LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS

LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS

26.2.2025 - 31.1.2028

LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS LT RY TEOLLISUUSLIITTO RY

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA LASIKERAAMISTA TEOLLISUUTTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI AJALLE 26.2.2025 - 31.1.2028 7

LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 25

1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 25

1.1 Sopimuksen soveltamisala 25

1.2 Järjestäytymisvapaus 25

1.3 Liittojen väliset sopimukset 25

1.4 Sopimuksen sitovuus, työrauha ja valvontavelvollisuus 25

2 LUKU TYÖSUHTEEN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN 26

2.1 Työsopimus 26

2.2 Työsäännöt 27

2.3 Perehdyttäminen 27

2.4 Työnjohto-oikeus 27

3 LUKU TYÖAIKA 27

3.1 Säännöllinen työaika 27

Työaikalain noudattaminen 27

Perussääntö 27

Keskimääräinen viikkotyöaika 27

10-tuntinen 28

▇▇▇▇▇▇▇ työaika 28

Työvuoroluettelon muuttaminen 28

Vuorokautisen työajan pidentäminen 29

Liittojen kannanotto koskien 12 tunnin pituisia työvuoroja 29

Työaikalain 7 §:n mukainen jaksotyö 29

Työajan enimmäismäärä 29

3.2 Vapaapäivät 29

3.3 Arkipyhäviikkojen työaika 29

3.4 Päivittäisen työajan järjestäminen 30

3.5 Työajan tarkkailu 30

3.6 Työviikon ja työvuorokauden alkaminen 30

Päivä- ja kaksivuorotyö 30

Kolmivuorotyö 30

Paikallinen sopiminen työviikon ja työvuorokauden alkamisesta 30

3.7 Aloittamis- ja lopettamistyö 30

3.8 Työaika päivätyössä sekä yksi- ja kaksivuorotyössä 31

Työajan tasaamisen soveltamisala 31

Työajan tasaamisvapaan kertyminen 31

Säännöllisiin työpäiviin rinnastettavat päivät 31

Ylimääräisten vapaiden huomioon ottaminen 32

Kertyneen vapaan antaminen 32

Työsuhteen päättymistilanteet 32

Paikallinen sopiminen vapaiden pitämättä jättämisestä 32

Ansiotaso 32

Korvaus viikoittaista ylityötä koskevien säännösten mukaan 32

Vuosiloman ansaitseminen 33

3.9 Keskeytyvä kolmivuorotyö 33

Työajan pituus ja työajan tasaaminen 33

Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen 33

Vuosiloman ansaitseminen 33

Viikoittainen ylityö 33

Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen 33

3.10 Keskeytymätön kolmivuorotyö 34

Työajan pituus ja työajan tasaaminen 34

Vuosityöaika 34

Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen 34

Vuosiloman antaminen 34

Viikoittainen ylityö 35

Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen 35

3.11 Lepoajat 35

Päivätyö 35

Kaksivuorotyö 35

Kolmivuorotyö 35

Virkistystauot 35

Vuorokausilepo 36

Viikoittainen lepoaika 36

Lepoaika työajan ylittäessä kymmenen (10) tuntia vuorokaudessa 36

3.12 Koulutus ja kehittämismahdollisuudet 36

3.13 Työaikapankki 37

3.14 Ylityö 39

Ylityön teettäminen 39

Työajan enimmäismäärän tarkastelujakson pituus 39

Vuorokautinen ylityö 39

Viikoittainen ylityö 39

Rahakorvauksen vaihtaminen vapaa-aikaan 39

Korvaus viikoittaista ylityötä koskevien säännösten mukaan (TES-ylityö) 40

Vuorokauden vaihteen yli jatkunut ylityö 40

Ylityökorvauksen laskentaperuste 40

3.15 Hälytysluontoinen työ 40

Hälytysluontoisen työn edellytykset 40

Hälytysraha 41

Päivätyötä tekevän työntekijän paluu ylityöhön saman päivän aikana 41

3.16 Varallaolo 41

Asuntovarallaolo 41

Vapaamuotoinen varallaolo 41

4 LUKU PALKAT JA PALKANMAKSU 41

4.1 Palkkaustavat 41

4.2 Aikapalkka 41

Ohjetuntipalkat (senttiä/tunti) 42

Ammattityötä aikapalkalla suorittavien puhaltajien ohjetuntipalkat (senttiä/tunti) 42

Nuorten työntekijöiden ohjetuntipalkat (senttiä/tunti) 43

Harjoittelijat 43

Aikatyölisä 44

4.3 Suorituspalkkatyö 44

Urakkatyön hinnoittelu 44

Urakkahinnoista sopiminen 44

Urakkahinnoittelun tarkistus 44

Palkkatakuu 45

Urakkatyön aloittamisen viivästyminen 45

4.4 Työn- ja aikatutkimukset 45

4.5 Palkkiopalkat 45

Tuotantopalkkiojärjestelmän perusta 45

Tulos- ja voittopalkkiot 45

4.6 Erilliset lisät 46

Vuoro-, ilta- ja yötyölisät 46

Vuorotyölisien määräytyminen 46

Vuorotyölisien määrät 46

Vuorotyölisä ylityössä 46

Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen 47

Paikallinen sopiminen vuoro-, ilta- ja yötyölisistä 47

Ilta- ja yötyö 47

Keskeytymättömän kolmivuorotyön sekä jatkuvan kaksivuorotyön lisä 47

Erittäin raskas ja erittäin likainen työ 47

4.7 Palvelusvuosilisä 47

Lisän soveltamisperuste 48

Palvelusvuosilisän määrä 48

Palvelusvuosilisän maksuajankohta 48

Palvelusvuosilisän vapaaksi vaihtaminen 48

Työsuhteen päättyminen ennen palvelusvuosilisän vuosittaista maksua 49

4.8 Siirto toiseen työhön 49

Pääsääntö 49

Poikkeukset tilapäisiä siirtoja koskien 49

Siirto alempipalkkaiseen aikatyöhön 49

Siirto urakkatyöstä aikatyöhön 50

Säännönmukaisesti eri töitä tekevä työntekijä 50

Siirto urakkatyöstä urakkatyöhön 50

Kokeiluluontoinen työ tai opetustyö 50

Työnteon keskeytyminen 50

Paikallinen sopiminen tehtäväsiirtojen yhteydessä 50

4.9 Palkanmaksu 50

Suositus palkanmaksusta rahalaitosten välityksellä 50

Palkanmaksun ajankohta 51

Lopputili 51

4.10 Kuukausipalkka 51

Tuntipalkan muuttaminen kuukausipalkaksi 51

Kuukausipalkan osittaminen 51

4.11 Keskituntiansio 51

Käyttötilanteet 51

Laskenta 52

Käyttöajanjaksot 52

Paikallinen sopiminen laskentatavasta sekä käyttöjaksoista 52

5 LUKU ERINÄISET KORVAUKSET 52

5.1 Matkakustannusten korvaaminen 52

Matkojen suorittaminen 52

Matkan alkaminen ja päättyminen 52

Komennuspaikkakunta 53

Matkustamisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen 53

Matkaliput 53

Oman auton käyttö 53

Matka-ajan korvaus 53

Päivärahat 53

Majoittumiskustannusten korvaaminen 53

Yömatkaraha 53

Ateriakorvaus 54

Erityismääräyksiä 54

Korvaus ruoasta rahana pyhä- ja juhlapäivinä 54

Kotimatkat 54

Rajoitus kohdan soveltamista koskien 54

Työ ulkomailla 54

5.2 Muita korvauksia 55

Asevelvollisuuskutsunta 55

Reservin harjoitukset 55

Hautaus- ja hääpäivät 55

Merkkipäivät 55

Vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan kokoukset 55

Korvausten laskentaperuste 55

5.3 Arkipyhäkorvaus 55

Korvattavat arkipyhät 55

Arkipyhäkorvauksen maksamisen yleiset edellytykset 56

Arkipyhän osuminen tietyn poissaolon ajalle 56

Itsenäisyyspäivä 57

Viikko- tai kuukausipalkkaiset työntekijät 57

6 LUKU SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 57

6.1 Vuosiloma, lomaraha 57

Vuosiloman ja vuosilomapalkan määräytyminen 57

Vuosiloman sijoittaminen irtisanomisajalle 57

Työkyvyttömyydestä ilmoittaminen ja vuosiloman siirtäminen 57

Lomaraha 57

Lomarahan määrä 57

Lomarahan maksamisen edellytykset 57

Lomarahan maksamisen ajankohta 58

▇▇▇▇▇▇▇▇ työsuhteen päättyessä 58

▇▇▇▇▇▇▇▇▇ maksaminen eläkkeelle siirtymisen yhteydessä 58

Asevelvollisuus 59

Jaettu vuosiloma 59

▇▇▇▇▇▇▇▇▇ vaihtaminen vapaaseen 59

6.2 Sairausajan palkka 59

Sairausajan palkan maksamisen ajallinen kesto 59

Alle yhden kuukauden kestäneet työsuhteet 59

Sairastuminen kesken työpäivän 60

Saman sairauden uusiutuminen 60

Karenssipäivän poistuminen 60

Sairausajan palkan maksamista koskevat menettelytapaohjeet 60

Työkyvyttömyyden toteaminen 60

Epidemiatilanteet: työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan todistus 61

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet 61

Yrityksen työterveyspalvelujen käytön ensisijaisuus 61

Sairastumisesta tehtävä ilmoitus 61

Sairausajan palkan epääminen 61

Sairausajan palkkaetujen väärinkäyttö 62

Ohjaus määräysten oikeaan soveltamiseen 62

Vapaa-ajan harrastusten aiheuttamat vammat 62

Sairaudesta johtuvien poissaolojen vähentäminen ja ennalta ehkäisy 62

Raskausvapaan palkka 62

Vanhempainvapaan palkka 63

Vähennykset sairausajan palkasta. Työnantajan palautusoikeus. 63

Työnantajan maksamien korvausten laskentaperuste 63

Muu järjestely paikallisesti sopien 64

6.3 Lääkärintarkastukset 64

Lakisääteiset lääkärintarkastukset 64

Muut lääkärintarkastukset 64

Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia A -E) 64

Erityisedellytykset 65

Korvausten maksuperuste 66

6.4 Lapsen sairastuminen 66

Korvauksen maksamisen yleiset edellytykset 66

Vaikeasti sairaan lapsen hoito 67

6.5 Ryhmähenkivakuutus 67

6.6 Työturvallisuus 67

Yleissääntö 67

Suojavaatetus ja suojavarusteet 67

Kemialliset aineet 67

Työnopastus 67

Työympäristöasiat 68

Suositus työsuojeluyhteistyön toteuttamiseksi eräissä tapauksissa 68

7 LUKU LUOTTAMUSMIEHET JA AMMATTIOSASTO 68

7.1 Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut 68

Pääluottamusmiehen vapautus työstä ja kuukausikorvaus 68

Työsuojeluvaltuutettu 69

Paikallinen sopiminen 71

Varapääluottamusmiehen / työsuojeluvaltuutetun varamiehen irtisanominen 71

Liittojen välinen yleissopimus 71

7.2 Ammattiosaston kokoukset 71

Sopiminen työnantajan kanssa 72

Kokouspaikka 72

Kokouksen järjestäjän vastuu 72

Ammattiliiton edustajat 72

Teollisuusliitto ry:n toimihenkilöiden vierailut työpaikoilla 72

7.3 Ammattiliiton hallintoelinten kokoukset 72

7.4 Ilmoitustaulut 72

7.5 Ay-jäsenmaksun pidättäminen 73

8 LUKU NEUVOTTELUJÄRJESTYS 73

8.1 Paikallinen sopiminen 73

Vuoropuheluun liittyvät haasteet 74

Paikallisesta sopimisesta tuloksia 74

8.2 Erimielisyyksien ratkaiseminen 75

Paikalliset neuvottelut 75

Liittojen väliset neuvottelut 75

Työtuomioistuin 75

9 LUKU SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 75

Työehtosopimuksen voimassaolo 75

Sopimuskappaleet 76

LIITE 1 SELVIYTYMISTOIMET YRITYKSEN TALOUDELLISISSA VAIKEUKSISSA 77

LIITE 2 KORJAUSPAJOJEN AMMATTITYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAMÄÄRÄYKSET 78

LIITE 3 LASITEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT 81

LIITE 4 AUTOLASITEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT 87

LIITE 5 KUVASTINTEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT 89

LIITE 6 ERISTYSLASITEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT 91

LIITE 7 YLEISSOPIMUS 92

LIITE 8 LOMAPALKKASOPIMUS 106

LIITE 9 IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 108

LIITE 10 TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA KESÄHARJOITTELUOHJELMA VUOSIKSI ▇▇▇▇-▇▇▇▇ ▇▇▇

LIITE 11 PAIKALLISEN SOPIMISEN MAHDOLLISUUDET TYÖEHTOSOPIMUKSESSA 122

LIITE 12 TEOLLISUUSLIITON JÄRJESTÄMILLE KURSSEILLE OSALLISTUMINEN 125

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA LASIKERAAMISTA TEOLLISUUTTA KOSKEVAN TYÖ- EHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI AJALLE 26.2.2025 - 31.1.2028

Aika 14.3.2025

▇▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ ▇▇, ▇▇▇▇▇▇▇▇

Läsnä Lasikeraaminen teollisuus LT ry

▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇

Teollisuusliitto ry ▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇

▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇-▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇

1. Sopimuskausi, sopimuksen voimassaolo ja työehtosopimuksen allekirjoittaminen

Todettiin, että osapuolina olevat liitot ovat 26.2.2025 saavuttaneet neuvottelutuloksen lasike- raamisen teollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen teksti- ja palkkamuutoksista. Liitot ovat tänään allekirjoittaneet edellä mainittua alaa koskevan työehtosopimuksen.

Todettiin, että uusi työehtosopimus korvaa 26.2.2025 lukien osapuolten kesken ajalle 16.2.2023-31.1.2025 allekirjoitetun työehtosopimuksen. Tämä sopimus on voimassa 26.2.2025-31.1.2028.

2. Palkankorotukset

2.1 Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Paikallisten neuvottelujen tavoitteena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan taloustilannetta, tilauskantaa, työllisyystilannetta sekä kustannuskilpailukykyä tukeva palkkaratkaisu. Tavoit- teena on, että palkan muodostuksella kannustetaan kehittämään osaamista ja toimimaan sen suuntaisesti, että yrityksen tuottavuus ja työhyvinvointi kehittyvät sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Sovittaessa palkkaratkaisusta voidaan kiinnittää huomiota yrityksen taloustilanteeseen.

Paikallisissa palkkaneuvotteluissa sovitaan palkankorotuksen ajankohdasta, suuruudesta ja toteutustavasta.

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajan- kohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa 15.5.2025 (15.4.2026 ja 15.4.2027) mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua

Siinä tapauksessa, että paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan seuraa- vasti:

2.2. Yleiskorotuksen suuruus ja ajankohta Vuosi 2025

Työntekijän henkilökohtaista palkkaa ilman palvelusvuosilisää ja muita erillisiä lisiä korotetaan 1.6.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,1 prosentin suu- ruisella yleiskorotuksella.

Vuosi 2026

Työntekijän henkilökohtaista palkkaa ilman palvelusvuosilisää ja muita erillisiä lisiä, korotetaan 1.5.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,3 prosentin suu- ruisella yleiskorotuksella.

Vuosi 2027

Työntekijän henkilökohtaista palkkaa ilman palvelusvuosilisää ja muita erillisiä lisiä, korotetaan 1.5.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,0 prosentin suu- ruisella yleiskorotuksella.

2.3. Yrityskohtaisen erän suuruus ja ajankohta Vuosi 2025

Yritys- tai toimipaikkakohtaisesti palkkoja korotetaan 1.6.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,4 prosentin suuruisella paikallisella erällä, jonka jakami- sesta työnantaja päättää.

Vuosi 2026

Yritys- tai toimipaikkakohtaisesti palkkoja korotetaan 1.5.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,6 prosentin suuruisella paikallisella erällä, jonka jakami- sesta työnantaja päättää.

Vuosi 2027

Yritys- tai toimipaikkakohtaisesti palkkoja korotetaan 1.5.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,4 prosentin suuruisella paikallisella erällä, jonka jakami- sesta työnantaja päättää.

Paikallisen erän laskeminen

Paikallinen erä lasketaan vuonna 2025 huhtikuussa ja vuosina 2026 ja 2027 kyseisten vuosien maaliskuussa työsuhteessa olevien työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöi- den henkilökohtaisten palkkojen yhteenlasketusta summasta. Koko kuukauden työstä poissa olevien työntekijöiden palkkoja ei lasketa mukaan, mikäli työntekijälle on palkattu sijainen.

Palkkoina käytetään aika-, urakka- ja palkkiotyöpalkkoja ilman erillisiä lisiä, esim. palvelus- vuosi-, vuorotyö-, olosuhdelisiä.

Esimerkki paikallisen erän laskemisesta

Paikallisen erän suuruus on 0,4 %.

Yrityksellä on huhtikuussa 2025 kolme työntekijää, A, B ja C. A:n palkka on 15,05 euroa/tunti, B:n palkka on 14,93 euroa/tunti ja C:n palkka on 16,16 euroa/tunti. Palkkojen yhteenlaskettu summa (15,05 + 14,93 + 16,16) on 46,14 euroa/tunti. Paikallinen erä on siten 46,14 euroa/tunti x 0,4 % = 0,18 euroa/tunti. Työntekijöi- den tuntipalkkojen korottamiseen käytetään yhteensä keskimäärin 0,18 eu- roa/tunti työnantajan päättämällä tavalla.

2.4. Yrityksessä sovitaan pysyvästi kerran kuussa palkanmaksusta

Liitot suosittelevat, että paikalliset osapuolet sopivat pysyvästi sopimuskauden aikana palkko- jen maksamisesta kerran kuukaudessa ja järjestävät yrityksille koulutusta jommankumman osapuolen aloitteesta. Liitot keräävät kerran kuussa palkanmaksuun siirtyneiltä yrityksiltä hyviä käytäntöjä ja kertovat näitä koulutuksissa.

Jos sopimus siirtymisestä pysyvästi kerran kuussa palkanmaksuun tehdään sopimuskaudella, valitaan seuraavista vaihtoehdoista yksi sopimuksen syntymiseksi:

• Siirtymävuonna maksetaan yrityskohtainen erä kaikille työntekijöille yleiskorotuk- sena, ellei muuta sovita.

• Siirtymävuonna maksetaan työntekijöille 300 euron kertaerä.

• Siirtymävuonna annetaan työntekijälle yksi palkallinen vapaapäivä lomakauden yhteydessä. Vapaan antamisessa toimitaan vuosilomalain mukaisten sääntöjen mukaisesti.

Sopimus tehdään kirjallisesti.

Tämä ei koske yrityksiä, joissa palkka maksetaan jo kerran kuukaudessa. Sopimus on tehtävä 31.1.2028 mennessä.

2.5. Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Yrityskohtaisten korotusten jälkeen työnantaja käy pääluottamusmiehen, ja ellei pääluottamus- miestä ole valittu, koko työntekijäryhmän kanssa yhdessä läpi kohtuullisessa ajassa työnteki- jöiden kokonaismäärän, kuinka moni työntekijä on saanut korotuksen, keskimääräisen koro- tuksen suuruuden sekä työntekijöiden palkkojen korottamiseen kohdennetun summan eritellen sen yrityskohtaiseen ja yleiskorotukseen. Neuvotteluissa annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä voidaan käyttää vain paikallisen erän jakamiseen.

2.6. Palkkataulukot

2.6.1. Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden, työntekijöiden ohjetuntipalkat 1.6.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Ohjetuntipalkat 1.6.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien.

Palkkaryhmä 1	1112
Palkkaryhmä 2	1142
Palkkaryhmä 3	1190
Palkkaryhmä 4	1259
Palkkaryhmä 5	1338

Ammattityötä aikapalkalla suorittavien puhaltajien ohjetuntipalkat 1.6.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Nuorempi puhaltaja	1417
Vanhempi puhaltaja	1471
Puhaltajamestari	1504

Kunnossapidon ammattityöntekijät 1.6.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien.

Työnvaativuusluokka 1 1192

Työnvaativuusluokka 2 1245

Työnvaativuusluokka 3 1446

Työnvaativuusluokka 4 1605

1.5.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Ohjetuntipalkat 1.5.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien.

Palkkaryhmä 1	1144
Palkkaryhmä 2	1175
Palkkaryhmä 3	1225
Palkkaryhmä 4	1296
Palkkaryhmä 5	1377
Ammattityötä aikapalkalla	suorittavien puhaltajien ohjetuntipalkat 1.5.2026 tai lähinnä
sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.
Nuorempi puhaltaja	1458
Vanhempi puhaltaja	1514
Puhaltajamestari	1548

Kunnossapidon ammattityöntekijät 1.5.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien.

Työnvaativuusluokka 1 1227

Työnvaativuusluokka 2 1281

Työnvaativuusluokka 3 1488

Työnvaativuusluokka 4 1652

1.5.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Ohjetuntipalkat 1.5.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien.

Palkkaryhmä 1	1171
Palkkaryhmä 2	1203
Palkkaryhmä 3	1254
Palkkaryhmä 4	1327
Palkkaryhmä 5	1410

Ammattityötä aikapalkalla suorittavien puhaltajien ohjetuntipalkat 1.5.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Nuorempi puhaltaja	1493
Vanhempi puhaltaja	1550
Puhaltajamestari	1585

Kunnossapidon ammattityöntekijät 1.5.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien.

Työnvaativuusluokka 1 1256

Työnvaativuusluokka 2 1312

Työnvaativuusluokka 3 1524

Työnvaativuusluokka 4 1692

Palkkataulukoiden korottaminen yrityskohtaisissa palkkausjärjestelmissä

Yrityskohtaisten palkkausjärjestelmien mukaisia ohjetuntipalkkoja korotetaan palkkausjärjes- telmässä sovitulla tavalla. Ellei muuta ole sovittu, yrityskohtaisia palkkataulukoita korotetaan edellä mainittuina päivämäärinä ja prosenteilla.

2.6.2. Nuorten työntekijöiden ohjetuntipalkat

1.6.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Alle 17-vuotiaat 1080

17-vuotiaat 1084

1.5.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Alle 17-vuotiaat 1111

17-vuotiaat 1115

1.5.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Alle 17-vuotiaat	1138
17-vuotiaat 2.7. Vuorolisät	1142

Vuoro-, ilta- ja yötyölisiä sekä keskeytymättömän kolmivuorotyön sekä jatkuvan kaksivuoro- työn lisää korotetaan seuraavasti:

1.6.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

iltavuorolisä	131	senttiä/tunti
yövuorolisä	229	senttiä/tunti
keskeytymättömän kolmivuorotyön sekä jatkuvan kaksivuorotyön lisä	139	senttiä/tunti

1.5.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

iltavuorolisä	135	senttiä/tunti
yövuorolisä	236	senttiä/tunti
keskeytymättömän kolmivuorotyön sekä jatkuvan kaksivuorotyön lisä	143	senttiä/tunti

1.5.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

iltavuorolisä	138	senttiä/tunti
yövuorolisä	242	senttiä/tunti
keskeytymättömän kolmivuorotyön sekä jatkuvan kaksivuorotyön lisä Yrityskohtaisten vuorolisien korottaminen	146	senttiä/tunti

Yrityskohtaisia vuorolisiä korotetaan paikallisesti sovitulla tavalla. Ellei muuta ole sovittu, yri- tyskohtaisia vuorolisiä korotetaan edellä mainittuina päivämäärinä ja prosenteilla.

2.8. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaus Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvauksia korotetaan seuraavasti: 1.6.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Pääluottamusmiesten kuukausikorvausten määrät ovat 1.6.2025 lukien.

Työntekijöiden lukumäärä Korvaus euroa/kuukausi

	–	20	76
21	–	50	81
51	–	100	87
101	–	150	92
151	–	250	105
251	–	350	119
351	–	420	128
421	–		137

Työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvausten määrät ovat 1.6.2025 lukien.

Työntekijöiden lukumäärä	Korvaus euroa/kuukausi
alle 4	55
4	58
8	69
14	81
20	96
28	105
32	114
Kokonaan vapautettu	125

1.5.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Pääluottamusmiesten kuukausikorvausten määrät ovat 1.5.2026 lukien.

Työntekijöiden lukumäärä Korvaus euroa/kuukausi

	–	20	78
21	–	50	83
51	–	100	90
101	–	150	95
151	–	250	108
251	–	350	122
351	–	420	132
421	–		141

Työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvausten määrät ovat 1.5.2026 lukien.

Työntekijöiden lukumäärä	Korvaus euroa/kuukausi
alle 4	57
4	60
8	71
14	83
20	99
28	108
32	117
Kokonaan vapautettu	129

1.5.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Pääluottamusmiesten kuukausikorvausten määrät ovat 1.5.2027 lukien.

Työntekijöiden lukumäärä Korvaus euroa/kuukausi

	–	20	80
21	–	50	85
51	–	100	92
101	–	150	97
151	–	250	111
251	–	350	125
351	–	420	135
421	–		144

Työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvausten määrät ovat 1.5.2027 lukien.

Työntekijöiden lukumäärä	Korvaus euroa/kuukausi
alle 4	58
4	61
8	73
14	85
20	101
28	111
32	120
Kokonaan vapautettu	132

2.9. Keskituntiansion korottaminen

Keskituntiansio korottuu automaattisesti laskettaessa keskituntiansiota korotusten jälkeen.

