tekstit voimassa ajalla 1.8.2022-31.3.2024

Yliopistojen‌

yleinen työehtosopimus

8.4.2022 - 31.3.2024

tekstit voimassa ajalla 1.8.2022-31.3.2024

Sivistystyönantajat ry

PL 30 (Eteläranta 10), 00131 Helsinki

Puhelin 09 1728 5700 xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxx.xx

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenliitto

Työmarkkinajohtaja	Xxxxx Xxxxxxx	09 1728 5717
Johtava työmarkkinalakimies	Xxxx Xxx	09 1728 5715
Työmarkkinalakimiehet	Xxxxx Xxxxxxxxx	09 1728 5721
	Xxxxx Xxxxxxxxxxx	09 1728 5727
	Xxxxx Xxxxxxxxx	09 1728 5726
	Xxxxxx Xxxxxxxxxx	09 1728 5736
Työmarkkina-asiantuntija	Xxxx Xxxxxxxxx	09 1728 5713

1. painos

Sisällysluettelo

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 2

YLIOPISTOJEN YLEINEN TYÖEHTOSOPIMUS 2

1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 9

2 LUKU VUOSILOMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 17

3 LUKU POISSAOLOT 25

4 LUKU YLIOPISTOJEN TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 38

5 LUKU OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN KOKONAISTYÖAIKAA

KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 47

6 LUKU YLIOPISTOJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 51

7 LUKU AKATEMIAPROFESSOREITA JA -TUTKIJOITA KOSKEVAT

MÄÄRÄYKSET 61

8 LUKU SOPIMUS MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA 62

9 LUKU HELSINGIN YLIOPISTON ELÄINSAIRAALAN ELÄINLÄÄKÄREITÄ KOSKEVAT TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 64

10 LUKU MUUT SOPIMUKSET 70

SOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA 70

SOPIMUSMÄÄRÄYKSET LUOTTAMUSMIESTOIMINNASTA SEKÄ LUOTTAMUSMIESTEN, TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN JA MUIDEN YHTEIS-TOIMINTATEHTÄVÄÄN OSALLISTUVIEN HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN ASEMASTA JA OIKEUKSISTA 72

SOPIMUSMÄÄRÄYKSET AMMATTIYHDISTYSKOULUTUKSESTA 82

SOPIMUS PAIKALLISESTA SOPIMISESTA 85

YLIOPISTOJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ (YPJ) KOSKEVAT LIITTEET 88

Liite 1 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN VAATIVUUSKARTTA 89

Liite 2 MUUN ASIANTUNTIJA- JA TUKIHENKILÖSTÖN VAATIVUUSKARTTA 97

Liite 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN

TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ 106

Liite 4 MUUN ASIANTUNTIJA- JA TUKIHENKILÖSTÖN HENKILÖ-

KOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ 109

Liite 5 PALKKATAULUKOT 112

Liite 6 MUUTOSKOOSTE 115

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEINEN TYÖEHTOSOPIMUS‌‌‌

Allekirjoittaneet järjestöt Sivista, JUKO, Pro ja JHL ovat tällä allekirjoituspöytäkirjalla sopineet Sivistystyönantajat ry:n jäseninä olevien yliopistojen palveluksessa työskentelevien työnteki- jöiden työehtoja ja palkkausta koskevan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavin eh- doin:

1. Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo

Työehtosopimus tulee voimaan 8.4.2022 ja se on voimassa 31.3.2024 asti. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 31.1.2023 men- nessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 31.3.2023. Irtisanomista koskeva il- moitus on toimitettava kirjallisesti viimeistään 17.2.2023 toiselle sopimusosapuolelle.

Sopimus jatkuu 1.4.2024 jälkeen vuoden aina kerrallaan, ellei viimeistään kuutta viikkoa ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Irtisanomisesta huolimatta tämä sopimus on voimassa, kunnes neuvottelut uudesta työeh- tosopimuksesta on yhteisesti todettu päättyneiksi tai kunnes neuvotteluosapuoli kirjallisesti ilmoittaa siitä sopimuksen muille osapuolille.

2. Palkkojen korottaminen vuonna 2022

2.1. Vuoden 2022 aikana maksetaan seuraavat palkankorotukset:

Yleiskorotus	1.6.2022	1,45 %
Paikallinen erä	1.12.2022	0,45 %

Paikallinen erä käytetään työnantajan päättämällä tavalla tehtäväkohtaiseen pal- kanosaan mukaan lukien toistaiseksi voimassa olevat vaativuuslisät tai henkilökohtai- seen palkanosaan.

Työnantaja keskustelee pääluottamusmiesten kanssa paikallisen erän käyttö- ja jako- perusteista ennen kuin työnantaja pyytää esihenkilöiltä jakoperusteiden mukaisia esi- tyksiä. Tehtävän vaativuustasoihin kohdistuvat esitykset käsitellään arviointiryhmässä.

Paikallisen erän jakamisen jälkeen pääluottamusmiehelle annetaan tieto, miten erä on kohdennettu tehtävän vaativuustasoihin, vaativuuslisiin ja henkilökohtaiseen pal- kanosaan. Lisäksi annetaan tieto erän kohdentumisesta vaativuustasoittain sekä luku- määrä, kuinka monelle henkilölle erä on kohdennettu.

Paikallisen erän 1.12.2022 suuruus määräytyy syyskuun 2022 palkkasumman mukaan.

Paikallisen erän suuruus lasketaan erikseen kummankin henkilöstöryhmän palkkasum- masta.

2.2. Euromääräisiä palkkoja (muut kuin YPJ-palkat) korotetaan kustannusvaikutusta vas- taavasti 1.6.2022 (1,45 %) ja 1.12.2022 (0,45 %).

2.3. Helsingin yliopiston eläinsairaalaa koskevien määräysten (luku 9.) 7-8 §:ssä olevia euromääräisiä korvauksia korotetaan 1.6.2022 1,45 %:lla ja 1.12.2022 0,45 %:lla.

2.4. Harjoittelukoulujen luokanvalvojan tehtävistä vuosiluokilla 7.–9. maksettavaa palkkiota ja opiskelijoiden valintakokeiden arviointityöhön osallistuvalle opettajalle maksettavaa korvausta korotetaan 1.6.2022 1,45 %:lla ja 1.12.2022 0,45 %:lla.

2.5. Suomen Akatemian rahoittamien akatemiaprofessoreiden ja -tutkijoiden palkkoja tar- kistetaan 1.6.2022 1,45 %:lla ja 1.12.2022 0,45 %:lla. Xxxxxxx akatemiaprofessorei- den ja –tutkijoiden palkkaus määräytyy vähintään Suomen Akatemian rahoituspäätösten mukaisesti.

2.6. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkioita korotetaan 1.6.2022 1,9 %:lla.

2.7. Korotukset tulevat voimaan korotuspäivästä tai sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta.

3. Palkkojen korottaminen vuonna 2023

Sopimusosapuolet neuvottelevat 31.1.2023 mennessä vuoden 2023 palkkaratkaisusta. Mi- käli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista, voi- daan työehtosopimus irtisanoa päättymään 31.3.2023.

4. Suositukset

Osapuolet suosittelevat, että työnantaja ja työntekijät pyrkivät yhdessä edistämään jousta- vien työaikajärjestelmien käyttöä.

Osapuolet suosittavat, että yliopistokohtaisesti tarkastellaan mahdollisuuksia järjestel- mään, jossa työntekijällä on oikeus omalla ilmoituksellaan olla sairautensa vuoksi poissa työstä enintään viisi päivää.

5. Tilastotyöryhmä

Tilastotyöryhmän tehtävänä on käsitellä yhteistä tietopohjaa, tilastojen tuottamiseen ja luotettavuuteen liittyviä kysymyksiä. Työryhmä tarkastelee ansiotilastojen yhteydessä käy- tettäviä palkkakäsitteitä ja muita käsitteitä sekä työehtosopimuksen ansiotilastoille asetta- mia vaatimuksia. Työryhmä on yhteistyössä työehtosopimusneuvottelijoiden kanssa tilastojen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä sekä tarvittaessa antaa asiantuntija-apua yliopistoille tilastoyhteistyökysymyksissä. Kullakin osapuolella on oikeus tuoda halua- mansa tilastollinen asia tilastotyöryhmän käsiteltäväksi.

6. Jatkuvan neuvottelun periaate

Osapuolet neuvottelevat jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti säännöllisesti esille tulevista työehtosopimuksen muutostarpeista sopimuskauden aikana.

7. Lainsäädäntömuutosten huomioiminen

Osapuolet ovat kirjoittaneet 1.8.2022 voimaan tulevaan perhevapaauudistukseen liittyvät työehtosopimustekstit siten, että ne vastaavat pakottavaa lainsäädäntöä ja kohtelevat työntekijöitä ja heidän erilaisia perheitään yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti. Mikäli osa- puolten arvio osoittautuisi myöhemmin virheelliseksi, sitoutuvat osapuolet korjaamaan työehtosopimuksen tekstit siten, etteivät työehtosopimuksen kustannukset nouse.

8. Arviointiryhmien palkkiot

Yliopistojen palkkausjärjestelmää koskevien määräysten mukaisen arviointiryhmän pu- heenjohtajalle ja jäsenelle xxxxxxxxx xxxxxxxxx, jonka määrä on jäsenelle 360 euroa ja puheenjohtajalle 720 euroa vuodelta. Palkkio maksetaan 12 kuukauden jaksolta jälkikä- teen. Jos asianomainen ei ole jonkin kalenterikuukauden aikana osallistunut ryhmän työ- hön, palkkio maksetaan hänen sijastaan toimineelle laskien kalenterikuukautta kohti 1/12.

Mikäli henkilö toimii edellä tarkoitetussa tehtävässä kahdessa tai useammassa ryhmässä, palkkio maksetaan enintään kahdesta ryhmästä.

9. Työehtosopimuksen sukupuolivaikutusten arvioiminen

Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen uudistamisneuvotteluiden 2022 lomassa osapuo- let (Sivista, JUKO, Pro ja JHL) ovat arvioineet työehtosopimuksen sukupuolivaikutuksia. Tarkastelusta on tehty erillinen asiakirja.

10. Työehtosopimuksen numerointi

Sopimuskauden 1.4.2020 – 31.3.2022 aikana sopimusosapuolten yhteinen tekstityöryhmä valmisteli esityksen työehtosopimuksen pykälänumeroinnin muuttamisesta. Tähän allekir- joituspöytäkirjaan merkityt työehtosopimuksen pykälät perustuvat tähän uuteen numeroin- tiin ja uutta pykälänumerointia sovelletaan myös työehtosopimuksessa.

11. Työehtosopimukseen tehdään seuraavat muutokset:

• Työehtosopimukseen tehdään liitteessä 1 olevat ns. stilistiset muutokset. Osapuo- let ovat yhtä mieltä siitä, ettei näillä stilistisillä muutoksilla ole ollut tarkoitusta muut- taa työehtosopimuksen sisältöä (tes 2020–2022 vrt. tes 2022-2024).

• Työehtosopimuksessa olevat seuraavat ilmaisut muutetaan:

o esimies esihenkilöksi

o muu henkilöstö (”muhe”) muuksi asiantuntija- ja tukihenkilöstöksi

11.1. Muutokset työehtosopimuksen 1. lukuun (Yleiset määräykset): Poistetaan 4 §:stä (Työsuhde ja koeaika) kolme viimeisintä momenttia:

(Tässä teksti ”Koeajasta voidaan sopia työsopimuksessa. Koeaika määräytyy työsopi- muslain mukaisesti.”)

Mikäli työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, voidaan sopia enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta.

Alle kahdeksan kuukauden määräaikaisissa työsuhteissa koeajan pituus saa olla enintään puolet määräajan kestosta (esim. 6 kuukauden pituinen työsuhde, koeaika saa olla enin- tään 3 kuukautta).

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan puolin ja toisin purkaa irtisanomisaikaa noudatta- matta. Tällöin työsuhde lakkaa sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkami- sesta tehtiin. Purkaminen ei saa kuitenkaan tapahtua työsopimuslain 2. luvun 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetuilla tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perus- teilla.

11.2. Muutokset 1.8.2022 lukien työehtosopimuksen 2. lukuun (Vuosilomaa koske- vat määräykset):

• Muutetaan 15 §:n (Lomaraha työsuhteen päättyessä) neljäs momentti kuulumaan seuraavasti:

Työsuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikilta niiltä lomapäiviltä, jotka työn- tekijä on ansainnut työsuhteen päättymishetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saa- nut lomarahaa, mikäli työsuhde päättyy työntekijästä johtumattomista syistä. Em. lomarahasta maksetaan työsuhteen päättyessä puolet, mikäli työsuhde päättyy:

▪ työntekijän itsensä suorittaman koeaikapurun johdosta

▪ työntekijän itse irtisanoutuessa muun kuin eläköitymisen vuoksi

▪ työsopimuksen purkautuneena pitämiseen (TSL 8:3 §) tai

▪ työsopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen työntekijän henkilöön liitty- villä perusteilla (TSL 7:1–2 §, TSL 8:1 §), ei kuitenkaan irtisanomisperusteen johtuessa työntekijän olennaisesta ja pitkäaikaisesta työkyvyn heikkenemi- sestä (TSL 7:2 § 2 mom. 1.kohta).

11.3. Muutokset 1.8.2022 lukien työehtosopimuksen 3. lukuun (Poissaolot):

• Muutetaan 3 §:n soveltamisohje kuulumaan seuraavasti:

(Tässä luettelo, jonka viimeinen rivi on - Yötyölisä)

Soveltamisohje:

Lisä maksetaan myös seuraavien poissaolojen palkan yhteydessä

- äitiysvapaa raskaus- ja vanhempainvapaa, tilapäinen hoitovapaa ja kuntoutus- aika

- tapaturman, ammattitaudin tai väkivallan takia aiheutunut työkyvyttömyys

- jos työnantaja on estänyt henkilöä työskentelemästä sairauden takia

- tämän luvun 22 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa

• Muutetaan 4 § (Päivärahan siirtyminen työnantajalle) kuulumaan seuraavasti: 4 § Päivärahan siirtyminen työnantajalle

Oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä-, äitiys- ja isyysrahaan raskaus- ja vanhempainrahaan siirtyy palkallisen sairauspoissaolon, äitiys- ja vanhempainva- paan raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta työnantajalle siltä osin, kuin em. päivä- rahan määrä ei ylitä työntekijän samalta ajalta saamaa palkkaa.

Sellaisen henkilöstön osalta, jolla ei ole oikeutta vuosilomaan, oikeus sairausvakuu- tuslain mukaiseen sairauspäivärahaan ei siirry työnantajalle 16.6. alkavan ns. las- kennallisen vuosiloman ajalta.

Muuna aikana, kun harjoittelukouluissa opetustyö on lomien johdosta keskeytynyt, sairauspäiväraha tai edellä tarkoitettu korvaus suoritetaan työnantajalle, jos työnte- kijä on ollut oikeutettu sairauspäivärahaan tai muuhun korvaukseen, mutta työntekijä ei ole hakenut työkyvyttömyyden johdosta vapaata.

Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtu- vasta syystä makseta, tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sai- rausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt koko- naan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

(Tästä jatkuu tekstillä ”Mikäli työntekijä saa työkyvyttömyyden takia muuta päivära- haa tai…”).

• Lisätään Perhevapaat -otsikon alle ennen 17 §:ä seuraava teksti:

Siirtymäsäännös: 1.8.2022 voimaan tulevan 17 §:n tekstejä noudatetaan niihin työntekijöihin, joihin noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulevia sairausvakuutuslain perhevapaita koskevia muutoksia. Mikäli työntekijään noudatetaan 31.7.2022 voi- massa olleita perhevapaita koskevia sairausvakuutuslain määräyksiä, noudatetaan työsuhteessa 31.7.2022 voimassa ollutta työehtosopimuksen 17 §:ä.

• Muutetaan 17 § kuulumaan seuraavasti:

17 § Äitiysvapaan, isyysvapaan ja xxxxxxxxxxxxx Xxxxxxx- ja vanhempainva- paan palkallisuus

Työntekijällä, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 1 §:n (28/2022) mukai- seen äitiysvapaaseen raskausrahaan, maksetaan työehtosopimuksen 1 luvun 7

§:n ja 3 luvun 3 §:n mukainen palkka äitiysvapaan raskausrahakauden alusta lu- kien 72 40 arkipäivän ajalta.

Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1-3 momenttien tai 9 luvun 9 §:n (28/2022) mukaiseen vanhempainrahaan isyysvapaaseen, makse- taan 1 luvun 7 §:n ja 3 luvun 3 §:n mukainen palkka vanhempainvapaan 32 en- simmäisen alusta lukien 6 arkipäivän ajalta.

Raskaus- ja vanhempainvapaan palkallisuuden edellytys on, että työntekijän työ- suhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kolme kuukautta välittömästi ennen raskaus- tai vanhempainvapaan alkamista.

Soveltamisohje: yhdenjaksoisuutta tulkitaan työehtosopimuksen 1. luvun 4 § 2. momentin mukaisesti.

Ottovanhemmalle maksetaan ottovanhemman vanhempainrahakauden alusta al- kaen enintään 72 päivän ajalta palkka edellä 1 momentissa mainittujen perustei- den mukaisesti. Jos ottovanhemmat jakavat sanotun vanhempainrahakauden, maksetaan tässä tarkoitettu palkka vain toiselle heistä kerrallaan ja yhteensä enin- tään 72 arkipäivän ajalta vanhempainrahakauden alusta lukien.

Tämän ylittävältä äitiys-, isyys- raskaus- tai vanhempainvapaan ajalta ei makseta palkkaa.

Uusi raskaus ja synnytys hoitovapaan aikana on perusteltu syy hoitovapaan kes- keyttämiseen.

Soveltamisohje: Raskausvapaan Äitiysvapaan alkamisesta on työsopimuslain 4 luvun 3 a §:n mukaan ilmoitettava viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa.

