajien palkanmak- sun keskeyttämiseen työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin perusteella. Lain so- veltamisesta erityistilanteissa on vaihtelevia tulkintoja. Osapuolet perustavat työryh- män, jossa käydään 31.12.2023 mennessä läpi suositustulkintoja satamaoperointi- alan yrityksille. Suosituksen tarkoitus on yhdenmukaistaa yritysten menettelytapoja palkanmaksun keskeytyksissä. Suositukset eivät ole sitovia, eivätkä tule osaksi työ- ehtosopimusta, joten mahdollisia erimielisyyksiä ei käsitellä jatkossakaan työehtoso- pimuksen neuvottelu-järjestyksen mukaisesti vaan kyseessä on lain tulkintaa kos- keva erimielisyys.
4.2 Perhevapaatyöryhmä
Liitot perustavat vanhempainvapaiden määrää koskevan työryhmän.
4.3 Vastuuvakuutustyöryhmä
Liitot perustavat työryhmän, jonka tarkoitus on selvittää työehtosopimuksessa mainit- tua vastuuvakuutuksen korvausmäärää ja muutostarpeita.
5. LISÄYS TYÖEHTOSOPIMUKSEEN
Työehtosopimuksen 9.3 § neljättä kohtaa täydennetään seuraavasti: ”Keskeytymättömän kolmivuorotyön jakaja on mainittu työehtosopimuksen liitteessä kaksi.”
SATAMAOPERAATTORIT RY
▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇
AMMATTILIITTO PRO RY
▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇
TAULUKKOPALKAT
Taulukkopalkat mainitusta päivämäärästä tai sen jälkeen al- kavan palkanmaksukauden alusta lukien, ellei paikallisesti ole toisin sovittu.
Palvelus- vuosia | 1.5.2023 €/kk | 1.8.2024 €/kk |
0 - 3 | 3369 | 3453 |
3 - 6 | 3426 | 3512 |
6 - 10 | 3483 | 3570 |
10 – 15 | 3543 | 3632 |
yli 15 | 3632 | 3723 |
Lisät | 1.5.2023 | 1.8.2024 | % tai € |
Iltavuorolisä | 12,5 | 12,5 | % |
Yövuorolisä | 25 | 25 | % |
Saunalisä | 3,93 | 4,03 | € / h |
Työryhmälisä | 16,41 | 16,82 | € |
Terminaalilisä | 6,12 | 6,27 | € |
Aloittamiskorvaus | 228 | 234 | € / kk |
Päiväkohtaiset aloittamis- ja lopettamistyökor- vaus | 12,37 | 12,68 | € / pv |
Pukuraha | 12,31 | 12,62 | € / kk |
Polkupyöräkorvaus | 93 | 95 | € / v |
Työ/suojavaateraha | 11,25 | 11,25 | € / kk |
Kaksi samanaikaista työryhmää | 15,84 | 15,84 | € / pv / työnjoht. |
Seuraavat työryh- mät / ahtaustyön- johtaja | 15,84 | 15,84 | € / pv / ryhmä / työnjoht. |
Majoituskorvaus Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen | 141,00 | 141,00 | € |
Majoituskorvaus muualla Suomessa | 100,00 | 100,00 | € |
LUOTTAMUSMIEHEN KUUKAUSIKORVAUS
Luottamusmiehen edustamien toimi- henkilöiden määrä | 1.5.2023 - 31.5.2025 €/kk |
4 – 9 | 82 |
10 – 24 | 120 |
25 – 50 | 162 |
51 – 100 | 217 |
TYÖSUOJELUVALTUUTETUN KUUKAUSIKORVAUS
Työsuojeluvaltuutetun edustamien toimi- henkilöiden määrä | 1.5.2023 - 31.5.2025 € / kk |
2-24 | 82 |
25 - | 120 |
HAKUSANA | SIVU |
Aloittamis- ja lopettamistyö | 12, 19, 22, 70, 73 |
Arkipyhäviikot | 8 |
Irtisanomisajat | 2-6, 26, 51-53 |
Isyysvapaa | 19, 21 |
Keskeytymätön kolmivuorotyö | 11, 32 |
Lisätyö | 49 |
Lomaraha | 17-19, 48, 49 |
Lomautus | 2, 3, 52, 54-56, 62 |
Luottamusmiehet | 2, 3, 9, 15, 18, 22, 25, 26, 34, 35, 51, 57-71, 74 |
Lyhyt tilapäinen loma | 14 |
Muutosturva | 2, 3, 6 |
Palkat | 14, 15, 17-23, 28, 31, 32, 40, 42, 45-47, 49-51, 66-73 |
Sairausajan palkka | 12, 20, 22, 43, 45, 46 |
Seisokkiajat | 41 |
Sunnuntaityö | 40-42, 49 |
Työvuoroluettelo | 14 |
Vanhempainvapaa | 21, 71, 72 |
Vuorolisät | 10, 13, 19, 22, 70, 73 |
Vuorovapaat | 33-45 |
Vuosiloma | 3, 14, 17-19, 32-35, 40, 43-50, 60, 66 |
Ylityö | 7, 11-13, 29, 30, 32, 35, 39, 42, 47, 49, 60, 68 |
Äitiysvapaa | 20 |
75