2.10. Liittojen tuki

Liitot laativat yhteisen ohjeistuksen esimerkkeineen ja järjestävät koulutusta paikallisille osa- puolille työehtosopimuksen mukaiseen palkkojen korottamiseen.

3. Tekstimuutokset

3.1. Työaika päivätyössä sekä yksi- ja kaksivuorotyössä (TES 3.8)

Lisätään otsikon Säännöllisiin työpäiviin rinnastettavat päivät alla olevaan luetteloon palvelus- vuosivapaa enintään 3 päivän osalta. Luettelo kuuluu seuraavasti:

Säännöllisiin työpäiviin rinnastettavat päivät

Tehtyihin säännöllisiin työpäiviin rinnastetaan vapaan kertymistä laskettaessa

- Päivät, joilta työnantaja työehtosopimuksen mukaisesti maksaa palkkaa työntekijän sairauden tai raskausvapaan sekä alle 10-vuotiaan lapsen sairauden ajalta karenssipäivä kummassakin sairaustapauksessa mu- kaan lukien

- Koulutusaika, jolta työnantaja korvaa ansionmenetyksen

- Työehtosopimuksen kohdassa 5.2 tarkoitetut palkalliset poissaolopäivät

- Teollisuusliitto ry:n liittovaltuuston ja/tai –hallituksen kokouksiin säännöl- lisen työajan osalta käytetty aika

- Enintään 30 työpäiväksi sattuvaa lomautuspäivää vuodessa

- Vapaaksi vaihdettu palvelusvuosilisä enintään 3 päivän osalta

3.2. Työaika päivätyössä sekä yksi- ja kaksivuorotyössä (TES 3.8)

Poistetaan seuraava kohta:

”Poikkeus palkallista sairausaikaa koskien:

Ilmoitetun tai sovitun työajan tasaamisvapaan sisältyessä aikaan, jolta työnan- taja työehtosopimuksen mukaisesti maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa, siirtyy tasaamisvapaa myöhemmin annettavaksi, jolloin työntekijälle myös mak- setaan korvaus vapaan ajalta.

Menettely on sama sairausajan palkan maksuun mahdollisesti liittyvän karenssi- päivän osalta.”

3.3. Erilliset lisät (TES 4.6)

Muutetaan kohtaa seuraavasti:

”Vuorotyölisien määräytyminen

Iltavuorolisän määrä on 8,5 prosenttia ja yövuorolisän määrä 14,6 prosenttia las- kettuna lasikeraamisen teollisuuden työntekijöiden toisen vuosineljänneksen säännöllisen työajan ansiosta ilman olosuhde- ja vuorotyölisiä sekä ilman (ylityö-

) ja sunnuntaityökorotuksia

(= AUP - ansio EK:n palkkatilasto sarake F). Lisät pyöristetään lähimpään sent- tiin.

Työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä osapuolet neuvottelevat ja sopivat siitä, kuinka vuorotyölisien korotus otetaan huomioon osana työehtosopimuksen kustannusvaikutusta.

Edellisen kappaleen mukaista vuorotyölisien laskentasääntöä ei sovelleta vuo- sina 2025, 2026 ja 2027 toteutettavien palkankorotusten yhteydessä.”

3.4. Palvelusvuosilisä (TES 4.7)

Lisätään otsikko ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ vapaaksi vaihtaminen ennen otsikkoa Työsuhteen päätty- minen ennen palvelusvuosilisän vuosittaista maksua. Lisättävä kohta kuuluu seuraavasti:

Palvelusvuosilisän vapaaksi vaihtaminen

Työntekijällä, joka on täyttänyt 58 vuotta ennen palvelusvuosilisän vuosittaista maksuajankohtaa, on oikeus vaihtaa palvelusvuosilisä vapaaksi 1, 2, tai 3 päivän osalta. Osa-aikaisella työntekijällä on oikeus vaihtaa vapaata osa-ajan suh- teessa. Vapaaksi vaihtamisesta on ilmoitettava työnantajalle lokakuun loppuun mennessä.

Vapaa on pidettävä työnantajan ja työntekijän sopimana ajankohtana ennen seu- raavan palvelusvuosilisän maksuajankohtaa. Vapaan ajalta maksetaan työnan- tajan pidättämä vapaata vastaava osuus palvelusvuosilisästä. Mikäli vapaata, tai osaa siitä, ei voida pitää ennen seuraavaa palvelusvuosilisän maksuajankohtaa, maksetaan pitämättä jäänyt palvelusvuosivapaa rahana samassa yhteydessä, kun seuraava palvelusvuosilisä maksetaan.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Maksettavasta palvelusvuosilisästä vähennettävä määrä lasketaan kertomalla marraskuussa voimassa oleva keskituntiansio vaihdet- tavan vapaan määrällä.

Esimerkki: Työntekijän palvelusvuosilisän suuruus on 1500 euroa. Keskituntiansio, jolla palvelusvuosilisä on laskettu, on 15 euroa. Työntekijä vaihtaa 3 päivää vapaaksi. Kolmen päivän hinta on 15 euroa x 8 tuntia x 3 päivää = 360 euroa. Yhdelle pidettävälle va- paapäivälle maksetaan 120 euroa. Palvelusvuosilisänä maksetta- vaksi jää näin ollen 1140 euroa.

Liitot ovat yhtä mieltä siitä, ettei vapaiden antaminen ja pitäminen saa johtaa yli- työn tekemisen tarpeeseen tai tuotannon keskeyttämiseen. Edellä mainitusta johtuen työnantaja voi perua jo sovitun palvelusvuosilisävapaan noudattaen työ- vuoroluettelon muuttamista koskevia määräyksiä, joiden mukaisesti palvelusvuo- sivapaan perumisesta neuvotellaan ensin pääluottamusmiehen kanssa ja sen jälkeen työvuoroluettelon muutoksesta ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle mahdollisimman ajoissa, viimeistään kuitenkin muutoksen toteuttamista edeltä- vänä päivänä, mikäli kyseessä ei ole hätätyö tai siihen verrattava työ. Uudesta vapaan ajankohdasta tulee sopia tässä yhteydessä.

Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen palvelusvuosivapaan pitämistä, mak- setaan pitämätöntä palvelusvuosivapaata vastaava pidätetty osuus palvelusvuo- silisästä työntekijälle rahana työsuhteen päättyessä.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Vuosiloman pituutta laskettaessa pidetään tässä kohdassa tarkoi- tettuja vapaapäiviä työssäolon veroisina.

3.5. Vuosiloma, lomaraha (TES 6.1)

Lisätään ennen kohtaa ▇▇▇▇▇▇▇▇ uusi väliotsikko ”Työkyvyttömyydestä ilmoittaminen ja vuo- siloman siirtäminen”.

Työkyvyttömyydestä ilmoittaminen ja vuosiloman siirtäminen

Jos työkyvyttömyys sijoittuu työntekijän vuosiloman ajalle, hyväksyttävällä ta- valla tehty ilmoitus työkyvyttömyydestä ja työnantajalle toimitettu lääkärintodistus työkyvyttömyydestä katsotaan ilman erillistä mainintaa myös vuosilomalain 25

§:n mukaiseksi vuosiloman siirtoa koskevaksi pyynnöksi.

3.6. Paikallinen sopiminen (TES 8.1)

Muutetaan kohdan alku otsikkoon ”Vuoropuheluun liittyvät haasteet” saakka kuulumaan seu- raavasti:

8.1 Paikallinen sopiminen

Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan paikallisesti sopia toisinkin tämän työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Ellei muusta irti- sanomisajasta ole sovittu, toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen (3) kuukauden pituista irtisanomisaikaa noudattaen. Irtisanomisaika voi- daan sopia enintään kuuden (6) kuukauden pituiseksi.

Luottamusmiehen ja työnantajan välillä tehty sopimus sitoo työnantajaa ja kaik- kia työehtosopimuksen piiriin kuuluvia työntekijöitä, ellei sopimuksessa ole sen sitovuuspiiriä rajattu. Paikallinen sopimus on solmittava kirjallisesti, mikäli jompi- kumpi sopijapuoli sitä pyytää. Kirjallinen sopimus on voimassa olevan työehto- sopimuksen osa, ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voi- massaolo muutoin on lakannut.

Liitot ovat yksimielisiä siitä, että yrityksissä / työpaikoilla voidaan sopia paikalli- sesti myös muista kuin työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista. Tässä kappaleessa tarkoitetut paikalliset sopimukset lähetetään liitoille tiedoksi.

Paikallisen sopimisen työryhmä (voimassa 31.12.2027 saakka)

Työehtosopimuksen soveltamispiirissä paikallisen sopimisen toissijaisena me- nettelytapana toimii paikallisen sopimisen työryhmä. Työryhmä toimii työntekijöi- den edustajana ja sopijapuolena paikallisen sopimisen asioissa vastaavassa laa- juudessa kuin luottamusmies.

Jos työpaikalle ei ole valittu luottamusmiestä, paikallisen sopimisen työryhmä toi- mii työntekijöitä edustavana sopijapuolena paikallisessa sopimisessa luottamus- miehen sijaan.

Paikallisen sopimisen työryhmä perustetaan tarvittaessa jommankumman osa- puolen pyynnöstä. Mikäli luottamusmiestä ei ole valittu, pyynnön työryhmän pe- rustamisesta voi tehdä henkilöstöryhmä yhdessä.

Luottamusmies ja työnantaja voivat myös yhdessä kirjallisesti sopia, että tietty paikallista sopimista koskeva asia siirretään paikallisen sopimisen työryhmän so- vittavaksi.

Työntekijöillä on oikeus valita työryhmään keskuudestaan enintään kaksi jä- sentä, joista toinen on luottamusmies, jos sellainen on valittu. Työnantaja nimeää enintään yhtä monta edustajaa työryhmään.

Ryhmän toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan luottamusmieskausien mukaisesti, ellei muusta toimikaudesta sovita.

3.7. Liite 7, Yleissopimus, 1 luku, Yleisiä määräyksiä

Lisätään kohtaan ”Ennakkoilmoitus työtaistelusta” uusi pöytäkirjamerkintä:

Pöytäkirjamerkintä:

Työnseisauksena toimeenpantavaan myötätuntotyötaisteluun tai poliittiseen työ- taisteluun tai niiden laajentamiseen liittyvästä ilmoitusvelvollisuudesta säädetään työriitalain 7 §:ssä. Työriitalain säännökset eivät ole osa työehtosopimusta.

3.8. Liite 10, Tutustu työelämään ja tienaa kesäharjoitteluohjelma vuosiksi 2025–2027

Muutetaan liite seuraavasti.

KEMIANTEOLLISUUS KT RY MUOVITEOLLISUUS RY KUMITEOLLISUUS RY LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS LT RY KENKÄ- JA NAHKATEOLLISUUS RY KULTASEPPIEN TYÖNANTAJALIITTO RY TEOLLISUUSLIITTO RY

Tutustu työelämään ja tienaa kesäharjoitteluohjelma vuosiksi 2025-2027

Muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimus, Kemian pe- rusteollisuuden työehtosopimus, Öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuuden työehtosopimus, Kumiteollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus, Lasi- keraamisen teollisuuden työehtosopimus, Fiskars Finland Oy Ab:n työntekijöitä koskeva työehtosopimus, Kenkä- ja nahkateollisuuden työehtosopimus, Jalome- tallialan työehtosopimus sekä Harja- ja sivellinalojen työehtosopimus.

Kemianteollisuus KT ry, Muoviteollisuus ry, Kumiteollisuus ry, Lasikeraaminen teollisuus LT ry, Kenkä- ja nahkateollisuus ry, Kultaseppien työnantajaliitto ry ja Teollisuusliitto ry haluavat omalta osaltaan tukea peruskoululaisten, lukiolaisten, sekä valmentavaan koulutukseen osallistuvien nuorten (TUVA) mahdollisuuksia tutustua työelämään osana Tutustu työelämään ja tienaa - kesäharjoitteluohjelmaa.

Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena on tarjota nuorille omakohtaista kokemusta toimialan työpaikan toiminnasta, niissä esiintyvistä eri työtehtävistä, henkilöstörakenteesta, yhteistyömuodoista ja alan tarjoamista mahdollisuuksista sekä antaa nuorille mahdollisuuden tehdä heille sopivaa käytännön työtä. Kesäharjoittelupaikkoja haetaan suoraan alan yrityksistä.

Tämän vuoksi osapuolet ovat sopineet seuraavaa:

1. Jäljempänä olevat määräykset koskevat peruskoululaisia, lukiolaisia sekä valmentavaan koulutukseen osallistuvia nuoria, joiden työsuhde perustuu Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmaan.

2. Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mu- kainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6.–31.8. väliseen aikaan vuosina 2025– 2027. Nuorella voi olla useampi tämän suosituksen mukainen tutustumisjakso samalla työnantajalla kunakin vuonna.

3. Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan kertakaikkisena palkkana 375 euroa vuonna 2025 ja 395 euroa vuo- sina 2026 ja 2027. Palkka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Palkasta maksetaan lakisääteiset sosiaaliturvamaksut henkilön iästä riippuen.

4. Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin henkilöihin, joiden työsuhde perustuu tässä pöytäkirjassa tarkoitettuun kesäharjoitteluohjelmaan. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta heihin ei myöskään sovelleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä, mikäli ne vaikeuttaisivat kesätyöharjoitteluohjelman käytännön toteutusta.

3.9. Tekniset muutokset

Muutetaan kohdan 3.10 Keskeytymätön kolmivuorotyö Pöytäkirjamerkintöjä-kohdan toista kappaletta seuraavasti:

Muussa lasiteollisuuden keskeytymättömässä kolmivuorotyössä pidetään vuosit- tain enintään neljä arkipyhäseisokkia, joiden yhteispituus on 24 työvuoroa. Jou- luseisokki alkaa jouluaaton aamuvuorosta ja juhannusseisokki juhannusaaton aamuvuorosta.

Poistetaan kohdan 3.13 Työaikapankki alla oleva kohta: ”Seuraava määräys on voimassa 31.1.2024 saakka” sekä alaotsikko ” Seuraava määräys on voimassa 1.2.2024 alkaen”.

Poistetaan kohdan 4.9. Palkanmaksu otsikon Palkanmaksun ajankohta alla oleva kohta ”Voi- massa 31.12.2023 saakka” sekä alaotsikko ”Voimaan 1.1.2024 alkaen”.

Muutetaan kohdan 6.3 Lääkärintarkastukset, Lakisääteiset lääkärintarkastukset -kohdan en- simmäisen kappaleen asetusten numerot. Kohdan ensimmäinen kappale kuuluu seuraavasti.

Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen hyvän työterveyshuoltokäy- tännön periaatteita, työterveyshuollon sisältöä sekä ammattihenkilöiden ja asian- tuntijoiden koulutusta koskevan valtioneuvoston asetuksen (708/2013) tarkoitta- missa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen ai- kana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hä- nen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetel- lään tapauksissa, joissa on kysymys nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993) ja säteilylaissa (859/2018) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sään- töä noudatetaan lisäksi niissä tartuntatautilain (1227/2016) edellyttämissä tutki- muksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työteh- tävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.

4. Allekirjoituspöytäkirjatekstit

4.1 Jatkuva neuvottelu

Jatkuvan neuvottelun tavoitteena on edistää liittojen välistä neuvottelu- ja yhteistoimintaa sekä alan työllisyyttä ja tuottavuutta, valmistella sopimuskauden aikana mahdollisia muutoksia työ- ehtosopimuksiin, sekä käsitellä esiin nousevia työehtosopimusten tulkintakysymyksiä ja muita yhteisesti sovittuja teemoja.

Sopimuskauden aikana sovitut työehtosopimuksen tekstimuutokset hyväksytään sopija- osapuolten hallinnoissa ja tulevat voimaan erikseen sovittuna ajankohtana.

4.1.1. Yhteinen strategia yhteistyön ja työehtosopimuksen kehittämiseksi

Laaditaan yhteinen strategia yhteistyön ja työehtosopimusten tavoitteelliseksi kehittämiseksi 31.5.2025 mennessä, jonka jälkeen toteutus tapahtuu jatkuvassa neuvottelussa ja sen asetta- missa työryhmissä.

Käytetään pohjana seuraavia yhdessä sovittuja suuntaviivoja ja konkretisoidaan suuntaviivo- jen sisältö:

− Työmarkkinatoiminta on ennakoivaa, uudistuvaa ja edistyksellistä.

− Asiakkaiden tarpeisiin ja muutoksiin pystytään vastaaman ketterästi ja nopeasti yh- dessä niin liittotasolla kuin yrityksissäkin.

− Yhdessä parannetaan kemianteollisuuden vetovoimaisuutta erityisesti nuorten keskuu- dessa.

− Sopimuskausien aikana työrauha pitää.

− Kaikki toimet tähtäävät siihen, että Suomessa toimivat lasikeraamisen teollisuuden yri- tykset ovat kilpailukykyisiä maailman markkinoilla tiedostaen hyvinvoivan ja motivoitu- neen henkilöstön merkityksen yritysten menestymisessä.

4.1.2. Työaikakokeilu

Liitot jatkavat määräaikaista kokeilua 31.12.2027 saakka. Hankkeessa seurataan työpaikka- kohtaisia työaikakokeiluja uudentyyppisistä, osapuolten yhteisen edun mukaisista työaikajär- jestelyistä.

Työaikakokeiluun osallistumisesta kiinnostuneet työpaikat ilmoittavat halukkuutensa sähköi- sesti:

• Työnantajat: ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇@▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇.▇▇

• Pääluottamusmiehet: ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇.▇▇▇▇▇@▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇.▇▇

Kokeiluun osallistuvien työpaikkojen neuvotteluosapuolille (työnantajan edustaja ja pääluotta- musmies) järjestetään liittojen toimesta alkukoulutus pakottavista työaikamääräyksistä. Alku- koulutus on edellytyksenä työaikakokeiluun liittyvien paikallisten sopimusten tekemiseen.

Paikallisesti sopien näissä kokeiluissa voidaan poiketa työehtosopimuksen työaikaa koske- vista määräyksistä enintään 31.12.2027 saakka. Osapuolten on kuitenkin kaikissa tapauksissa noudatettava työaikalain pakottavaa lainsäädäntöä (kuten työajan määritelmä, lisä- ja ylityön määritelmät ja suostumus, työajan enimmäismäärä keskimäärin 48 tuntia viikossa kalenteri- vuoden ajanjaksolla). Liitot eivät puutu osapuolten sopimusvapauteen.

Työaikakokeilun puitteissa tehdyt paikalliset sopimukset toimitetaan sähköpostitse liitoille tie- doksi kuukauden kuluessa sopimuksen tekemisestä.

• Työnantajat: ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇@▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇.▇▇

• Pääluottamusmiehet: ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇.▇▇▇▇▇@▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇.▇▇

Liittojen välinen työryhmä laatii kaksi raporttia viimeistään 31.10.2025 ja viimeistään 30.9.2027 kokeilusta saaduista tuloksista ja esittää näiden perusteella mahdollisia muutoksia työehtoso- pimuksen työaikamääräyksiin.

4.1.3. Koulutus työajoista

Toimivat ja terveelliset työajat -kurssi ei vuonna 2025 kuulu kemian aloilla Murikan tarjontaan, vaan se korvataan Kemianteollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n järjestämällä työaikakurssilla. Toteutuksesta sovitaan liittojen kesken vuoden 2025 aikana.

4.2. Paikallisen sopimisen kokonaisuus

4.2.1 Sparraustilaisuudet

Sopimusosapuolet järjestävät yritysten neuvotteluosapuolille suunnattuja paikallisen sopimi- sen sparraustilaisuuksia. Niiden tarkoituksena on tavoittaa kaikki Kemianteollisuus ry:n jäsen- yritykset ja luoda perusta työpaikkatason sopimiselle alalla.

4.2.2. Paikallisen sopimisen kurssi

Selvitetään mahdollisuuksia korvata Murikassa järjestettävä paikallisen sopimisen kurssi vuo- desta 2026 alkaen Kemianteollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n yhteisellä paikallisen sopimisen kurssilla.

4.2.3 Yhteistyön tasomittaus

Sopimusosapuolet jatkavat tiedon jakamista yhteistyön tasomittauksesta työpaikoille ja tarjoa- vat mahdollisuutta osana sparraustilaisuuksia purkaa tasomittauksen tuloksia. Tasomittauk- sen tavoitteena on yhteistyön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden selvittäminen. Mittaus voi- daan tehdä työnantajien ja henkilöstön edustajille tai laajemmalle joukolle. Yhteistyön tasomit- tarin teemoina ovat toimintaympäristö, luottamus, osaaminen ja työhyvinvointi.

4.2.4 Paikallisen sopimisen toteutumisen seuranta kemianteollisuuden sopimusaloilla

Sopimusosapuolet mittaavat vuosittain paikallisen sopimisen toimivuutta lyhyellä kyselyllä. Ky- selyn painopisteessä ovat kilpailukyvyn, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen täh- täävät paikalliset sopimusneuvottelut etenkin työaikakysymyksissä ja miten näissä on edis- tytty. Liitot käsittelevät jatkuvassa neuvottelussa mahdollisia epäkohtia ja minkälaisia toimen- piteitä nämä liitoilta vaativat.

4.3. Työhyvinvoinnin kehittäminen

Työhyvinvointi syntyy työn tavoitteista, tarkoituksesta ja sisällöstä, työyhteisön ja yksilöiden erilaiset tarpeet, resurssit ja vahvuudet tunnistavasta sekä yhteensovittavasta johtamisesta sekä työyhteisötaitojen hallinnasta kohti menestyvää liiketoimintaa. Hyvinvoiva työntekijä on myös tuottava.

4.3.1 Yhteistyöllä kemianteollisuuden veto- ja pitovoimaa

Liitot jatkavat sopimuskaudelle 2023–2024 sovittua toimialan veto- ja pito-ohjelmaa. Ohjelmaa jatketaan koko sopimuskauden ajan, 31.1.2028 asti.

Ohjelman tarkoituksena on parantaa eri ikäisten työntekijöiden työssä jaksamista ja pidentää työuria sekä parantaa alan veto- ja pitovoimaa.

Sopimuskaudella 2025–2027 ohjelmassa keskitytään edellisellä sopimuskaudella toteutettu- jen veto- ja pito-ohjelman tuotosten markkinointiin ja jalkauttamiseen sekä pilottiyrityshankkee- seen. Tavoitteena on selvittää, miten joustavilla työajoilla, työn järjestelyin, työaikasuunnitte- lulla, yksilöllisillä keskusteluilla, erilaisilla kannustimilla ja henkilöstön omaehtoisen työkyvyn ylläpitämisellä voidaan tukea ohjelman tavoitteita, painopisteenä erityisesti nuoret ja yli 55- vuotiaat.

Liitot luovat hankkeen vaikuttavuuden lisäämistä varten markkinointisuunnitelman ja kannus- tavat sopimuskaudella työpaikkoja lähtemään mukaan Suomen Olympiakomitean Toimintaky- kyinen maa ja kansa – kampanjaan, jonka yhteisenä päämääränä on muuttaa ihmisten arvoja, asenteita ja arjen toimintaa toimintakykyä vahvistavaan suuntaan. Haluamme kannustaa työ- paikkoja ja niiden henkilöstöä löytämään uusia tapoja arjessa liikkumisen ja terveellisten elin- tapojen edistämiseksi.

Pilottiyritysohjelma

Pilottiyritysohjelmaan haetaan mukaan halukkaita yrityksiä alkuvuodesta 2025. Pilottiyritykset yhdessä yritysten henkilöstön edustajien kanssa vaihtavat ajatuksia yrityksissä jo olemassa olevista hyvistä käytännöistä ja toimenpiteistä eri ikäisten työssä jaksamiseen ja pidempiin työuriin sekä ▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ lisäämiseen liittyen. Pilottiyritykset kehittävät myös kes- kustelujen pohjalta koko toimialalle uusia ideoita, millaisin toimin tavoitteita voitaisiin koko toi- mialalla edistää ja miten niiden vaikuttavuutta seurataan.

Pilottiyritysten välisiä keskusteluja ja kehittämistarpeita varten tarjotaan asiantuntija-apua esi- merkiksi työpajoissa sekä tarjotaan alusta verkottumista ja ajatusten vaihtamista varten. Pilot- tiyritysten koko toimialalle syntyvistä kehitysideoista koostetaan ideoita alalle eri muodoissa (esim. videot, haastattelut, ideapankki) ja ne julkaistaan liittojen yhteisillä nettisivuilla www.yh- ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇.▇▇.

Liittojen yhteinen päämäärä on nostaa kemianteollisuuden veto- ja pitovoimaa merkittävästi.

Veto- ja pito-ohjelman tulokset

Hankkeen tuloksia seurataan pitkäkestoisesti yli työehtosopimuskausien mm. eläköitymisiän muutoksilla, sairauspoissaolomäärillä, sairauseläkemäärillä ja myös sillä, onko hankkeella vai- kutusta työvoimapulaan.

4.4. Suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta

Osapuolet pitävät tärkeänä, että työpaikalla tapahtuva koulutus on hyvää työkulttuuria ja teho- kasta oppimista edistävää. Oppimisjakson suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa tarvi- taan laajaa ja monipuolista yhteistyötä oppilaitosten ja työpaikan edustajien kesken koulutuk- sen tavoitteet huomioon ottaen.