(Tästä jatkuu 18 § Tilapäinen hoitovapaa)

11.4. Muutokset 5. lukuun (Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaikaa koske- vat määräykset:

• Muutetaan 3 §:n (Työaika ja työsuunnitelma) 4. momentin soveltamisohjeen toinen kappale kuulumaan seuraavasti:

Työsuunnitelmassa tulee huomioida sellaiset pidempiaikaiset poissaolot, kuten perhevapaat, joilla voi olla olennaista merkitystä työsuunnitelman sisältöön ja levon turvaaminen erityisesti raskausvapaan ajankohta huomioiden. Pidempiai- kaisen poissaolon jälkeen tarkastellaan työsuunnitelman toteutumista ennen poissaoloa ja tehdään työsuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

11.5. Muutokset 10. lukuun (Muut sopimukset) 1.8.2022 lukien: Muutetaan Sopimus työaikapankista, 10. kappale kuulumaan seuraavasti:

Jos työntekijän oikeus äitiysraskaus- tai isyysvanhempainvapaaseen tai ottovanhem- painvapaaseen alkaa sovitun työaikapankkivapaan aikana, vapaa muuttuu äitiysras- kaus- tai isyysvanhempainvapaaksi tai ottovanhempainvapaaksi.

12. Sopimuksen voimaantulo

Työehtosopimus tulee voimaan, kun liittojen hallinnot ovat sen hyväksyneet edellä maini- tuin poikkeuksin.

Helsingissä, 8.4.2022

SIVISTYSTYÖNANTAJAT RY

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

AMMATTILIITTO PRO RY

1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET‌

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tässä sopimuksessa on sovittu Sivistystyönantajat ry:n jäsenenä olevien yliopis- tojen työntekijöiden työehdot.

Sopimus ei kuitenkaan koske henkilöä, jonka yliopisto on nimennyt työnantajan edustajaksi tämän työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvien työntekijöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.

Soveltamisohje: Yliopisto nimeää keskushallinnon henkilöstön joukosta tässä tarkoitetut työnantajan edustajat joko hallinnollisella päätöksellä tai siten, että asiasta on erikseen sovittu henkilön työsopimuksessa.

Sopimus ei myöskään koske opetustyössä tilapäisiä luennoitsijoita tai muita palk- kionsaajia eikä harjoittelukoulujen sivutoimisia tuntiopettajia muilta osin kuin mitä heidän osaltaan on erikseen sovittu.

Soveltamisohje: Tätä työehtosopimusta ei sovelleta yliopistojen sellaisiin itsenäisiin yksiköihin (esim. yliopistopaino), joilla on oma työehtosopi- mus.

2 § Voimassaolevat etuudet ja lainsäädännön määräykset

Tämä työehtosopimus ei koske sellaisia työnantajan ja työntekijän väliseen sopi- mukseen tai työnantajan hallintopäätökseen perustuvia etuisuuksia, jotka eivät ole perustuneet 31.12.2009 asti voimassa olleeseen valtion virka- ja työehtosopimuk- seen tai sen liitteeseen.

Siltä osin kuin tässä työehtosopimuksessa on viitattu työlainsäädännön määräyk- siin, eivät nämä määräykset tule osaksi tätä työehtosopimusta.

3 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus

Yliopistolla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä palkata ja irtisanoa työntekijöitä. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

4 § Työsuhde ja koeaika

Työsopimus tulee tehdä kirjallisesti ottaen huomioon työsopimuslain 1 luvun 3

§:n ja 2 luvun 4 §:n määräykset. Työnantajan edustaja varmistaa, että uudella työntekijällä on selvillä alan järjestösuhteet ja ketkä toimivat luottamusmiehinä.

Työsuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos se on ollut saman työnantajayliopis- ton, muun kotimaisen yliopiston, siihen rinnastettavan tutkimuslaitoksen tai yli- opistosairaalan palveluksessa keskeytyneenä enintään 30 kalenteripäivää tai yhden kalenterikuukauden.

Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä työsopimuslaissa ja yliopistoja koske- vassa lainsäädännössä mainituilla perusteilla.

Koeajasta voidaan sopia työsopimuksessa. Koeaika määräytyy työsopimuslain mukaisesti.

5 § Työsuhteen päättyminen

Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan työsuhteen keskeytymättö- mästä kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja seuraavasti:

- 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden

- 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta

- 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta

- 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta

- 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta

Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen on irtisanomisaika seuraava:

- 14 pv, xxx xxxxxxxx on jatkunut enintään 5 vuotta

- 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsopimuksessa edellä mainituista irtisano- misajoista poikkeavasti. Työntekijän irtisanomisaika on kuitenkin enintään kolme kuukautta ja se ei voi olla pidempi kuin työnantajan noudatettava. Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen irtisanomisaika on aina kuitenkin vähintään 5 §:n 1 momentin mukainen.

Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.

Työsuhteen irtisanomisessa noudatetaan muutoin työsopimuslain mukaista me- nettelyä.

Määräaikainen sopimus päättyy sovitun määräajan tai tehtävän päätyttyä ilman irtisanomisaikaa. Jos määräajan tai tehtävän pituutta ei ole määrätty kalenteriajan mukaan, työnantajan on viipymättä ilmoitettava työntekijälle odotettavissa ole- vasta työsuhteen päättymisestä, milloin se riippuu sellaisesta seikasta, joka ei ole työntekijän tiedossa.

Irtisanomis- ja lomautusperusteet sekä -menettely määräytyvät työsopimus- lain ja yhteistoimintalain mukaan.

Lomautusilmoitusaika on kaikkien työntekijöiden osalta 14 kalenteripäivää.

6 § Palkka ja palkanmaksu

Palkkaperusteista ja vähimmäispalkasta on erilliset määräykset yliopistojen palk- kausjärjestelmää koskevassa osiossa.

Palkka maksetaan työntekijän osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee erään- tymispäivänä olla työntekijän nostettavissa.

Jos työntekijän palkanmaksupäivä on arkilauantai tai pyhäpäivä, palkka makse- taan näitä päiviä edeltävänä arkipäivänä.

Sellaiset lisät ja etuudet, jotka määräytyvät laskentakautena tehdyn työn mukaan, suoritetaan viimeistään laskentakautta seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.

Työsuhteen jatkuessa palkan perusteissa tapahtuvat muutokset tulevat voimaan seuraavan kalenterikuukauden tai muun palkanmaksukauden alusta lukien, ellei tämän sopimuksen muussa osassa ole myöhemmin toisin sovittu.

Työsuhteen päättyessä palkka ja muut suoritukset maksetaan työntekijän pankki- tilille seuraavana, teknisesti mahdollisena yliopiston yleisenä palkanmaksupäi- vänä.

7 § Poissaoloajalta maksettava palkka

Työntekijälle poissaoloajalta maksettava palkka määräytyy näiden määräysten mukaisesti, ellei erikseen jonkin työstä vapautuksen osalta ole toisin sovittu.

Kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaan luetaan tehtävän vaativuuteen perus- tuva palkanosa, henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkanosa, vaati- vuuslisä, palkan takuuosuus tai euromääräinen palkka. Lisäksi palkkaan luetaan muut säännöllisesti toistuvat tietyn suuruisina kuukausittaisina erinä maksettavat palkkaustekijät, palkanlisät ja lisäpalkkiot.

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän palkka säännöllisen työajan työtunneilta määräytyy edellisen päättyneen palkanmaksukauden keskituntiansion mukaisesti.

Soveltamisohje: Keskituntiansiolla tarkoitetaan päättynyttä palkanmaksu- kautta edeltäneen normaalina pidettävän palkanmaksukauden työajalta saatua keskimääräistä tuntiansiota (palkanmaksukauden ansio / tehdyillä työtunneilla) mahdollisine olosuhde- ja vuorotyölisineen, mutta ilman yli- työ- ja sunnuntaityökorotuksia.

Harjoittelukoulujen opettajalta ei poissaoloajalta tehdä vähennystä ylituntien pitä- mättä jäämisen vuoksi.

8 § Vajaan kalenterikuukauden palkka

Jos kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkkaa vajaalta kalenterikuu- kaudelta, lasketaan kalenteripäivän palkka käyttämällä jakajana kunkin kuukau- den kalenteripäivien lukumäärää.

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän osakuukauden palkka määräytyy tehtyjen työtuntien ja sovitun tuntipalkan mukaisesti.

9 § Osa-aikaisten työntekijöiden palkka

Osa-aikatyötä tekevälle kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkka osa- aikatyön tuntimäärän mukaisena osuutena vastaavalle kokoaikaiselle työntekijälle määräytyvästä palkasta.

Opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvalle työntekijälle, joka siirtyy kokoaika- työstä osa-aikatyöhön, palkka maksetaan em. periaatteita noudattaen työsuhteen ehtojen mukaisena osuutena tai harjoittelukoulujen opettajan osalta opetusvelvol- lisuuden mukaisena osuutena kokoaikaisen työntekijän palkasta.

10 § Matkakustannukset ja päivärahat

Työntekijälle, joka matkustaa työnantajan määräyksestä, korvataan syntyneet matkakustannukset verohallinnon kulloinkin voimassa olevia ohjeita noudattaen.

Jos työntekijä on työnantajan määräyksestä määrätty matkustamaan sellaisena lauantaina, sunnuntaina, tässä työehtosopimuksessa tarkoitettuna arkipyhänä tai muuna työntekijän vapaapäivänä siten, että yksinomaan matkustamiseen käytetty aika on vähintään viisi tuntia, maksetaan hänelle matkapäiväkorvauksena 55 eu- roa. Matka-aikaa ei lueta työajaksi.

Matkapäiväkorvausta ei makseta työehtosopimuksen 4 luvun 17 §:n 4 momentin mukaiselle johtavassa asemassa olevalle työntekijälle eikä työntekijälle, joka itse päättää työmatkansa ajankohdasta ja työaikaansa liittyvistä työ- ja vapaa-ajan jär- jestelyistä. Korvausta ei myöskään suoriteta, mikäli edellä sanotulta vuorokaudelta kertyy työajaksi luettavaa aikaa tai matkustamista erityisten määräysten perus- teella korvataan muulla kuin tässä sopimuksessa sovitulla tavalla.

Työntekijän tulee matkustaa käytettävissä olevaa edullisinta kulkuneuvoa ja kul- kutapaa käyttäen, ottaen huomioon myös mahdollinen ajan säästö.

Työntekijällä on oikeus saada työmatkastaan aiheutuvien kustannusten maksa- mista varten ennakkoa, jos työnantaja ei ole luovuttanut työntekijän käyttöön mak- sukorttia tai kohdemaassa ei voi maksaa maksukortilla. Alle 24 tuntia kestävältä työmatkalta voidaan ennakko jättää päivärahan osalta suorittamatta.

Matkan kustannuksista on haettava korvausta matkalaskulla, joka on jätettävä työnantajalle kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä uhalla, että oi- keus korvaukseen ja mahdollisesti maksettuun ennakkoon muutoin menetetään.

Lisäkorvaukset ulkomaan matkojen osalta

Jos työnantajan määräämä työmatka kohdistuu Suomen rajojen ulkopuolelle, työnantaja korvaa työmatkaan liittyvät välttämättömät kulut seuraavasti:

1) matkaan liittyvät lisämaksut kuten lentokenttävero yms.

2) matkaan välittömästi liittyvät viisumimaksut sekä lääke- ja rokotusmaksut

3) välttämättömät työmatkan järjestelyihin ja työasioihin liittyvät puhelin- ja tele- kopiokulut asiallisin perusteluin

4) hotellimajoituksen yhteydessä perittävä tallelokerovuokra sekä

5) muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.

Huomautus: Työnantajalla on yleisesti olemassa ulkomaan työmatkoja koskeva matkavakuutus, joka sisältää myös matkatavaravakuutuksen.

11 § Keskusjärjestösopimukset ja hyvityssakko

Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia voimassa olevia keskusjärjes- tösopimuksia:

Ryhmähenkivakuutussopimus

Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsitte- lystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla

Jos ryhmähenkivakuutussopimukseen, suositukseen päihdeongelmien ennaltaeh- käisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla tehdään muutoksia, tulevat muutokset osaksi yliopistojen yleisen työehtosopimuksen mää- räyksiä ilman eri vahvistusta keskusjärjestösopimuksen voimaantuloajankohdasta lukien, ellei jokin yliopistojen yleisen työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöistä esitä erikseen neuvottelujen käymistä muutoksen voimaantulosta. Neuvotteluja on esitettävä mahdollisimman pian, viimeistään kuukauden kuluessa keskusjärjestö- sopimuksen voimaantulosta lukien, jolloin keskusjärjestösopimuksen muutokset eivät tule voimaan vaan sopimusmuutokset ja voimaantulon ajankohta määräyty- vät neuvottelujen perusteella.

Työehtosopimuslain (436/1946) 7 ja 9 §:n mukaisen yliopistolle ja paikalliselle am- mattiyhdistykselle tuomittavan hyvityssakon enimmäismäärä on 2.590 euroa.

12 § Jäsenmaksujen periminen

Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, yliopistojen työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten ja niiden jä- senliittojen jäsenmaksun työntekijältä maksettavasta palkasta. Pidätetyt jäsen- maksut työnantaja tilittää yhdistyksen ilmoittamalle pankkitilille.

Yhdistys on velvollinen antamaan kirjallisesti jäsenmaksujen pidättämistä varten tarpeelliset tiedot.

Työntekijälle annetaan kalenterivuoden päätyttyä tai työsuhteen päättyessä vero- tusta varten todistus pidätetyistä jäsenmaksuista.

13 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän sopimuksen pätevyyttä, voimassaoloa, sisältöä tai laajuutta taikka tietyn sopimuskohdan oikeaa tulkintaa koskevasta erimielisyydestä tulee neuvotella tä- män pykälän mukaisesti.

Työyksikkötason neuvonpito

Erimielisyystapauksissa asiaa käsitellään ensin neuvonpidossa esihenkilön tai työnantajan edustajan ja työntekijän tai / ja häntä edustavan luottamusmiehen tai muun henkilöstön edustajan välillä.

Paikallisneuvottelut

Jos asiaa ei työyksikkötason neuvonpidossa saada ratkaistuksi, asiassa voidaan käydä paikallisneuvottelut työnantajan edustajan ja asianomaisen pääluottamus- miehen tai luottamusmiehen välillä.

Liittotason neuvottelut

Jos asiaa ei paikallisneuvotteluissa saada ratkaistuksi, asiassa voidaan käydä liit- totason neuvottelut työehtosopimuksen asianomaisten allekirjoittajajärjestöjen vä- lillä.

Allekirjoittajajärjestöjen erikseen niin sopiessa asia voidaan ottaa käsiteltäväksi liittotason neuvotteluissa paikallisneuvotteluita käymättä.

Tämän pykälän mukaisesti käsitellään myös kaikki yhteistoimintaa tai työsuojelun yhteistoimintaa koskevien paikallisten sopimusten tulkinnasta ja soveltamisesta syntyneet erimielisyydet. Jos liittotason neuvotteluissa jäädään erimielisiksi, asiaa ei kuitenkaan voida viedä työtuomioistuimeen.

14 § Menettelytavat ja määräajat

Paikallisneuvotteluita ja liittotason neuvotteluita on vaadittava kirjallisesti ja vaati- muksessa on yksilöitävä neuvottelun kohde.

Sekä paikallistason että liittotason neuvottelut tulee aloittaa kolmen viikon kulu- essa kirjallisen vaatimuksen esittämisestä, ellei toisin sovita, ja ne tulee saattaa päätökseen viivytyksettä.

Liittotason neuvotteluita tulee vaatia neljän kuukauden kuluessa paikallisneuvot- teluiden päättymisestä puhevallan menettämisen uhalla.

Neuvottelut päättyvät yhteisesti todettuna päivänä tai päivänä, jolloin neuvottelu- osapuoli antaa kirjallisen ilmoituksen neuvotteluiden päättymisestä.

Paikallistason ja liittotason neuvotteluista tulee pitää pöytäkirjaa, joka tarkastetaan neuvotteluosapuolten sopimalla tavalla viivytyksettä.

Xxxxxxx vireillepano työtuomioistuimessa edellyttää päätökseen saatettuja liitto- tason erimielisyysneuvotteluita. Kanne työtuomioistuimessa on puhevallan menet- tämisen uhalla pantava vireille neljän kuukauden kuluessa liittotason neuvotteluiden pöytäkirjan tarkistamisesta ja kuitenkin viimeistään kuuden kuu- kauden kuluessa neuvotteluiden päättymisestä.

15 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista

Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuk- sen määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen muuttamista.

16 § Suojavaatetus

Työnantaja hankkii työntekijöiden käyttöön heille työssään tarpeelliset suojapuvut ja vastaa niiden pesusta ja kunnostuksesta paikallisesti sovituin väliajoin.

Erittäin likaisissa, märissä tai kylmissä töissä annetaan työntekijän käyttöön työn suorituksen ajaksi erityinen suojavaatetus, johon tarpeen mukaan kuuluvat esi- merkiksi jalkineet, kumikäsineet sekä suoja- ja lämpöpuvut.

Suojapukujen ja suojavaatetuksen tarpeellisuuden määrittävät esihenkilö ja työn- tekijä yhdessä.

Työnantaja kustantaa työntekijöille työasun tai tunnukset, mikäli on tarkoituksen- mukaista ilmaista työntekijän asema ja tehtävä työpaikalla.

Huomautus: Työntekijän henkilönsuojainten varaamisesta, käytöstä ja soveltuvasta työvaatetuksesta on säädetty työturvallisuuslain (738/2002) 15 ja 20 §:ssä.

17 § Vanhentuminen

Työ- tai virkasuhteesta johtuvien saatavien, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2010, vanhentumiseen sovelletaan valtion virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä.

Työsuhteesta johtuvat 1.1.2010 jälkeen syntyneet saatavat vanhentuvat työlain- säädännön vanhentumissääntöjen mukaan.

18 § Paikalliset yhteistoimintasopimukset

Yhteistoimintaa koskeva koulutus, tiedotus ja välitön yhteistoiminta työpaikoilla ovat erittäin tärkeitä. Toimiva yhteistoimintajärjestelmä tukee muutostilanteiden hallintaa ja sujuvuutta sekä parantaa toiminnan tuloksellisuutta, työelämän laatua ja henkilöstön työhyvinvointia.