Harjoittelijan oppimistavoitteet täyttävistä tehtävistä sovitaan harjoittelusopimuksessa kunkin oppilaitoksen ohjeistuksen mukaisesti. Tavoitteena on, että harjoittelun jälkeen harjoittelija osaa arvioida opinnoissaan syntynyttä osaamista suhteessa työelämän vaatimuksiin ja arvi- oida omaa osaamistaan suhteessa niihin.

Harjoittelijalle nimetään työpaikkaohjaaja, joka voi olla esimies, toimihenkilö tai työntekijä, jolla on ohjaamiseen tarvittava osaaminen. Työpaikkaohjaajan tehtävänä on huolehtia harjoittelun tavoitteiden täyttymisestä, riittävästä perehdytyksestä ja ohjauksesta. Työpaikkaohjaajalle maksetaan peruspalkka tai mikäli syntyisi ansionmenetystä, korvaus ansionmenetyksestä.

4.5. Työpaikan suunnitelmat

Liitot suosittelevat, että työpaikoilla laadittavaksi tulevat erilaiset suunnitelmat yhdistetään käy- tännölliseksi kokonaisuudeksi. Yhteistoimintalain mukaiseen työyhteisön kehittämissuunnitel- maan voidaan sisällyttää työsuojelun toimintaohjelma, tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertai- suussuunnitelma. Suunnitelmien yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi helpottaa koko- naiskuvan hahmottamista, vähentää hallinnollista taakkaa, edesauttaa suunnitelmien ylläpitä- mistä ja auttaa keskustelun fokusointia eri aihealueiden osalta siten, että se vastaa käytännön työelämän tarpeita.

4.6. Matkakustannusten korvaukset

Verovapaaksi katsottavien matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet sopimuskauden aikana määräytyvät verohallituksen niitä koskevien kulloinkin voimassa olevien päätösten mu- kaisesti.

4.7. Kunnossapidon ammattityöntekijät

Sopimuskauden aikana neuvotellaan paikallisesti kerran vuodessa kunnossapidon ammatti- työntekijöiden palkoista ja tarkistetaan yleisen palkkakehityksen pohjalta kiinnittäen erityisesti huomiota metallin ansiokehitykseen.

4.9 Oppisopimusoppilaat

Oppisopimusoppilaiden palkat määräytyvät teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukai- sesti.

Osapuolet asettavat työryhmän selvittämään mahdollisuutta määritellä oppisopimusoppilaiden palkat tässä työehtosopimuksessa.

4.10. Työaikamuotojen vaihtelut

Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että työviikon aikana tapahtuva eri työaikamuotojen vaihtelu ei to- siasiassa saa johtaa ylityön korvaamista koskevien määräysten kiertämiseen.

4.11. Ammattitutkinnot

Liitot suosittelevat, että yrityksissä paikalliset osapuolet selvittävät, kuinka hyväksytysti suori- tetut alan ammattitutkinnot on otettu huomioon työntekijän palkkauksessa.

5. Sopimuksen voimassaolo

Työehtosopimus on voimassa 26.2.2025-31.1.2028 jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjal- lisesti irtisanottu tai ellei alla olevasta sopimuksen tarkastelu -kohdasta muuta johdu.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet.

Sopimuksen tarkastelu

Pitkälle ajanjaksolle sijoittuvan sopimuskauden aikana saatetaan joutua kohtaamaan sellaisia olosuhdemuutoksia, joita osapuolet eivät ole kohtuudella voineet ennakoida sopimusta teh- dessä.

Sopijaosapuolet tarkastelevat 30.9.2026 mennessä alan näkymiä, työllisyyttä ja kustannuskil- pailukykyä. Tarkastelussa huomioidaan esimerkiksi ETLA:n, Laboren ja Suomen Pankin en- nusteita suhdannenäkymistä ja kuullaan tarvittaessa asiantuntijoita, sekä keskustellaan, vai- kuttavatko tarkastelussa esiin tulleet alan näkymät ja muut olosuhteet vuodelle 2027 sovittuun korotustasoon.

Tarkastelun pohjalta suoritettavan kokonaisarvioinnin perusteella sopimusosapuolet voivat 31.10.2026 mennessä yhdessä joko muuttaa vuodelle 2027 sovittua korotustasoa vastaa- maan talousnäkymiä tai sopia sopimus päättymään 31.1.2027. Arvioinnin perusteella kummal- lakin osapuolella on myös mahdollisuus irtisanoa työehtosopimus päättymään 31.1.2027. Irti- sanomista koskeva ilmoitus on tällöin toimitettava kirjallisesti toiselle sopijaosapuolelle viimeis- tään 1.11.2026. Irtisanomisilmoitus on toimitettava tiedoksi myös valtakunnansovittelijalle.

6. Pöytäkirjan sitovuus ja tarkistaminen

Tällä pöytäkirjalla on sama sitovuus ja voimassaoloaika kuin osapuolten välisellä työehtosopi- muksella. Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin osapuo- lelle. Tämä pöytäkirja katsotaan tarkastetuksi ja hyväksytyksi sopijaliittojen allekirjoituksin.

Helsingissä 14.3.2025 LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS LT RY

▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇ TEOLLISUUSLIITTO RY

▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇-▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇

▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇

LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS LT RY TEOLLISUUSLIITTO RY

LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS

1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

1.1 Sopimuksen soveltamisala

Tätä työehtosopimusta sovelletaan Lasikeraaminen teollisuus LT ry:n jäsenyritysten sekä nii- den palveluksessa olevien työntekijöiden välisissä työsuhteissa.

1.2 Järjestäytymisvapaus

Työnantajalla ja työntekijällä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään omiin järjestöihinsä.

1.3 Liittojen väliset sopimukset

Seuraavia sopimuksia noudatetaan työehtosopimuksen osana

˗ Yleissopimus

˗ Irtisanomissuojasopimus

˗ Lomapalkkasopimus

1.4 Sopimuksen sitovuus, työrauha ja valvontavelvollisuus

1. Työehtosopimus sitoo siihen osallisia ja muuten sidottuja yhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jä- seniä.

2. Työehtosopimukseen sidottujen yhdistysten, työnantajien ja työntekijöiden on vältettävä kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen.

3. Sopimukseen sidotut yhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan, että myös niiden alaiset yh- distykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia työtaistelutoimen- piteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

4. Ammattiosasto, luottamusmiehet ammattiosaston edustajana ja työnantaja ovat velvollisia ylläpitämään työrauhaa työpaikalla. Työrauhahäiriön uhan tultua ammattiosaston, luottamus- miehen tai työnantajan tietoon, nämä ovat velvollisia viipymättä saattamaan asian ja kaikki sen arviointiin vaikuttavat seikat liittojen tietoon. Paikallisten osapuolten on pidättäydyttävä kaikista työtaistelutoimista, kunnes liitot ovat käsitelleet asian.

5. Liittojen on kohdassa 4. tarkoitetun ilmoituksen saatuaan viipymättä selvitettävä syy uhkaa- vaan työtaisteluun ja annettava arvionsa siitä, onko uhkaava työtaistelutoimi työehtosopimus- lain vastainen. Liitot saattavat kantansa paikallisille osapuolille tiedoksi. Työtaistelun ollessa liittojen arvion mukaan työehtosopimuslain vastainen työtaisteluun ei saa ryhtyä. Ammatti- osaston on noudatettava liittojen näkemystä ja pidättäydyttävä työtaistelusta tai mikäli työrau- hahäiriö on jo käynnissä, päätettävä työtaistelutoimet ja palautettava työrauha välittömästi.

6. Liittojen tulee ohjata paikallisia osapuolia työrauhan ylläpitoon. Paikallisten osapuolten pyyn- nöstä liitot sekä työnantaja ja pääluottamusmies selvittävät kolmen arkipäivän kuluessa tar- peellisiksi katsottavin yhteisin toimin mihin työrauhaa vaarantanut kiista kohdistuu ja mitkä ovat sen syyt ja mitkä olisivat mahdollisen työtaistelun seuraukset. Mikäli paikallinen erimielisyys liittyy työehtosopimuksen soveltamiseen tai tulkintaan, asia tulee käsitellä työehtosopimuksen

8.2. mukaisessa neuvottelujärjestyksessä.

7. Työehtosopimuslain vastaiseen työtaistelutoimeen ryhtymisestä ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä voidaan työehtosopimuslain mukaan määrätä hyvityssakko. Liittojen näke- myksen mukaan

˗ ammattiosaston tai työnantajan laiminlyötyä 4.−6. kohdan mukaisia velvoitteitaan, tämä tulisi huomioida hyvityssakkoa korottavana tekijänä ja

˗ liitoille määrättävää hyvityssakkoa korottavana tai alentavana tekijänä tulisi huomi- oida myös liittojen 4 – 5 kohdan mukaiset toimet lainvastaisen työtaistelun estä- miseksi.

8. Lasikeraaminen teollisuus LT ry sitoutuu olemaan nostamatta työrauhakannetta työtaiste- lutoimella uhkaamisesta kohtien 4.-6. mukaisen menettelyn ollessa liittojen välillä kesken.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Liittojen on annettava kohdassa 4. tarkoitetun ilmoituksen saatuaan viipymättä, ja vii- meistään vuorokauden sisällä, kohdassa 5. tarkoitettu arvionsa siitä, onko uhkaava työ- taistelutaistelutoimi työehtosopimuksen vastainen.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Osapuolet toteavat, että työtaistelun uhkaa ei tule käyttää painostuskeinona voimassa olevan työehtosopimuksen taikka paikallisen sopimuksen tai käytännön työehtosopimuk- sen mukaisen ehdon tai tulkinnan muuttamiseen. Työehtosopimuksen soveltamiseen liit- tyvät erimielisyydet on käsiteltävä työehtosopimuksen 8.2. mukaisen neuvottelujärjes- tyksen mukaisesti, eikä tämän kohdan tarkoittamassa järjestyksessä.

2 LUKU TYÖSUHTEEN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN

2.1 Työsopimus

Työsopimuksen muodosta ja kestosta sekä koeajasta säädetään työsopimuslaissa.

2.2 Työsäännöt

Työntekijä on velvollinen noudattamaan työpaikalle vahvistettuja työsääntöjä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tämän työehtosopimuksen määräysten kanssa.

2.3 Perehdyttäminen

Työntekijä tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi työntekijä tulee pe- rehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja mahdol- lisiin työsääntöihin.

Uudelle työntekijälle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelujärjestelmä sekä työntekijöiden edustajat.

2.4 Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa työhön ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

Työnjohtoa, työn järjestelyä ja työn suorittamista koskevissa kysymyksissä työntekijän tulee kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

3 LUKU TYÖAIKA

3.1 Säännöllinen työaika

Työaikalain noudattaminen

Työaikaan nähden noudatetaan voimassa olevaa työaikalakia.

Perussääntö

Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.

Keskimääräinen viikkotyöaika

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se päivä- ja kaksivuoro- työssä on keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään sen pituiseksi ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.

Työajan tasoittumisjärjestelmä on saatettava työntekijöiden tietoon vähintään viikkoa ennen sen käyttöönottoa.

Keskeytyvän sekä keskeytymättömän kolmivuorotyön työajasta on säädetty jäljempänä työeh- tosopimuksen kohdissa 3.9 ja 3.10.

10-tuntinen

Äkillisen ja ennalta-arvaamattoman tai poikkeuksellisen tuotannollisen tilanteen vuoksi työn- antaja voi kolmen päivän ilmoitusaikaa noudattaen pidentää tilapäisesti muiden kuin vuoro- työntekijöiden vuorokautisen säännöllisen työajan enintään 10 tuntiin ja viikoittaisen työajan enintään 50 tuntiin. Palkanmaksu säilyy säännöllisen työajan mukaisena sekä pidennettyä työ- aikaa tehdessä että työaikaa tasattaessa, pois lukien arkipyhänä tai sunnuntaina tehtävät tun- nit, joista korvaus maksetaan toteutuneen työssäolon ja työehtosopimusmääräysten mukai- sesti. Paikallisesti sopien työaikamuutos voidaan tehdä ilman ilmoitusaikaa.

Enintään 10-tuntisia päiviä voidaan teettää yksittäisellä työntekijällä enintään 30 päivänä ka- lenterivuodessa ja enintään kahtena peräkkäisenä työviikkona.

Työnantaja voi kolmen päivän ilmoitusaikaa noudattaen pidentää keskeytyvää kolmivuorotyötä (TAM 35 tai TAM 36) tekevien työntekijöiden säännöllisen työajan enintään 10 tuntiin ja viikoit- taisen työajan enintään 50 tuntiin, enintään 4 viikkona kalenterivuodessa. 10-tuntisia työvuo- roja voidaan keskeytyvässä kolmivuorotyössä käyttää työviikon aloittavassa ja työviikon lopet- tavassa työvuorossa.

Pöytäkirjamerkintä:

Luottamusmiehelle annetaan vuosittain selvitys tämän työehtosopimusmääräyksen so- veltamisesta, toteutumisesta ja työaikojen tasaamisesta työpaikalla.

Työntekijällä on mahdollisuus kieltäytyä tämän työehtosopimusmääräyksen mukaisista työai- kamuutoksista tapauskohtaisesti, asiallisista henkilökohtaisista syistä johtuen (esim. tervey- delliset syyt, lasten tai omaisten hoito).

Työajan täytyy tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa 52 kalenteriviikon kuluessa. Työnan- taja laatii alustavan tasoittumissuunnitelman ja osapuolet sopivat vapaan ajankohdasta 4 ka- lenteriviikon kuluessa työn tekemisestä. Jos vapaan ajankohdasta ei päästä sopimukseen, työntekijällä on oikeus tasata työaikansa keskimäärin 40 tuntiin viikossa 3 viikon ilmoitusaikaa noudattaen pitämällä vapaat ensisijaisesti kokonaisina päivinä. Työntekijän ilmoittamaa va- paata ei kuitenkaan voi pitää silloin, jos yrityksen tuotannollinen toiminta vakavasti häiriintyy tai viikoilla, joille työnantaja on ilmoittanut tarpeen tehdä tämän työehtosopimusmääräyksen mukaista pidennettyä työaikaa.

Mikäli tässä työehtosopimusmääräyksessä tarkoitettuja vapaita ei ole pidetty 52 kalenteriviikon kuluessa, työnantaja korvaa tasaamatta jääneet tunnit 50 % korotettuna seuraavan palkan- maksun yhteydessä.

Liukuva työaika

Liukuvan työajan enimmäismäärän seurantajaksona voidaan käyttää 12 kuukautta.

Työvuoroluettelon muuttaminen

Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neuvotellaan pääluottamusmiehen kanssa ja niistä ilmoitetaan asianomaisille työntekijöille mahdollisimman ajoissa. Ilmoitus tulee tehdä vii- meistään muutoksen toteuttamista edeltävänä päivänä, mikäli kyseessä ei ole hätätyö tai sii- hen verrattava työ.

Käytännön vaatimista pysyvistä muutoksista neuvotellaan pääluottamusmiehen kanssa ja niistä ilmoitetaan asianomaisille työntekijöille mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viik- koa ennen muutoksen toteuttamista.

Ilmoitusajoista voidaan paikallisesti sopia toisin.

Vuorokautisen työajan pidentäminen

Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan paikallisesti sopien pidentää enintään kymme- neen tuntiin viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän ollessa 50 tuntia. Työajan tu- lee tällöin enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittua kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa ja 40 tuntiin viikossa.

Liittojen kannanotto koskien 12 tunnin pituisia työvuoroja

Liittojen yhteisen kannan mukaisesti 12 tunnin pituisia työvuoroja voidaan paikallisesti sopien käyttää, milloin se työn laatu sekä työterveys- ja työturvallisuusseikat huomioon ottaen on tuo- tantoteknisesti perusteltua.

Työaikalain 7 §:n mukainen jaksotyö

Jaksotyössä säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 7 §:n 1 momentin mukaan.

Jaksotyön tekemisestä on mahdollista sopia paikallisesti muissakin kuin työaikalain 7 §:ssä mainituissa tapauksissa.

Työajan enimmäismäärä

Työajan enimmäismäärä noudattaa työaikalaissa säädettyjä rajoituksia. Työajan enimmäis- määrän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkas- telujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso.

3.2 Vapaapäivät

Tavoitteena pidetään, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaa- päivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, mikäli mahdollista olla lauantai. Toisen viikoittaisen vapaapäivän ollessa liikkuva tulee sen ilmetä ennalta laadi- tusta työvuoroluettelosta.

3.3 Arkipyhäviikkojen työaika

Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika kahdeksan (8) tuntia lukuun ottamatta pääsiäislauantaita sekä juhannus– ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi. Samaten on uudenvuodenpäi- väviikon, loppiaisviikon, vapunpäiväviikon, helatorstaiviikon ja itsenäisyyspäiväviikon sekä jou- lun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai vapaapäivä sellaisessa työssä, jossa lauantai on säännön- mukaisesti työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä.

Vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä suoritetaan vastaava työajan lyhennys työvuoroluet- teloon.

3.4 Päivittäisen työajan järjestäminen

Säännöllisen työajan alkamisesta ja päättymisestä sekä tarpeellisista väliajoista sovitaan pai- kallisesti työaikalain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa.

Päivätyössä työaika alkaa kello 7.00 ja päättyy kello 16.00, ellei paikallisesti toisin sovita tai ellei työnantaja tuotannon teknisten syiden sitä perustellusti vaatiessa ole vahvistanut lain ja tämän työehtosopimuksen puitteissa muuta työaikaa.

3.5 Työajan tarkkailu

Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun kulunvalvontalaitteita tai muita tekni- siä välineitä käyttäen. Järjestelystä ei työntekijöille saa aiheutua kohtuutonta ajanhukkaa.

3.6 Työviikon ja työvuorokauden alkaminen

Päivä- ja kaksivuorotyö

Päivä- ja kaksivuorotyössä työviikko katsotaan alkavaksi maanantaina kello 00.00 työvuoro- kauden tällöin niin ikään vaihtuessa kello 00.00.

Kolmivuorotyö

Kolmivuorotyössä työviikko alkaa sunnuntaina yövuoron alkamisajankohtana työvuorokauden vastaavasti vaihtuessa samaan kellon aikaan.

Paikallinen sopiminen työviikon ja työvuorokauden alkamisesta

Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työviikko alkaa maanantaina aamuvuoron alkamisajan- kohtana työvuorokauden vaihtumisen silloin noudattaessa samaa kellon aikaa.

3.7 Aloittamis- ja lopettamistyö

Aloittamis- ja lopettamistyö on toimitusvarmuuden parantamiseksi ja tuotantohäiriöiden pois- tamiseksi säännöllinen työaika ylittäen tehtävää lisätyötä, jonka teettämisestä sovitaan paikal- lisesti. Sopimuksesta tiedotetaan henkilöstöä.

Aloittamis- ja lopettamistyöhön luetaan säännöllisen työajan lisäksi ennen tai jälkeen omaa säännöllistä työvuoroa tehtävä lisätyö. Aloittamis- ja lopettamistyö voi koostua työstä, joka on

− välttämätöntä, jotta työpaikan muut työntekijät voivat tehdä työtä koko säännöllisen työai- kansa,

− joka on vuorotyössä tarpeen tietojen vaihtamiseksi työvuorojen vaihtuessa. Aloittamis- ja lopettamistyöstä voidaan sopia työsopimuksella.

Aloittamis- ja lopettamistyötä saa teettää työntekijäkohtaisesti enintään viisi tuntia viikossa.

Aloittamis- ja lopettamistyöstä maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka mah- dollisine työaika- ja olosuhdelisineen. Paikallisesti voidaan sopia myös määrältään vastaa- vasta kiinteästä kuukausikorvauksesta.

3.8 Työaika päivätyössä sekä yksi- ja kaksivuorotyössä

Työajan tasaamisen soveltamisala

Työajan tasaaminen koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia vii- kossa. Sellaisia ovat normaalisti päivätyö, kaksivuorotyö sekä jatkuva yksi- ja kaksivuorotyö. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa lyhentävät muutoin vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, it- senäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

Työajan lyhennys ei kuitenkaan koske enintään kolmeksi kuukaudeksi määräaikaiseen työ- suhteeseen otettuja työntekijöitä. Jos määräaikaista työsopimusta jatketaan, kertyvät työajan tasausvapaat työsuhteen alusta lukien.

Työajan tasaamisvapaan kertyminen

Työntekijälle kertyy vapaata kalenterivuoden aikana edellä tämän kohdan ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetuissa työaikamuodoissa tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:

Vähintään	17	työpäivää	1	vapaa
Vähintään	34	työpäivää	2	vapaata
Vähintään	51	työpäivää	3	vapaata
Vähintään	68	työpäivää	4	vapaata
Vähintään	85	työpäivää	5	vapaata
Vähintään	102	työpäivää	6	vapaata
Vähintään	119	työpäivää	7	vapaata
Vähintään	136	työpäivää	8	vapaata
Vähintään	153	työpäivää	9	vapaata
Vähintään	170	työpäivää	10	vapaata
Vähintään	187	työpäivää	11	vapaata
Vähintään	210	työpäivää	12,5	vapaata

Säännöllisiin työpäiviin rinnastettavat päivät

Tehtyihin säännöllisiin työpäiviin rinnastetaan vapaan kertymistä laskettaessa

˗ Päivät, joilta työnantaja työehtosopimuksen mukaisesti maksaa palkkaa työntekijän sai- rauden tai raskausvapaan sekä alle 10-vuotiaan lapsen sairauden ajalta karenssipäivä kummassakin sairaustapauksessa mukaan lukien

˗ Koulutusaika, jolta työnantaja korvaa ansionmenetyksen

˗ Työehtosopimuksen kohdassa 5.2 tarkoitetut palkalliset poissaolopäivät

˗ Teollisuusliitto ry:n liittovaltuuston ja/tai –hallituksen kokouksiin säännöllisen työajan osalta käytetty aika

˗ Enintään 30 työpäiväksi sattuvaa lomautuspäivää vuodessa

˗ Vapaaksi vaihdettu palvelusvuosilisä enintään 3 päivän osalta

Annettavan vapaan sisältyessä edellä mainittuun säännöllisiä työpäiviä kerryttävään aikaan katsotaan vapaapäivä pidetyksi. Tällaiselta vapaapäivältä maksetaan korvaus keskituntian- siota laskentaperusteena käyttäen.

Ylimääräisten vapaiden huomioon ottaminen

Työajan tasaamisvapaan määrästä vähennetään muut kuin tämän kohdan ensimmäisessä kappaleessa mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

Kertyneen vapaan antaminen

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraavan vuo- den huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti työnantajan ja työntekijän kesken toisin sovita. Vapaan ajankohdasta on ilmoitettava hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään viikkoa aikai- semmin, ellei paikallisesti toisin sovita.

Vapaan antamistapa ratkaistaan yritystasolla. Vapaata annetaan vähintään työvuoro kerral- laan tai enintään 6,5 päivän osalta puolina päivinä. Paikallisesti voidaan sopia myös muista vapaan antamistavoista.

Työsuhteen päättymistilanteet

Työntekijän työsuhteen päättyessä hyvitetään kertyneet, mutta siihen mennessä pitämättömät vapaat maksamalla niistä korvaus keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen.

Vastaavasti työnantaja saa työsuhteen päättyessä pidättää lopputilistä liikaa annettuja vapaita vastaavan palkan määrän.

Paikallinen sopiminen vapaiden pitämättä jättämisestä

Työntekijän kanssa voidaan myös sopia siitä, ettei vapaata pidetä. Tällöin vapaan ajalta mak- settavan korvauksen lisäksi työntekijälle maksetaan tehdystä työstä yksinkertainen palkka.

Ansiotaso

Työntekijälle maksetaan vapaan ajalta korvaus työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaista keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen.

Korvaus viikoittaista ylityötä koskevien säännösten mukaan

Annettavien vapaiden lyhentäessä työntekijän säännöllistä viikkotyöaikaa maksetaan vapaa- päivänä tehdystä työstä korvaus kuten viikoittaisesta ylityöstä.

Vuosiloman ansaitseminen

Vuosiloman pituutta laskettaessa pidetään tässä kohdassa tarkoitettuja vapaapäiviä työssä- olon veroisina.

3.9 Keskeytyvä kolmivuorotyö

Työajan pituus ja työajan tasaaminen

Säännöllinen työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä on kahdeksan (8) tuntia vuorokau- dessa ja keskimäärin 36 tuntia viikossa. Työajan tasaaminen tapahtuu antamalla vapaata si- ten, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu sanottuun keskimäärään. Työtä varten tulee ennalta laatia työvuoroluettelo vähintään tasoittumisjakson pituiseksi ajaksi. Työntekijä tulee työajan tasaamisen piiriin työskenneltyään keskeytyvässä kolmivuorotyössä yhdenjaksoisesti aamu-, ilta- ja yövuoron.

Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen

Työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansait- see jokaiselta keskeytyvässä kolmivuorotyössä työskentelemältään säännöllisen työajan tun- nilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 10,5 prosenttia työntekijän työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaan määräytyvästä keskituntiansiosta. Lisä maksetaan myös työehtosopi- muksen mukaan työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta sekä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

Lisää ei sisällytetä työehtosopimuksen kohdassa 4.11 tarkoitettuun keskituntiansiolaskel- maan.