Yhteistoimintalain käytännön toteuttamisesta voidaan tehdä yliopistokohtaisia paikallisia sopimuksia. Paikallisessa yhteistoimintasopimuksessa määritellään tar- peen mukaan muun muassa:

• Yhteistoiminnan tasot: yksilötaso, toimintayksikkötaso [määrittely/kuvaus: tiedekunta/tieteenalayksikkö/yliopistoon kuuluva korkeakoulu, laitos/osasto, erillislaitos, keskushallinto ja sen alaiset yksiköt], yliopistotaso.

• Perustettaessa neuvottelukunta on sovittava sen kokoonpano, toimikausi, käsiteltävät asiat sekä neuvottelukunnan jäsenten valintamenettely. Lisäksi voidaan sopia esimerkiksi neuvottelukunnan kokoontumisen vähimmäis- määristä ja muista yliopistokohtaisista yksityiskohdista.

• Mahdollisesti perustettavista yksikkötason yt-elimistä sovitaan niiden kokoa- minen, toimikausi, toimeksianto ja nimeämismenettely.

• Yhteistoimintaelinten kutsumisajat ja -tavat (esimerkiksi aika työpäivinä, kutsu kirjallisesti tai sähköpostilla, kutsun mukana aihe ja käsiteltävänä ole- via asioita koskevan materiaalin toimittamistapa)

19 § Työsuojelun yhteistoiminta

Työsuojelun yhteistoiminnan tarkoitus

Työsuojelu on osa henkilöstövoimavarojen strategista johtamista. Sen tarkoituk- sena on kehittää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, kestävää tuloksellisuutta tuottavaa työelämää ja työhyvinvointia.

Työsuojelun yhteistoiminta on työnantajan ja henkilöstön vuorovaikutteista yhteis- toimintaa, jonka tarkoituksena on mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevien asioiden käsit- telyyn.

Toimintaa toteutetaan ottaen huomioon laki työsuojelun valvonnasta ja työ-suoje- lun yhteistoiminnasta (44/2006), työterveyshuoltolain (1383/2001) 8 ja 12 § sekä sairausvakuutuslain (1224/2004) 13 luvun 4 §:n 2.momentti.

Paikalliset työsuojelun yhteistoimintasopimukset

Työsuojeluyhteistoiminnan käytännön toteuttamisesta voidaan tehdä yliopistokoh- taisia paikallisia sopimuksia. Työsuojelun yhteistoimintasopimuksissa otetaan pai- kallisten tarpeiden mukaan huomioon mm. seuraavat asiat

• soveltamisen piiri (esim. yliopiston tiloissa työskentelevät apurahatutkijat ym. yliopiston luvalla työskentelevät, opiskelijat harjoitustöissä jne)

• työsuojelutoimikunta (tarvittaessa toimikunnat): koko, kokoonpano, mahdol- liset pysyvät läsnäolo- ja puheoikeutetut asiantuntijajäsenet, kutsumisme- nettely ja käsiteltävät asiat

• työsuojelun yhteistoiminnan järjestämistä varten tarvittava työpaikkajako

• työsuojeluvaltuutettujen ja työsuojelun varavaltuutettujen sekä työsuojelutoi- mikunnan henkilöstöä edustavien jäsenten valinnan järjestäminen

• mahdollisten työsuojeluasiamiesten valitseminen/asettaminen ja heidän tehtävänsä

• työsuojeluvaltuutettujen toimintaedellytykset Henkilöstön edustajien valitseminen

Henkilöstöä edustavat järjestöt huolehtivat työsuojeluvaltuutettujen, varavaltuutet- tujen, työsuojeluasiamiesten ja työsuojelutoimikunnan muiden henkilöstöä edus- tavien jäsenten vaalin järjestämisestä.

20 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa 8.4.2022 alkaen 31.3.2024 saakka, jatkuen senkin jälkeen aina vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuutta viikkoa ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Irtisanomisesta huolimatta tämä sopimus on voimassa, kunnes neuvottelut uu- desta työehtosopimuksesta on yhteisesti todettu päättyneiksi tai kunnes neuvotte- luosapuoli kirjallisesti ilmoittaa siitä sopimuksen muille osapuolille.

2 LUKU VUOSILOMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET‌

1 § Soveltamisala

Vuosilomaetuudet määräytyvät vuosilomalain (162/2005) ja tämän sopimuksen mukaan.

Niihin henkilöihin, joihin sovelletaan opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikamää- räyksiä tai harjoittelukoulujen opetushenkilöstöä koskevia määräyksiä, sovelle- taan vuosilomaa koskevia määräyksiä vain lomarahan osalta.

Nämä määräykset tai vuosilomalain määräykset eivät miltään osin koske harjoit- telukoulujen sivutoimisia tuntiopettajia.

2 § Määritelmät

Lomakausi on 1.6. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.

Xxxxxxxxx on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.

Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi ei tätä sopimusta sovellettaessa lueta lau- antaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, juhannusaattoa, itsenäi- syyspäivää eikä vapunpäivää.

Kokonainen kalenteriviikko kuluttaa vuosilomaa viisi päivää. Jaksotyössä sovelle- taan samaa periaatetta. Niissä vuosilomalain kohdissa, joissa käytetään 12,18 tai 24 arkipäivän käsitettä, tarkoitetaan tässä sopimuksessa vastaavasti 10, 15 tai 20 arkipäivää.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on vuosilomaan oikeuttava kalenterikuukausi.

Lakisääteistä vuosilomaa on kunakin lomanmääräytymisvuonna ensimmäiset 25 työntekijälle annettua vuosilomapäivää.

Soveltamisohje: Vuosiloma annetaan ansaintavuosittain siten, että vanhimman lomanmääräytymisvuoden vuosilomat annetaan aina en- simmäisinä. Xxxxxxx lomat annetaan siten, että ensin annetaan mah- dollisesti edelliseltä lomavuodelta vuosilomalain mukaisesti siirretyt vuosilomat, sen jälkeen lomavuoden lomakautena annettavat lakisää- teiset vuosilomat ja tämän jälkeen muut lomat. Vuosilomakirjanpi- dossa tulee eritellä sekä kertyvät että annetut lomat ja niiden luonne.

Säästövapaa on lomavuoden lomapäivistä myöhemmin pidettäväksi siirretty lo- man osa.

3 § Vuosiloman pituus ja ansainta

Työntekijän vuosiloman pituus määräytyy seuraavasti:

1) jos työntekijällä on ollut lomanmääräytymisvuoden päättyessä alle vuoden väli- töntä palvelusta nykyisen työnantajan tai muun yliopiston palveluksessa, vuosilo- man määrä kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta on seuraavan taulukon mukainen:

Täydet lomanmääräyty- miskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11
Lomapäivien lukumäärä	2	4	6	8	10	12	14	16	18	20	22

2) jos työntekijällä on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ollut välittö- mästi saman työnantajan, muun suomalaisen yliopiston tai yliopistoon verrattavan tutkimuslaitoksen taikka yliopistosairaalan palveluksessa vähintään yhden vuoden tai hänellä on päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta edellä mainituista palvelus- suhteista oikeus kahteentoista lomanmääräytymiskuukauteen, hänellä on oikeus vuosilomaan jokaiselta nykyisen työsuhteen täydeltä lomanmääräytymiskuukau- delta seuraavan taulukon mukainen:

Täydet lomanmääräyty- miskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Lomapäivien lukumäärä	3	5	7	10	13	16	19	21	24	26	28	30

3) jos työntekijällä ennen lomakauden (viimeistään 31.5.) alkamista on vuosilo- maan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään viisitoista vuotta, vuosiloman määrä kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta on seuraavan taulukon mukainen:

Täydet lomanmääräyty- miskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Lomapäivien lukumäärä	3	6	9	11	15	18	22	25	28	31	34	38

Jos henkilö ennen lomavuoden (31.12) päättymistä saavuttaa em. 3 kohdan mu- kaisen pidempään lomaan oikeuttavan palvelusajan, hän saa tästä johtuvan loma- pidennyksen. Xxxxx pidennys on pidettävä ennen seuraavan vuoden kesäkuun

1. päivää.

4 § 15 vuoden palvelusajan laskeminen

Tämän luvun 3 §:n 3 kohdassa edellytettyä 15 vuoden palvelusaikaa laskettaessa otetaan huomioon päätoiminen palvelus

1. oman työnantajayliopiston palveluksessa

2. muun suomalaisen yliopiston palveluksessa

3. Suomen valtion palveluksessa, ei kuitenkaan varusmiespalveluksen tai siviili- palveluksen, kriisienhallinta- ja rauhanturvatehtävien aikaa taikka työstäva- pausaikaa muutoin kuin sairauspoissaolon ajalta tai työsopimuslain 4 luvun 1

§ mukaisten perhevapaiden ajalta

4. palvelus muun työnantajan palveluksessa kotimaassa tai ulkomailla tehtävissä siltä osin, kuin niistä on olennaista hyötyä työntekijän tehtävien suorittami- sessa.

Työsuhteen alkaessa todetaan aiemmasta työkokemuksesta kertynyt palvelus- aika.

Soveltamisohje: Työntekijän tulee työsuhteen alussa selvittää aikaisempi työkokemuksensa, jonka haluaa otettavaksi huomioon vuosilomaetuuksia myönnettäessä. Jos selvitystä täydennetään myöhemmin niin, että voi vai- kuttaa lomaoikeuteen, se otetaan huomioon siitä lähtien, kun se on työn- antajalle esitetty. Työntekijän esittämä selvitys voidaan ottaa pätevästä syystä huomioon myös takautuvasti.

Palveluksella tarkoitetaan aikaa, jonka työntekijä on työssä. Työssäolo- ajaksi katsotaan myös poissaoloaika, jolta on maksettu palkkaa tai sai- rausvakuutuslain mukaisia etuuksia.

Päätoimisena palveluna pidetään työtä, jossa työaika on keskimäärin vähintään 20 tuntia viikossa tai työaikasääntelyn ulkopuolella olevaa tehtävää, jonka työn- määrä on vähintään 50 % kokonaistyönmäärästä. Osa-aikaisen palvelussuhteen osalta huomioidaan työajan mukainen suhteellinen osuus vastaavan kokoaikaisen työntekijän työajasta.

5 § Lomaoikeus työsuhteen päättyessä

Jos työntekijä saavuttaa 3 §:n 2 tai 3 kohdissa tarkoitettujen lomien edellytyksenä olevat palvelusajat ennen työsuhteen päättymistä, hän saa työsuhteen päättyessä kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodelta vuosilomaa tai lomakorvausta ku- ten edellä mainituissa kohdissa on sanottu.

6 § Työssäolon veroinen aika

Vuosilomalain 7 §:ssä säädetyn lisäksi työssäolon veroisena aikana pidetään sel- laisia päivä, jolta työnantaja on tämän työehtosopimuksen mukaan maksanut pal- kan tai ansionmenetyksen korvausta (ay-koulutus, henkilöstökoulutus, lomarahan vaihtovapaat, ylityövapaat, työaikapankkivapaat jne.).

Huomautus: Työtapaturmasta tai ammattitaudista aiheutuvan poissaolon aika katsotaan työssäoloajan veroiseksi ajaksi vuosilomaetuuksia lasket- taessa enintään 365 kalenteripäivän ajalta.

7 § Vuosilomapäivien kuluminen osa-aikatyössä

Osa-aikatyössä, jossa työtä tehdään muutoin kuin säännöllisesti päivittäin lyhen- nettynä työaikana, ja työntekijä on lomalla kaikki tasoitusjaksoon sisältyvät työpäi- vät, kuluu lomapäiviä tasoitusjakson arkipäivien lukumäärä.

8 § Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkka

Työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta työsopimuksensa mukainen normaali kuukausipalkka työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukaisesti sekä vuosilomalisä.

Vuosilomalisän suuruus kutakin vuosilomapäivää kohden on 1/250 edellisenä lo- manmääräytymisvuonna maksettujen tai maksettavaksi erääntyneiden alla mainit- tujen palkanlisien ja lisäpalkkioiden yhteismäärästä.

- Aattopäivän lisä

- Hälytysraha

- Iltatyölisä

- Lauantaityökorvaus

- Sunnuntaityökorvaus

- Varallaolokorvaus

- Yötyölisä

- Luottamusmies- ja yhteistoimintalisä

- Luottamusmiespalkkio (varaluottamusmies)

- Työsuojeluvaltuutetun palkkio (varatyösuojeluvaltuutettu)

9 § Vuosilomapalkan määräytyminen työajan ja palkan muuttuessa lomanmääräytymis- vuoden aikana

Vuosilomapalkka määräytyy vuosilomalain 12 §:n mukaan silloin, kun työntekijän työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana ja muutos on kestänyt yhteensä vähintään neljä kalenterikuukautta tai yhdessä tai useammassa osassa 120 kalenteripäivää.

Soveltamisohje: Tätä määräystä ei sovelleta, mikäli työaikamuutok- sen syynä on 3 luvun 6 §:ssä tarkoitettu osasairausvapaa.

Vuosilomapalkka lasketaan käyttäen seuraavia prosentteja:

• 3 §:n 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 9 prosenttia,

• 3 §:n 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 13 prosenttia ja

• 3 §:n 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 16 prosenttia

Jos muutokset tapahtuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräyty- misvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan.

10 § Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkan maksaminen

Työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka tavanmukaisesti noudatettavana pal- kanmaksupäivänä.

Vuosilomalisä maksetaan kesä- tai heinäkuun palkan yhteydessä.

11 § Muiden kuin kuukausipalkalla työskentelevien vuosilomapalkka

Tunti- ja urakkapalkalla olevan työntekijän, jonka täysi lomanmääräytymiskuu- kausi määräytyy vuosilomalain 6 § 1 momentin perusteella (ts. 14 työpäivää / ka- lenterikuukausi), vuosilomapalkka on 10 prosenttia, taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään

vuoden, 12,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäoloajalta makse- tusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta.

Muiden kuin em. työntekijöiden vuosilomapalkka lasketaan vuosilomalain 12 §:n mukaan.

Tässä pykälässä tarkoitettu palkka maksetaan palvelussuhteen jatkuessa kesä- kuun palkanmaksun yhteydessä. Palvelussuhteen päättyessä palkka maksetaan päättymiskuukauden palkanmaksun yhteydessä.

12 § Vuosilomakorvauksen määräytyminen

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomakorvaus vuosilomapäivää kohti on 1/21 tämän työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukaisesta palkasta. Lisäksi maksetaan 8 §:n 2 mom. tarkoitettu vuosilomalisä.

Vuosilomapalkan määräytyessä 9 §:n prosenttiperusteisen laskennan mukaan, vuosilomakorvaus vuosilomapäivää kohti on tällöin vuosilomapalkan määrä jaet- tuna lomanmääräytymisvuonna ansaittujen lomapäivien lukumäärällä. Vuosiloma- lisää ei erikseen makseta.

Muilla kuin kuukausipalkkaisilla työntekijöillä vuosilomakorvaus on sama kuin 11

§:ssä määritelty vuosilomapalkka.

13 § Vuosilomakorvauksen määräytyminen eräissä erityistapauksissa

Vuosilomakorvaus määräytyy työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn loman osalta seu- raavasti:

1) jos työkyvyttömyyden vuoksi siirrettyä lomakaudella annettavaksi määrättyä vuosilomaa ei ole voitu antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden ai- kana, eikä sitä ole siirretty pidettäväksi seuraavan vuoden puolella, vuosilo- makorvaus maksetaan joulukuun palkan mukaan; ja

2) jos työkyvyttömyyden vuoksi seuraavalle kalenterivuodelle siirrettyä lomakau- den ulkopuolella annettavaa vuosilomaa ei ole voitu antaa seuraavan kalen- terivuoden loppuun mennessä, vuosilomakorvaus maksetaan tämän vuoden joulukuun palkan mukaan.

14 § Säästövapaa

Säästövapaajärjestelmä määräytyy vuosilomalain 27 §:n ja seuraavien määräys- ten mukaan.

Säästövapaan käyttäminen edellyttää työnantajan ja työntekijän välistä kirjallista sopimusta. Sopimuksessa tulee todeta säästettävien päivien enimmäislukumäärä sekä milloin säästövapaa viimeistään on pidettävä.

Säästövapaaksi voidaan siirtää vuosilomasta 15 päivää ylittävä osuus. Työnteki- jällä on kuitenkin oikeus säästää 20 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei ai- heudu yliopiston toiminnalle merkittävää haittaa.

Lomapäivien siirtämisestä säästövapaaksi on sovittava viimeistään silloin kun työntekijälle varataan tilaisuus esittää mielipiteensä lomansa ajankohdasta.

Säästövapaat pidetään erikseen sovittavana ajankohtana. Jollei säästövapaan ajankohdasta voida sopia, on työntekijän ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Säästövapaa annetaan täy- sinä päivinä, ellei muuta sovita. Säästövapaa on annettava viimeistään 5 vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymisestä, jonka vuosilomasta säästövapaa on säästetty.

Työsuhteen päättyessä on korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta makset- tava lomakorvausta koskevien määräysten mukaisesti.

15 § Oikeus lomarahaan

Kun työntekijällä on oikeus lomapalkkaan tai lomakorvaukseen, maksetaan hä- nelle myös lomaraha seuraavien määräysten mukaisesti:

Lomaraha maksetaan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä. Xxxxxxxx määräy- tyy sen tehtävän palkan mukaan, jossa asianomainen on kesäkuussa.

Jos lomarahan maksamisajankohdasta on sovittu pääsäännöstä poiketen, loma- raha määräytyy maksatuskuukautta edeltävän kuukauden palkan mukaan. Jos asianomainen on työstä vapautettuna kesäkuussa tai muussa edellä tarkoitetun mukaisessa kuukaudessa, määräytyy lomaraha sen palkan mukaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä.

Työsuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikilta niiltä lomapäiviltä, jotka työntekijä on ansainnut työsuhteen päättymishetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa, mikäli työsuhde päättyy työntekijästä johtumatto- mista syistä. Em. lomarahasta maksetaan työsuhteen päättyessä puolet, mikäli työsuhde päättyy:

▪ työntekijän itsensä suorittaman koeaikapurun johdosta

▪ työntekijän itse irtisanoutuessa muun kuin eläköitymisen vuoksi

▪ työsopimuksen purkautuneena pitämiseen (TSL 8:3 §) tai

▪ työsopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen työntekijän henkilöön liittyvillä perusteilla (TSL 7:1–2 §, TSL 8:1 §), ei kuitenkaan irtisanomis- perusteen johtuessa työntekijän olennaisesta ja pitkäaikaisesta työky- vyn heikkenemisestä (TSL 7:2 § 2 mom. 1.kohta).

Työntekijälle, joka siirtyy osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle, maksetaan lomaraha kaikilta niiltä lomapäiviltä, jotka hän on ansainnut siirtymähetkeen men- nessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa. Xxxxxxxx määräytyy siirtymähetken tehtävän palkan mukaan.

Jos kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy prosenttiperustei- sesti, maksetaan lomaraha tällöinkin tämän pykälän mukaisesti.

Jos työntekijä saavuttaa ennen lomavuoden loppua oikeuden 3 §:n 3 kohdan mu- kaiseen pidempään lomaan, hänellä on oikeus lomarahaan myös näiden päivien osalta.

Lomarahaa ei makseta työntekijälle, jolle ei kerry ainoatakaan täyttä lomanmää- räytymiskuukautta.

16 § Lomarahan suuruus

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha on

3 §:n 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 4 prosenttia,

3 §:n 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 5 prosenttia ja

3 §:n 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 6 prosenttia

lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä.

Soveltamisohje: Lomarahan perusteena on 1 luvun 7 §:n mukainen palkka.

Muissa palkkausmuodoissa työntekijän lomaraha on 50 prosenttia hänen 10 §:n mukaisesta vuosilomapalkastaan.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaikajärjestelmän piirissä olevalle hen- kilölle maksetaan lomaraha niin monelta lomapäivältä kuin kyseinen henkilö saisi vuosilomaa tämän sopimuksen perusteella.

Harjoittelukoulun päätoimisella tuntiopettajalla on kuitenkin oikeus enintään asian- omaisen tehtävän opetusvelvollisuutta vastaavan tuntimäärän mukaan lasketta- vaan lomarahaan samojen perusteiden mukaan kuin kokoaikaisen opettajan tehtävässä olevalla.

17 § Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaseen

Lomarahan vaihtamisesta vapaaksi voidaan sopia työnantajan sekä työntekijän kesken kunkin lomarahan maksuvuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Vapaan pituus määräytyy niin, että jokaista vapaaksi vaihdettua työpäivää kohden lomarahaa vähennetään 4,4 % laskettuna kuukausipalkasta.

Vapaa annetaan lomarahan maksuvuoden tai sitä seuraavan kalenterivuoden ai- kana. Xxxxxxxxxxxxx voidaan muuntaa takaisin rahaksi, jos vapaan käyttäminen estyy painavasta syystä, kuten jos työntekijä sitä pyytää esim. sairauden johdosta.

18 § Vuosiloman siirtäminen

Työntekijällä on oikeus halutessaan siirtää työsopimuslain 4 luvun 1 §:n tarkoitta- man perhevapaan ajalle sijoittuva vuosilomansa samoilla perusteilla kuin hänellä on oikeus siirtää vuosilomaa vuosilomalain 25 §:n perusteella.

19 § Vuosiloman ja säästövapaan siirtäminen työkyvyttömyyden vuoksi

Lakisääteisen ja työehtosopimukseen perustuvan vuosiloman siirtäminen työky- vyttömyyden vuoksi määräytyy vuosilomalain 25 §:n mukaan. Työntekijän on lo- man siirtoa pyytäessään esitettävä lääkärintodistus tai muu työnantajan määrittelemä vastaava luotettava selvitys.

3 LUKU POISSAOLOT‌

SAIRAUSPOISSAOLOT

1 § Oikeus sairauspoissaoloon

Työntekijällä on oikeus olla pois työstä, jos hän on todistetusta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään.

2 § Työntekijän ilmoitusvelvollisuus

Työntekijä, joka 3 luvun 1 §:ssä mainittujen syiden vuoksi on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle tästä sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän.

Työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnan- tajan hyväksymä selvitys. Mikäli työntekijä käyttää työnantajan nimeämää lääkä- riä, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Soveltamisohje: Epidemian aikana tai kun lääkäripalveluita ei ole riittä- västi saatavilla työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja voi antaa tutkimuk- sensa perusteella sairauslomatodistuksen lääkärintodistuksen sijasta enintään kolmeksi päiväksi kerrallaan. Todistuksen voi uusia vain sama hoitaja.

3 § Kuukausipalkkaisen sairausajan palkanlisä

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkallisen sairauspoissaolon ajalta tämän työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukaisen palkan lisäksi sairausajan pal- kanlisää. Lisän suuruus kutakin sairauspoissaolon kalenteripäivää kohden on 1/365 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettujen alla mainittujen palkanli- sien ja lisäpalkkioiden yhteismäärästä.

Sairausajan palkanlisään oikeuttavat palkanlisät ja lisäpalkkiot:

- Aattopäivänlisä

- Hälytysraha

- Iltatyölisä

- Lauantaityökorvaus

- Luottamusmiespalkkio (varaluottamusmies)

- Sunnuntaityökorvaus

- Työsuojeluvaltuutetun palkkio (varavaltuutettu)

- Varallaolokorvaus

- Vuorolisä

- Yötyölisä

Soveltamisohje:

Lisä maksetaan myös seuraavien poissaolojen palkan yhteydessä

- raskaus- ja vanhempainvapaa, tilapäinen hoitovapaa ja kuntou- tusaika

- tapaturman, ammattitaudin tai väkivallan takia aiheutunut työkyvyt- tömyys

- jos työnantaja on estänyt henkilöä työskentelemästä sairauden ta- kia

- tämän luvun 22 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa

4 § Päivärahan siirtyminen työnantajalle

Oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä-, raskaus- ja vanhempainrahaan siirtyy palkallisen sairauspoissaolon, raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta työn- antajalle siltä osin, kuin em. päivärahan määrä ei ylitä työntekijän samalta ajalta saamaa palkkaa.

Sellaisen henkilöstön osalta, jolla ei ole oikeutta vuosilomaan, oikeus sairausva- kuutuslain mukaiseen sairauspäivärahaan ei siirry työnantajalle 16.6. alkavan ns. laskennallisen vuosiloman ajalta.

Muuna aikana, kun harjoittelukouluissa opetustyö on lomien johdosta keskeytynyt, sairauspäiväraha tai edellä tarkoitettu korvaus suoritetaan työnantajalle, jos työn- tekijä on ollut oikeutettu sairauspäivärahaan tai muuhun korvaukseen, mutta työn- tekijä ei ole hakenut työkyvyttömyyden johdosta vapaata.

Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtu- vasta syystä makseta, tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sai- rausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osit- tain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

Mikäli työntekijä saa työkyvyttömyyden takia muuta päivärahaa tai siihen verratta- vaa korvausta lain tai työnantajan kustantaman vakuutuksen perusteella, siirtyy oikeus korvaukseen tai päivärahaan sairausajalta työnantajalle siltä osin kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä työntekijän samalta ajalta saamaa palkkaa.

Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauk- sista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada määrä takai- sin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä.

5 § Sairausajan palkallisen jakson pituus

Sairausajan palkallinen jakso määräytyy seuraavasti:

Työsuhteen kesto	Palkallisen jakson enimmäispituus
Alle 1 kk	1+9 arkipäivää, 50 % palkasta
1 kk – alle 1 vuotta	40 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan
1 vuotta – alle 5 vuotta	50 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan
5 vuotta -	60 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan

Mikäli työkyvyttömyys jatkuu keskeytyksettä yli vuodenvaihteen, sairausajan palkka maksetaan samalla perusteella koko sairausloman ajan.

Työntekijällä on oikeus yhdenjaksoiseen sairauspoissaoloon enintään 365 palkal- lisen päivän osalta. Poissaolo on yhdenjaksoinen, jos työntekijä työhön palattuaan sairastuu uudelleen samaan sairauteen, ennen kuin on ollut työssä vähintään 16 työpäivää. Tällöin aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, lasketaan ikään kuin kysymyksessä olisi yhdenjaksoinen sairauspoissa- olo.

Esimerkki: Henkilö on ollut poissa sairauden perusteella niin, että hän on palannut työhön 12.3.2010. Siten torstai 1.4.2010 (kiirastorstai) on hänellä

15. työssäolopäivä. Pääsiäispyhien jälkeen hän on poissa työstä seuraa- valla viikolla esim. vuosiloman tai tilapäisen hoitovapaan vuoksi (6.4. tiistai

– 9.4. perjantai). Siten maanantai 12.4.2010 on hänellä 16. työssäolo- päivä.

Työntekijällä, joka ei kuulu tämän työehtosopimuksen vuosilomamääräysten pii- riin, ei lasketa tämän luvun 5, 8 ja 9 §:ien 40, 50, 60 ja 90 kalenteripäivän palkalli- siin jaksoihin päiviä ns. laskennallisen vuosiloman ajalta, mutta laskennallisen vuosiloman aika lasketaan mukaan 365 kalenteripäivän enimmäisaikaan.

Jos työntekijä siirtyy yliopistoon toisen yliopiston tai yliopistoon verrattavan tutki- muslaitoksen taikka yliopistosairaalan palveluksesta, otetaan työsuhteen kestossa huomioon sairausajan palkallista jaksoa laskettaessa em. aikaisempi työkokemus.

Huomautus: 1 luvun 4 §:n 2 momentin määräystä keskeytyksestä sovel- letaan työsuhteen kestoa määriteltäessä.

Oikeutta sairausajan palkkaan ei kuitenkaan ole, tai sitä voidaan alentaa, jos työn- tekijä on itse tai toisen avulla tarkoituksellisesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman tahi estänyt sen parantumisen. Sama koskee myös sitä, että hänen tör- keä huolimattomuutensa on olennaisesti myötävaikuttanut sairauden syntymi- seen.

Soveltamisohje: Mikäli työntekijä sairastuu kesken työpäivän, maksetaan hänelle tältä päivältä vastaava palkka työpalkkana ja sairausajan palkan maksaminen aloitetaan ensimmäiseltä täydeltä sairauspäivältä.

Edellä tarkoitettu palkallisen jakson enimmäispituus ei riipu siitä, onko yhdenjaksoisen poissaolon syynä yksi vai useampia sairauksia, vikoja tai vammoja.

Päivärahaoikeuden myöntävän tahon ratkaisu määrittää sen, onko henki- löllä oikeus palkalliseen sairauspoissaoloon.

Esimerkki 1:

Työntekijän työsuhde kestänyt yli 5 vuotta ja sairauspoissaolo on yhden- jaksoinen ja kestää yli vuoden, esimerkiksi 1.6.2010 – 31.8.2011 välisen ajan

1.6.2010 – 30.7.2010	31.7.2010 – 31.5.2011	1.6.2011 – 31.8.2011
60 pv 100 %	305 pv 75 %	Työnantajalla ei palkan- maksuvelvollisuutta

Esimerkki 2:

Työntekijän työsuhde kestänyt yli 5 vuotta ja hänellä on useita sairaus- poissaoloja, ja joista viimeinen jatkuu toistaiseksi:

- 2.12.2011 – 29.2.2012

- 1.5.2012 – toistaiseksi (yli vuoden vaihteen 2012 / 2013)

2.12.2011– 31.12.2011	1.1.2012 – 30.1.2012	31.1.2012 – 29.2.2012	Töissä	1.5.2012 – 30.5.2012	31.5.2012 – 1.3.2013	2.3.2013 –
30 pv 100%	30 pv 100%	30 pv 75%		30 pv 100%	275 pv 75%	Ei palkan- maksua

Esimerkki 3:

Työntekijän työsuhde kestänyt yli 5 vuotta ja hänellä on useita sairaus- poissaoloja ajalla, ja joista viimeinen jatkuu toistaiseksi:

- 2.12.2011 – 29.2.2012

- 1.5.2012 – 9.6.2012

- 1.9.2012 – toistaiseksi (yli vuoden vaihteen 2012 / 2013)

2.12.2011 – 31.12.2011	1.1.2012 – 30.1.2012	31.1.2012 – 29.2.2012	Töissä	1.5.2012 – 30.5.2012	31.5.2012 – 9.6.2012	Töissä	1.9.2012 – 23.5.2013	24.5.2013 –
30 pv 100%	30 pv 100%	30 pv 75%		30 pv 100%	10 pv 75%		265 pv 75%	Ei palkan- maksua

6 § Osasairausvapaa

Työntekijän oikeudesta osa-aikaiseen sairauspoissaoloon sekä osasairauspäivä- rahaan ja sen perusteena olevasta määräaikaisesta osa-aikatyötä koskevasta so- pimuksesta säädetään työsopimuslaissa ja sairausvakuutuslaissa.

Työntekijälle maksetaan osa-aikatyön ajalta palkka osa-aikatyön tuntimäärän mu- kaisena osuutena vastaavan kokoaikaisen tehtävän palkasta.

Lisäksi osasairausvapaan ajalta maksetaan työntekijälle sairausajanpalkkaa siten, että se on yhdessä edellä todetun osa-aikatyön palkan ja osasairauspäivärahan kanssa yhteensä 86 prosenttia asianomaisen työntekijän osasairausvapaan alka- essa sairausajalta maksettavan palkan perusteena olevasta palkasta.

Osasairausvapaa ei keskeytä yhdenjaksoista sairauslomaa, vaan osasairausva- paalta sairauslomalle palaavan sairausajanpalkan laskemista jatketaan siitä tilan- teesta, jossa asianomainen oli osasairausvapaan alkaessa.

Osa-aikatyön aikaa ei lueta sairausaikaan eikä sitä oteta huomioon sairausajan- palkan laskemisessa.

Osasairausvapaa ei vaikuta lomarahan määräytymisen perusteisiin, joten se mak- setaan kokoaikatyön palkan perusteella.

Jos henkilö pitää osasairausvapaan aikana vuosilomaa tai lomarahavapaata, maksetaan siltä ajalta palkka kokoaikaisen työsuhteen mukaisesti.

Huomautus: Sairausvakuutuslain säännösten perusteella osasairausva- paa voidaan sopia 12 – 72 arkipäivän ajaksi. Osa-aikatyö voi olla 40 – 60 prosenttia asianomaisen kokoaikatyön työajasta.

Esimerkki: Työntekijän sairausajalta maksettavan osapalkan perusteena oleva palkka on 2 900 euroa. Hänen työaikansa sopimuksen tarkoitta- massa järjestelyssä on 40 % kokoaikatyöstä, joten hänelle maksetaan palkkaa 1 160 euroa. Hän saa itselleen osasairauspäivärahan 1 015 eu- roa. Hänelle maksetaan sairausajanpalkkaa 319 euroa, jolloin hänen saa- mansa yhteensä 2 494 euroa kuukaudessa on 86 % edellä todetusta 2

900 eurosta.

7 § Työntekijän sairastuminen osasairausvapaan aikana

Mikäli työntekijä sairastuu kesken osasairauspäivärahakauden tilapäisesti siten, että sairastuminen kestää korkeintaan sairastumispäivän ja yhdeksän sitä seuraa- vaa arkipäivää ja työntekijä palaa takaisin osa-aikatyöhönsä, työntekijällä on oi- keus 6 §:n 3 momentin mukaiseen palkkaansa tilapäisen sairausajan osalta.

Mikäli työntekijän sairaus kestää pidempään kuin yllä mainitun tilapäisen sairau- den ajan, työntekijä siirtyy kokoaikaiselle sairauslomalle osasairauspäivärahakau- den jäljellä olevaksi ajaksi ja hänen palkkansa määräytyy sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti.

8 § Työtapaturma ja ammattitauti

Milloin työkyvyttömyyden syy on työntekijän työtehtävissä sattunut työtapaturma tai ammattitauti, maksetaan poissaolonajalta 1 luvun 7 §:n ja 3 luvun 3 §:n mu- kaista palkkaa 90 kalenteripäivän ajalta.

Pöytäkirjamerkintä: Työnantajan lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen perusteella työntekijällä on oikeus työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi saada em. lain mukaista päivärahaa enintään yhden vuoden ajalta.

Jos työntekijän palkka on suurempi kuin tapaturmavakuutuslain mukainen korvaus, työnantaja korvaa erotuksen työntekijälle.

9 § Väkivallasta aiheutunut työkyvyttömyys

Jos työntekijä on häntä työtehtäviensä vuoksi kohdanneen väkivallan johdosta tul- lut kykenemättömäksi suorittamaan työtään, maksetaan hänelle työkyvyttömyy- den vuoksi aiheutuneen sairauspoissaolon ajalta 1 luvun 7 §:n mukainen palkka 360 päivän ajanjaksolta. Tämän lisäksi työntekijälle maksetaan 75 % mukainen palkka seuraavan 180 päivän ajalta, jos hän on hakenut kahdeksan kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustu- kea.

10 § Sairausajan palkkauksen yhteensovittaminen

Edellä 5 - 9 §:ssä tarkoitettu palkka maksetaan työntekijälle toisistaan riippumatta.

11 § Tartuntataudit ja päihdeongelmaisten vapaaehtoinen laitoshoito

Työntekijällä on oikeus 1 luvun 7 §:n ja 3 luvun 3 §:n mukaiseen sairausajanpalk- kaan, jos hän on tartuntatautilain (1227/2016) 57 §:n mukaisesti määrätty olemaan poissa ansiotyöstä tai sanotun lain 63 §:n nojalla eristetty, sekä tapauksessa, jossa päihdeongelmainen työntekijä on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajan kanssa.

12 § Palkka tapauksissa, jolloin työntekijän työnteko on estetty sairauden vuoksi

Xxxxxxx työntekijän ei voida hänen tehtäviensä hoitamista olennaisesti haittaavasta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi sallia hoitaa tehtäviään, hänellä on oikeus sairauspoissaoloajan palkkaan 5 §:n mukaan.

Soveltamisohje: Jos työntekijä on ilmeisen sairas, tulee hänet osoittaa lääkärintutkimuksiin, jos sairaudesta ei ole aikaisempaa selvitystä.