Mikäli ansaittujen lisien maksamisajankohdista ei paikallisesti toisin sovita, lisät maksetaan palkanmaksukausittain.

Vuosiloman ansaitseminen

Vuosiloman pituutta laskettaessa työajan tasoittumissuunnitelman mukaisia vapaapäiviä pide- tään työssäolon veroisina, kuitenkin vähennettynä päivätyöntekijöiden asianomaiseen kalen- terikuukauteen sisältyvien tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.

Viikoittainen ylityö

Työvuoroluettelon mukaisen viikkotyöajan ylittävä työ korvataan siten, kuin viikoittaisesta yli- työstä on sovittu.

Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen

Muuhun työaikamuotoon siirryttäessä sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan ansait- tujen pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai mak- samalla rahassa työehtosopimuksen kohdan 4.11. mukaista keskituntiansiota laskentaperus- teena käyttäen.

3.10 Keskeytymätön kolmivuorotyö

Työajan pituus ja työajan tasaaminen

Säännöllinen työaika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on kahdeksan (8) tuntia vuoro- kaudessa ja keskimäärin 34,7 tuntia viikossa. Työajan tasaaminen tapahtuu antamalla vapaata siten, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu sanottuun keskimäärään. Työtä varten tulee ennalta laatia työajan tasoittumissuunnitelma vähintään tasoittumisjakson pituiseksi ajaksi. Työntekijä tulee työajan tasaamisen piiriin työskenneltyään keskeytymättö- mässä kolmivuorotyössä yhdenjaksoisesti kymmenen työvuoroa.

Kolmivuorotyö katsotaan keskeytymättömäksi, vaikka siitä satunnaisesti jätetään tekemättä yksi vuoro viikossa.

Vuosityöaika

Vuotuisen työajan pituus määräytyy työntekijän vuosilomaoikeuden perusteella siten, että se 24 arkipäivän pituiseen lomaan oikeutetuilla työntekijöillä on 1671 tuntia sekä 30 arkipäivän pituiseen lomaan oikeutetuilla työntekijöillä 1636 tuntia. Työaika tasoittuu sanottuihin vuosityö- aikoihin viidessä vuodessa.

Pöytäkirjamerkintöjä:

Tasolasiteollisuudessa työskentely keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tapahtuu il- man ns. arkipyhäseisokkeja. Sama koskee muun lasikeraamisen teollisuuden sellaisia töitä, joita ei voida keskeyttää.

Muussa lasiteollisuuden keskeytymättömässä kolmivuorotyössä pidetään vuosittain enintään neljä arkipyhäseisokkia, joiden yhteispituus on 24 työvuoroa. Jouluseisokki al- kaa jouluaaton aamuvuorosta ja juhannusseisokki juhannusaaton aamuvuorosta.

Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen

Työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansait- see jokaiselta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelemältään säännöllisen työ- ajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 14,9 prosenttia työntekijän työehtosopi- muksen kohdan 4.11 mukaan määräytyvästä keskituntiansiosta. Lisä maksetaan myös työeh- tosopimuksen mukaan työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta sekä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

Lasiteollisuutta koskien tulee lisäksi ottaa huomioon aiemman sopimuksen mukainen 3,9 pro- sentin suuruinen erillinen lisä.

Edellä mainittuja lisiä ei sisällytetä työehtosopimuksen kohdan 4.11 tarkoitettuun keskituntian- siolaskelmaan.

Mikäli ansaittujen lisien maksamisajankohdista ei paikallisesti toisin sovita, lisät maksetaan palkanmaksukausittain.

Vuosiloman antaminen

Työajan tasaamisen tapahtuessa 5-vuorojärjestelmää käyttäen annetaan työntekijälle vuosilo- maa varten 22 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5 ja 20.9 välisenä aikana.

Edellä olevasta käyttämättä jäävät lomapäivät 24 päivän loman osasta annetaan pääsääntöi- sesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy.

Käytettävästä vuorojärjestelmästä riippumatta annetaan 24 päivää ylittävä loman osa sen ka- lenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy tai sitä seuraavan vuoden huhti- kuun loppuun mennessä.

Viikoittainen ylityö

Työvuoroluettelon mukaisen viikkotyöajan ylittävä työ korvataan siten, kuin viikoittaisesta yli- työstä on sovittu.

Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen

Muuhun työaikamuotoon siirryttäessä sekä työntekijän työsuhteen päättyessä korvataan an- saitut pitämättä jääneet vapaat joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla rahassa työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaista keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen. Työntekijän puolestaan puheena olevassa tilanteessa saatua liikaa vapaita, voidaan nämä yli- määräiset vapaat teettää takaisin.

Pöytäkirjamerkintä:

Tilapäisissä siirroissa työntekijä ansaitsee jokaista kymmentä (10) säännöllisen työajan kahdeksan (8) tunnin pituista työvuoroa kohden yhden vapaapäivän. Vapaiden laskenta aloitetaan alusta vuosineljänneksittäin.

3.11 Lepoajat

Päivätyö

Säännöllisen työajan ollessa päivätyössä yli kuusi (6) tuntia työntekijällä on tunnin kestävä lepoaika, jolloin hän saa vapaasti poistua työpaikaltaan, mikäli työn tekninen laatu ei aseta estettä. Paikallisesti niin sovittaessa päivätyön lepoaika voidaan lyhentää vähintään puoleen tuntiin edellyttäen, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.

Kaksivuorotyö

Kaksivuorotyössä työntekijällä on puolen tunnin lepoaika, jonka aikana hän saa vapaasti pois- tua työpaikalta. Vaihtoehtoisesti hänelle varataan tilaisuus työn aikana tapahtuvaan ruokailuun työn suorittamisen kannalta sopivimpana ajankohtana työvuoron keskivaiheilla.

Kolmivuorotyö

Kolmivuorotyössä työntekijälle varataan tilaisuus työn aikana tapahtuvaan ruokailuun työn suorittamisen kannalta kulloinkin sopivimpana ajankohtana.

Virkistystauot

Työntekijällä on oikeus sekä aamu- että iltapäivällä työnjohdon määräämässä järjestyksessä pitää työnsä ääressä 10 minuutin pituinen virkistystauko.

Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijän ollessa vuorotyön pakkotahtisuuden sitomana estynyt virvokkeiden nautti- miseen tai ruokailuun joko työn ääressä tai muualla työpaikalla työntekijälle järjestetään päivittäin kaksi 15 minuutin pituista taukoa.

Vuorokausilepo

Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin, sekä jaksotyössä vähintään yhdeksän tunnin keskeytymätön lepoaika, jollei kysy- myksessä ole varallaoloaikana tehty työ. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestäminen edel- lyttää, työnantaja ja asianomainen työntekijä voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon tasaa- misesta. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia. Lyhennetyn vuoro- kausilevon korvaava lepoaika on annettava työntekijälle seuraavan vuorokausilevon yhtey- dessä tai jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista syistä mahdollista, niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava lepoaika on annettava yhdenjak- soisena, eikä sitä saa sijoittaa varallaoloajalle.

Mikäli se esimerkiksi vuorokierron tai muun sellaisen syyn vuoksi katsotaan tarpeelliseksi, voi- daan paikallisesti sopia vuorokausilevon lyhentämisestä siten, että se on vähintään 7 tuntia.

Edellä esitetystä voidaan tilapäisesti poiketa enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana kerrallaan työaikalain 25 §:n 3. momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Lepoajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia ja työntekijälle on tällöin annettava lainkohdassa tarkoi- tetut korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin yhden kuukauden ku- luessa.

Viikoittainen lepoaika

Viikoittaisen lepoajan toteutumisen tarkastelussa tulkinta vastaa myös jatkossa vanhan työai- kalain (9.8.1996/605) 31 §:n säännöksen tulkintaa (mukaan lukien sitä koskevat työneuvoston lausunnot, esim. TN 1365-00 ja TN 1417-06).

Lepoaika työajan ylittäessä kymmenen (10) tuntia vuorokaudessa

Työajan ylittäessä kymmenen (10) tuntia vuorokaudessa työntekijällä on kahdeksan (8) tunnin työskentelyn jälkeen halutessaan oikeus enintään puolen tunnin pituiseen lepoaikaan.

3.12 Koulutus ja kehittämismahdollisuudet

Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittami- sen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, laitteisto- tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa jär- jestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään 8 tuntia kalenterivuodessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun sään- nöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka mahdollisine työaika- ja olosuhdelisineen.

Koulutus tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran, kuitenkin enintään kahdella tunnilla päivässä. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämisti- laisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville.

Muutoin koulutustoiminnan osalta noudatetaan liittojen välisen yleissopimuksen 7.1. määräyk- siä.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli edellä mainittu koulutus tai tilaisuus järjestetään työpaikan ulkopuolella, matka- kustannusten korvaamisessa sovelletaan 5.1. Matkakustannusten korvaaminen -kohdan määräyksiä.

3.13 Työaikapankki

Työaikapankki on työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamiseksi käyttöön otettava järjestelmä, jossa työntekijälle ja työnantajalle syntyy mahdollisuus tallettaa ja käyttää aikaa järjestelmän käyt- töönoton yhteydessä sovittujen sääntöjen mukaisesti. Työn ja vapaa-ajan onnistunut yhteen- sovittaminen lisää työtyytyväisyyttä, työhön sitoutumista ja tuottavuutta.

Järjestelmän käyttöönotto

Sopimus tehdään kirjallisesti työnantajan ja henkilöstön edustajien välillä.

Liitot suosittelevat, että paikalliset osapuolet asettavat tavoitteet muun muassa tuottavuuden, kilpailukyvyn, työturvallisuuden ja työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon otta- miseen työaikapankille.

Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimerkiksi:

− liukuvan työajan kertymää

− keskimääräistä säännöllistä päivä- tai viikkotyöaikaa

− työajanlyhennysvapaita tai kolmivuorotyön vapaita

− vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia

− vuosiloman 18 päivän ylittävää osaa sekä jo kertynyttä säästövapaata

− vapaaksi sovittua lomaltapaluurahaa

− 58 vuotta täyttäneen työntekijän osalta työntekijän niin halutessa rahanarvoisia etuuk- sia vaihdettuna vastaavaksi vapaaksi

Järjestelmän käyttöönotossa sovittavat asiat

− keitä sopimus koskee

− miten järjestelmään liitytään ja miten siitä erotaan

− mitä ja millaisin ehdoin vapaita voidaan säästää ja milloin niitä ei voida pitää

− vapaiden säästämiselle ja lainaamiselle asetetut enimmäismäärät

− milloin ja missä tilanteissa vapaita voidaan pitää

− miten rahaperusteiset korvaukset muutetaan vastaavaksi vapaa-ajaksi

− menettelytavat siitä kuinka työaikapankkikertymän määrä on todennettavissa

− miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritellään, jos käytössä on useita eri palk- kaperusteita tai palkkaustapoja

− minkä periaatteiden mukaisesti ja missä tilanteissa, työsuhteen päättymisen ohella, va- paa voidaan muuttaa rahaksi, kuinka työaikapankin toimivuutta käsitellään työnantajan ja henkilöstön edustajan kesken

− sovittaessa 58 vuotta täyttäneen työntekijän mahdollisuudesta vaihtaa rahanarvoisia etuuksia vastaavaksi vapaaksi tulisi samalla sopia siitä, onko näissä tilanteissa tarpeen nostaa vapaiden säästämisen enimmäismäärää.

Järjestelmään siirretyt vapaat

Pankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäisen identiteettinsä, eivätkä niitä koske esimer- kiksi työaika- tai vuosilomalain mukaiset tasoittumis- tai vanhentumisajat.

Työntekijälle annetaan vuosittain selvitys pankkiin kertyneistä vapaista. Tässä yhteydessä työntekijä ja työnantaja laativat suunnitelman kertyneiden vapaiden antamisajankohdista. Ellei sopimukseen vapaiden antamisajankohdasta päästä, on työntekijällä oikeus käyttää kahden kuukauden ilmoitusajalla enintään 30 % pankin tunneista, ellei ilmoitusajasta sovita paikalli- sesti toisin. Työnantaja voi siirtää vapaan ajankohtaa painavasta tuotannollisesta syystä ker- ran kalenterivuodessa. Jos työntekijän työkyvyttömyys alkaa ennen sovittua työaikapankkiva- paata, voi hän korkeintaan kerran kalenterivuodessa siirtää kolmea päivää tai sitä pidemmän pankkivapaan myöhemmin pidettäväksi.

Liitot ovat yhtä mieltä

− ettei vapaiden antaminen ja pitäminen saa johtaa ylityön tekemisen tarpeeseen tai tuo- tannon keskeyttämiseen

− periaatteesta, jonka mukaan työn vähentyessä pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista.

Palkanmaksu järjestelmissä

Työntekijän palkka määräytyy vapaan pitämishetken mukaan. Vapaan pitäminen ei vähennä vuosilomakertymää. Työsuhteen päättyessä työaikapankkiin kertyneet vapaat maksetaan ra- hana.

Järjestelmien toimivuuden seuranta

Työnantaja ja henkilöstön edustaja arvioivat järjestelmän toimivuutta säännöllisesti sille käyt- töönoton yhteydessä asetettujen tavoitteiden perusteella ja työsuojelullisista näkökohdista.

Henkilöstön edustajan kanssa käydään vuosittain läpi yleisyhteenveto pankkiin kertyneistä ja pidetyistä vapaista.

3.14 Ylityö

Ylityön teettäminen

Ylityötä tehdään työaikaan nähden laissa säädetyin rajoituksin sekä maksetaan sen ajalta palkka ja ylityökorvaus siten, kuin jäljempänä tässä kohdassa sanotaan.

Työajan enimmäismäärän tarkastelujakson pituus

Työajan enimmäismäärä noudattaa työaikalaissa säädettyjä rajoituksia. Työajan enimmäis- määrän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkas- telujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso.

Vuorokautinen ylityö

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työaikalain mukaisesti korotettu palkka. Siten kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan 50 prosentilla ja sen jälkeisiltä ylityötunneilta 100 pro- sentilla korotettu palkka.

Lauantaina sekä juhlapyhän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan heti 100 prosentilla korotettu palkka.

Viikoittainen ylityö

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta (8) ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta ylityötunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Rahakorvauksen vaihtaminen vapaa-aikaan

Lisä- tai ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaa- vaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin, mitä edellä ylityöstä maksettavasta korotetusta palkasta on sanottu.

Vapaa-aika on annettava kuuden kuukauden kuluessa lisä- tai ylityön tekemisestä, jollei toisin sovita. Työnantajan ja työntekijän on pyrittävä sopimaan vapaa-ajan ajankohdasta. Jos siitä ei voida sopia, työnantaja määrää ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvauksen suorittamista rahassa.

Korvaus viikoittaista ylityötä koskevien säännösten mukaan (TES-ylityö)

Mikäli työntekijällä jäljempänä luetelluista syistä ei ole työviikon työvuoroluettelon mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta työskennellä koko säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tällöin tekee työtä työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänään, maksetaan vapaapäivästä tehdystä työstä korvaus, kuten viikoittaisesta ylityöstä.

˗ Työehtosopimuksen kohdassa 3.8 tarkoitettu työajan tasaamisvapaa

˗ Vuosiloma

˗ Sairaus

˗ Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtunut lomautus

˗ Työnantajan määräyksestä suoritettu matka

˗ Reservin harjoitus

˗ Yleissopimuksen 7 luvun kohdissa 7.1, 7.2 sekä 7.3 tarkoitettu koulutus

Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä maksetaan korvaus kuten viikoittaisesta ylityöstä. Samaa sääntöä noudatetaan arkipyhäviikkojen työvuoroluettelon ylit- tävään työhön, mikäli sitä ei korvata vuorokautisena ylityönä. Tämä kappale ei koske keskey- tymätöntä vuorotyötä.

Sunnuntaityökorotuksen maksaminen tietyissä erityistapauksissa

Työaikamuodosta riippumatta maksetaan sunnuntaityökorotus niissä arkityövuoroissa, jotka sisältyvät jouluaaton ja juhannusaaton aamuvuorolla alkavaan kolmen vuorokauden jaksoon. Pääsiäislauantaina tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorotus jokaisessa työvuorossa.

Vuorokauden vaihteen yli jatkunut ylityö

Vuorokauden vaihteen yli jatkunut ylityö luetaan kuuluvaksi sen vuorokauden tunteihin, jolloin ylityö alkoi. Työvuorokauden vaihteen yli jatkuvaan ylityöhön rinnastetaan tilanne, jossa työn- tekijä omassa työryhmässään pysyen joutuu keskeytyksettä jatkamaan toisen vuorokauden puolella olevassa vuorossa.

Työntekijän joutuessa kesken viikon siirtymään toiseen työryhmään, jossa hänellä teetetään aiemmin edellytettyä useampia työvuoroja, katsotaan nämä alkuperäisen työvuoroluettelon ylittävät vuorot viikoittaiseksi ylityöksi.

Ylityökorvauksen laskentaperuste

Ylityökorvauksen laskentaperusteena käytetään työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaista keskituntiansiota, ellei paikallisesti toisin sovita.

3.15 Hälytysluontoinen työ

Hälytysluontoisen työn edellytykset

Mikäli työntekijä työpaikalta poistumisensa jälkeen kutsutaan säännöllisen työaikansa ulko- puolella tehtävään hälytysluontoiseen työhön, hänelle maksetaan vähintään yhden (1) tunnin työpalkka sekä ylityökorvaus työn ollessa ylityötä.

Hälytysraha

Edellisessä kappaleessa sanotun lisäksi maksetaan erityistä hälytysrahaa seuraavasti:

Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työntekijän vapaapäivänä, mutta ennen kello 21.00, hälytysrahan määrä on työntekijän kahden (2) tunnin keskituntiansio.

Jos kutsu hälytystyöhön puolestaan on annettu kello 21.00 ja kello 06.00:n välisenä aikana, hälytysrahan määrä on työntekijän kolmen (3) tunnin keskituntiansio. Mikäli tässä kappaleessa tarkoitettu työ samalla on ylityötä, siitä maksetaan heti 100 prosentilla korotettu palkka.

Päivätyötä tekevän työntekijän paluu ylityöhön saman päivän aikana

Mikäli päivätyötä tekevälle työntekijälle hänen kello 16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajallaan ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikalta jo poistuttuaan palata samana päivänä kello 21.00 jälkeen alkavaan ylityöhön, hänelle maksetaan ylimääräinen kahden (2) tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus ilman ylityökorotusta. Tehdystä ylityöstä maksetaan palkka sekä ylityökorotus, kuten edellä työehtosopimuksen kohdassa 3.14 on sanottu.

3.16 Varallaolo

Asuntovarallaolo

▇▇▇▇▇▇▇ työntekijä sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön, maksetaan hänelle tällaiselta asuntovarallaoloajalta puoli keskituntiansion mukaista palkkaa varallaoloaikaa työaikaan lukematta. Varallaolosta sovitta- essa on määriteltävä varallaoloajan pituus.

Vapaamuotoinen varallaolo

Muunlaisesta varallaolosta sovittaessa on samalla sovittava siitä maksettavasta korvauksesta ottaen huomioon tällaisen vapaamuotoisen varallaolon työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheut- tamat rajoitukset.

Edellä mainituin tavoin varalla olleen työntekijän työhön kutsumiseen ei sovelleta tämän koh- dan hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.

4 LUKU PALKAT JA PALKANMAKSU

4.1 Palkkaustavat

Työntekijän palkka lasketaan määrätyltä ajanjaksolta (aikapalkka) tai eri tavoin määritellyn työn tuloksen perusteella (urakkapalkka). Lisäksi voidaan käyttää palkkausmuotoja, joissa ai- kapalkan lisäksi maksetaan tuotannon tai muun tekijän perusteella määräytyvä palkkio.

4.2 Aikapalkka

Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat määräytyvät työntekijän suorittaman työn sekä työehtosopimuksen liitteisiin kirjattujen palkkaryhmittelyjen perusteella.

Ohjetuntipalkat (senttiä/tunti)

1.5.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

Palkkaryhmä 1	1085
Palkkaryhmä 2	1114
Palkkaryhmä 3	1161
Palkkaryhmä 4	1228
Palkkaryhmä 5	1305

1.6.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

Palkkaryhmä 1	1112
Palkkaryhmä 2	1142
Palkkaryhmä 3	1190
Palkkaryhmä 4	1259
Palkkaryhmä 5	1338

1.5.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

Palkkaryhmä 1	1144
Palkkaryhmä 2	1175
Palkkaryhmä 3	1225
Palkkaryhmä 4	1296
Palkkaryhmä 5	1377

1.5.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

Palkkaryhmä 1	1171
Palkkaryhmä 2	1203
Palkkaryhmä 3	1254
Palkkaryhmä 4	1327
Palkkaryhmä 5	1410

Vaikeimmissa ja vaativimmissa töissä voidaan tarvittaessa maksaa edellä mainittuja ohjetun- tipalkkoja korkeampaa palkkaa.

Ammattityötä aikapalkalla suorittavien puhaltajien ohjetuntipalkat (senttiä/tunti) 1.5.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

Nuorempi puhaltaja	1382
Vanhempi puhaltaja	1435
Puhaltajamestari	1467

1.6.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

Nuorempi puhaltaja	1417
Vanhempi puhaltaja	1471
Puhaltajamestari	1504

1.5.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

Nuorempi puhaltaja	1458
Vanhempi puhaltaja	1514
Puhaltajamestari	1548

1.5.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

Nuorempi puhaltaja	1493
Vanhempi puhaltaja	1550
Puhaltajamestari	1585

Nuorten työntekijöiden ohjetuntipalkat (senttiä/tunti)

1.5.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

Alle 17-vuotiaat 1054

17-vuotiaat 1058

1.6.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

Alle 17-vuotiaat 1080

17-vuotiaat 1084

1.5.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

Alle 17-vuotiaat 1111

17-vuotiaat 1115

1.5.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

Alle 17-vuotiaat 1138

17-vuotiaat 1142

Edellä mainittuja nuorten työntekijöiden palkkoja sovelletaan alkupalkkoina enintään kolmen

(3) kuukauden ajan työhön ottamisesta lukien. Nuoren työntekijän saavutettua tarpeellisen harjaantumisen tarkistetaan hänen tuntipalkkaansa työtaidon ja työtehon kehittymistä vastaa- vasti.

Nuoren työntekijän suorittaessa samaa työtä kuin 18 vuotta täyttäneet ja hänen omatessaan kyseisen työn edellyttämän työtaidon ja ammattikokemuksen, määräytyy hänen palkkansa asi- anomaisen työn palkkaperusteiden mukaisesti.

Harjoittelijat

Työsuhteeseen tulevan harjoittelijan palkkaa määrättäessä käytetään koulutus- ja harjaantu- misajalta harjoittelijan sisääntulopalkkana palkkaryhmäpalkkaa, jota maksetaan yhtä luokkaa alemmasta tehtävästä.

Tätä palkkaa maksetaan, kunnes harjoittelija hallitsee työn tyydyttävästi. Harjaantumisajan pi- tuuteen vaikuttavat työn luonne ja työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet. Tämän vuoksi tulee ajan pituus määritellä kussakin tapauksessa erikseen.

Aikatyölisä

Pääasiassa aikapalkalla työskenteleville täysin työkykyisille vähintään kolme (3) kuukautta yh- denjaksoisesti palveluksessa olleille työntekijöille voidaan ohjetuntipalkkojen lisäksi maksaa aikatyölisää.

4.3 Suorituspalkkatyö

Urakkatyön hinnoittelu

Urakkatyön hinnoittelu perustuu ohjetuntipalkkojen mukaan määräytyviin työkohtaisiin tunti- palkkoihin. Urakkatyö on hinnoiteltava siten, että työntekijän ansio normaalilla urakkatyövauh- dilla nousee 20 prosenttia edellä sanottua työkohtaista tuntipalkkaa korkeammaksi ja että an- sio ns. suorissa urakoissa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä kasvaa vähintään samassa suhteessa.

Urakkahinnoista sopiminen

Urakkahinnoista sovitaan työnantajan ja työntekijän edustajien kesken. Uusien laatujen urak- kahinnoittelu suoritetaan ottaen huomioon aikaisemmin vastaavilla laaduilla työskenneltäessä syntyneet työsaavutukset. Satunnaisesti tehtävien urakkatöiden hinnoista sovitaan ennen työn alkamista asianomaisen työryhmän tai yksityisen työntekijän kanssa.

Urakkahinnoittelun tarkistus

Urakkahinnan perustuessa voimassa olevaan työntutkimukseen tai suoritettuun hinnoitteluun ja sen muutoin vastatessa todellisia olosuhteita ja menetelmiä, pidetään urakkahinta ennal- laan. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden muuttuessa korjataan urakkahintaa muutosta vas- taavasti. Mikäli urakkahinnan tarkistuksesta ei päästä yksimielisyyteen, menetellään työehto- sopimuksen kohdan 8.2 määräyksiä silmällä pitäen seuraavasti:

˗ Paikallisia neuvotteluja käytäessä on entinen urakkahinta voimassa. Jos paikalliset neu- vottelut päättyvät tuloksettomina, urakkatyö tehdään siitä alkaen työnantajan tarjoamalla hinnalla.