13 § Palkka kuntoutusajalta

Työntekijän työkyvyn palauttamiseksi välttämättömän lääkinnällisen kuntoutuk- sen, työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen, kuntoutustutkimusten ja kuntoutusselvi- tysten ajalta maksetaan palkkaa sairausajan palkkaa koskevien edellytysten ja määräysten mukaisesti.

Palkkaa ei kuitenkaan makseta kuntoutusajalta, mikäli kuntoutettava saa kuntou- tustukea.

Mikäli henkilö on työkyvytön kuntoutuksen alkaessa ja edelleen sen päätyttyä, kuntoutus ei katkaise sairauden yhdenjaksoisuutta. Kuntoutusaikaa ei oteta huo- mioon sairausajan palkallisen ajan enimmäisjaksoa laskettaessa, jos siltä ajalta ei ole maksettu palkkaa.

14 § Lääkärissä käynnit ja lääkärintarkastukset

Lääkärissä käynti tulee suorittaa tarpeetonta työajan menetystä välttäen ja siitä on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Lääkärissä käyntiä varten on annettava vapautusta työstä.

Soveltamisohje: Lääkärissä käynnit tulee ajoittaa työajan ulkopuolelle. Lääkärin puoleen voi kääntyä työaikana, mikäli vamman tai sairauden äkil- lisyys vaatii sitä tai lääkärissä käyntiä ei voida ilman kohtuutonta haittaa sijoittaa työajan ulkopuolella tapahtuvaksi tai hoitopalveluja ei paikkakun- nalla ole saatavissa työajan ulkopuolella.

Mikäli työnantaja on järjestänyt työterveyshuollon, muun kuin työnantajan nimeämän lääkärin puoleen kääntymiseen vaaditaan perusteltu syy. Pe- rusteltuja syitä ovat mm. sairauden äkillisyys, sairaus estää matkustami- sen tai se, että työkyvyttömyystodistuksen hankkiminen tulee työntekijälle taloudellisesti raskaaksi työnantajan korvausvelvollisuuden ulkopuolelle jäävien tutkimusten suorittamisen vuoksi.

Työnantajan määräämät tarkastukset ja tutkimukset

Työntekijä on velvollinen työnantajan pyynnöstä antamaan tälle tehtävän hoitami- sen terveydellisiä edellytyksiä koskevia tietoja. Työntekijä voidaan myös määrätä hänen terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos se on tarpeen tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi.

Työntekijälle korvataan työnantajan määräämistä tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvat välttämättömät kustannukset.

Työnantajan määräämiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin tulee työntekijälle antaa va- pautusta työstä. Käytetty aika luetaan työajaksi ja siitä maksetaan ansiomenetyk- sen korvaus. Tämä koskee myös työntekijän työvuoroluettelon mukaisen säännöllisen työajan ulkopuolelle sijoittuvia tarkastuksia ja tutkimuksia.

Soveltamisohje: Työnantajan määräämillä tarkastuksilla tarkoitetaan myös työterveyshuollon työhöntulo- ja ikäkausitarkastuksia.

Muut kuin työnantajan määräämät tarkastukset ja tutkimukset

Lääkärissä käyntiin tai terveydenhoidollisiin tutkimuksiin kuluvaa aikaa ei lueta työ- ajaksi, mutta työntekijällä on oikeus ansionmenetyksen korvaamiseen seuraa- vasti:

- Kun työntekijä osallistuu synnytystä edeltäviin lääketieteellisiin tutkimuksiin ja tutkimukset on suoritettava työaikana,

- Kun lääkärissä käynti on tarpeen työnantajan vaatiman lääkärintodistuksen hankkimiseksi,

- Kun lääkärissäkäynnin yhteydessä todetaan sairaus tai vamma, joka edel- lyttää työstä poissaoloa sairauden vuoksi tai hoitotoimenpiteitä,

- Kun työntekijä tulee työvuoronsa aikana työkyvyttömäksi äkillisen sairauden vuoksi ja sairaus vaatii työvuoron aikana tapahtuvaa lääkärissä käyntiä, tämä koskee myös välitöntä lääkärinhoitoa edellyttävää hammassairautta

- Laboratorio- ja röntgentutkimuksen sekä muun vastaavan tutkimuksen ajalta, mikäli tutkimukset ovat lääkärin määräämiä ja liittyvät osana sellai- seen lääkärissä käyntiin, josta työnantaja suorittaa ansionmenetyksen kor- vauksen tai tutkimuksen laatu edellyttää tutkimuksen suorittamista lääkärin määräämänä ajankohtana.

Ansionmenetystä ei korvata, jos lääkärikäynnin syynä on

- Terveydentilan kontrolloimiseksi tapahtuva lääkärintarkastus

- Jo todetun sairauden tai vamman hoitaminen tai sen kehityksen seuraami- nen tai tavanomainen hammashoito

- Tavanomainen näön kontrolloiminen silmälääkärin luona, tai muu tarkastus, joka ei edellytä äkillistä hoitoa,

- Fysikaalinen hoito

- Laboratorio- ja röntgentutkimukset (muut kuin edellisessä kohdassa todetut) 15 § Lakisääteiset lääkärintarkastukset ja joukkotarkastukset

Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työnantaja korvaa ansionmenetyksen lakisääteisen lääkärintarkastuksen ajalta sekä välttämättömät matkakustannukset.

Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan hänelle korvauk- sena ylimääräisistä kuluista sairasvakuutuslain vähimmäispäivärahaa vastaava summa.

Vieraalla paikkakunnalla suoritettavan lakisääteisen lääkärintarkastuksen ajalta maksetaan työehtosopimuksen edellytyksin päiväraha.

Joukko- ja ikäkausitarkastukset

Mikäli työntekijä ei voi pyynnöstään huolimatta osallistua terveysviranomaisten jär- jestämään joukko- tai ikäkausitarkastukseen työajan ulkopuolella, tarkastuksen ajalta maksetaan ansionmenetyksen korvaus korkeintaan yhdeltä päivältä. Pal- kanmaksuvelvollisuus ei koske mahdollisia uusinta- tai seurantatarkastuksia.

16 § Elimen-, kudoksen tai solujen luovutukset

Työntekijällä on oikeus saada vapautusta työstä osallistuakseen elinten-, kudos- ten tai solujen luovutukseen.

Elimen, kudoksen tai solujen irrottamisen ja siihen liittyvien välttämättömien tutki- musten ajalta työntekijälle maksetaan palkkaa sairausajan palkkaa koskevien edellytysten ja määräysten mukaisesti.

Oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen luovutuspäivärahaan siirtyy palkallisen sairauspoissaolon ajalta työnantajalle siltä osin, kuin em. päivärahan määrä ei ylitä työntekijän samalta ajalta saamaa palkkaa.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan heti saatuaan tiedon toi- menpiteen tai siihen liittyvien tutkimusten ajankohdista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta.

PERHEVAPAAT

Siirtymäsäännös: 1.8.2022 voimaan tulevan 17 §:n tekstejä noudatetaan nii- hin työntekijöihin, joihin noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulevia sairausva- kuutuslain perhevapaita koskevia muutoksia. Mikäli työntekijään noudate- taan 31.7.2022 voimassa olleita perhevapaita koskevia sairausvakuutuslain määräyksiä, noudatetaan työsuhteessa 31.7.2022 voimassa ollutta työehto- sopimuksen 17 §:ä.

17 § Raskaus- ja vanhempainvapaan palkallisuus

Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 1 §:n (28/2022) mukai- seen raskausrahaan, maksetaan työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n ja 3 luvun 3

§:n mukainen palkka raskausrahakauden alusta lukien 40 arkipäivän ajalta.

Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1-3 momenttien tai 9 luvun 9 §:n (28/2022) mukaiseen vanhempainrahaan, maksetaan 1 luvun 7 §:n ja 3 luvun 3 §:n mukainen palkka vanhempainvapaan 32 ensimmäisen arkipäivän ajalta.

Raskaus- ja vanhempainvapaan palkallisuuden edellytys on, että työnteki- jän työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kolme kuukautta välit- tömästi ennen raskaus- tai vanhempainvapaan alkamista.

Soveltamisohje: yhdenjaksoisuutta tulkitaan työehtosopimuk- sen 1. luvun 4 § 2. momentin mukaisesti.

Tämän ylittävältä - raskaus- tai vanhempainvapaan ajalta ei makseta palkkaa.

Uusi raskaus ja synnytys hoitovapaan aikana on perusteltu syy hoitovapaan kes- keyttämiseen.

Soveltamisohje: Xxxxxxxxxxxxx alkamisesta on työsopimuslain 4 luvun 3 a §:n mukaan ilmoitettava viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan ai- ottua alkamisaikaa.

18 § Tilapäinen hoitovapaa

Työntekijällä on oikeus saada alle kymmenvuotiaan tai vammaisen tai pitkäaikais- sairaan lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle kymmen- vuotiaan tai vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enin- tään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Tilapäiseen hoitovapaaseen oikeutetut saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioi- dusta kestoajasta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta.

Soveltamisohje: Työntekijällä ei ole oikeutta tilapäiseen hoitovapaaseen, jos toinen vanhemmista on kotona, ellei kotona oleva vanhempi ole sidok- sissa sellaiseen toimintaan, joka estää lapsen päivittäisen hoitamisen tai ellei hän ole muutoin kykenemätön hoitamaan lasta. Molemmat vanhem- mat voivat käyttää tilapäistä hoitovapaata yhteensä enintään neljä työpäi- vää lapsen saman sairaustapauksen yhteydessä. Tilapäinen hoitovapaa voidaan siten jakaa esim. siten, että saman päivän aikana lasta voi hoitaa aamupäivällä toinen vanhempi ja iltapäivällä toinen vanhempi, jos se on vanhempien töiden järjestelyn kannalta tarkoituksenmukaista.

Oikeus vapaaseen on lapsi- ja sairauskohtainen. Toisen lapsen sairastuessa tai lapsen sairastuessa toiseen sairauteen, on uusi tilapäisen hoitovapaan jakso käytettävissä. Sairaus todetaan samoin kuin työntekijän oma sairaus. Työntekijän on tarvittaessa esitettävä selvitys myös siitä, että tilapäisellä hoitovapaalla on ollut kerrallaan vain toinen lapsen vanhemmista.

Pykälä ei koske vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vammasta tai sairaudesta aiheutuvaa tavanomaista hoitoa. Sen sijaan tilapäistä hoito- vapaata koskevat sopimusmääräykset koskevat myös alle 16-vuotiaiden vammaisten tai pitkäaikaissairaiden lasten äkillistä sairastumista esimer- kiksi nuhakuumeeseen.

19 § Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus

Työntekijälle maksetaan palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta, kuitenkin enintään neljältä työpäivältä. Palkka maksetaan 1 luvun 7 §:n ja 3 luvun 3 §:n mukaisesti. Palkan maksamisen edellytyksenä tässä pykälässä tarkoitetun poissaolon ajalta on, että poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttä- mätön. Palkallisuuden edellytyksenä on lisäksi, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai kysymyksessä on yksinhuoltaja ja että lapsen sairaudesta esite- tään vastaava selvitys kuin mikä työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan.

Soveltamisohje: Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka pysyvästi asuu erillään aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka aviopuoliso on asevel- vollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työskentelystä tai opiskelusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumaan lapsen hoitoon.

Viittaukset sairausajan palkkausperusteisiin merkitsevät sitä, että työnte- kijällä on oikeus palkalliseen poissaoloon tämän pykälän perusteella kuu- kauden karenssiajan jälkeen.

Huomautus: Tilapäisen hoitovapaan ajalta työntekijälle maksetaan sai- rauslomalisää.

Esimerkki: Lauantain ja sunnuntain ollessa työntekijän vapaapäiviä, voi palkallinen tilapäinen hoitovapaa kestää perjantaista keskiviikkoon, sillä kyseisiä kahta vapaapäivää ei oteta huomioon laskettaessa neljää palkal- lista työpäivää.

20 § Lapsen vaikea sairaus

Työntekijä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvussa ja sairausvakuutuslain toimeenpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (30.12.2004/1335) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus saada palkatonta työstä vapautusta osallistuakseen sairausvakuutuslain 10 luvun 2

§:ssä tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen, hoidon opastukseen, sopeutu- misvalmennukseen tai muuhun kuntoutustoimintaan, sovittuaan poissaolosta etu- käteen työnantajan kanssa.

21 § Poissaolo pakottavista perhesyistä

Työntekijällä on oikeus tilapäiseen palkattomaan poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava sel- vitys poissaolonsa perusteesta.

Soveltamisohje: Sopimuskohdan tarkoittamaa perheen käsitettä ei ole mahdollista määritellä tyhjentävästi. Määräyksessä perheellä tarkoitetaan samassa taloudessa perheenomaisissa oloissa asuvien ihmisten lisäksi esimerkiksi heidän takenevassa tai etenevässä polvessa olevia lähisuku- laisiaan.

Työntekijällä on siten oikeus tilapäiseen palkattomaan poissaoloon työstä esimerkiksi hänen omien tai puolisonsa vanhempien, isovanhempien tai lapsenlapsien hoitamiseksi.

MUUT POISSAOLOT

22 § Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot

Työntekijän työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma avioliittoon vihkimis- päivä, lähiomaisen hautajaispäivä, perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta enintään yksi päivä ja muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastumispäivä, mikäli poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön, sekä kutsuntapäivä, ovat palkallisia vapaapäiviä.

Poissaolopäivältä maksetaan palkka samojen perusteiden mukaisesti kuin 1 luvun 7 §:ssä ja 3 luvun 3 §:ssä on sairausajan palkan osalta sovittu.

Soveltamisohje: Lähiomaisella tarkoitetaan työntekijän aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia, työntekijän vanhempia ja hänen aviopuolisonsa vanhempia sekä työntekijän veljiä ja sisaria.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa eläviä työntekijän aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia. Lapseksi katso- taan myös ottolapsi ja kasvattilapsi.

Mitä edellä on sanottu aviopuolisosta, sovelletaan myös avopuolisoon ja rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitetun pa- risuhteen osapuoleen.

23 § Henkilöstökoulutus

Työnantajan järjestämään tai hankkimaan henkilöstökoulutukseen työaikana osal- listuvalle työntekijälle maksetaan 1 luvun 7 §:n mukainen palkka työajalta vähen- tämättömänä.

Työnantajan määräyksestä täydennyskoulutukseen osallistuvan, harjoittelukoulu- jen opettajia koskevan palkkausjärjestelmän mukaan palkkansa saavan työnteki- jän palkasta ei tehdä vähennystä ylituntien pitämättä jättämisen johdosta tai rehtorin ja apulaisrehtorin palkkion osalta. Päätoimiselle tuntiopettajalle makse- taan tältä ajalta todellisen (lukujärjestyksen) tuntimäärän mukainen palkka.

24 § Maanpuolustus ja kriisivalmennus

Työntekijälle, joka osallistuu reservin kertausharjoituksiin, siviilipalveluksen täy- dennyspalvelukseen, maanpuolustuskurssille tai pelastuslain (379/2011) nojalla väestönsuojelukoulutukseen, maksetaan 1 luvun 7 §:n mukainen palkka vähen- nettynä maksetulla reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella.

Mikäli reservin kertausharjoituksiin kutsutulle työntekijälle ei makseta asevelvolli- suuslain (1438/2007) 102 §:n nojalla reserviläispalkkaa, ei hänelle makseta myös- kään edellä tarkoitettua palkkaa.

Edellä sanotun estämättä työntekijä on kuitenkin oikeutettu saamaan vuosilo- mansa ajalta maksettavan palkan vähentämättömänä.

Työntekijä, jolla ei ole säännösten tai määräysten mukaan oikeutta vuosilomaan, on kuitenkin oikeutettu saamaan koulutoiminnan keskeytyksen ajalta palkan vä- hentämättömänä. Harjoittelukoulun opettajia koskevan palkkausjärjestelmän mu- kaan palkkansa saavan opettajan palkkauksesta ei tehdä vähennystä ylituntien pitämättä jättämisen johdosta tai rehtorin ja apulaisrehtorin palkkion osalta. Em. palkkausjärjestelmän mukaan palkkansa saavalle päätoimiselle tuntiopettajalle maksetaan tältä ajalta todellisen (lukujärjestyksen) tuntimäärän mukainen palkka.

25 § Henkilöstöjärjestöjen kokoukset

Työntekijälle, jolle on myönnetty vapautusta hänen osallistuessaan Suomen Am- mattiliittojen Keskusjärjestön SAK ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Akava ry:n, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Toimihenkilö- keskusjärjestö STTK ry:n sekä Ammattiliitto Pro ry:n ylimpien päättävien toimielin- ten kokouksiin taikka Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n jäsenjärjestöjen päättävien elinten ja hallituksen kokouksiin ja Ammattiliitto Pro ry:n sopimusalaneuvottelukunnan ko- kouksiin, maksetaan palkkaa 1 luvun 7 §:n mukaisesti.

26 § Kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoitaminen

Työntekijälle, joka on vapaana tehtäviensä hoidosta tilapäisesti kunnallisen luot- tamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiesmiestehtävän vuoksi, ei tältä ajalta mak- seta palkkaa.

4 LUKU YLIOPISTOJEN TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET‌

Muut kuin kokonaistyöaikajärjestelmän piiriin kuuluva opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä har- joittelukoulujen opetushenkilöstö

1 § Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 7 tuntia ja 15 minuuttia vuorokau- dessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa.

Säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 45 tuntia viikossa.

Paikallisesti sopien säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että se on enin- tään 10 tuntia vuorokaudessa ja 50 tuntia viikossa.

Työajan on tasoituttava 1 momentissa tarkoitettuun keskimääräiseen enimmäis- määrään enintään 12 viikon pituisen ajanjakson kuluessa (paikallisesti sopien 26 viikkoa).

Vuosilomien ja muiden vapaapäivien aikana vapaan lasketaan kuluttavan työaikaa 7 tuntia 15 minuuttia päivässä ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Meneillään olevan tasoittumisjakson mahdollisesti edellyttämät työajan tasoitukset toteutetaan työs- säoloaikana.

Työvuorojen sijoittelussa on pyrittävä välttämään turhan lyhyitä työvuoroja sekä työvuorojen jakamista.