˗ Mikäli liittojenkaan välisissä neuvotteluissa ei ole asiasta päästy yksimielisyyteen kahden viikon kuluessa siitä päivästä, jolloin erimielisyys on jätetty liittojen käsiteltäväksi, makse- taan sanotusta urakkatyöstä edelleen työnantajan tarjoama hinta. Se ei kuitenkaan saa olla pienempi kuin kyseistä urakkatyötä tekevän työntekijän keskituntiansio vähennettynä 15 prosentilla.

˗ Jos urakkahinnoittelusta päästään liittojen välillä sopimukseen, maksetaan uuden hinnan ja työnantajan tarjoaman hinnan mahdollinen erotus taannehtivasti siitä alkaen, kun työtä on tehty työnantajan tarjoamalla hinnalla.

˗ Urakkaerimielisyyttä koskevat neuvottelut aloitetaan ensi tilassa ja ne pyritään saattamaan päätökseen ilman aiheetonta viivytystä.

▇▇▇▇▇▇▇ urakkahinta tämän kohdan ensimmäisen kappaleen määräykset huomioon ottaen muissa tapauksissa havaitaan virheelliseksi tai se johtaa kohtuuttomuuteen, tulee urakkahin- taa niin ikään tarkistaa. Mikäli sanottua urakkatyötä tekevä työntekijä tai työntekijäryhmä ei hyväksy korjattua urakkahintaa, menetellään erimielisyydestä neuvoteltaessa siten kuin edellä on mainittu.

Palkkatakuu

Urakkatyötä tehtäessä on ohjetuntipalkka taattu.

Urakkatyön aloittamisen viivästyminen

Jos vakituista urakkatyötä tekevä työntekijä hänestä riippumattoman teknisen syyn johdosta ei pääse aloittamaan työtään määräaikana tai jos hän urakkatyön kestäessä joutuu odotta- maan, maksetaan odotusajalta työkohtainen tuntipalkka. Sanotussa tilanteessa työntekijä on kuitenkin velvollinen tekemään työnjohdon hänelle osoittamaa muuta työtä.

4.4 Työn- ja aikatutkimukset

Työntutkimuksia ja aikatutkimuksia tehtäessä sekä työnluokitusta käytettäessä noudatetaan liittojen välillä sovittuja menettelytapoja.

Ennen aikatutkimuksen aloittamista siitä ja sen tarkoituksesta ilmoitetaan tutkimuksen koh- teena olevaa työtä tekevälle työntekijälle.

4.5 Palkkiopalkat

Tuotantopalkkiojärjestelmän perusta

Tuotantopalkkiojärjestelmää käytettäessä lähtökohtana on, että työn/tuotannon laatua tai mää- rää voidaan normaalina pidettävään saavutukseen verrattuna parantaa (laatu- ja määräpalk- kiot) tai että tulos raaka- tai tarveaineiden kulutusta silmällä pitäen voidaan saavuttaa edulli- semmalla tavalla (säästöpalkkiot).

Tuotantopalkkiotyössä maksetaan kiinteänä palkanosana vähintään ohjetuntipalkka.

Tulos- ja voittopalkkiot

Tulos- ja voittopalkkiot ovat yrityskohtaisia palkanlisiä. Niihin sisältyy riski siitä, että niitä ei makseta, jos asetettuja tulos- tai voittotavoitteita ei saavuteta.

Tulospalkkiona maksettava lisä voi perustua esimerkiksi työpaikan tuotannollista toimintaa il- maiseviin tunnuslukuihin, taloudelliseen kehitykseen, asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tai näiden yhdistelmiin.

Voittopalkkiona maksettava lisä voi perustua esimerkiksi yrityksen käyttökatteeseen tai sen jälkeiseen kannattavuutta osoittavaan erään.

Liitot edellyttävät, että tulos- ja voittopalkkioiden käyttö sekä määräytymisperusteet – kuten myös perusteiden muuttaminen - selvitetään työntekijöille ennen niiden käyttöönottoa.

4.6 Erilliset lisät

Vuoro-, ilta- ja yötyölisät Vuorotyölisien määräytyminen

Iltavuorolisän määrä on 8,5 prosenttia ja yövuorolisän määrä 14,6 prosenttia laskettuna lasi- keraamisen teollisuuden työntekijöiden toisen vuosineljänneksen säännöllisen työajan ansi- osta ilman olosuhde- ja vuorotyölisiä sekä ilman (ylityö-) ja sunnuntaityökorotuksia

(= AUP - ansio EK:n palkkatilasto sarake F). Lisät pyöristetään lähimpään senttiin.

Työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä osapuolet neuvottelevat ja sopivat siitä, kuinka vuo- rotyölisien korotus otetaan huomioon osana työehtosopimuksen kustannusvaikutusta.

Edellisen kappaleen mukaista vuorotyölisien laskentasääntöä ei sovelleta vuosina 2025, 2026 ja 2027 toteutettavien palkankorotusten yhteydessä.

Vuorotyölisien määrät

Vuorotyölisien määrät 1.2.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ovat seuraavat:

˗ iltavuorolisä 128 senttiä tunnilta

˗ yövuorolisä 223 senttiä tunnilta

Vuorotyölisien määrät 1.6.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ovat seuraavat:

˗ iltavuorolisä 131 senttiä tunnilta

˗ yövuorolisä 229 senttiä tunnilta

Vuorotyölisien määrät 1.5.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ovat seuraavat:

˗ iltavuorolisä 135 senttiä tunnilta

˗ yövuorolisä 236 senttiä tunnilta

Vuorotyölisien määrät 1.5.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ovat seuraavat:

˗ iltavuorolisä 138 senttiä tunnilta

˗ yövuorolisä 242 senttiä tunnilta

Vuorotyölisä ylityössä

Ylityön ajalta vuorotyötä tekevälle työntekijälle maksetaan sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään.

Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen

Vuorotyössä tulee vuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kolmen viikon pituisin ajanjak- soin muuttua. Paikallisesti voidaan sopia muuttumisajanjaksosta toisin. Työntekijää voidaan kuitenkin hänen kanssaan erikseen sopien myös jatkuvasti pitää samassa vuorossa.

Paikallinen sopiminen vuoro-, ilta- ja yötyölisistä

Vuoro-, ilta- ja yötyölisien ajankohdista voidaan paikallisesti sopia toisin.

Ilta- ja yötyö

Työntekijän säännöllisen työajan sijoittuessa kello 18 ja kello 22 välille työn kuitenkaan ole- matta vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä, katsotaan sanotulle aikavälille sijoittuva työ iltatyöksi ja maksetaan sanotun aikavälin työtunneilta iltavuorolisän suuruista lisää. Samoin edellytyksin katsotaan kello 22 ja kello 6 välisenä aikana tehtävä työ yötyöksi ja maksetaan tämän aikavälin työtunneilta yövuorolisän suuruista lisää.

Keskeytymättömän kolmivuorotyön sekä jatkuvan kaksivuorotyön lisä

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa kaksivuorotyössä työskentelevälle työntekijälle maksetaan kultakin lauantaityövuorokauden aikana tehdyltä säännöllisen työajan tunnilta erillinen lisä. Lisän suuruus on työehtosopimuksen kohdan 4.6 mukaan määräytyviltä tunneilta:

1.2.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien lisä on 136 sent- tiä/tunti.

1.6.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien lisä on 139 sent- tiä/tunti.

1.5.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien lisä on 143 sent- tiä/tunti.

1.5.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien lisä on 146 sent- tiä/tunti.

Erittäin raskas ja erittäin likainen työ

Mikäli erittäin raskaissa ja likaisissa töissä sanottuja olosuhteita ei ole otettu huomioon aika- palkassa eikä urakka- tai tuotantopalkkiohinnoittelussa, sovitaan kyseisistä olosuhteista mak- settavista lisistä paikallisesti. Lisien määrän tulee olla 6 - 10 prosenttia asianomaisen työn ohjetuntipalkasta.

4.7 Palvelusvuosilisä

Työntekijälle maksetaan työsuhteen yhdenjaksoisen keston perusteella määräytyvää palve- lusvuosilisää seuraavasti:

Lisän soveltamisperuste

Lisän soveltamisperuste todetaan vuosittain 30. päivänä marraskuuta, jota perustetta nouda- tetaan aina seuraavaan tarkastusajankohtaan saakka. Työsuhteen yhdenjaksoisuutta tarkas- tellaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä noudattaen.

Palvelusvuosilisän määrä

Palvelusvuosilisän suuruus saadaan kaavasta:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto Lisän määrä

5	–	9	vuotta	Lkk x 1,5 x KTA
10	–	14	vuotta	Lkk x 2,0 x KTA
15	–	19	vuotta	Lkk x 4,0 x KTA
20	–	24	vuotta	Lkk x 6,0 x KTA
25			vuotta	Lkk x 8,0 x KTA

Kaavassa Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien luku- määrä sekä KTA työehtosopimuksen kohdassa 4.11 tarkoitettu keskituntiansio.

Palvelusvuosilisän maksuajankohta

Palvelusvuosilisä maksetaan erillisenä lisänä joulukuun ensimmäisen palkanmaksun yhtey- dessä. Sitä ei oteta huomioon työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaista keskituntiansiota eikä vuosilomapalkkaa laskettaessa.

Palvelusvuosilisän vapaaksi vaihtaminen

Työntekijällä, joka on täyttänyt 58 vuotta ennen palvelusvuosilisän vuosittaista maksuajankoh- taa, on oikeus vaihtaa palvelusvuosilisä vapaaksi 1, 2, tai 3 päivän osalta. Osa-aikaisella työn- tekijällä on oikeus vaihtaa vapaata osa-ajan suhteessa. Vapaaksi vaihtamisesta on ilmoitet- tava työnantajalle lokakuun loppuun mennessä.

Vapaa on pidettävä työnantajan ja työntekijän sopimana ajankohtana ennen seuraavan palve- lusvuosilisän maksuajankohtaa. Vapaan ajalta maksetaan työnantajan pidättämä vapaata vas- taava osuus palvelusvuosilisästä. Mikäli vapaata, tai osaa siitä, ei voida pitää ennen seuraavaa palvelusvuosilisän maksuajankohtaa, maksetaan pitämättä jäänyt palvelusvuosivapaa rahana samassa yhteydessä, kun seuraava palvelusvuosilisä maksetaan.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Maksettavasta palvelusvuosilisästä vähennettävä määrä lasketaan kertomalla marras- kuussa voimassa oleva keskituntiansio vaihdettavan vapaan määrällä.

Esimerkki: Työntekijän palvelusvuosilisän suuruus on 1500 euroa. Keskituntiansio, jolla palvelusvuosilisä on laskettu, on 15 euroa. Työntekijä vaihtaa 3 päivää vapaaksi. Kolmen päivän hinta on 15 euroa x 8 tuntia x 3 päivää = 360 euroa. Yhdelle pidettävälle vapaa- päivälle maksetaan 120 euroa. Palvelusvuosilisänä maksettavaksi jää näin ollen 1140 euroa.

Liitot ovat yhtä mieltä siitä, ettei vapaiden antaminen ja pitäminen saa johtaa ylityön tekemisen tarpeeseen tai tuotannon keskeyttämiseen. Edellä mainitusta johtuen työnantaja voi perua jo sovitun palvelusvuosilisävapaan noudattaen työvuoroluettelon muuttamista koskevia mää- räyksiä, joiden mukaisesti palvelusvuosivapaan perumisesta neuvotellaan ensin pääluotta- musmiehen kanssa ja sen jälkeen työvuoroluettelon muutoksesta ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle mahdollisimman ajoissa, viimeistään kuitenkin muutoksen toteuttamista edeltä- vänä päivänä, mikäli kyseessä ei ole hätätyö tai siihen verrattava työ. Uudesta vapaan ajan- kohdasta tulee sopia tässä yhteydessä.

Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen palvelusvuosivapaan pitämistä, maksetaan pitämä- töntä palvelusvuosivapaata vastaava pidätetty osuus palvelusvuosilisästä työntekijälle rahana työsuhteen päättyessä.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Vuosiloman pituutta laskettaessa pidetään tässä kohdassa tarkoitettuja vapaapäiviä työssäolon veroisina.

Työsuhteen päättyminen ennen palvelusvuosilisän vuosittaista maksua

Palvelusvuosilisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhteen päättyessä ennen lisän vuosittaista maksua todetaan työsuhteen päättymiseen mennessä kertyneiden lomaan oikeut- tavien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä työsuhteen päättymistä edeltävän joulukuun alusta laskettuna. Työntekijälle maksetaan lopputilin yhteydessä jokaiselta näin lasketulta lo- maan oikeuttavalta lomanmääräytymiskuukaudelta 1/12 hänelle palvelusvuosilisänä viimeksi maksetusta summasta.

Esimerkki: Työntekijän työsuhde päättyy 30. päivänä huhtikuuta kaikkien edeltävän joulukuun alusta laskettavien lomanmääräytymiskuukausien ollessa täysiä ja siten lomaan oikeuttavia. Työntekijälle maksetaan 5/12 edeltävän joulukuun ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä maksetusta palvelusvuosilisästä.

4.8 Siirto toiseen työhön

Pääsääntö

Työntekijä on velvollinen suorittamaan työnjohdon hänelle osoittamaa työtä ja työnantajalla on oikeus siirtää työntekijä kulloinkin esiintyvän tarpeen mukaan toiseen työhön. Tällöin työnteki- jälle maksetaan heti siirron alusta lukien uuden työn mukainen palkka.

Poikkeukset tilapäisiä siirtoja koskien Siirto alempipalkkaiseen aikatyöhön

Jos aikapalkalla tai tuotantopalkkiopalkalla työskentelevä työntekijä siirretään tilapäisesti toi- seen alempaan palkkaryhmään kuuluvaan aikapalkkatyöhön, hänelle maksetaan siirron ajalta entinen aikapalkka, kuitenkin enintään kahden työviikon ajalta.

Siirto urakkatyöstä aikatyöhön

Jos normaaliin työsuoritukseen pystyvä jatkuvaa urakkatyötä tekevä työntekijä tilapäisesti siir- retään aikapalkalla tehtävään toiseen työhön, hänelle maksetaan siirron ajalta vähintään hä- nen entisen työnsä palkkaryhmän ohjetuntipalkka 20 prosentilla korotettuna. Sanotun suu- ruista palkkaa maksetaan enintään kahden työviikon ajalta.

Säännönmukaisesti eri töitä tekevä työntekijä

Edellisissä kappaleissa sanottu ei koske säännönmukaisesti eri töitä tekevää työntekijää.

Siirto urakkatyöstä urakkatyöhön

Jos normaaliin työsuoritukseen pystyvä jatkuvaa urakkatyötä tekevä työntekijä siirretään toi- seen urakkatyöhön, jossa hän ei aluksi pysty normaaliin urakkasuoritukseen, hänelle makse- taan kahden työviikon ajalta vähintään hänen uuden työnsä palkkaryhmän mukainen työkoh- tainen tuntipalkka 20 prosentilla korotettuna. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia siitä, että työnte- kijälle maksetaan uuden työn vaatima kohtuullinen harjaantumisaika huomioon ottaen asteit- taisesti aleneva hyvitys.

Kokeiluluontoinen työ tai opetustyö

Suorituspalkkaluontoisessa työssä olevan työntekijän joutuessa itsestään riippumattomasta syystä työnantajan toimeksiannosta tekemään aikapalkalla kokeiluluontoista työtä tai opetus- työtä, maksetaan sanotusta työstä työehtosopimuksen kohdassa 4.11 tarkoitetun keskitunti- ansion suuruinen palkka.

Työnteon keskeytyminen

Jos työntekijän työ keskeytyy tavanomaisesta poikkeavan teknisen tai tuotannollisen häiriön vuoksi eikä työnantaja voi järjestää keskeytyksen ajaksi toista työtä, maksetaan työntekijälle keskeytysajalta työkohtainen tuntipalkka edellyttäen, että työntekijä on ilmoittanut keskeytyk- sestä työjohtajalleen ja että hän on työhön käytettävissä.

Paikallinen sopiminen tehtäväsiirtojen yhteydessä

Palkkauksesta tehtäväsiirtojen yhteydessä voidaan paikallisesti sopia toisinkin, kuin edellä tässä kohdassa on sanottu.

4.9 Palkanmaksu

Suositus palkanmaksusta rahalaitosten välityksellä

Liitot suosittelevat, että työpaikoilla sovitaan rahalaitosten välityksellä tapahtuvasta palkan- maksusta. Työnantaja voi toimittaa palkkalaskelman sähköisesti postitse toimitettavan palkka- laskelman sijaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Ennen siirtymistä sähköiseen palkkalaskelmaan, työnantaja tiedottaa muutoksen ajan- kohdasta ja huolehtii, että työntekijä osaa ja pystyy tulostamaan tarvittaessa palkkalas- kelman. Muussa tapauksessa palkkalaskelma annetaan kirjallisesti.

Palkanmaksun ajankohta

Liitot suosittelevat, että palkat maksetaan kerran kuukaudessa. Ellei paikallisesti toisin sovita, palkat maksetaan sovittuina palkanmaksupäivinä vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Muut- tuvat palkanosat, kuten tuntiperusteiset lisät ja ylityön palkat voidaan maksaa ja palkattomat poissaolot voidaan käsitellä kerran kuukaudessa. Jos palkanmaksupäivä sattuu sunnuntai- tai juhlapäiväksi, palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä.

Mikäli työpaikalla siirrytään kuukausipalkkaan kohdan 4.10 mukaisesti, voidaan palkka mak- saa kerran kuukaudessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Muuttuvilla tuntiperusteisilla palkanosilla tarkoitetaan erikseen laskettavia tuntiperustei- siä lisiä, esim. vuorolisiä, erityisolosuhdelisiä, lisä- ja ylityön perus- ja korotusosia, sun- nuntaityökorotusta sekä viikkolepokorvauksia.

Palkan laskemista varten voidaan jättää 6 työpäivän palkka sisään, ellei muuta sovita.

Lopputili

Mikäli paikallisesti ei toisin sovita, myös lopputili maksetaan yrityksen normaalina palkanmak- supäivänä.

4.10 Kuukausipalkka

Tuntipalkan muuttaminen kuukausipalkaksi

Työntekijän aikatuntipalkkaa kuukausipalkaksi muutettaessa käytetään kertoimena lukua 170. Näin laskettua kuukausipalkkaa korotetaan erillisesti korvattavien arkipyhien vaikutukseksi katsottavalla 4,4 prosentilla. Kuukausipalkkaisen henkilökohtainen tuntipalkka saadaan jaka- malla kuukausipalkka luvulla 170.

Kuukausipalkan osittaminen

Jos työntekijällä ei ole oikeutta saada palkkaansa koko palkanmaksukaudelta, lasketaan hä- nelle työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisella säännöllisellä työajalla tehdyltä työajalta mak- settava palkka siten, että palkanmaksukauden palkka jaetaan tähän ajanjaksoon sisältyvien työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisten työtuntien lukumäärällä ja saatu tuntipalkka kerro- taan niiden tuntien lukumäärällä, joilta hänellä on oikeus saada palkkaa.

Keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä jakajana olevaan säännöllisen työ- tuntien lukumäärään sisällytetään työajan lyhennysvapaat.

4.11 Keskituntiansio

Käyttötilanteet

Keskituntiansiota käytetään laskentatekijänä palkan ja korvausten maksamisessa työehtoso- pimuksessa erikseen määrätyissä tilanteissa.

Koska erilliset lisät on jäljempänä määrätyin tavoin otettu huomioon keskituntiansion lasken- nassa, niitä ei keskituntiansiota käytettäessä sen lisäksi enää makseta.

Laskenta

Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosineljänneksen työajalta palkkaustavasta riippumatta saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen jaetaan kyseisen vuosineljänneksen tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä. Keskituntiansiolaskelmaan ei sisälly- tetä ylityö- eikä sunnuntaityölisiä, kuten ei myöskään viikkolepokorvauksia, palvelusvuosilisää eikä työajan tasaamisesta maksettavia korvauksia.

Uuden työntekijän keskituntiansio lasketaan käyttäen laskentajaksona vuosineljänneksen ase- mesta sellaista lähinnä edeltävää tilikautta, jolta keskituntiansio voidaan luotettavasti laskea. Samoin menetellään työntekijän oltua vuosineljänneksen aikana työssä vähemmän kuin 160 tuntia.

Käyttöajanjaksot

Edellä kolmannen kappaleen mukaisesti laskettua keskituntiansiota käytetään seuraavasti:

˗ Helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuosineljänneksen keskituntian- siota

˗ Touko-, kesä- ja heinäkuun aikana I vuosineljänneksen keskituntiansiota

˗ Elo-, syys- ja lokakuun aikana II vuosineljänneksen keskituntiansiota

˗ Marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntiansiota

Tilikauden jakautuessa kahdelle yllä mainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljännek- selle tilikausi luetaan kuuluvaksi suuremman määrän säännöllisiä työtunteja sisältävään jak- soon.

Paikallinen sopiminen laskentatavasta sekä käyttöjaksoista

Keskituntiansion laskentatavasta ja sen käyttöjaksoista voidaan paikallisesti sopien poiketa siitä, mitä edellä tässä kohdassa on sanottu.

5 LUKU ERINÄISET KORVAUKSET

5.1 Matkakustannusten korvaaminen

Matkojen suorittaminen

Työtehtävien edellyttämät matkat suoritetaan tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei mat- kaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän, kuin tehtävien hoitaminen välttä- mättä vaatii.

Matkan alkaminen ja päättyminen

Matka katsotaan alkaneeksi silloin, kun työntekijä lähtee välittömästi komennuspaikkakunnalle suuntautuvalle matkalle työpaikalta tai asunnostaan ja päättyneeksi silloin, kun hän palaa työ- paikalleen. Mikäli työntekijä ei voi palata työpaikalleen säännöllisen työajan kuluessa, katso- taan matka päättyneeksi silloin, kun hän palaa asuntoonsa.

Komennuspaikkakunta

Komennuspaikkakunnalla tarkoitetaan muuta työskentelypaikkakuntaa kuin työpaikan sijainti- paikkakuntaa tai työntekijän kotipaikkakuntaa.

Matkustamisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen Matkaliput

Työnantaja korvaa kaikki komennuspaikkakunnalle ja sieltä takaisin tai edelleen toiselle ko- mennuspaikkakunnalle tapahtuvasta matkustamisesta aiheutuvat tarpeelliset matkakustan- nukset. Tällaisiksi luetaan II-luokan määräiset matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä yöllä matkustettaessa edellä mainitun luokan määräiset makuupaikkalippujen hinnat.

Oman auton käyttö

Työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä sekä mahdollisesta muiden henkilöiden ynnä tavaran kuljettamisesta sovitaan ennen matkan alkamista. Milloin näin on sovittu, työntekijälle maksettava korvaus on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

Matka-ajan korvaus

Työntekijälle maksetaan matka-ajan korvausta enintään 16 matkatunnilta työvuorokaudessa. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisenä työvuorokautena säännöllisen työajan tuntimää- rän rajoissa tehdyt työtunnit. Menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastaavalta määrältä matka- tunteja maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus. Lauantaina, sunnuntaina tai muuna vapaapäivänä tapahtuvasta matkustamisesta maksetaan enintään kahdeksalta (8) matkatun- nilta keskituntiansion mukainen korvaus. Muilta matkatunneilta, kuitenkin enintään kahdek- salta (8) tunnilta, maksetaan työkohtaisen tuntipalkan suuruinen korvaus.

Jos työntekijälle on järjestetty makuu- tai hyttipaikka, matka-ajan korvausta ei makseta kello 21 ja kello 7 väliseltä ajalta.

Päivärahat

Kotimaan matkoilta maksetaan päivärahaa kulloinkin voimassa olevan verohallituksen päätök- sen mukaisesti. (Katso ▇▇▇.▇▇▇▇.▇▇).

Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyvän ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivära- han kysymyksessä ollen kahta sekä osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. Määräystä sovellettaessa ilmainen ruoka voi olla muunkin kuin työnantajan järjestämä.

Majoittumiskustannusten korvaaminen

Mikäli työntekijälle ei ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnantaja korvaa työkomen- nuksen aikaiset majoittumiskustannukset hyväksymänsä selvityksen mukaisesti.

Yömatkaraha

Verohallituksen verovapaaksi vahvistaman suuruinen yömatkaraha maksetaan sellaiselta päi- värahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoi- tusta tai hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa.

Yömatkarahaa ei kuitenkaan makseta, milloin työntekijä on perusteettomasti jättänyt käyttä- mättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoittaman majoittumismahdollisuuden.

Ateriakorvaus

Työn suorituspaikan sijaitessa yli viiden (5) kilometrin päässä työntekijän vakinaisesta työpai- kasta ja asunnosta työntekijälle maksetaan

˗ Ylimääräiset matkakustannukset

˗ Ateriakorvauksena ¼ kotimaan päivärahasta, mikäli työntekijällä ei ole mahdollisuutta ruo- kailla vakinaisella työpaikalla tai kotonaan ja työpaikalla ei anneta ilmaista ruokaa

Mikäli toisin ei ole sovittu, tapauksissa, joissa työntekijän edellä tarkoitettu työ matkoineen on kestänyt vähintään 12 tuntia ja työntekijä sen vuoksi voi palata kotiinsa vasta myöhään illalla, korvataan syntyvät kustannukset toisella ateriakorvauksella. Mainittuihin tunteihin lasketaan mukaan myös välittömästi ennen matkaa saman työvuorokauden aikana tehdyt työtunnit.