2 § Säännöllisestä työajasta poikkeaminen

Työnantajalla on mahdollisuus teettää enintään 12 h lisätyötä ja osoittaa enin- tään 8 h palkallista koulutusta yksinkertaisella tuntipalkalla /vuosi.

Lisätyötä ja koulutusta ei voida sijoittaa sunnuntaille, arkipyhäpäiville tai arkipy- häviikon lauantaille.

Lisätyöstä ja koulutuksesta maksetaan korvauksena yksinkertainen tuntipalkka.

Lisätyö tulee ajoittaa niin, ettei se aiheuta yksittäiselle työntekijälle kohtuutonta haittaa.

Lisätyötarpeesta tulee kertoa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja työnteki- jällä tapauskohtaisesti oikeus kieltäytyä.

3 § Jaksotyö

Jaksotyötä voidaan työaikalain 7 §:ssä mainittujen töiden tai työpaikkojen lisäksi, jos se on töiden sujuvan järjestelyn kannalta tarpeen ja siitä paikallisesti sovitaan tämän työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten 2 §:n mu- kaisesti, käyttää 1 §:ssä tarkoitetun säännöllisen työajan sijasta.

Huomautus: Helsingin yliopiston eläinsairaala on työaikalain 7 §:n 1 mo- mentin 3 kohdassa tarkoitettu eläinlääkäripalvelu.

Jaksotyön työaika on keskimäärin enintään 108 tuntia 45 minuuttia kahden perät- täisen kolmen viikon pituisen (yhteensä 2 * 3 viikkoa) työjakson aikana. Työaika voi kuitenkin olla enintään 117 tuntia työjaksossa.

Työaika voidaan myös järjestää siten, että se on keskimäärin enintään 72 tuntia 30 minuuttia kolmen perättäisen kahden viikon pituisen (yhteensä 3 * 2 viikkoa) työjakson aikana. Työaika voi kuitenkin olla enintään 80 tuntia työjaksossa.

4 § Liukuva työaika

Yliopistoissa voidaan työaikalain 12 §:n mukaisesti sopia otettavaksi käyttöön nii- den toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia liukuvan työajan järjestelmiä laissa määriteltyjen vuorokautisen liukuma-ajan tai työajan alitusten ja ylitysten enim- mäiskertymän estämättä. Seurantajakson pituus on enintään 12 kuukautta.

Liukuvan työajan järjestelmässä työntekijät huolehtivat itse työtuntiensa tasoitta- misesta järjestelmän puitteissa tasoitusjakson kuluessa. Vapaan pitämisestä täy- sinä työvuoroina on sovittava työnantajan kanssa.

5 § Päivittäiset tauot

Työntekijälle on annettava työaikalain 24 §:n mukaisesti työvuoron aikana sään- nöllinen vähintään tunnin kestävä tauko, jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästä, kuiten- kin vähintään puolen tunnin pituisesta tauosta.

Jaksotyössä sekä yöaikana ja vuorotyössä voidaan edellä olevasta poiketen jär- jestää tilaisuus aterioida työn aikana.

Edellä 1 ja 2 momentissa sovittua sovelletaan myös osa-aikatyössä silloin, kun vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pitempi. Muussa tapauksessa päivittäiset tauot osa-aikatyössä määritellään tarvittaessa muiden työaikajärjestelyjen yhtey- dessä.

Teetettäessä ylityötä jaksotyössä työntekijälle on lisäksi annettava heti säännölli- sen työajan päätyttyä työajaksi luettava 15 minuutin tauko sekä sopivin, vähintään 4 tunnin väliajoin, tilaisuus ateriointiin.

6 § Työajan enimmäismäärä

Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso on enintään 12 kuukautta.

7 § Yli- ja lisätyö

Lisätyötä on esihenkilön aloitteesta 1 §:n mukaisen säännöllisen työajan, osa- aikaisen työajan ja 18 §:n 1 ja 2 momenttien mukaisesti lyhennetyn työajan lisäksi tehty työ siltä osin kuin se ei ole ylityötä.

Ylityötä on vuorokaudessa 7 tunnin 39 minuutin ja viikossa 38 tunnin 15 minuutin lisäksi sekä jaksotyössä säännöllisten työaikojen lisäksi esihenkilön aloitteesta tehty työ.

Edellä 2 momentissa sanotusta poiketen muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sun- nuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, itsenäisyyspäivän tai vapunpäivän sisäl- tävällä viikolla ylityötä on 30 tunnin 15 minuutin lisäksi ja jaksotyössä 3 viikon jaksossa 106 tunnin 45 minuutin ja 2 viikon jaksossa 71 tuntia ja 10 minuutin lisäksi tehty työ.

Osa-aikaisilla työntekijöillä ylityötä on esihenkilön aloitteesta tehty 2 momentissa vuorokautisen tai viikoittaisen enimmäistyöajan ylittävä työ.

Soveltamisohje: Tarjottaessa lisätyötä osa-aikaeläkkeellä, osittaisella var- hennetulla vanhuuseläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevalle tu- lee huomioida osa-aikaeläkkeen ja osittaisen varhennetun vanhuus- eläkkeen ehdot ja työtulojen vaikutus eläkkeen määrään.

Liukuvan työajan järjestelmässä lisä- ja ylityö lasketaan siten, että kyseisenä vuo- rokautena otetaan huomioon vain vuorokauden todellinen tehty työaika. Ylityötä on vain säännöllisen vuorokautisen työajan ja lisätyön ylittävä työ. Kyseiseltä vuo- rokaudelta ei liukuvan työajan saldo muutu. Viikoittaisena vapaapäivänä työnan- tajan aloitteesta tehtävä työ on joko lisä- tai ylityötä.

8 § Lisätyökorvaus

Lisätyötunneilta annetaan korvauksena vastaava korottamaton vapaa-aika siten, ettei yliopiston toiminta häiriinny. Vapaa-aika on pyrittävä antamaan täysinä työ- päivinä. Vapaa-aika on annettava viimeistään lisätyön tekemistä seuraavan kalen- terikuukauden aikana, ellei sovita sen antamisesta myöhemmin esimerkiksi vuosiloman tai muun vapaan yhteydessä.

Mikäli vapaa-aikaa ei voida antaa edellä mainitun mukaisesti, maksetaan lisätyö- tunneilta rahakorvauksena yksinkertainen tuntipalkka.

Jaksotyössä maksetaan lisätyötunneilta korvauksena yksinkertainen tuntipalkka tai erikseen sovittaessa annetaan vastaava korottamaton vapaa-aika.

Huomautus: Jaksotyössä noudatetaan lisätyökorvauksen antamisessa vapaa-aikana työaikalain 21 §:ää.

9 § Ylityökorvaukset

Vuorokautinen ylityö

Vuorokautisen ylityön 2 ensimmäiseltä työtunnilta maksetaan ylityökorvauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

Vuorokautisen ylityön työtunteja ei oteta mukaan laskettaessa viikoittaista ylityö- korvausta.

Viikoittainen ylityö

Viikoittaisen ylityön ensimmäisten 7 tunnin 39 minuutin osalta maksetaan ylityö- korvauksena 50 %:lla ja viikon kaikilta seuraavilta työtunneilta, vaikka ne olisivat myös vuorokautista ylityötä, 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

Viikoittainen ylityö jaksotyössä

Jaksotyössä maksetaan ylityön 18 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50

%:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Mi- käli jaksotyössä käytetään kahden viikon pituisia työjaksoja, maksetaan ylityön 12 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

Ylityöt arkipyhäviikolla

Edellä sanotusta poiketen muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattu- van uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisältävällä viikolla tai työjaksossa maksetaan viikoittaisen ylityön 16 ja jaksotyössä ylityön 26 ensimmäi- seltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Mikäli jaksotyössä käytetään kahden viikon pituisia työjaksoja, maksetaan ylityön 20 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

Laskentaesimerkki (ylityö keskimääräisessä työajassa):

Keskimääräisessä työajassa ylityötä on työ, joka tehdään työvuoroluette- loon merkityn työajan lisäksi. Jos työvuorolistan mukainen työvuoro on lyhyempi kuin 7 tuntia 39 minuuttia, mahdollinen ”ylityö” on lisätyötä 7 tuntiin 39 minuuttiin asti, kuitenkin enintään 2 tuntia viikossa.

työvuorot viikolla	7,30	7,30	7,30	6,15	7,30	36,15
toteutuma	7,30	7,30	10,00	8,00	7,30	40,30
	ma	ti	ke	to	pe	yht.
yli listan tehty	0,00	0,00	2,30	1,45	0,00
josta lisätyötä --> 7,39 asti			0,09	1,24		1,33
vuorokautinen 50 % ylityö max 2 h/pv			2,00	0,21		2,21
muu ylityö 100 % korotet- tua			0,21			0,21

Jos ylityötä tehdään viikoittaisena vapaapäivänä, tällöin 2 ensimmäistä tuntia on lisätyötä, sillä työ on ylityötä vasta, kun viikossa on tehty työtä yhteensä 38 tuntia 15 minuuttia. Sen jälkeen tehdyt tunnit ovat ylityötä ja siitä ensimmäiset 7 tuntia 39 minuuttia 50 % korotettua viikkoylityötä, ja sen jälkeen 100 % korotettua viikkoylityötä.

työvuorot viikko	36,15	0,00	0,00	yhteensä
toteutuma	36,15	10,00	4,00
	vko yht.	la	su
yli listan tehty	0,00	10,00	4,00	14,00
josta lisätyötä ensimmäiset 2 tuntia	0	2,00	0,00	2,00
viikoittainen ylityö 50 % --> 7,39 asti	0	7,39	0,00	7,39
viikoittainen 100 % ylityö	0	0,21	4,00	4,21

10 § Ylityökorvausten vaihtaminen vapaaksi

Ylityökorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana.

11 § Vuorotyö sekä jaksotyön yövuorot

Vuorotyössä vuorojen ei tarvitse säännöllisesti vaihtua, mutta niiden tulee muuttua ennakolta vahvistetuin ajanjaksoin.

Työnantajan toimivaltaan kuuluu säännöllisen työajan kohdentaminen ja sijoittelu toiminnan edellyttämällä tavalla kuten työvuoroista ja niiden pituuksista päättämi- nen sekä työvuoroluetteloiden laatiminen sopimusmääräysten ja työaikalain puit- teissa. Koska työvuorojärjestelyt ovat erityisen merkittäviä myös henkilöstön kannalta, seuraavat asiat on myös otettava huomioon:

- Työvuoroa ei saa tarpeettomasti jakaa. Erityisesti yövuorojen tarpeetonta jakamista on vältettävä.

- Työvuoroluetteloa laadittaessa on luottamusmiehellä tai muulla henkilöstön edustajalla oikeus tutustua työvuoroluetteloehdotukseen vähintään 10 päi- vän aikana ja antaa siitä lausuntonsa välittömästi sen jälkeen.

- Vahvistettua työvuoroluetteloa tulee noudattaa, ellei ole perusteltua syytä siitä poikkeamiseen. Jaksotyötä tekevien työntekijöiden osalta sairauden, vuosiloman tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi suhteellisten työtunti- normien mukaan vajaaksi jääneet työtunnit saadaan teettää takaisin vain silloin, kun siihen on toiminnan kannalta perusteltua syytä.

- Jos työvuoro joudutaan peruuttamaan kokonaan, lyhentämään alusta tai siirtämään myöhemmäksi, on siitä ilmoitettava asianomaiselle työvuoroa lä- hinnä edeltävänä päivänä taikka poikkeustapauksessa viimeistään ennen hänen lähtöään työvuorolle.

- Jos edellä tarkoitettu ilmoitus annetaan asianomaiselle hänen jo saavuttu- aan työpaikalle, luetaan hänelle tästä työajaksi vähintään yksi tunti. Työ- ajaksi luettavan ajan enimmäismäärä riippuu kotimatkan pituudesta, vuorokaudenajasta ym. seikoista.

12 § Ilta-, yö- ja vuorotyökorvaukset

Kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyökorvauksena tunnilta 15 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

Kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyökorvauksena tunnilta 35 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

Jos viimeistään kello 04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, maksetaan jakso- työssä yötyökorvausta myös kello 06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 saakka.

Kaksi- tai kolmivuorotyötä tekevälle työntekijälle maksetaan edellä sovitun sijasta vastaavan suuruisia vuorotyökorvauksia.

Yli- ja sunnuntaityön työtunneilta maksetaan työntekijän ilta-, yö- tai vuorotyökor- vaukset samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.

13 § Lauantaityökorvaus

Lauantaivuorokauden aikana kello 06.00–18.00 välillä tehdystä työstä maksetaan lauantaityökorvauksena tunnilta 25 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

Lauantaityökorvausta maksetaan vain säännöllisen työajan työtunneilta työnteki- jälle, jonka säännöllinen työaika on järjestetty siten, että se sijoittuu edellä sovi- tuille lauantaityökorvauksen maksamisajoille.

Lauantaityökorvausta ei makseta ajalta, jolta maksetaan sunnuntaityökorvausta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua lauantaityökorvausta ei kuitenkaan suoriteta, mi- käli muu työvuoro kuin lauantaityövuoro tai osa siitä on sisään teon tai muun siihen rinnastettavan työaikajärjestelyn vuoksi siirretty lauantaiksi.

14 § Sunnuntaityökorvaus

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäi- vänä tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvauksena tehdyltä työtunnilta yk- sinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.

Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello

18.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.

15 § Aattopäivänkorvaus

Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä, josta ei mak- seta sunnuntaityökorvausta, maksetaan aattopäivänkorvauksena tehdyltä työtun- nilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.

16 § Matkustamiseen käytetyn ajan korvaaminen

Työmatkaan käytetystä ajasta luetaan työajaksi vain työtehtävien suorittamiseen kuten vartiointiin ja laitteiden tarkkailuun käytetty aika.

Jos työntekijä on työmatkaan käytettynä vuorokautena ollut työssä, mutta vähem- män kuin säännöllisen työaikansa, lasketaan matkustamiseen kulunut aika työ- ajan lisäykseksi siten, että se yhdessä työajan kanssa on enintään vuorokautinen säännöllinen työaika. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lasketa työajan li- säykseksi sellaisen työmatkan vuorokaudelta, joka suoritetaan siirryttäessä työn suorituspaikalta toiselle.

Työajan lisäykseksi laskettavalta ajalta ei makseta ilta-, yö-, lauantai- tai sunnun- taityökorvausta.

17 § Eräiden henkilöstöryhmien korvaukset

Edellä 8, 9, 12, 14 ja 15 §:ssä sovittuja korvauksia sekä työaikalain tarkoittamaa sunnuntaikorotusta ei suoriteta opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta vaativuusta- solla 7 ja muun asiantuntija- ja tukihenkilöstön osalta vaativuustasolla 11 tai sitä korkeammilla tasoilla oleville työntekijöille.

Kenttätyötä kenttätyöaikana tekevälle ei suoriteta edellä mainittujen määräysten mukaisia korvauksia.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuille työntekijöille, jotka eivät ole johtavassa ase- massa, suoritetaan työaikakorvauksia seuraavasti:

- Lisätyötä on esihenkilön määräyksestä säännöllisen viikoittaisen työajan, osa-aikatyön viikoittaisen työajan taikka 18 §:n 1 tai 2 momentin mukaisen viikoittaisen työajan lisäksi tehty työ.

- Lisätyötunneilta annetaan korvauksena vastaava korottamaton vapaa-aika tai rahakorvaus. Rahakorvauksena maksetaan lisätyötunnilta yksinkertai- nen tuntipalkka tai lisätyön 40 tuntia viikossa ylittäviltä työtunneilta 50 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Työnantajan on työn tekemistä seu- raavan kalenterikuukauden aikana ratkaistava, korvataanko lisätyö vapaa- aikana vai rahana. Rahakorvaus on maksettava viimeistään korvauslajin ratkaisemista seuraavan kalenterikuukauden kuluessa. Vapaa-aika anne- taan työn tekemistä seuraavien kuuden kalenterikuukauden aikana.

- Sunnuntaityökorvauksena maksetaan 50 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

- Tämän pykälän mukaisten työaikakorvausten asemesta voidaan suorittaa erillistä euromääräistä kuukausikorvausta, mikäli se erityisestä syystä har- kitaan tarkoituksenmukaiseksi. Kuukausikorvauksesta sovitaan määrä- ajaksi kunkin työntekijän kanssa. Sopimusta tehtäessä on arvioitava lisä- ja sunnuntaityön määrä riittävän pitkällä ajanjaksolla ja laskettava tuntimää- rää vastaava kuukausikorvaus.

Tämän pykälän tai 1 momentissa mainittujen muiden pykälien määräykset eivät koske johtavia työntekijöitä. Kukin yliopisto määrittelee oman organisaationsa mu- kaisesti, ketkä ovat tässä tarkoitettuja johtavia työntekijöitä.

Soveltamisohje: Mikäli työaikakorvausrajasta taikka johtavien työntekijöi- den rajasta ei ole sovittu työehtosopimuksella, määritellään korvaukseen oikeutetut yliopiston päätöksellä ottaen huomioon tehtävien luonne ja nii- den hoitajien asema sekä korvausoikeuden aikaisempi määräytyminen.

Määräystä sovellettaessa ei työajaksi lueta työaikaa, josta maksetaan erillispalk- kiota. Edustustilaisuuksiin tai vastaaviin käytetty aika luetaan työajaksi vain, jos kysymyksessä on tällaisten tilaisuuksien yhteydessä työnantajan määräyksestä tapahtuva varsinaisten työtehtävien hoitaminen.

18 § Eräiden päivien vaikutus työaikaan

Muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, va- punpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja loppiainen sekä pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä ja juhannusaatto lyhentävät kukin kyseisen vii- kon tai työjakson työaikaa 7 tunnilla 15 minuutilla.

Helatorstai lyhentää kyseisen viikon tai työjakson työaikaa 7 tunnilla 15 minuutilla. Vapunpäivälle sattuva helatorstai ei kuitenkaan lyhennä työaikaa.