Ateriakorvausta koskevaa määräystä ei sovelleta tapauksiin, joissa työntekijä joutuu liikku- maan saman yrityksen eri paikkakunnilla tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevilla työpaikoilla ruokailumahdollisuuksien ja –olosuhteiden ollessa näillä työpaikoilla vastaavia.

˗ Matkaan käytetyn ajan korvaamisesta osapuolet sopivat keskenään.

Erityismääräyksiä

Korvaus ruoasta rahana pyhä- ja juhlapäivinä

Työskennellessään vieraalla paikkakunnalla, jossa hänelle kustannetaan vapaa ylöspito, työn- tekijä on pyhä- ja juhlapäivinä halutessaan oikeutettu saamaan korvauksen ruoasta rahana.

Kotimatkat

Työkomennuksen kestettyä kotimaassa vieraalla paikkakunnalla ennen juhannus- tai joulupäi- vää yhdenjaksoisesti vähintään kuusi viikkoa työntekijä on oikeutettu mainituiksi juhlapyhiksi matkustamaan kotiinsa, mikäli työn teknillinen laatu tai muut pakottavat syyt eivät sitä estä. Tällöin työnantaja maksaa hänelle edellä tässä kohdassa sanotun mukaisesti matkan kotipaik- kakunnalle ja sieltä takaisin työpaikalle sekä matkustamisen ajalta kulloinkin kysymykseen tu- levan kotimaan päivärahan. Kotimatkan johdosta mahdollisesti menetettyä työaikaa ei sen si- jaan korvata.

Rajoitus kohdan soveltamista koskien

Mikäli työtä komennuspaikkakunnalla suorittaa paikkakuntalainen tai muu työntekijä, joka on siellä työhön otettu, ei hän ole oikeutettu tässä kohdassa tarkoitettuihin etuihin.

Työ ulkomailla

Työtehtävien edellyttämän ulkomaanmatkan osalta maksetaan ulkomaanpäivärahaa kulloinkin voimassa olevan verohallituksen päätöksen mukaisesti. (Katso ▇▇▇.▇▇▇▇.▇▇).

5.2 Muita korvauksia

Asevelvollisuuskutsunta

Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsuntapäivän korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaavan määrän. Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jona kutsuntatoimitus pide- tään.

Mikäli työntekijä kutsuntapäivänä on myös työssä, maksetaan hänelle edellisessä kappa- leessa mainitun korvauksen lisäksi palkka työssäoloajalta.

Reservin harjoitukset

Työnantaja maksaa reservin harjoitukseen osallistuvalle työntekijälle harjoituksen ajalta palk- kaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

Hautaus- ja hääpäivät

Työntekijällä on oikeus palkalliseen vapaaseen omana hääpäivänään ja läheisen omaisensa hautauspäivänä. Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, samassa taloudessa asuvaa avopuolisoa, lapsia, ottolapsia, vanhempia, isovanhempia, veljiä, sisaria sekä ▇▇▇▇- puolison vanhempia.

Merkkipäivät

Työntekijällä, jonka työsuhde on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään kolme (3) kuukautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä merkkipäivän sattuessa hänen työvuoroluettelonsa mukaiseksi työpäiväkseen. Vapaa- päivän siirtämisestä toiseen ajankohtaan voidaan sopia siten, että se annetaan 2 kuukauden sisällä.

Vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan kokoukset

Työnantaja maksaa valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilauta- kunnan tai –toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle tällaisen lautakunnan tai toimikunnan kokouksesta aiheutuvan säännöllisen työajan ansionmenetyksen.

Korvausten laskentaperuste

Tässä kohdassa mainitut korvaukset maksetaan käyttäen laskentaperusteena työehtosopi- muksen kohdassa 4.11 tarkoitettua keskituntiansiota.

5.3 Arkipyhäkorvaus

Korvattavat arkipyhät

Työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksena kahdeksan (8) tunnin palkka työehtosopimuk- sen kohdan 4.11 keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen:

˗ Uudenvuodenpäivältä

˗ Muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvalta loppiaiselta

˗ Pitkäperjantailta

˗ ▇▇▇▇▇▇▇▇ pääsiäispäivältä

˗ Vapunpäivältä

˗ Helatorstailta

˗ Juhannusaatolta

˗ Jouluaatolta sekä

˗ Ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä

Pöytäkirjamerkintä:

Arkipyhän ajankohtaa ja siitä maksettavia korvauksia voidaan siirtää paikallisesti sopien.

Esimerkki:

Paikallisesti voidaan sopia esimerkiksi helatorstain siirtämisestä perjantaille, jolloin tors- taina maksetaan normaali palkka ja perjantai on palkallinen vapaa. Jos perjantaina teh- täisiin työtä, maksettaisiin normaalin palkan lisäksi sunnuntaityökorotus sekä mahdolli- nen ylityökorotus.

Arkipyhäkorvauksen maksamisen yleiset edellytykset

Edellytyksenä arkipyhäkorvauksen maksamiselle on, että työntekijän työsuhde on yhdenjak- soisesti kestänyt vähintään kolme (3) kuukautta ennen kyseistä arkipyhää. Lisäksi edellyte- tään, että työntekijä on ollut työvuoroluettelon mukaisesti työssä viimeisenä arkipyhää edeltä- neenä ja sitä lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaoloon on ollut työnantajan lupa tai se on johtunut muusta hyväksyttävästä syystä.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos työvuoroluettelon mukaisen työajan noudattamista koskevat edellytyssäännöt ai- heuttaisivat arkipyhäkorvauksen menetyksen useilta peräkkäisiltä arkipyhiltä, menetys koskee kuitenkin vain yhtä mainituista arkipyhistä.

Arkipyhän osuminen tietyn poissaolon ajalle

Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän kohdan tarkoittamalle työntekijälle myös arkipyhiltä, jotka sattuvat

˗ Vuosiloman ajaksi

˗ Enintään kolme (3) kuukautta arkipyhää ennen kestäneen sairauden ajaksi

˗ Työehtosopimuksen kohdassa 6.4 tarkoitetun lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon ajaksi

˗ Lakisääteisen raskaus- tai vanhempainvapaan ajaksi

˗ Taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan enintään kaksi (2) viikkoa arkipyhää en- nen kestäneen lomautuksen ajaksi.

˗ Työntekijän vapaapäiväksi riippumatta siitä, onko työntekijä sanottuna päivänä ollut työssä. Jos poissaolo työvuoroluettelon mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhänä on johtunut muusta kuin hyväksyttävästä syystä, ei arkipyhäkorvausta kuitenkaan makseta.

Itsenäisyyspäivä

Jos työntekijä ei lain perusteella ole oikeutettu itsenäisyyspäivän palkkaan (Laki itsenäisyys- päivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä; 26.11.1937/388), maksetaan itsenäi- syyspäivältä arkipyhäkorvaus tässä kohdassa määrätyin edellytyksin.

Viikko- tai kuukausipalkkaiset työntekijät

Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkkaiselle työntekijälle.

6 LUKU SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

6.1 Vuosiloma, lomaraha

Vuosiloman ja vuosilomapalkan määräytyminen

Työntekijä saa voimassa olevan lain mukaisen vuosiloman. Vuosilomapalkka sekä lomakor- vaus määräytyvät liittojen välisen lomapalkkasopimuksen mukaisesti.

Vuosiloman sijoittaminen irtisanomisajalle

Työnantajan irtisanoessa työntekijän muilla kuin työsopimuslain 7 luvun 3–4 §:n mukaisilla ir- tisanomisperusteilla työnantaja voi määrätä työntekijän pitämään ansaitut lomat irtisanomisai- kana lomakaudesta riippumatta. Pidetyn vuosiloman ajalta maksetaan vuosilomapalkka ja lo- maraha kohdan 6.1 mukaisesti.

Työkyvyttömyydestä ilmoittaminen ja vuosiloman siirtäminen

Jos työkyvyttömyys sijoittuu työntekijän vuosiloman ajalle, hyväksyttävällä tavalla tehty ilmoi- tus työkyvyttömyydestä ja työnantajalle toimitettu lääkärintodistus työkyvyttömyydestä katso- taan ilman erillistä mainintaa myös vuosilomalain 25 §:n mukaiseksi vuosiloman siirtoa koske- vaksi pyynnöksi.

Lomaraha Lomarahan määrä

Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen vuosilomapalkastaan.

Lomarahan maksamisen edellytykset

Saadakseen lomarahan työntekijän tulee aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajan- kohtana ja palata työhön välittömästi vuosiloman päätyttyä.

▇▇▇▇▇▇▇▇ maksetaan kuitenkin, mikäli työntekijä työsuhteen kestäessä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuk- sella tai estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7 §:ssä mainitun syyn takia.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellistä kappaletta sovellettaessa työstä poissaolon hoitovapaan vuoksi katsotaan ta- pahtuvan työnantajan suostumuksella. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä täl- löin kuitenkin on, että työntekijä palaa työhön työsopimuslain 4 luvun 3 a §:ssä tarkoite- tun hoitovapaan ajankohtaa koskevan alkuperäisen tai perustellusta syystä muutetun ilmoituksen mukaisesti.

Lomarahan maksamisen ajankohta

Lomaraha voidaan maksaa kiinteinä yrityksessä noudatettavina lomarahan maksupäivinä. Ellei paikallisesti päästä sopimukseen kiinteistä lomarahan maksupäivistä, talviloman osalta lomaraha maksetaan 15.2. mennessä ja kesäloman osalta 15.6. mennessä.

Pöytäkirjamerkintä:

Lomarahan maksurytmi tulee voimaan 31.3.2022 päättyvän lomanmääräytymisvuoden vuosilomista.

Työnantaja voi maksaa lomarahan myös seuraavalla tavalla: lomarahasta puolet (1/2) makse- taan ennakkona vuosilomapalkan yhteydessä. Vastaavasti lomarahan jälkimmäinen osa mak- setaan lomalta paluuta seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Paikallisesti voidaan myös sopia lomarahan maksamisesta useammassa erässä kuitenkin niin, että ▇▇▇▇▇▇▇▇ on kokonaisuudessaan maksettu seuraavan lomanmääräytymisvuoden al- kuun mennessä. Jos puheena olevassa tapauksessa työntekijän työsuhde päättyy ennen lo- marahan tultua kokonaisuudessaan maksetuksi, suoritetaan siitä vielä saamatta oleva osa työsuhteen päättyessä edellyttäen, että työntekijällä muutoin tämän työehtosopimuksen mu- kaan on oikeus lomarahaan.

Lomaraha työsuhteen päättyessä

Mikäli työnantaja muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä on irtisanonut työntekijän työso- pimuksen päättymään lomakauden aikana, työntekijä ei tämän vuoksi menetä oikeuttaan lo- marahaan. Vastaavasti samaa sääntöä noudatetaan myös silloin, kun työsuhde lomakautena päättyy kesken vuosiloman ja työntekijä on sanotusta syystä estynyt palaamasta vuosilomal- taan työhön.

Yllä mainituissa tilanteissa lomaraha maksetaan edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuo- den lomakorvauksesta, mutta ei kuluvan, kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakor- vauksesta.

▇▇▇▇▇▇▇▇▇ maksaminen eläkkeelle siirtymisen yhteydessä

Vanhuus– tai työkyvyttömyyseläkkeelle, varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai yksilölliselle var- haiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosilomapalkasta ja mahdol- lisesta lomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu. Täten eläkkeelle siirtyvälle työnteki- jälle maksetaan lomaraha myös mahdollisesta kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lo- makorvauksesta.

Asevelvollisuus

Työntekijän lähtiessä suorittamaan asevelvollisuuttaan ennen hänelle muutoin työehtosopi- muksen mukaan kuuluvan lomarahan maksamista, hänellä on oikeus saada lomaraha asevel- vollisuuden suorittamisen jälkeen edellyttäen, että hän palvelusajan päätyttyä palaa asianmu- kaisesti työhön.

Työhön palattaessa maksettavan lomarahan määrä lasketaan siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen lähtiessään suorittamaan asevelvollisuuttaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaraha työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä.

▇▇▇▇▇▇▇▇ määräytyy palvelukseen astuttaessa voimassa olleen työehtosopimuksen mukaan.

Jaettu vuosiloma

Mikäli vuosiloma on jaettu, maksetaan kunkin lomanosan päätyttyä sitä vastaava osa lomara- hasta edellä sanottuja määräyksiä noudattaen.

▇▇▇▇▇▇▇▇▇ vaihtaminen vapaaseen

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan tai sen osan vaihtamisesta vastaavaan pal- kalliseen vapaaseen.

6.2 Sairausajan palkka

Sairausajan palkan maksamisen ajallinen kesto

Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sai- rauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä ja jonka työsuhde ennen työkyvyttö- myyden alkua on yhdenjaksoisesti jatkunut yhden (1) kuukauden, sairausajan palkkana täy- den palkan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, jäljempänä määriteltyjen ajanjaksojen työpäiviltä.

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto ennen työkyvyttömyyden alkua Ajanjakso Vähintään yksi (1) kuukausi, mutta alle kolme (3) vuotta 28 päivää Kolme (3) vuotta, mutta alle viisi (5) vuotta 35 päivää

Viisi (5) vuotta, mutta alle kymmenen (10) vuotta 42 päivää

Kymmenen (10) vuotta tai kauemmin 56 päivää

Alle yhden kuukauden kestäneet työsuhteet

Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen, kuin työntekijän työ- suhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 prosenttia työntekijän henkilökohtaisesta aikapalkasta enintään työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeiset yhdeksän (9) arkipäivää käsittävän ajanjakson työvuoroluettelon mukaisilta työpäi- viltä. Muilta osin (esimerkiksi karenssipäivä) noudatetaan tämän kohdan määräyksiä. Jos työn- tekijälle sairausvakuutuslain mukaan kuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisemmin, palkalli- nen aika lyhenee vastaavasti.

Työkyvyttömyyden johtuessa työpaikalla todistettavasti sattuneesta työtapaturmasta sairaus- ajan palkka maksetaan täysimääräisenä 28 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä myös työ- suhteen kestettyä alle yhden (1) kuukauden.

Sairastuminen kesken työpäivän

Työntekijän sairastuessa kesken työpäivänsä hänelle maksetaan palkka sairastumispäivän säännöllisen työajan loppuun ja seuraavaa työpäivää (jos työntekijä olisi työssä) pidetään ka- renssipäivänä.

Saman sairauden uusiutuminen

Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päivän kuluessa siitä päi- västä, jolloin viimeksi maksettiin sairausajan palkkaa tai sairauspäivärahaa, käsitellään ta- pausta yhtenä sairautena. Jotta saman sairauden uusiutumista voidaan pitää uutena sairau- tena, tulee työntekijän työskennellä työvuoroluettelon mukaisesti 30 kalenteripäivän ajanjak- solla. Tähän ajanjaksoon ei lasketa vuosilomapäiviä.

Sairausajan palkan maksamista jatketaan tämän kohdan mukaisesti, kuitenkin enintään edellä toisessa kappaleessa tarkoitetun ajanjakson päättymiseen saakka. Saman sairauden uusiutu- essa korvausajanjakso voi koostua myös useammasta työkyvyttömyysjaksosta; sairausajan palkkaa maksetaan siinäkin tapauksessa enintään edellä mainitun ajanjakson päättymiseen saakka. Ratkaisu sen seikan suhteen, onko kyseessä sama vaiko eri sairaus, tapahtuu epä- selvissä tapauksissa sairausvakuutuslain tulkintoja noudattaen.

Saman sairauden uusiutuessa ei uuteen työkyvyttömyysjaksoon enää liitetä karenssipäivää. Myös ensimmäisen työkyvyttömyysjakson mahdollinen karenssipäivä poistuu siinä tapauk- sessa, että työkyvyttömyysjaksot yhteen laskettuina ovat ensimmäisen sairastumispäivän jäl- keen jatkuneet vähintään kuusi (6) arkipäivää.

Karenssipäivän poistuminen

Sairausajan palkka maksetaan myös karenssipäivältä seuraavissa tapauksissa:

˗ Työntekijän työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähin- tään vuoden

˗ Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuessa sairastumispäivän jälkeen vähintään kuusi (6) arkipäivää

˗ Työkyvyttömyyden aiheuduttua työpaikalla todistettavasti sattuneesta työtapaturmasta

˗ Saman sairauden uusiutuessa siten, kuin edellä tässä kohdassa on sanottu Sairausajan palkan maksamista koskevat menettelytapaohjeet Työkyvyttömyyden toteaminen

Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella. Edellisen virkkeen mukaisesti taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen perusteet taannehtivuudelle.

Epidemiatilanteet: työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan todistus

Työntekijöiden sairastumiset voivat epidemioiden aikana olla siinä määrin lukuisia, että lääkä- riin pääsy vaikeutuu. Sama tilanne voi syntyä tilapäisesti myös silloin, kun lääkärin palveluksia asian hoitamiseksi ei riittävässä määrin ole saatavissa. Tällaisissa tapauksissa sairaus voi- daan katsoa todistetuksi, kun työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja tutkimuksensa perusteella ilmoittaa havaitsemansa oireet ja mahdollisen sairasloman tarpeen enintään kolmeen vuoro- kauteen saakka kerrallaan edellyttäen, että kertautuvan todistuksen antaja on sama työter- veyshoitaja tai terveydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisen lääkä- rinhoidon tarpeeseen. Lisäksi työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan on ennen sairausloma- todistuksen antamista täytynyt yhdessä lääkärin kanssa todeta edellä tarkoitettujen tilanteiden olemassaolo.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Jos työnantaja ei hyväksy työntekijän esittämää lääkärintodistusta, työnantajalla on oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodis- tuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Työnantajan nimeämällä lääkärillä tarkoitetaan ensisijaisesti erikoislääkäriä, mutta yksittäista- pauksissa olosuhteista johtuen kyseeseen voi tulla myös muu lääkäri.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuksen kohtaan 8.2 kirjatun neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Yrityksen työterveyspalvelujen käytön ensisijaisuus

Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin antamalla todistuksella, ellei työntekijä esitä perusteltua syytä muun lääkärin käyttöön. Tällaisia syitä voivat olla esi- merkiksi pitkä matka työterveyslääkärin vastaanotolle, työterveysaseman aukioloajat tai äkilli- nen pikaista hoitoa vaativa sairaus.

Sairastumisesta tehtävä ilmoitus

Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan osoit- tamalle muulle henkilölle, mikäli mahdollista jo ennen työvuoron alkua. Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alkaessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja miten työt poissaolo huomioon ottaen sinä päivänä järjestetään.

Työkyvyttömyydestä ilmoittamiseen liittyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työnteki- jöiden tietoon.

Jos välittömän ilmoituksen tekeminen tahallisesti laiminlyödään työnantajan sairausajan pal- kanmaksuvelvollisuus alkaa aikaisintaan sinä päivänä, jona ilmoitus on tehty.

Sairausajan palkan epääminen

Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut sairauden tai tapaturman tahal- lisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

Sairausajan palkkaetujen väärinkäyttö

Jos sairausajan palkkaetuja tahallisesti käytetään väärin, sairausajan palkkaa ei makseta. Ta- hallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuksen päättämiseen.

Ohjaus määräysten oikeaan soveltamiseen

Työnantajan ja luottamusmiesten yhteisenä pyrkimyksenä tulee olla työntekijöiden ohjaaminen työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikeaan soveltamiseen. Li- säksi luottamusmiesten on omalta osaltaan pyrittävä ehkäisemään väärinkäytöksiä.

Uusille työntekijöille asiaa koskeva ohjeistus on suositeltavaa antaa heti perehdyttämisen yh- teydessä.

Vapaa-ajan harrastusten aiheuttamat vammat

Erilaiset esimerkiksi urheilusta johtuvat – etenkin vaikeamman asteiset vammat - aiheuttavat toistuessaan työnantajalle lisääntyviä sairausajan palkkakustannuksia sekä vaikeuttavat työn- tekijän työhön sijoittamista.

Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota kyseisten ongelmien ennalta ehkäisemiseen ja vähentämiseen.

Sairaudesta johtuvien poissaolojen vähentäminen ja ennalta ehkäisy

Työnantajan ja työntekijöiden yhteisen edun mukaista on sairaudesta johtuvien poissaolojen määrän saaminen mahdollisimman alhaiseksi. Päämäärän saavuttamiseksi suositeltavaa on, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan puheena olevien poissaolojen kehi- tystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden vähentämiseksi. Erityisesti liitot kiinnittävät huomiota sairaudesta johtuvien poissaolojen ennalta ehkäisyyn.

Paikallisesti sopien sairausajan palkan maksaminen voidaan järjestää sitä varten perustetun erityisen kassan välityksellä hoidettavaksi.

Raskausvapaan palkka

Oikeus raskausvapaan palkkaan on työntekijällä (synnyttävä vanhempi), jolla on oikeus sai- rausvakuutuslain mukaiseen raskausrahaan, ja jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua aikaa.

Kyseiselle työntekijälle maksetaan raskausvapaan ajalta palkan ja raskausrahan erotus työso- pimuslain 4 luvun 1 §:n perusteella tulevan raskausvapaan alkamispäivästä lukien. Raskaus- vapaan ajalta maksetaan palkkaa 35 kalenteripäivän pituiseen ajanjaksoon sisältyviltä työpäi- viltä.

Vanhempainvapaan palkka

Oikeus vanhempainvapaan palkkaan on työntekijällä, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1-3 momentin (14.1.2022/28) mukaiseen vanhempainrahaan, ja jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua aikaa tai adoptiovanhemman osalta vähintään kuusi kuukautta ennen adoptiolapsen hoitoon ottamista. Kyseiselle työntekijälle maksetaan vanhempainvapaan ajalta säännöllisen työajan palkan ja vanhempainrahan erotus työsopimuslain 4 luvun 1 §:n perusteella tulevan vanhempainvapaan ensimmäisen jakson al- kamispäivästä lukien. Vanhempainvapaan ajalta maksetaan palkkaa 6 arkipäivän pituiseen ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä.

Pöytäkirjamerkintä:

Erotuspalkan maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä raskaus- ja vanhempainra- han suuruudesta.

Lapsella voi olla yksi tai kaksi juridista vanhempaa. Oikeutta palkalliseen vanhempain- vapaaseen ei ole työntekijällä, jolle on sairausvakuutuslain 9 luvun 7 §:n mukaisesti luo- vutettu vanhempainrahapäiviä.

Vähennykset sairausajan palkasta. Työnantajan palautusoikeus.

Sairauden tai raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta maksettavasta palkasta vähennetään, mitä työntekijä lain tai työsuhteeseen liittyvän tai muutoin työnantajan kanssa tehdyn sopimuk- sen nojalla saa saman työkyvyttömyyden tai synnytyksen perusteella samalta ajanjaksolta päivä-, raskaus- tai vanhempainrahaa tai siihen verrattavaa muuta korvausta, kuten esimer- kiksi työ- tai tapaturmaeläkettä. Vähennysoikeutta ei kuitenkaan ole siltä osin, kuin korvausta maksetaan työntekijän itse kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen pe- rusteella.

Työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle tulevan edellisessä kappaleessa tarkoitetun päivä-, raskaus- tai vanhempainrahan tai siihen verrattavan korvauk- sen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan, raskausvapaan tai vanhempainvapaan palkkaa, ei kuitenkaan enem- pää kuin maksamansa määrän.

Jos päivä-, raskaus- tai vanhempainrahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä it- sestään johtuvista syistä makseta tai se maksetaan vähäisempänä, kuin mihin työntekijällä lain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää sairausajan tai raskaus- ja vanhempainvapaan palkasta työntekijän laiminlyönnin johdosta suorittamatta jäänyt päiväraha tai sen osa.

Työnantajan maksamien korvausten laskentaperuste

Sairausajan sekä raskaus- ja vanhempainvapaan palkka maksetaan työvuorojärjestelmän mu- kaisilta säännöllisen työajan tunneilta työehtosopimuksen kohdassa 4.11 tarkoitettua keskitun- tiansiota laskentaperusteena käyttäen.

Muu järjestely paikallisesti sopien

Paikallisesti sopien sairausajan palkan maksaminen voidaan järjestää sitä varten perustetun erityisen kassan välityksellä hoidettavaksi.

6.3 Lääkärintarkastukset

Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen hyvän työterveyshuoltokäytännön periaat- teita, työterveyshuollon sisältöä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutusta koske- van valtioneuvoston asetuksen (708/2013) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunni- telmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993) ja säteilylaissa (859/2018) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudate- taan lisäksi niissä tartuntatautilain (1227/2016) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkas- tus vaaditaan.

Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauk- sen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena yli- määräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista tarveharkintaisen päi- värahan määrää.

Muut lääkärintarkastukset

Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:

Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia A -E)

Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä no- peasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hy- väksymä selvitys (esimerkiksi lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyy- täessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odotuksineen ja kohtuullisine matka-aikoi- neen kesti.

Muissa kuin edellisessä kappaleessa tarkoitetuissa sairastumis- tai tapaturmatapauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esimerkiksi normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työn- tekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.

Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei yli- voimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mah- dollista.

Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionme- netyksestä lääkärintarkastuksia koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta. Korvausta ei makseta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.

▇▇▇▇▇▇▇ sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionme- netystä korvata.

Erityisedellytykset

Ansionmenetys korvataan eri tapauksissa seuraavasti:

A. Uusi tai uusiutuva sairaus

Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.

Lääkärin toimenpiteestä johtuneen enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.

▇▇▇▇▇▇▇ työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

B. Aikaisemmin todettu sairaus

Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on asianomaisen erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi. Sairau- den olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintar- kastukseen.

Hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen asianomaisen erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen - esimerkiksi silmälasien - hankkimiseksi.

Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuk- sen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

C. Laboratorio- ja röntgentutkimukset

Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkas- tusta. Erillisen laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä edellä mainittuun laboratorio- tai röntgentut- kimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodis- tuksella.

D. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Sairausvakuutuslain mukaisen raskausrahan saamisen edellytyksenä olevien synnytystä edel- tävien lääketieteellisten tutkimusten ajalta, jos tutkimuksia ei voida suorittaa työajan ulkopuo- lella.

E. Äkillinen hammassairaus

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyy- den, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimen- piteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

F. Valtioneuvoston asetuksen mukaiset syöpäseulonnat Korvausten maksuperuste

Tässä kohdassa tarkoitettu ansionmenetys määräytyy työehtosopimuksen sairausajan palkan laskenta- ja yhteensovitussääntöjen mukaan. Lakisääteisten lääkärintarkastusten yhteydessä mainitun päivärahan osalta sovelletaan työehtosopimuksen matkakustannusten korvausta koskevia määräyksiä.

6.4 Lapsen sairastuminen

Korvauksen maksamisen yleiset edellytykset

Alle 10-vuotiaan oman tai muun kodissa pysyvästi asuvan lapsen äkillisesti sairastuessa mak- setaan äidille tai isälle tai lasta huoltavalle henkilölle, joka asuu vakituisesti yhteisessä talou- dessa äidin tai isän kanssa, työehtosopimuksen kohdan 6.2 sairausajan palkkaa koskevan säännöksen sisältämiä periaatteita noudattaen korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoi- tamiseksi välttämättömästä lyhyestä, tilapäisestä poissaolosta. Korvauksen maksamisen edel- lytyksenä on, että korvaukseen oikeutetut ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työ- ehtosopimuksen kohdan 6.2 sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan sekä yksinhuoltajuuteen että yhteishuoltajuuteen.

Poissaolo on sallittu myös puolison ollessa estynyt järjestämästä hoitoa tai hoitamasta äkilli- sesti sairastunutta lasta sen johdosta, että hän on sairaalahoidossa kodin ulkopuolella tai hä- nellä on toisella paikkakunnalla tapahtuvaan päätoimiseen opiskeluun kuuluva pakollinen läs- näolo oppitunneilla tai puoliso osallistuu tenttiin. Työntekijän on annettava luotettava selvitys esteellisyydestä esimerkiksi sairaalan tai oppilaitoksen todistuksella.

Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain yhdelle korvaukseen oikeutetuista.

Pöytäkirjamerkintä:

Hoidon järjestämisen tai hoitamisen kestäessä yksi, kaksi, kolme tai neljä päivää pois- saoloa pidetään työehtosopimuksessa tarkoitettuna poissaolona. Korvauksen maksami- sen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta anne- taan sama selvitys, kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käy- tännön mukaan vaaditaan äidin tai isän omasta sairaudesta.

Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös henkilö, joka il- man erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.

Vaikeasti sairaan lapsen hoito

Työntekijällä, jonka lapsella on sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvos- ton asetuksen (1335 / 30.12.2004) 4 §:n mukainen vaikea sairaus tai vamma, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen taikka sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

6.5 Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja kustantaa työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on kes- kusjärjestöjen välillä sovittu.

6.6 Työturvallisuus

Yleissääntö

Tapaturmien ja ammattitautien välttämiseksi ryhdytään työntekijöiden turvallisuutta silmällä pi- täen kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Suojavaatetus ja suojavarusteet

Mikäli asiantuntijalausuntojen, työtapaturma- ja ammattitautitilastojen tai muun vastaavan pe- rusteen nojalla yhteisesti voidaan todeta, että erityisten suojavaatteiden tai varusteiden käy- töllä työssä on työturvallisuus- tai terveysolosuhteita työssä olennaisesti parantava vaikutus, työnantaja hankkii tällaisen suojavaatteen tai varusteen työpaikalle työntekijän käyttöön, vaikka sen antaminen työturvallisuuslain 15 §:n mukaan ei olisi välttämätöntä. Edellä sanottu ei tarkoita tavanomaista työvaatetusta.

Kemialliset aineet

Tuotannolle tärkeitä kemikaaleja käyttöön otettaessa työnantajan on selvitettävä niiden työn- tekijöiden terveydelle mahdollisesti aiheuttamat vaarat sekä huolehdittava tarpeellisista suo- jaustoimenpiteistä.

Työnopastus

Työnopastusta kehitettäessä otetaan huomioon työpaikan olosuhteet, tuotannon asettamat vaatimukset, työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet ja ergonomiset tekijät.

Työympäristöasiat

Työturvallisuuslaissa (23.8.2002/738) tarkoitettuun työntekijälle annettavaan opetukseen ja ohjaukseen sekä perehdyttämiseen sisällytetään tarpeelliset yritykseen ja työtehtäviin liittyvät ympäristönsuojeluasiat.

Suositus työsuojeluyhteistyön toteuttamiseksi eräissä tapauksissa

Mikäli työpaikalle työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (20.1.2006/44) nojalla ei tarvitse perustaa työsuojelutoimikuntaa ja mikäli muista työsuo- jelun yhteistoimintamuodoista ei ole sovittu, liitot suosittelevat, että työpaikan ympäristöasioita, työolosuhteita, työkykyä ylläpitävää toimintaa sekä työsuojelukoulutusta koskevia kysymyksiä käsitellään yhteisesti kulloinkin tarkoituksenmukaiseksi katsottavalla tavalla.

7 LUKU LUOTTAMUSMIEHET JA AMMATTIOSASTO

7.1 Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut

Pääluottamusmiehen vapautus työstä ja kuukausikorvaus

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle järjestetään liittojen välisen yleissopi- muksen edellyttämää säännöllistä vapautusta työstä sekä maksetaan hänelle kuukausittain korvausta seuraavasti.

Pääluottamusmiehen tässä kohdassa tarkoitettua palkkakehitystä ja vapautustarvetta tarkas- tellaan vähintään kerran vuodessa paikallisesti sovittavalla tavalla.

Vapautus työstä:

Työntekijöiden lukumäärä Vapautus työstä

20	–	50	4 tuntia / viikko
51	–	100	8 tuntia / viikko
101	–	150	14 tuntia / viikko
151	–	250	20 tuntia / viikko
251	–	350	28 tuntia / viikko
351	–	420	32 tuntia / viikko
421	–		Kokonaan vapautettu

Pääluottamusmiesten kuukausikorvausten määrät ovat 1.2.2024 alkaen seuraavat:

Työntekijöiden lukumäärä Korvaus euroa / kuukausi

	–	20	74
21	–	50	79
51	–	100	85
101	–	150	90
151	–	250	102
251	–	350	116
351	–	420	125
421	–		134

Pääluottamusmiesten kuukausikorvausten määrät ovat 1.6.2025 alkaen seuraavat:

Työntekijöiden lukumäärä Korvaus euroa / kuukausi

	–	20	76
21	–	50	81
51	–	100	87
101	–	150	92
151	–	250	105
251	–	350	119
351	–	420	128
421	–		137

Pääluottamusmiesten kuukausikorvausten määrät ovat 1.5.2026 alkaen seuraavat:

Työntekijöiden lukumäärä Korvaus euroa / kuukausi

	–	20	78
21	–	50	83
51	–	100	90
101	–	150	95
151	–	250	108
251	–	350	122
351	–	420	132
421	–		141

Pääluottamusmiesten kuukausikorvausten määrät ovat 1.5.2027 alkaen seuraavat:

Työntekijöiden lukumäärä Korvaus euroa / kuukausi

	–	20	80
21	–	50	85
51	–	100	92
101	–	150	97
151	–	250	111
251	–	350	125
351	–	420	135
421	–		144

Työsuojeluvaltuutettu

Työsuojeluvaltuutetulle korvataan työsuojelua koskevien tehtävien hoitamisesta aiheutuva säännöllisen työajan ansionmenetys, minkä lisäksi hänelle maksetaan kuukausittain korvausta seuraavasti:

Vapautus työstä:

Työntekijöiden lukumäärä Vapautus työstä

20	–	50	2 tuntia / viikko
51	–	100	4 tuntia / viikko
101	–	150	7 tuntia / viikko
151	–	250	10 tuntia / viikko
251	–	350	14 tuntia / viikko
351	–	420	16 tuntia / viikko
421	–		Kokonaan vapautettu

Työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvausten määrät ovat 1.2.2024 alkaen seuraavat:

Työstä vapautuksen määrä tuntia / viikko	Korvaus euroa / kuukausi
Alle 4	54
4	57
8	67
14	79
20	94
28	102
32	111
Kokonaan vapautettu	122

Työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvausten määrät ovat 1.6.2025 alkaen seuraavat:

Työstä vapautuksen määrä tuntia / viikko	Korvaus euroa / kuukausi
Alle 4	55
4	58
8	69
14	81
20	96
28	105
32	114
Kokonaan vapautettu	125

Työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvausten määrät ovat 1.5.2026 alkaen seuraavat:

Työstä vapautuksen määrä tuntia / viikko	Korvaus euroa / kuukausi
Alle 4	57
4	60
8	71
14	83
20	99
28	108
32	117
Kokonaan vapautettu	129

Työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvausten määrät ovat 1.5.2027 alkaen seuraavat:

Työstä vapautuksen määrä tuntia / viikko	Korvaus euroa / kuukausi
Alle 4	58
4	61
8	73
14	85
20	101
28	111
32	120
Kokonaan vapautettu	132

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävinä on osaltaan edistää paikallista sopimista, työhyvinvointia ja yritystoiminnan kehittymistä.

Paikallinen sopiminen

Pääluottamusmiehen sekä työsuojeluvaltuutetun työstä vapautuksen ja kuukausikorvausten määristä voidaan paikallisesti sopia toisin.

Varapääluottamusmiehen / työsuojeluvaltuutetun varamiehen irtisanominen

Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena, katsotaan irtisanomisen tai lomautta- misen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpi- teen johtuneen muusta seikasta. Edellä sanottua ei sovelleta siinä tapauksessa, että varapää- luottamusmieheksi valittu työntekijä jo on tehostetun irtisanomissuojan piirissä työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun aseman myötä.

Samaa sääntöä noudatetaan työsuojeluvaltuutetun varamieheen.

Liittojen välinen yleissopimus

Mitä edellä tässä kohdassa on sanottu pääluottamusmiehen / työsuojeluvaltuutetun varamie- hen irtisanomisesta tai lomauttamisesta noudatetaan siitä huolimatta, että työehtosopimuksen osana noudatettavaa liittojen välistä yleissopimusta ei tässä yhteydessä ole muutettu.

7.2 Ammattiosaston kokoukset

Teollisuusliitto ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuo- nekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruo- katauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuu- luvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

Sopiminen työnantajan kanssa

Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa seuraavassa kappaleessa tarkoitetussa paikassa on sovittava työnantajan kanssa, mikäli mahdollista kolme päivää ennen aiottua kokousta.

Kokouspaikka

Työnantaja osoittaa kokouspaikan joko työpaikalta tai sen läheisyydessä olevasta tarkoituk- seen soveltuvasta tilasta. Ellei tällaista ole, on asiasta tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksen- mukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. työturvallisuutta, työhygieniaa ja paloturvallisuutta koskeviin määräyksiin sekä siihen, että ko- kous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

Kokouksen järjestäjän vastuu

Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat ko- koustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

Ammattiliiton edustajat

Kokouksen järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen Teollisuusliitto ry:n ja sen alayhdistyk- sen, kuten myös asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

Teollisuusliitto ry:n toimihenkilöiden vierailut työpaikoilla

Teollisuusliitto ry:n toimihenkilöillä on oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin tämän työehto- sopimuksen piiriin kuuluvilla työpaikoilla siitä asianomaiselle työnantajan edustajalle ilmoitet- tuaan.

7.3 Ammattiliiton hallintoelinten kokoukset

Työntekijällä, joka on valittu Teollisuusliitto ry:n liittokokoukseen, valtuustoon, hallitukseen tai näiden asettamiin pysyviin elimiin (sektorijohtokunta, työehtoneuvottelukunta, ruotsinkielinen jaosto, työympäristö- ja tasa-arvojaosto, nuorisojaosto, koulutusjaosto ja kulttuuri- ja vapaa- ajan jaosto), on oikeus saada vapautusta työstä osallistuakseen näiden hallintoelimien viralli- siin kokouksiin.

Työntekijän on ilmoitettava vapautuksen tarpeestaan työnantajalle viivytyksettä ja esitettävä asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta. Selvitys voi olla esimerkiksi virallinen kokouskutsu, josta ilmenee minkä elimen kokous on kyseessä, aika ja paikka.

7.4 Ilmoitustaulut

Teollisuusliitto ry:n sekä sen paikallisen ammattiosaston ilmoituksia ja tiedotteita saadaan teh- dasalueella kiinnittää vain työnantajan niitä varten osoittamille ilmoitustauluille.

7.5 Ay-jäsenmaksun pidättäminen

Työnantaja pidättää, jos työntekijä on antanut siihen kirjallisen valtuutuksen (perintäsopimuk- sen), työntekijän palkasta palkanmaksukausittain Teollisuusliitto ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne eräpäivään mennessä Teollisuusliitto ry:n nimeämälle pankkitilille. Työntekijän liittämiseksi jär- jestelmään työnantaja ja työntekijä tekevät jäsenmaksujen perintäsopimuksen.

Jäsenmaksu peritään työntekijän ennakonpidätyksen alaisesta palkasta ammattiosaston tai Teollisuusliitto ry:n kirjallisesti kalenterivuodeksi kerrallaan ilmoittaman perintäkausittain yh- densuuruisen %- tai €-määrän mukaan. Peritystä jäsenmaksusta annetaan tieto työntekijälle palkkalaskelmassa tai muulla vastaavalla tavalla. Työnantaja toimittaa kaksi kertaa vuodessa Teollisuusliitto ry:lle tai sen lukuun jäsenmaksuja hoitavalle taholle selvityksen pidätetyistä jä- senmaksuista liiton antaman ohjeistuksen mukaisesti.

Jäsen ilmoittaa työsuhteen aikana päättyvästä jäsenmaksuperinnästä tai palkattomasta jak- sosta työsuhteen aikana Teollisuusliittoon.

Tehdystä perintäsopimuksesta ja sen päättymisestä välittyy tieto työntekijälle, työnantajalle, luottamusmiehelle ja Teollisuusliitto ry:lle. Työsuhteen päättyessä työntekijä ilmoittaa perintä- sopimuksen päättymisestä Teollisuusliitto ry:lle. Työnantaja ilmoittaa työntekijän työsuhteen ja perintäsopimuksen päättymisestä seuraavassa Teollisuusliitto ry:lle tekemässään jäsenmak- suselvityksessä.

8 LUKU NEUVOTTELUJÄRJESTYS

8.1 Paikallinen sopiminen

Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan paikallisesti sopia toisinkin tämän työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, toistaiseksi voi- massa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen (3) kuukauden pituista irtisanomisaikaa nou- dattaen. Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuuden (6) kuukauden pituiseksi.

Luottamusmiehen ja työnantajan välillä tehty sopimus sitoo työnantajaa ja kaikkia työehtoso- pimuksen piiriin kuuluvia työntekijöitä, ellei sopimuksessa ole sen sitovuuspiiriä rajattu. Paikal- linen sopimus on solmittava kirjallisesti, mikäli jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Kirjallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa, ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut.

Liitot ovat yksimielisiä siitä, että yrityksissä / työpaikoilla voidaan sopia paikallisesti myös muista kuin työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista. Tässä kappaleessa tarkoitetut paikalliset sopimukset lähetetään liitoille tiedoksi.

Paikallisen sopimisen työryhmä (voimassa 31.12.2027 saakka)

Työehtosopimuksen soveltamispiirissä paikallisen sopimisen toissijaisena menettelytapana toimii paikallisen sopimisen työryhmä. Työryhmä toimii työntekijöiden edustajana ja sopijapuo- lena paikallisen sopimisen asioissa vastaavassa laajuudessa kuin luottamusmies.

Jos työpaikalle ei ole valittu luottamusmiestä, paikallisen sopimisen työryhmä toimii työnteki- jöitä edustavana sopijapuolena paikallisessa sopimisessa luottamusmiehen sijaan.

Paikallisen sopimisen työryhmä perustetaan tarvittaessa jommankumman osapuolen pyyn- nöstä. Mikäli luottamusmiestä ei ole valittu, pyynnön työryhmän perustamisesta voi tehdä hen- kilöstöryhmä yhdessä.

Luottamusmies ja työnantaja voivat myös yhdessä kirjallisesti sopia, että tietty paikallista so- pimista koskeva asia siirretään paikallisen sopimisen työryhmän sovittavaksi.

Työntekijöillä on oikeus valita työryhmään keskuudestaan enintään kaksi jäsentä, joista toinen on luottamusmies, jos sellainen on valittu. Työnantaja nimeää enintään yhtä monta edustajaa työryhmään.

Ryhmän toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan luottamusmieskausien mukaisesti, ellei muusta toimikaudesta sovita.

Vuoropuheluun liittyvät haasteet

Luottamusmiesten ja työnantajaedustajien hyvä yhteistyö työpaikalla luo edellytykset niin pai- kalliselle sopimiselle, yrityksen tuottavuuden parantamiselle, kilpailukyvylle ja työllisyydelle sekä hyvälle työilmapiirille.

Osana paikallisen sopimisen edistämistä liitot tukevat yhdessä työpaikkojen sopijaosapuolia vuoropuheluun liittyvissä haasteissa. Ongelmien ilmetessä, osapuoli tai osapuolet yhdessä voivat olla liittoihin yhteyksissä ja pyytää apua. Tavat, joilla yhteistyötä kehitetään, katsotaan tämän jälkeen kunkin työpaikan tarpeiden mukaisesti. Mahdollisiin ongelmiin puututaan kui- tenkin viivytyksettä.

Paikallisesta sopimisesta tuloksia

Onnistuminen paikallisessa sopimisessa edellyttää muutostarpeen yhteistä ymmärtämistä, luottamusta ja sopimisrohkeutta.

Mikäli työpaikalla on jo yritetty sopia yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn, työllisyyden tai työ- hyvinvoinnin parantamiseksi tärkeistä asioista siinä onnistumatta, neuvotteluosapuolet voivat pyytää yhdessä tai yksin molempien liittojen edustajia tueksi paikallisiin neuvotteluihin sopi- mukseen pääsemiseksi. Tavoitteena on, että sopimisen haasteisiin saadaan apua mahdolli- simman varhaisessa vaiheessa. Mahdollisiin haasteisiin puututaan viivytyksettä.

Liitot voivat myös auttaa neuvotteluosapuolia avaamalla työehtosopimuksen ja työlainsäädän- nön tarjoamia muita vaihtoehtoja muutostarpeen ratkaisemiseksi. Liitot eivät puutu paikallisten osapuolten sopimusvapauteen.

Ratkaisuun voidaan päästä esimerkiksi seuraavin toimin:

• Purkamalla paikallisen sopimisen esteitä ja siihen liittyviä ennakkoluuloja.

• Kartoittamalla paikallisen sopimisen tarpeita ja mahdollisuuksia.

• Varmistamalla että sopijaosapuolilla on ajantasainen tieto sopimisen taustoista ja ta- voitteista.

8.2 Erimielisyyksien ratkaiseminen

Paikalliset neuvottelut

Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmenee erimielisyyttä tämän työehtosopimuksen sovelta- mista tai tulkintaa koskevassa asiassa, työpaikalla on pyrittävä sovintoon liittojen väliseen yleissopimukseen kirjattua neuvottelujärjestystä noudattaen. Ellei erimielisyyttä saada työpai- kalla selvitetyksi, asia voidaan jommankumman paikallisen osapuolen niin halutessa siirtää liittojen ratkaistavaksi.

Liittojen väliset neuvottelut

Tähän työehtosopimukseen osallisen liiton esittäessä neuvotteluja edellisessä kappaleessa tarkoitetussa tilanteessa, neuvottelut on aloitettava niin pian kuin mahdollista ja ne on käytävä kaikkea aiheetonta viivyttelyä välttäen.

Työtuomioistuin

Jos erimielisyyttä ei liittojenkaan välillä pystytä selvittämään, asia voidaan saattaa työtuomio- istuimen ratkaistavaksi.

9 LUKU SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Työehtosopimuksen voimassaolo

Tämä työehtosopimus on voimassa 26.2.2025 - 31.1.2028 saakka jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu tai ellei alla olevasta sopimuksen tarkastelu -kohdasta muuta johdu.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet.

Sopimuksen tarkastelu

Pitkälle ajanjaksolle sijoittuvan sopimuskauden aikana saatetaan joutua kohtaamaan sellaisia olosuhdemuutoksia, joita osapuolet eivät ole kohtuudella voineet ennakoida sopimusta teh- dessä.

Sopijaosapuolet tarkastelevat 30.9.2026 mennessä alan näkymiä, työllisyyttä ja kustannuskil- pailukykyä. Tarkastelussa huomioidaan esimerkiksi ETLA:n, Laboren ja Suomen Pankin en- nusteita suhdannenäkymistä ja kuullaan tarvittaessa asiantuntijoita, sekä keskustellaan, vai- kuttavatko tarkastelussa esiin tulleet alan näkymät ja muut olosuhteet vuodelle 2027 sovittuun korotustasoon.

Tarkastelun pohjalta suoritettavan kokonaisarvioinnin perusteella sopimusosapuolet voivat 31.10.2026 mennessä yhdessä joko muuttaa vuodelle 2027 sovittua korotustasoa vastaa- maan talousnäkymiä tai sopia sopimus päättymään 31.1.2027. Arvioinnin perusteella kummal- lakin osapuolella on myös mahdollisuus irtisanoa työehtosopimus päättymään 31.1.2027. Irti- sanomista koskeva ilmoitus on tällöin toimitettava kirjallisesti toiselle sopijaosapuolelle viimeis- tään 1.11.2026. Irtisanomisilmoitus on toimitettava tiedoksi myös valtakunnansovittelijalle.

Sopimuskappaleet

Tätä työehtosopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Helsingissä 14. päivänä maaliskuuta 2025

LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS LT RY

▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇

TEOLLISUUSLIITTO RY

▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇-▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇

LIITE 1

LIITE 1 SELVIYTYMISTOIMET YRITYKSEN TALOUDELLISISSA VAIKEUKSISSA

Yritystoiminnan jatkuvuuden ja työpaikkojen turvaamiseksi:

˗ Käsitellään yhdessä henkilöstön edustajien kanssa asiakastarpeet, tilauskanta, yrityksen taloudellinen tilanne ja työnantajan korjaavat toimet taloudellisen tilanteen parantamiseksi.

˗ Käytetään ensisijaisesti työehtosopimuksessa olevia joustavia työaikajärjestelyjä ja muita mahdollisuuksia, esimerkiksi:

˗ paikallisesti sopien

˗ pidemmät ja lyhemmät työvuorot

˗ työaikapankki

˗ arkipyhän ajankohdan ja siitä maksettavien korvausten siirtäminen

˗ lomarahojen myöhentäminen ja vaihtaminen vapaaseen

˗ työnantajan päätöksellä

˗ pidemmät ja lyhemmät työviikot

˗ vuorotyöstä päivätyöhön ja päinvastoin

˗ porrastettu työaika

Kun yhteisesti todetaan, että yritys on ajautumassa poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen, voidaan paikallisesti sopia enintään vuoden määräajaksi:

a) työajantasaamiskorvauksista

b) lomarahan leikkaamisesta

c) vuosiloman 12 päivän ylittävän osuuden jakamisesta

Kun yhteisesti todetaan, että yritys on ajautumassa poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen, voidaan työnantajan päätöksellä ottaa käyttöön pidennetty lomakausi 1.4.–31.10.

Pöytäkirjamerkintä: Yrityksellä tarkoitetaan yritystä tai sen itsenäistä osaa, kuten tuotantolai- tosta.

Paikallisesti samassa yhteydessä sovitaan mahdollisesta irtisanomissuojasta sopeuttamistoi- mien a-c ajalle ja työntekijöiden taloudellisten menetysten kompensoinnista yrityksen taloudel- lisen tilanteen kohennuttua.

Paikallinen sopimus tulee laatia kirjallisesti. Sopeuttamistoimien tulee koskea tasapuolisesti yrityksen koko henkilöstöä ja johtoa.

Lisäksi on huomattava, että työehtosopimus mahdollistaa sopimisen lyhyemmästä lomautus- prosessista ja lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta.

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY LIITE 2

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY

LIITE 2 KORJAUSPAJOJEN AMMATTITYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAMÄÄRÄYKSET

Aika 2. päivänä joulukuuta 2013

Paikka Kulutustavararyhmä ry:n neuvotteluhuone, Helsinki

Läsnä ▇▇▇▇-▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇ Kulutustavararyhmä ry ▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇ Kulutustavararyhmä ry

▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇ Kulutustavararyhmä ry ▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ Kulutustavararyhmä ry

▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇ TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry ▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry ▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇ TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry ▇▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry

1 § Palkankorotukset

Tämän pöytäkirjan tarkoittamille työntekijöille yleiskorotukset maksetaan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan määräyksiä noudattaen. Samoin menetellään yritys- tai toimipaikkakoh- taisten erien osalta.