Työaika näillä viikoilla ja työjaksoissa on pyrittävä lyhentämään edellä mainitulla tavalla. Näillä viikoilla tai työjaksoilla työskentelevän osa-aikaisen työntekijän työ- aika on pyrittävä lyhentämään samassa suhteessa kuin kokoaikaisten työaika.

Mikäli työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan kyseisillä viikoilla tai työjaksoilla lisä- ja ylityökorvausta siten kuin 8 - 15 § ja 17 §:ssä on sovittu. Juhannuspäivä ja pyhäinpäivä eivät lyhennä työaikaa.

Huomautus: Helatorstai ei lyhennä työaikaa keskeytymättömässä 3-vuo- rotyössä eikä niissä jatkuvissa (keskeytymättömissä) työaikamuodoissa, joissa vuosityöaika on yli 8 tuntia päivätyön vuosityöaikaa lyhyempi.

19 § Eräät tunti- ja urakkapalkkaisten työntekijöiden korvaukset jaksotyössä

Jaksotyössä tunti- ja urakkapalkkaiselle työntekijälle maksetaan mahdollisen työ- palkan lisäksi säännöllistä työaikaa vastaava keskituntiansion mukainen korvaus toisen pääsiäispäivän ja muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan tapaninpäivän jälkeisiltä lauantaipäiviltä sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta loppiaispäivältä.

20 § Hälytysluonteinen työ

Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä ennalta arvaamatto- masta syystä asianomaisen esihenkilön määräyksestä yllättäen kutsutaan va- paa-aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikaltaan.

Mikäli työntekijä on määrätty olemaan varalla tai päivystyksessä, työntekijälle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä tai kysymyksessä on työaikalain 19 §:ssä tarkoitettu hätätyö, ei kysymyksessä ole hälytysluonteinen työ.

Työntekijälle maksetaan korvauksena hälytysluonteiseen työhön valmistautumi- sesta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus ja hälytysluonteisesta työstä yksinkertainen tuntipalkka mahdollisine ylityökorvauksineen vähintään yhdeltä tunnilta.

Kuitenkin kutsun tapahtuessa klo 18.00 - 06.00 välisenä aikana maksetaan 100

%:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka enintään klo 06.00 saakka ja hälytys- luonteisen työn päätyttyä yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus, jos työ päättyy ennen klo 06.00 eikä työntekijä välittömästi jatka varsinaista työtään.

Hälytysluonteisen työn tunneilta ei makseta ilta- tai yötyökorvausta.

21 § Tietokoneiden valvomattoman käytön tarkkailu ja korjaustoimenpiteet

Mikäli verkon ja verkon palveluiden tarkkailu ja korjaustoimenpiteet edellyttävät, voidaan työntekijän ja työnantajan välillä sopia kirjallisesti varallaolosta.

22 § Tuntipalkkajakaja

Yksinkertainen tuntipalkka on 1/153 säännöllisesti kuukausittain maksettavasta palkasta.

Osa-aikatyössä yksinkertainen tuntipalkka lasketaan vastaavan kokoaikaisen kuu- kausipalkan perusteella.

Mikäli yksinkertaisen tuntipalkan laskentaperusteena oleva palkka kesken viikon tai työjakson muuttuu, on sillä viikolla tai työjaksossa tehdystä työstä maksettavien korvausten perusteena keskimääräinen yksinkertainen tuntipalkka.

23 § Kesäaikaan siirtyminen

Vuosittain keväällä ja syksyllä siirryttäessä kesäaikaan ja siitä pois työaikakor- vauksiin oikeuttavan ajan pituus määräytyy todella kuluneen ajan mukaan eikä ko. vuorokauden kellonaikojen välisenä aikana.

Ilta-, yö- ja sunnuntaityökorvaukseen oikeuttava aika määräytyy virallisten kellon- aikojen mukaan ja kestoltaan todellisena.

24 § Viittaussäännös työaikalain soveltamisesta

Muilta osin työehtosopimuksen soveltamisalalla työskenteleviin sovelletaan työai- kalakia (872/2019). Työaikalain määräykset eivät ole tämän työehtosopimuksen osa.

25 § Työaikapankki

Työaikapankki voidaan ottaa käyttöön työaikalain määräysten piiriin kuuluvien työntekijöiden osalta. Työaikapankkia koskevat määräykset ovat erillisessä työai- kapankkijärjestelmää koskevassa sopimuksessa.

26 § Korvausten maksamisen perusteena olevan ajan laskeminen

Korvausten maksamisen perusteena oleva aika lasketaan tosiasiallisen työajan mukaan minuutin tarkkuudella.

5 LUKU OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN KOKONAISTYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET‌

1 § Soveltamisala

Nämä määräykset kokonaistyöajasta koskevat yliopistojen opetus- ja tutkimus- henkilöstöä, johon sovelletaan yliopistojen palkkausjärjestelmässä opetus- ja tut- kimushenkilöstön arviointijärjestelmää, jäljempänä mainituin poikkeuksin.

Näitä määräyksiä sovelletaan myös akatemiaprofessoreihin ja akatemiatutkijoihin työajan ja siirtymäsäännösten osalta.

Näitä määräyksiä ei kuitenkaan sovelleta niihin opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluviin henkilöihin, joiden työaikaa työnantajalla on työaikalain tarkoittamalla ta- valla mahdollisuus työn luonteen ja suorittamispaikan vuoksi valvoa. Kukin yli- opisto määrittelee tarvittaessa tällaiset sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle kuuluvat tehtävät.

Soveltamisohje: Määräykset eivät siten koske sellaisia opetus- ja tutki- mushenkilöstöön kuuluvia henkilöitä, joiden työtehtävät edellyttävät työs- kentelyä yliopiston tiloissa säännöllisenä työaikana tai liukuvan työajan puitteissa. Jos henkilö tällaisessa tilanteessa tekee työtä normaalin työ- ajan ja liukuvan työajan mahdollistaman työajan ulkopuolella, edellyttää lisä- tai ylityökorvauksen maksaminen aina esihenkilön etukäteen anta- maa kirjallista määräystä.

Nämä määräykset eivät koske yliopistoon palvelussuhteessa olevia perustutkintoa suorittavia opiskelijoita.

Nämä määräykset eivät myöskään koske lääketieteen ja hammaslääketieteen opetuksen palvelussuhdejärjestelyjä yliopisto- ja sairaalatoiminnan välillä.

2 § Tavoitteet

Tavoitteena on työjärjestelyjen joustavuuden lisääminen, tutkimusedellytysten pa- rantaminen, taiteellisen toiminnan edistäminen, tutkimuspohjaisen opetuksen ke- hittäminen sekä uusien kannustavampien opetus- ja opiskelumuotojen kehittäminen.

3 § Työaika ja työsuunnitelma

Näiden määräysten soveltamisalaan kuuluvan opetus- ja tutkimushenkilöstön vuosittainen työaika on 1612 tuntia.

Jokainen henkilö laatii vuosittain yhteistyössä esihenkilönsä kanssa ennen seu- raavan lukuvuoden alkamista työsuunnitelman.

Työsuunnitelmat yliopisto hyväksyy organisaationsa mukaisesti.

Myös lukuvuoden aikana alkavia palvelussuhteita koskevat uudet työsuunnitelmat sekä mahdollisesti tarvittavat muutokset työsuunnitelmiin käsitellään edellä kuva- tulla tavalla.

Soveltamisohje: Yksikön henkilöstön työsuunnitelmat tehdään samanai- kaisesti ottaen huomioon yksikön vastuulla olevan opetustoiminnan jär- jestäminen opetusohjelman mukaisesti ja muut yhteisesti vastattavat asiat sekä tehtävien tasapuolinen jakautuminen.

Työsuunnitelmassa tulee huomioida sellaiset pidempiaikaiset poissaolot, kuten perhevapaat, joilla voi olla olennaista merkitystä työsuunnitelman sisältöön ja levon turvaaminen erityisesti raskausvapaan ajankohta huomioiden. Pidempiaikaisen poissaolon jälkeen tarkastellaan työsuun- nitelman toteutumista ennen poissaoloa ja tehdään työsuunnitelmaan tar- vittavat muutokset.

Jos kesken lukuvuoden sovitaan sellaisesta uudesta tehtävästä, jonka ei voida katsoa sisältyvän työsuunnitelman mukaisiin tehtäväkokonaisuuk- siin, työsuunnitelmaa on tältä osin muutettava.

4 § Työsuunnitelman toteutuminen

Työntekijä vastaa omasta työajastaan ja sen käyttämisestä työsuunnitelmassa oleviin tehtäviin.

Tarvittaessa esihenkilö ja työntekijä tarkastelevat lukukauden aikana työsuunni- telman toteutumista ja työn tuloksia kokonaistyöajan puitteissa.

5 § Työsuunnitelman sisältö

Työsuunnitelmaan kirjataan 1612 tunnin työajan kohdentaminen eri tehtäväalu- eille seuraavan lukuvuoden aikana.

Työsuunnitelmia laadittaessa otetaan huomioon henkilön osallistuminen opetuk- seen, tutkimustoimintaan ja muihin tehtäviin.

Soveltamisohje: Yksikön johtaja ottaa huomioon seuraavat periaatteet työsuunnitelmat hyväksyessään.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtävät voivat olla opetus- tai tutkimus- painotteisia, mutta tarkoitus on, että jokainen opetus- ja tutkimushenkilös- töön kuuluva sekä tutkii että opettaa. Yksikön työsuunnitelmat pyritään sovittamaan yhteen niin, että kukin saisi vuorollaan mahdollisuuden ope- tuksesta ja hallintotyöstä vapaaseen tutkimusjaksoon.

Opetuksen määrää mitoitettaessa otetaan huomioon opetuksen sisältö sekä opetuksen vaatima valmistelutyö, erityisesti uudistettavien opintojak- sojen valmisteluun käytettävä aika.

Opetuspainotteisissa tehtävissä työsuunnitelmaan sisällytettävän kontak- tiopetuksen enimmäistuntimäärä on 394 tuntia lukuvuodessa. Professo- reilla kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä on kuitenkin 141 tuntia lukuvuodessa.

Sellaisissa opetustehtävissä, joihin ei varsinaisesti sisälly tutkimusta, kon- taktiopetuksen enimmäistuntimäärä on 452 tuntia lukuvuodessa. Tällä so- pimuksella ei kuitenkaan ole tarkoitus lisätä kontaktiopetuksen määrää niillä henkilöillä, joilla enimmäistuntimäärä on ollut tämän sopimuksen voi- maan tullessa 392 (394) tuntia lukuvuodessa.

Tarkoituksena on, että niiden henkilöiden suhteellinen osuus, joiden työ- tehtäviin ei sisälly opetuksen lisäksi tutkimusta, ei kasva.

Jos jossakin tehtävässä kokonaistyöaikaan sisältyvä opetuksen määrä on kuitenkin ollut tämän sopimuksen voimaantullessa edellä olevia tuntimää- riä korkeampi, katsotaan tämä korkeampi tuntimäärä kyseisen tehtävän enimmäistuntimääräksi.

Tässä mainittu kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä voidaan työsuun- nitelmassa ylittää vain henkilön omalla suostumuksella.

6 § Väitöskirjaa tekevien työsuunnitelmat

Jos palvelussuhteessa jatko-opintoja harjoittavan henkilön pääasiallisena tehtä- vänä on väitöskirjatyön tekeminen ja jatko-opintojen harjoittaminen, tulee työsuun- nitelmaan sisältyvä osallistuminen opetustoimintaan ja muihin tehtäviin mitoittaa niin, että väitöskirja on mahdollista saada valmiiksi suunnitellussa aikataulussa.

Soveltamisohje: Suositeltavaa on, että opetukseen käytetään enintään 5

% vuosityöajasta, ja että opetus mahdollisuuksien mukaan liittyy henkilön omaan tutkimusalaan.

7 § Opetuksen sijoittaminen poikkeuksellisesti

Milloin yliopisto on päättänyt erityisistä lukuvuoden opetuskausista, opetusta voi- daan sijoittaa sen ulkopuoliseen aikaan vain työntekijän suostumuksella.

8 § Työsuunnitelman ulkopuolinen opetus

Jos henkilö suostumuksensa mukaisesti antaa yksikön määräämää opetusta enemmän kuin mitä hänelle työsuunnitelman mukaan kuuluu, maksetaan tästä opetuksesta eri korvaus. Yksinkertainen tuntipalkka saadaan jakamalla henkilön vuosipalkka luvulla 1600.

Yliopisto voi rajoittaa omassa yliopistossa annettavan työsuunnitelman ulkopuoli- sen opetuksen määrää.

9 § Sopimuksen vaikutukset

Sopijaosapuolet seuraavat sopimuksen vaikutuksia opetus- ja tutkimushenkilös- tön työn sisältöön ja työsuunnitelmien mukaan toteutuneeseen työmäärän ja tar- vittaessa neuvottelevat sopimuksen määräysten kehittämisestä.

Erityisesti tarkastellaan opetuspainotteisissa tehtävissä olevien opetuksen mää- rän ja erilasten opetustuntimäärien käytön kehittymistä 1612 tunnin kokonaistyö- ajan puitteissa.

6 LUKU YLIOPISTOJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ‌

1 § Palkkausjärjestelmän tavoitteet

Yliopistojen palkkausjärjestelmän (YPJ) tavoitteena on edistää palkkauksen oi- keudenmukaisuutta, parantaa yliopistojen palkkakilpailukykyä työnantajana sekä tukea henkilöstön osaamisen kehittymistä ja entistä vaativampiin tehtäviin hakeu- tumista, kannustaa henkilöstöä parempiin työsuorituksiin sekä kehittää ja paran- taa esihenkilötyötä ja johtamista.

2 § Soveltamisala

Tätä palkkausjärjestelmää sovelletaan yliopistojen vakituiseen työsopimussuh- teiseen henkilöstöön tässä pykälässä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta.

Palkkausjärjestelmää sovelletaan sen lisäksi määräaikaisissa työsuhteissa, jotka yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli 6 kuu- kautta. Sopimusta sovelletaan sen työsuhteen alusta, jonka aikana 6 kuukautta täyttyy.

Keskeytyksenä ei pidetä sellaista katkosta, joka kestää enintään 30 päivää tai yhden kalenterikuukauden. Keskeytyksenä ei pidetä myöskään sellaista kat- kosta, joka kestää enintään 180 päivää tai 6 kalenterikuukautta, mikäli kysymyk- sessä on yliopistossa tapahtuviin jatko-opintoihin tai tutkimustyöhön taikka taiteelliseen työhön liittyvä apurahakausi. Tällaisten keskeytysten aikaa ei kuiten- kaan katsota työsuhteen kestoajaksi.

Enintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa työnantaja vah- vistaa euromääräiset palkat siten, että ne vastaavat tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaa- vissa tehtävissä.

Palkkausjärjestelmää ei sovelleta työnantajatehtävissä toimiviin henkilöihin, FiDi- Pro -rahoitusohjelman ja muiden poikkeuksellisten rahoitusten puitteissa vastaa- vissa tehtävissä toimiviin, harjoittelukoulujen opetushenkilöstöön eikä tuntipalkkaiseen henkilöstöön, harjoittelutehtävissä oleviin henkilöihin tai työllis- tämistuella palkattuun henkilöstöön.

Akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden osalta on palkan määräytymi- sestä sovittu erikseen.

Paikallisesti voidaan sopia tämän työehtosopimuksen paikallista sopimista kos- kevien menettelyiden 2 §:n mukaisesti, että palkkausjärjestelmää ei sovelleta jon- kun tehtäväryhmän osalta. Niissä tehtävissä työnantaja vahvistaa euromääräiset palkat siten, että ne vastaavat vähintään tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaavissa teh- tävissä.

Pöytäkirjamerkintä: Tilanteissa, joissa kaksi tai useampi yliopisto yhdiste- tään tai muissa rakennejärjestelyissä kuten fuusioissa tai liikkeen luovu- tuksen tyyppisissä tilanteissa, tämän sopimuksen osapuolet sopivat niistä menettelytavoista, joita yliopistoissa tulee noudattaa palkkausjärjestelmän

tarkoituksen ja työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi. Lähtökohtana on, että muutostilanteissa toimitaan tässä luvussa sovituin menettelytavoin ottaen huomioon tarvittaessa kunkin muutostilanteen eri- tyispiirteet.

Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus valita, että hänen palkkansa määritellään pelkästään tämän sopimuksen ehtojen ja menettelytapojen perusteella.

3 § Arviointijärjestelmät

Yliopistoissa on käytössä kaksi arviointijärjestelmää, opetus- ja tutkimushenkilös- töön sovellettava arviointijärjestelmä sekä muuhun henkilöstöön sovellettava ar- viointijärjestelmä.

Työnantaja päättää 15 §:n mukaisissa liitteissä olevien kriteerien perusteella kumpaa arviointijärjestelmää tehtävään sovelletaan.

4 § Palkkatekijät

Järjestelmän mukainen palkka muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta, henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustu- vasta henkilökohtaisesta palkanosasta sekä 31.12.2009 voimassa olleeseen virka- tai työsuhteeseen liittyvästä, silloin voimassa olleeseen virka- ja työehto- sopimukseen perustuvasta palkan takuuosuudesta.

5 § Tehtäväkohtaisen palkanosan määräytyminen

5.1 Tehtäväkohtainen palkanosa

Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella.

Tehtävien vaativuusarviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään, tehtävänkuvaukseen ja tehtävään sovellettavaan arviointijärjestelmään.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtäväkohtaisen palkanosan ja muun asiantun- tija- ja tukihenkilöstön tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 5.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmään ja sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien perustutkinto-opiskelijoiden, jotka eivät ole suorittaneet vaadittavaa ylempää korkeakoulututkintoa, tehtäväkohtaisen palkanosan määrä on vähin- tään 75 % kyseisen vaativuustason palkasta.

5.2 Tehtävien vaativuustekijät

Tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytettävät päävaativuustekijät ovat opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmässä työn luonne ja vastuu, tehtävän edellyttä- mät vuorovaikutustaidot sekä tehtävän edellyttämät tiedolliset ja taidolliset val- miudet.

Muun asiantuntija- ja tukihenkilöstön järjestelmässä päävaativuustekijät ovat tehtävän sisältö sekä tehtävän edellyttämät ongelmanratkaisu- ja organisointitai- dot, vuorovaikutustaidot, vastuu sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet.