2 § Työkohtaiset palkat

Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden erikoistyöntekijöiden työkohtaiset palkat ovat seu- raavat:

1.5.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta (senttiä/tunti):

Työnvaativuusluokka 1 1163

Työnvaativuusluokka 2 1215

Työnvaativuusluokka 3 1411

Työnvaativuusluokka 4 1566

1.6.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta (senttiä / tunti)

Työnvaativuusluokka 1 1192

Työnvaativuusluokka 2 1245

Työnvaativuusluokka 3 1446

Työnvaativuusluokka 4 1605

1.5.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta (senttiä/tunti):

Työnvaativuusluokka 1 1227

Työnvaativuusluokka 2 1281

Työnvaativuusluokka 3 1488

Työnvaativuusluokka 4 1652

1.5.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta (senttiä/tunti):

Työnvaativuusluokka 1 1256

Työnvaativuusluokka 2 1312

Työnvaativuusluokka 3 1524

Työnvaativuusluokka 4 1692

3 § Palkkaryhmien määräytyminen

Töiden vaativuutta perusteena pitäen sijoitetaan työt eri palkkaryhmiin seuraavasti:

Palkka- ryhmä	Määritys	Esimerkkejä
1	Uudet työntekijät ja työt, joiden suorittamiseen riittää lyhyehkö kokemus.	Uudet työntekijät, työskentely ammattimiehen ▇▇▇▇▇▇- ▇▇▇▇▇, erilaiset korjauspajan aputyöt sekä harjoittelu- työt.
2	Ammattityöt, joissa vaaditaan ammattikoulun tai vastaavien ammattitietojen hallintaa.	Tavanomaiset kirvesmiehen tehtävät, nuoremman kone– tai sähköasentajan tehtävät, tavanomaiset laitosmiestehtävät sekä nuoremman viilaajan ja koneistajan tehtävät.
3	Kokemusta vaativat työtehtävät, joissa edellytetään itsenäistä työskentelyä.	Vaativat kirvesmiestehtävät, vaativat sähköasennus- tehtävät, pneumatiikka ja hydrauliikka–alueen uusasennustehtävät, monipuoliset hitsaustehtävät, vaativat laitosmiestehtävät, vaativat koneistus– ja viilaustehtävät.
4	Vaativat erikoistehtävät.	Laitosmiestehtävät, jotka vaativat vastuunottoa useamman tuotantolinjan käynnistä ja korjauksista. Erittäin vaativat sähköasennustyöt, erittäin vaativat koneistustehtävät, joihin liittyy usein työstökoneiden ohjelmointi ja erittäin vaativat työkaluviilaustehtävät. Tehtävät, jotka vaativat lisäkoulutuksella hankittavaa erityistutkintoa.

4 § Henkilökohtainen palkka

Aikapalkkatyössä maksetaan työntekijälle henkilökohtaista palkkaa, joka muodostuu työkoh- taisesta palkasta ja henkilökohtaisesta palkanosuudesta.

Työntekijän työkohtainen palkka määritetään hänen säännönmukaisesti tekemiensä töiden vaativuuden perusteella.

Henkilökohtainen osuus määritetään työn kannalta merkityksellisten tekijöiden perusteella, joita ovat esimerkiksi ammatinhallinta, säännöllisyys, huolellisuus ja monipuolisuus.

Täysin työkykyiselle 18 vuotta täyttäneelle ammattityöntekijälle voidaan maksaa työkohtaisen palkan ylittävää henkilökohtaista palkkaa.

5 § Urakkatyö

Mikäli työn laatu sen sallii ja se on teknillisesti mahdollista, työntekijälle on varattava tilaisuus tehdä työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava tämän pöytäkir- jan 2 §:n mukaisiin työkohtaisiin palkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka–ansio normaalilla urak- katyövauhdilla nousee 20 prosenttia työkohtaista palkkaa suuremmaksi.

6 § Palkkiopalkkatyö

Palkkiopalkkausta voidaan käyttää töissä, joissa työtulos (esimerkiksi tuotannon määrä, tuot- teen laatu, raaka-aineen käytön taloudellisuus) riippuu työntekijän työtaidosta, tarkkaavaisuu- desta tai muusta vastaavasta tekijästä.

7 § Muut palkkamääräykset

Muilta osin tässä pöytäkirjassa tarkoitettujen työntekijöiden palkkaukseen sovelletaan lasike- raamisen teollisuuden työehtosopimusta.

8 § Voimaantulo

Tämä pöytäkirja tulee voimaan työehtosopimuksen allekirjoituspäivästä ollen voimassa sen osana.

9 § Pöytäkirjan tarkastaminen ja hyväksyminen

Pöytäkirja katsottiin sopijapuolten allekirjoituksin tulleen tarkastetuksi ja hyväksytyksi.

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY

▇▇▇▇-▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY LIITE 3

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY

LIITE 3 LASITEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT

Talous– ja valaisinlasiteollisuus

Palkkaryhmä 5 Lasinpuhaltajamestari Lasinpuhaltaja, vanhempi Puristelasin mestari Puristelasin painaja Puristelasin aloittaja

▇▇▇▇▇▇▇–koneen hoitaja, vanhempi Lasinhiojamestari

Lasinhioja, vanhempi Kuparilaikkakaivertaja Upokasuunin sulattaja Puumuotintekijä Uunimuurari, vanhempi

Kirvesmies, täysin ammattitaitoinen

Palkkaryhmä 4 Lasinpuhaltaja, nuorempi Lasinhioja, nuorempi Ensimmäinen postintekijä ▇▇▇▇▇▇▇▇

▇▇▇▇▇▇▇–koneen hoitaja, nuorempi Vuorouunin hoitaja

Uunimuurari, nuorempi Kirvesmies, nuorempi Korkean nostotrukin kuljettaja

Ammattikoulun käynyt keittäjä, jolla on laitoskeittiökokemusta tai vastaava ammattitaito

Myyjä vanhempi

Palkkaryhmä 3 Trukinkuljettaja Traktorinkuljettaja

Plaanaaja, raskas ja vaativa työ Toinen postintekijä

Hiotun lasin tarkastaja, täysin ammattitaitoinen Syynääjä, vanhempi

Mänki– ja raaka–ainetyöntekijä Kiventekijä

Tasaaja, raskas ja vaativa työ Kuumakatkaisija, täysin ammattitaitoinen Keittäjä

Kotelokoneen käyttäjä Signeeraaja

Hapottaja, täysin ammattitaitoinen Röyslääjä, täysin ammattitaitoinen Kiillottaja, täysin ammattitaitoinen

Palkkaryhmä 2 Kolmas postintekijä Syynääjä

▇▇▇▇▇▇▇▇, vanhempi Puristelasin reunanlämmittäjä

Jälkikäsittelyn reunanlämmittäjä Kylmäkatkaisija Kuumakatkaisija

Katkaisija, Biebuyck Merkkaaja Hapottaja Pumppaaja Setittäjä

Muotinpitäjä, raskaat muotit Röyslääjä

Nauhaplaanaaja Reunan lämmittäjä Keräilijä

Tilausten ottaja Sekatyöntekijä Kiillottaja

Myyjä nuorempi

Palkkaryhmä 1 Hiontahiekan seuloja Kantaja

Nostelija Pakkaaja Haposta pesijä Muotin pitäjä Pesijä

Siivooja Etiketin liimaaja

Kotelon lajittelija Sekatyöntekijä, kevyt työ

Ikkunalasiteollisuus

Palkkaryhmä 5 Koneenhoitaja Konemies, vanhempi Leikkaaja, vanhempi

Sekuriittikoneen hoitaja, vanhempi Käsireunahioja, täysin ammattitaitoinen Sulattaja

Uuninmuurari, vanhempi Kirvesmies, täysin ammattitaitoinen Peilikoneen hoitaja

Palkkaryhmä 4 Alakonemies Yläkonemies Leikkaaja, nuorempi Koneleikkaaja

Lasin taivuttaja ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇

Sekuriittikoneen hoitaja, nuorempi

Lajittelija

Uunin– ja kiviuunin hoitaja Konereunahioja Uuninmuurari, nuorempi Kirvesmies

Poraaja, vanhempi

Palkkaryhmä 3 Mänkimies Savensotkija Pakkaaja Lastaaja Mattaaja Laatikontekijä Kärrääjä Jäälasin tekijä

Poraaja, nuorempi

Palkkaryhmä 2 Sekuriittikoneen hoitajan apulainen

Eristyslasin kittaaja

Eristyslasin kasaaja ja listan katkaisija Kerrostetun lasin tekijä

Raidoittaja, vanhempi Sekatyöntekijä

Palkkaryhmä 1 Tarkastaja Paperoija Lasilevyn pesijä Siivooja

Peilien puhdistaja ▇▇▇▇▇▇▇ vastaanantaja Peilikoneen syöttäjä Sekatyöntekijä, kevyt työ

Pakkauslasiteollisuus

Palkkaryhmä 5 Automaattikoneen etumies Automaattikoneen hoitaja, vanhempi Puoliautomaattikoneen aloittaja Puoliautomaattikoneen vetäjä

Tarkastamon laitosmies, täysin ammattitaitoinen Uuninmuurari, vanhempi

Kirvesmies, täysin ammattitaitoinen

Palkkaryhmä 4 Automaattikoneen hoitaja, nuorempi

Seoksen tekijä (koneellinen) Sulatusosaston käyttövalvoja Varastokeräilijä

Vuorouunin hoitaja Kompressorin hoitaja Tarkastamon laitosmies Traktorin– ja trukinkuljettaja Uuninmuurari, nuorempi Kirvesmies

Palkkaryhmä 3 Automaattikoneen apulainen Tarkastaja, täysin ammattitaitoinen Tarkastuslaboratorion mittaaja Pallittaja

Raaka–ainetyöntekijä Lastaaja Varastomies

Lasinsirujen käsittelijä

Palkkaryhmä 2 Pumppaaja Väripainaja Jätekärrääjä Tarkastaja

Insuluxtiilien jälkikäsittelijä Lasitiilien maalaus Sekatyöntekijä

Palkkaryhmä 1 Lasitiilenliittäjä Pakkaaja Varastotyöntekijä

Siirtäjä automaattikoneella Kotelontekijä

Siivooja Väripainotyöntekijä

Raaka–ainetyöntekijä, kevyt työ Kotelontekijä, koneniittaamalla Sekatyöntekijä, kevyt työ

Lasivillateollisuus

▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ ▇ Tel–koneenhoitaja, vanhempi Tel–koneenhoitaja, nuorempi Kiertomies

Prosessinhoitaja ▇▇▇▇▇▇▇▇▇, ▇▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇

Palkkaryhmä 4 Hartsinkeittäjä, nuorempi Traktorin– ja trukinkuljettaja Jälkityöosaston trukinkuljettaja Vaihtomies, Kontio

Emäntä Linjamies

Kiertoveden valvoja

Palkkaryhmä 3 Pakkaaja

Lasivillatyöntekijä, raskas työ Kiertonainen

Lastaaja Mänkimies

Palkkaryhmä 2 Laadunvalvoja Lasivillatyöntekijä, kevyt työ Tarjoilija

Palkkaryhmä 1 ▇▇▇▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇

Muoviteollisuus

Palkkaryhmä 5 Päiväasentaja

Käytönvalvoja, täysin ammattitaitoinen (vanhempi) Vaihtaja

Asentaja Sähkömies

Tehdashuollon laitosmies Filmimuokkaaja Koneenhoitaja (PET)

Palkkaryhmä 4 Koneenhoitaja, täysin ammattitaitoinen (asentaja)

Käytönvalvoja (nuorempi) Varastokeräilijä

Palkkaryhmä 3 Raaka–ainemies Muottihuoltaja Varastomies Laadunvalvoja Skreenintekijä Maalinsekoittaja Koneenhoitaja (pakkaus)

Palkkaryhmä 2 Puhallustyöntekijät, painotyöntekijä

Koneenhoitaja Pakkaaja Kotelontekijä Vuorottaja Painokoneensyöttäjä Jälkityöntekijä Hapettaja

Palkkaryhmä 1 Siivooja

Muovityöntekijä (sekatyö)

Lasikuituteollisuus

Palkkaryhmä 5 Kuidunvetäjä, täysin ammattitaitoinen

▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ hoitaja, täysin ammattitaitoinen Emulsiomies, täysin ammattitaitoinen Käytöntarkkailija, täysin ammattitaitoinen Uuninhoitaja, täysin ammattitaitoinen

Palkkaryhmä 4 Mänkimies, täysin ammattitaitoinen

Kuidunvetäjä

Kuidunkelaaja, täysin ammattitaitoinen

Trukinkuljettaja

Mattokoneen syötönvalvoja, täysin ammattitaitoinen Mattokoneen hoitaja

Emulsiomies Käytöntarkkailija

Palkkaryhmä 3 Mänkimies Uuninhoitaja Kuidunkelaaja Kuidunpunnitsija

Mattokoneen syötönvalvoja Mattokoneen pakkaaja

Palkkaryhmä 2 Rovingkelaaja, täysin ammattitaitoinen

Rovingpunnitsija Kuidunkuivaaja

Palkkaryhmä 1 Rovingkelaaja Rovingpakkaaja Siivooja

Lasihuopateollisuus

Palkkaryhmä 5 Lasihuopakoneen etumies, täysin ammattitaitoinen

Lasihuopakoneen etumies

Lasihuopakoneen hoitaja, täysin ammattitaitoinen

Palkkaryhmä 4 Lasihuopakoneen hoitaja

Palkkaryhmä 3 Massantekijä, täysin ammattitaitoinen

Rullamies, täysin ammattitaitoinen Rullamiehen apul., täysin ammattitaitoinen Varamies, täysin ammattitaitoinen

Palkkaryhmä 2 Massantekijä Rullamies Rullamiehen apulainen Varamies

Palkkaryhmä 1 Siivooja

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY LIITE 4

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY

LIITE 4 AUTOLASITEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT

Palkkaryhmä 5 Erittäin vaativat ammattityöt, jotka edellyttävät monipuolista am- mattitaitoa, pitkähköä harjaantumista sekä itsenäistä osaamista.

Tällaisia töitä ovat mm.:

Erittäin vaativa taivutus ▇▇▇▇▇▇▇▇ vaativa käsinleikkaus Erittäin vaativa sabluunanteko Erittäin vaativa muotinteko

Erittäin vaativat karkaisutehtävät Erittäin vaativat laitosmiestehtävät

Palkkaryhmä 4 Vaativat ammattityöt, jotka edellyttävät yli neljän (4) vuoden työs- kentelyä ammatissa.

Tällaisia töitä ovat mm.:

Koneellinen leikkaus

Vaativa taivutus (sekalaissarjauuni, automaattiuuni) Vaativa käsinleikkaus

Lasilähetysten käsittely trukilla Vaativa sabluunanteko Vaativa muotinteko Autoklaavin käyttö Leikkausautomaatin käyttö

Vaativa lasin tarkastus (esim. lasit) Vaativat karkaisutehtävät

Vaativat laitosmiestehtävät

Vaativat silkkipainotyöt (kaavioiden tekijät)

Palkkaryhmä 3 Vaativat vaihetyöt, jotka edellyttävät työmenetelmien tuntemusta ja kahden (2) vuoden kokemusta työn suorittamiseen.

Tällaisia töitä ovat mm.:

Koneellinen leikkaus Taivutus

Laminointi Varastotyöt Lasin tarkastus Pakkaaminen Trukinkuljetus

Linjan järjestelytyöt Karkaisun aputehtävät Laitostyön aputehtävät

Palkkaryhmä 2 Työt, jotka eivät vaadi erikoiskoulutusta ja joihin lyhyehkö harjoit- teluaika antaa riittävän pätevyyden.

Tällaisia töitä ovat mm.:

Raskaat aputyöt Siivous

Laminointi (alle kaksi vuotta ammatissa) Hionta

Vastaanotto Laatikon teko

Karkaisun aputehtävät (alle 2 vuotta ammatissa)

Palkkaryhmä 1 Kevyet aputyöt. Uudet alle kolme (3) kuukautta työssä olleet työn- tekijät. Harjoittelijat.

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY LIITE 5

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY

LIITE 5 KUVASTINTEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT

Palkkaryhmä 5 Lasinleikkaaja, isot lasit, yli 3 vuotta ammatissaan työskennellyt Lasinhioja, yli 3 vuotta ammatissaan työskennellyt Koneenhoitaja vanhempi

Konehuoltaja, laitosmies Ruiskumaalaaja (pintamaalaus) Ruiskupetsaaja

Palkkaryhmä 4 Lasinleikkaaja, isot lasit, alle kolme (3) vuotta ammatissaan työs- kennellyt

Lasinhioja, alle kolme (3) vuotta ammatissaan työskennellyt Koneenhoitaja nuorempi

Kemikaalisekoittaja

Ruiskumaalaaja (pohja– ja välimaalaus) Ruiskulakkaaja (pohja– ja pintalakkaus)

Petsin sekoittaja, petsaaja (kastaen ammeessa) Pienpeilien ja somistepeilien leikkaaja

Palkkaryhmä 3 Hopeointikoneen syöttäjä ja vastaanottaja

Hionta–automaattikoneen syöttäjä ja vastaanottaja Pesukoneen syöttäjä ja vastaanottaja Vannesahaaja

Konsolin taivuttaja ja prässääjä ▇▇▇▇▇▇▇▇ tekijä (sisä– ja ulkotyö)

Suurten lasien ja erikoistöiden lähetyspakkaajat Trukinkuljettaja

Sekatyöntekijä, raskas työ (sisä– ja ulkotyö) Muovikonetyöntekijä

Lista– ja kehyspeilit (yli 40 cm x 90 cm) kasaus, pesu ja pakkaus Varastointi ja lähetyspakkaaja (valmisvarasto ja lähetys-pak- kaamo)

Shannon- ja Kenmore -puukaappien pakkaus lähetyslaatikkoon Silkkipainokoneen syöttäjä ja vastaanottaja

Palkkaryhmä 2 Taustojen lenkittäjä, kovalevytaustat

Alumiinipidikkeiden prässääjä (epäkestopuristimella) Silkkipainaja (käsikäyttöinen laite)

Listojen ja kehyksien paklaaja Maalihioja

Pahvinleikkaaja (käsikäyttöinen laite) Kehyksen kasaaja (puukehys) Kaapin kasaaja ja pakkaaja

Lasin pesijä ja pakkaaja

Sekatyöntekijä, kevyt työ (ulko– ja sisätyö) Lakkauksen välihioja

Silkkipainettujen lasien kuivausvaunujen tyhjentäjä

Siivooja

Kylpyhuone sekä somistepeilien kraaditus, kasaus, pesu ja pak- kaus

Lista– ja kehyspeilien (alle 40 cm x 90 cm) kasaus, pesu ja pak- kaus

Palkkaryhmä 1 Taustojen lenkittäjä ja nippelöijä (käsikäyttöinen laite), kartonki- tausta

Konsolin kiinnittäjä Taustojen leimaaja Niittauksien teippaaja Tarvikepussin täyttäjä Tarvikepussin kiinnittäjä

Alumiinipidikkeiden taivuttaja (käsikäyttöinen laite)

Listojen, kaapin osien ja kehyksien kuivausvaunujen tyhjentäjä Listojen valitsija

Jalkalangan taivuttaja (käsi– tai paineilmalaite) Pienpeilit ja käsipeilit kraaditus, kasaus, pesu, pakkaus Lasin– ja peilin pesijä

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY LIITE 6

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY

LIITE 6 ERISTYSLASITEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT

Palkkaryhmä 5 Lasin leikkaaja, vanhempi Laitosmies, vanhempi Pinnoituslaitteiston hoitaja

Palkkaryhmä 4 Lasin leikkaaja, alle 3 vuotta ammatissaan työskennellyt

Kittaaja

Hartsikoneen käyttäjä

Laitosmies, alle 3 vuotta ammatissaan työskennellyt Laadunvalvoja (edellyttää mittalaitteiden käyttöä ja tuntemusta) Laatikontekijä (sis. pakkausten suunnittelun)

Palkkaryhmä 3 Laatikontekijä Varastotyöntekijä, lastaaja Elementtien ilmaaja Pakkaaja

Pesukoneen syöttäjä ja vastaanottaja ▇▇▇▇▇▇▇▇▇ apulainen

Elementtien kasaaja Elementtien puristaja Välilistan butyloija Välilistan asettelija

Palkkaryhmä 2 Elementtinippujen purkaus, elementtien nostelija

Välilistan katkaisu Välilistan juottaja Välilistan kasaaja

Palkkaryhmä 1 Siivooja

Muut tuotannon ulkopuoliset aputyöt

LIITE 7

LIITE 7 YLEISSOPIMUS

1 LUKU

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Lähtökohtia

Osapuolet pyrkivät edistämään työpaikoilla neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa sekä vai- kuttamaan kolmikantavalmisteluun yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksikäyt- täen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorga- nisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa- arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen

Jommankumman osapuolen esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä.

Osapuolet voivat yhdessä pyytää EK:n ja SAK:n lausunnon sopimusten tulkinnasta.

Osapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovitte- lijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Pöytäkirjamerkintä:

Työnseisauksena toimeenpantavaan myötätuntotyötaisteluun tai poliittiseen työtaiste- luun tai niiden laajentamiseen liittyvästä ilmoitusvelvollisuudesta säädetään työriitalain 7

§:ssä. Työriitalain säännökset eivät ole osa työehtosopimusta.

Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Lasikeraaminen teollisuus ry:n jäsenyrityksissä jäljempänä maini- tuin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Lasikeraaminen teollisuus LT ry:n jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.

Organisaatio- yms. muutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, su- lautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaa- maan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Lakiviittaukset

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoimintalakia (1333/2021) sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia (44/2006), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 LUKU

YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA

Kehittämistoiminta

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhtey- dessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden pa- rantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henki- löstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan pai- kallisesti.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvottelukun- nassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostetta- vassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.

Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä halua- vat.

Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimin- taelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (1383/01) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suun- nitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuk- sen mukaista.

On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työ- paikkaterveydenhuoltoon.

Tyky-toiminta

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpi- detään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suun- nitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.

3 LUKU

YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

3.1

Luottamusmiehiä koskevat määräykset Valitseminen

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemia pääluottamusmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yksikön luot- tamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan Teollisuusliitto ry:n rekisteröityä alayhdistystä.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olo- suhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työ- suojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pääluottamusmies tai päinvastoin.

Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudel- taan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioin- nissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamie- hen tehtäviä tai päinvastoin.

Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työn- antaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

Tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtoso- pimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä ky- symyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön vä- lisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Neuvottelujärjestys

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämi- seen vaikuttavat tiedot.

Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.

Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on sopijaosapuolilla oikeus lähettää edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehto- sopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättä- mistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

3.2

Työsuojelua koskevat määräykset

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oi- keus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muu- toksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.

Tehtävät

Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojelu- valtuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perus- teella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtä- vänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellai- set tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidetta- vaksi.

Asiamies

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikalli- sesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuu- destaan.

Toimikunta

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuo- dosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.

Soveltamisalan rajoitus

Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.

3.3

Ilmoitukset

Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmiehen sijaisena, työsuo- jeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamus- miesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on ammattiosaston tai vastaavan ilmoitettava kirjal- lisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojelu- valtuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

Jos pääluottamusmies on ollut estynyt hoitamasta tehtäviään vähintään kuukauden ajan ja poissaolo jatkuu, eikä ilmoitusta varamiehestä ole tehty työnantajalle, hänen varamiehensä toimii pääluottamusmiehen sijaisena. Jos työsuojeluvaltuutettu on ollut estynyt hoitamasta teh- täviään vähintään kuukauden ajan ja poissaolo jatkuu, eikä ilmoitusta varamiehestä ole tehty työnantajalle, hänen varamiehensä toimii työsuojeluvaltuutetun sijaisena muissakin kuin Yleis- sopimuksen 3.2. kuvatussa tilanteessa.

Jos pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun varamies hoitaa pääluottamusmiestehtä- viä/työsuojeluvaltuutetun tehtäviä vähintään kahden viikon ajan, maksetaan kuukausikorvaus tältä ajalta hänelle.

4 LUKU

LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

4.1

Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle luotta- musmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja hen- kilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.

Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryh- mään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtä- vien määrään.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi mää- räajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättö- mien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuute- tun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.

Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta sovittu, lasketaan työsuojeluval- tuutetun ajankäyttö 1.4.1986 voimaan tulleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Vapau- tus on kuitenkin aina vähintään neljä tuntia neljän perättäisen viikon aikana.

Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan li- säävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja me- nettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimies- saan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytettävä keskituntiansio sovitaan alakohtai- sesti, ellei ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla ole liittojen kesken sovittu.

4.2

Asema Työsuhde

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edustajat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamus- tehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työn- teosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä eri- tyistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmie- hellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. väli- neitä. Liitot toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internetyhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen koko, pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Palkka- ja siirtosuoja

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomi- oon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjes- tely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuute- tun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.

Ammattitaidon ylläpitäminen

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä va- pautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.