5.3 Arviointiryhmä

Jokaisessa yliopistossa on kaksi työnantaja- ja palkansaajaosapuolten muodos- tamaa arviointiryhmää, toinen opetus- ja tutkimushenkilöstölle ja toinen muulle henkilöstölle.

Xxxxxxx koon päättää kukin yliopisto.

Yliopisto nimeää arviointiryhmiin työnantajan edustajat ja näille varaedustajat. Henkilöstöä edustavat työehtosopimusosapuolet nimeävät omat edustajansa ja näille varaedustajat.

Järjestöjen nimeämiä edustajia tulee olla vähintään yhtä monta kuin työnantajan nimeämiä edustajia. Arviointiryhmien kokoonpanossa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon tasa-arvonäkökulma.

Ryhmien puheenjohtajana toimii yliopiston nimeämä työnantajan edustaja. Arvi- ointiryhmän jäsenenä voi olla vain kyseiseen yliopistoon palvelussuhteessa oleva työntekijä tai yliopiston rehtori.

5.4 Tehtävän vaativuuden arviointimenettely

Arviointimenettelyssä arvioidaan uusi tai muuttunut tehtävä. Tehtävien vaati- vuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esihenkilönsä välisissä arviointikeskusteluissa.

Arviointiryhmät käsittelevät uusien ja muuttuneiden tehtävien vaativuusarvioinnit seuraavassa arviointiryhmän kokouksessa ja määrittelevät kantansa niihin. Työn- antaja vahvistaa vaativuustasot esihenkilöiden ja arviointiryhmien ehdotukset saatuaan. Työnantaja voi perustellusta syystä poiketa arviointiryhmän esityk- sestä.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmässä käytännön arviointimenettelyt voi- vat poiketa yliopistokohtaisesti järjestelmän puitteissa. Arvioinnissa voidaan käyt- tää apuna myös useamman henkilön muodostamaa asiantuntijaryhmää.

Määräys: Väitöskirjaa päätyönään tekevien henkilöiden (5 luvun 6 §:n tarkoittamat henkilöt) eteneminen vaativuustasolta toiselle voidaan to- teuttaa ilman palkkausjärjestelmän mukaista vaativuusarviointia ja ar- viointiryhmän käsittelyä, jos yliopistossa on määritelty eteneminen vaativuustasoilla. Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus valita, että hä- nen palkkansa määritellään pelkästään tämän sopimuksen ehtojen ja menettelytapojen perusteella.

Soveltamisohje: Jos postdoc-vaiheessa oleva tutkijatohtori sijoittuu vaativuustasolle 5, kun väittelystä on enintään 3 vuotta, arviointiryh- män käsittelyä ei edellytetä. Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus va- lita, että hänen palkkansa määritellään pelkästään tämän sopimuksen ehtojen ja menettelytapojen perusteella.

5.4.1 Tehtävän vaativuuden arviointi uudessa tehtävässä

Uutena pidetään sellaista tehtävää, jonka tehtävien vaativuutta tai joita vastaa- vien tehtävien vaativuutta ei ole aikaisemmin käsitelty arviointiryhmässä. Vastaa- vina tehtävinä pidetään toisiaan olennaisesti vastaavia tehtäviä.

Uusien tehtävien osalta työnantaja tekee alustavan arvion tehtävän vaativuusta- sosta.

Uuden tehtävän vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esihenkilönsä välisessä arviointikeskustelussa 6 kuukauden kuluessa työsuh- teen alkamisesta.

Esihenkilö tekee suorittamansa arvioinnin perusteella kirjallisen ehdotuksen vaativuustasosta.

5.4.2 Tehtävän vaativuuden arviointi aiemmin arvioidussa tehtävässä

Tehtävässä, jossa tehtävien vaativuus tai joita vastaavien tehtävien vaativuus on määritelty arviointiryhmässä, esihenkilö määrittelee tehtävään aiemmin vahvis- tetun vaativuustason. Vaativuustaso tulee määritellä työsopimusta solmittaessa. Työnantaja voi nostaa esihenkilön määrittelemää vaativuustasoa. Työnantaja vahvistaa vaativuustason.

5.4.3 Tehtävän vaativuuden arviointi muuttuneessa tehtävässä

Tehtävän vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi, jos esihenkilö katsoo teh- tävän muuttuneen niin, että uusi arviointi on tarpeen sen selvittämiseksi, tuleeko vaativuustasoa muuttaa. Tehtävän vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi myös, kun henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies sitä pyytää.

Soveltamisohje: Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasoille 1 – 4 kuuluvien tehtävien vaativuutta arvioidaan ottaen huomioon mm. väitöskirjatyön eteneminen.

Pöytäkirjamerkintä: Väitöskirjaa päätyönään tekevien henkilöiden (5 luvun 6 §:n tarkoittamat henkilöt) osalta suositellaan, että heidän teh- tävänsä tulisi pääsääntöisesti sijoittaa ensimmäisen työsuhteen alussa vaativuustasolle 2. Samoin suositellaan, että väitöskirjatyön edistyttyä työnohjaajan kirjallisen arvion perusteella 50% tasolle nou- see vaativuustaso yhdellä tasolla ja edistyttyä työnohjaajan kirjallisen arvion perusteella 75% tasolle edelleen yhdellä tasolla.

Muuttuneena käsitellään myös tehtävää, joka on nykyisen vaativuustason vah- vistamisen jälkeen vähitellen kehittynyt vaativammaksi.

Arvioinnin käynnistämistä tulee pyytää kirjallisesti. Pyynnössä on yksilöitävä, millä tavalla tehtävä on muuttunut sen jälkeen, kun nykyinen vaativuustaso on ensimmäisen kerran vahvistettu ja millä perusteella muutos nostaa tehtävän vaa- tivuutta.

Esihenkilö tekee suorittamansa arvioinnin perusteella kirjallisen ehdotuksen vaativuustasosta mahdollisimman pian työntekijän tai luottamusmiehen esittä- män pyynnön jälkeen, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa pyyn- nön esittämisestä.

Muuttuneen tehtävän osalta esihenkilö tekee suorittamansa arvioinnin perus- teella kirjallisen ehdotuksen vaativuustasosta.

Muutettaessa tehtäviä vakinaisessa työsuhteessa tehtävien vaativuustaso yleensä pysyy ennallaan tai nousee. Mikäli työnantaja tekee työsuhteen aikana aloitteen työtehtävien muuttamiseksi siten, että muutoksen seurauksena tehtä- vän vaativuustaso alenisi, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää teh- tävät siten, että tehtävän vaativuustaso säilyy ennallaan. Mikäli selvityksen jälkeenkin tehtävän vaativuus on olennaisesti alentunut, työnantaja ja työntekijä voivat sopia kirjallisesti tehtävän vaativuuden alentamisesta.

6 § Henkilökohtaisen palkanosan määräytyminen

6.1 Henkilökohtainen palkanosa

Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henkilön suorituskategorian ja -prosentin perusteella.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilökohtaisen palkanosan taulukko ja muun asiantuntija- ja tukihenkilöstön henkilökohtaisen palkanosan taulukko ovat so- pimuksen liitteenä 5.

6.2 Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointitekijät

Opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointijärjestelmän pääarviointitekijät ovat ope- tukselliset ansiot, tutkimukselliset ansiot sekä yhteiskunnalliset ja yliopistoyhtei- sölliset ansiot.

Muun asiantuntija- ja tukihenkilöstön arviointijärjestelmän pääarviointitekijät ovat ammatinhallinta, vastuullisuus työssä ja toiminta työyhteisössä sekä laatu ja tuloksellisuus.

6.3 Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointimenettely

Henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritusprosenttia tarkastellaan henkilön ja hä- nen esihenkilönsä välisissä arviointikeskusteluissa.

Suoritusarviointi koskee henkilön suoriutumista tehtävässään ja hänelle asete- tuista tavoitteista. Esihenkilö tekee suorittamansa arvioinnin perusteella ehdo- tuksensa henkilökohtaisen palkanosan suuruudesta, jossa määritellään suorituskategoria ja henkilökohtainen suoritusprosentti. Työnantaja vahvistaa eh- dotuksen henkilökohtaiseksi palkanosaksi. Työnantaja voi perustellusta syystä poiketa esihenkilön suoritusarvioinnista.

Käytännön arviointimenettelyt voivat poiketa yliopistokohtaisesti järjestelmän puitteissa. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna myös useamman henkilön muo- dostamaa asiantuntijaryhmää.

Yliopistoissa esihenkilöt toteuttavat suoritusarviointia vuosittain.

Työntekijä voi itse pyytää henkilökohtaisen suoriutumisen uudelleen arviointia kahden vuoden kuluttua edellisestä arvioinnista.

Työntekijän kanssa käydään arviointikeskustelu kuitenkin 5 vuoden kuluttua edel- lisestä arviointikeskustelusta.

Yliopistoissa määritellään vuosittainen arviointijakso / arviointijaksot, jolloin esi- henkilöt suorittavat tarvittavat suoritusarvioinnit. Arviointeja voidaan tarpeen mu- kaan suorittaa muulloinkin kuin arviointijaksojen aikana.

6.3.1 Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi työsuhteen alkaessa tai uudessa tehtävässä

Henkilön tullessa uutena yliopiston palvelukseen maksetaan henkilökohtainen palkanosa sellaisen henkilökohtaisen työsuorituksen ja suoritusprosentin mukai- sesti, jonka arvioidaan vastaavan hänen pätevyyttään, työkokemustaan ja aikai- sempaa suoriutumistaan.

Tämän mukaisesti menetellään myös silloin, kun henkilö siirtyy aikaisempaan tehtävään verrattuna uuteen tehtävään yliopiston sisällä.

Soveltamisohje: Mikäli määräaikaisessa työsuhteessa oleva työnte- kijä jatkaa saman yliopiston palveluksessa vaativuustasoltaan vas- taavassa tai vastaavan sisältöisessä tehtävässä, ei henkilökohtaisen palkanosan suuruus voi alentua.

Työntekijä voi pyytää edellä mainituissa tilanteissa arvioinnin suorittamista kuu- den kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Määräaikaisen työsuhteen jat- kuessa 6 luvun 2 §:n mukaisella tavalla, arviointi suoritetaan mahdollisimman pian pyynnön esittämisestä.

6.3.2 Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi tehtävien vaativuustason muuttuessa

Henkilön suoriutumista muuttuneessa tehtävässä arvioidaan muutoshetkestä lähtien kuten uudessa tehtävässä niin, että se vastaa sellaista työsuoritusta ja suoritusprosenttia, jonka arvioidaan vastaavan hänen pätevyyttään, työkokemus- taan ja aikaisempaa suoriutumistaan suhteessa muuttuneeseen vaativuustasoon ja tehtävään.

Kokonaispalkka ei tässä vaiheessa kuitenkaan saa alentua, jos tehtävän vaati- vuustaso nousee.

Työntekijä voi pyytää arvioinnin suorittamista muuttuneessa tehtävässä kuuden kuukauden kuluttua tehtävänmuutoksen voimaantulosta.

6.3.3 Henkilökohtaisen suoriutumisen alentuminen samassa tehtävässä

Mikäli arviointikeskustelussa todetaan henkilökohtaisen suoriutumisen alentu- neen, joka johtaisi suoritusprosentin laskuun, hyväksytään yhteisesti työsuorituk- sen parantamista tukevat toimenpiteet. Uusi arviointi tehdään mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 12 kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista.

Mikäli henkilökohtainen suoriutuminen ei uuden arvioinnin mukaan ole parantu- nut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa uutta arviointia vastaa- vaksi.

Jos henkilö on ollut huomattavan osan edellä tarkoitettujen kahden arvioinnin kohteena olevasta ajasta poissa työstä sairauden perusteella tai lapsen synty- män tai hoidon vuoksi työsopimuslain 4 luvun mukaisella vapaalla, voidaan suo- rittaa kolmas arviointi, joka tehdään viivytyksettä 3 kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikäli henkilökohtainen suoriutuminen ei kolmannen ar- vioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkan- osa kolmatta arviointia vastaavaksi.

Jos molemmissa uudelleenarvioinneissa henkilökohtaisen suoriutumisen alene- misen voidaan katsoa johtuneen lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetystä vapaasta, henkilökohtaista palkanosaa ei kuitenkaan sen johdosta tarkisteta. Täl- löin työnantaja voi suorittaa uudelleen arvioinnin kuitenkin viimeistään 12 kuu- kauden kuluttua työhön paluusta.

7 § Palkan maksaminen ja muutosten voimaantulo

Vaativuustason muuttuessa palkka maksetaan työnantajan vahvistaman vaati- vuusarvioinnin perusteella esihenkilön tekemää kirjallista ehdotusta seuraavan kuukauden alusta lukien, ellei työnantaja osoita muuta ajankohtaa tehtävämuu- tokselle.

Henkilökohtaisen palkanosan muuttuessa maksetaan työnantajan vahvistama henkilökohtainen palkanosa arviointijakson päättymistä seuraavan kalenterikuu- kauden alusta lukien. Mikäli arviointi suoritetaan muulloin kuin arviointijakson yh- teydessä, palkka maksetaan esihenkilön tekemää kirjallista ehdotusta seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.

8 § Vaativuuslisä

Tehtäväkohtaisen palkanosan lisäksi työnantaja voi maksaa vaativuuslisää, joka on 50 % henkilön tehtävän vaativuustason ja sitä seuraavan ylemmän vaa- tivuustason välisestä palkkaerosta, ottaen huomioon myös henkilökohtainen palkanosa. Vaativuuslisä voi olla määräaikainen.

Pöytäkirjamerkintä: Vaativuuslisän käyttöönottamisella palkkausjärjestel- mässä ei ole vaikutusta vaativuustasokarttojen tai vaativuuskehikon sisäl- töön tai tulkintaan. Tehtävät määritellään edelleenkin tietylle vaati- vuustasolle palkkausjärjestelmän mukaisesti.

Koska päätös vaativuuslisän maksamisesta ei muuta tehtävän vaativuus- tasoa, henkilökohtaista suoriutumista ja suoritusprosenttia ei arvioida uu- delleen tässä yhteydessä sopimuksen 6.3.2 kohdan tarkoittamalla tavalla.

Pöytäkirjamerkintä: Arviointiryhmällä on tehtävän vaativuuden tullessa ar- viointiryhmän käsittelyyn oikeus saada tietää, onko ko. henkilöllä tehtä- vään kohdennettu vaativuuslisä. Jos arviointiryhmä on esittänyt vaativuuslisää, annetaan sille tieto siitä, onko lisä esityksen perusteella myönnetty.

9 § Siirtymälisä

Henkilö, jolla on 31.12.2009 ollut aikaisemmin voimassa olleen valtion virka- ja työehtosopimuksen mukainen siirtymälisä (Tarkentava virka- ja työehtosopimus 21.6.2006 palkkausjärjestelmän käyttöönotto Liite 1, 6 §), säilyttää oikeuden ko. lisään em. sopimuksen mukaisesti.

Lisä lakkaa tai alenee, jos henkilö siirtyy palvelemaan paikkakunnalle, jossa ei olisi ollut oikeutta kylmänalueenlisään tai kylmän seudun lisään, taikka jossa on oikeus alempaan kylmänalueenlisään tai kylmän seudun lisään.

10 § Takuupalkka

Henkilöllä, jolla on ollut 31.12.2009 oikeus palkkausjärjestelmän käyttöönottoon liittyvään takuupalkkaan (sopimus yliopistojen palkkausjärjestelmän käyttöönot- tamisesta 21.6.2006), oikeus em. perusteella määriteltyyn takuupalkkaan säilyy aikaisemmin voimassa olleen tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen mukai- sesti niin kauan kuin henkilö on keskeytyksettä saman yliopiston vakinaisessa työsuhteessa.

Myös henkilöllä, joka on käyttöönottoajankohtana ollut määräaikaisessa palve- lussuhteessa, on oikeus takuupalkkaan tämän määräajan. Takuupalkkaoikeus säilyy sen jälkeenkin niin kauan kuin hän keskeytyksettä jatkaa palvelustaan sa- massa yliopistossa sellaisessa palvelussuhteessa, jonka tehtävät ovat vähintään samalla vaativuustasolla kuin hänen tehtävänsä käyttöönottoajankohtana olivat.

Keskeytyksenä ei pidetä sellaista katkosta, joka kestää enintään 30 päivää tai yhden kalenterikuukauden. Keskeytyksenä ei pidetä myöskään sellaista kat- kosta, joka kestää enintään 180 päivää tai 6 kalenterikuukautta, mikäli kysymyk- sessä on yliopistossa tapahtuviin jatko-opintoihin tai tutkimustyöhön taikka taiteelliseen työhön liittyvä apurahakausi. Tällaisten keskeytysten aikaa ei kuiten- kaan katsota työsuhteen kestoajaksi.

Takuupalkkaa maksetaan siltä ajalta, jona se on korkeampi kuin tämän sopimuk- sen mukaisen palkkausjärjestelmän palkka.

Jos henkilö on käyttöönottoajankohtana, ts.1.1.2006 tai täydentävän rahoituksen osalta 1.1.2007, ollut vakinaista palvelussuhdettaan korkeampipalkkaisessa määräaikaisessa työsuhteessa, takuupalkka määräytyy vakinaisen työsuhteen käyttöönottoajankohdan palkan mukaan, kun hän palaa siihen.

Takuupalkkaa tarkistetaan työehtosopimuksella sovittavilla yleiskorotuksilla.

Myös takuupalkkaa saavan henkilön tehtävien vaativuus ja henkilökohtainen työ- suoritus arvioidaan siten kuin tässä sopimuksessa on määritelty. Jos henkilö itse hakeutuu tehtäviin, joiden vaativuustaso on alempi, kuin hänen vakinaisessa työ- suhteessaan käyttöönottoajankohtana, takuupalkka alenee vastaavalla määrällä.

Lisäksi 18.9.2009 laaditun pöytäkirjan mukaan yliopistojen opetus- ja tutkimus- henkilöstöön kuuluvan takuupalkkaan luetaan niin kauan, kun hän on samassa tehtävässä, määräaikainen tuloksellisuus- tai tutkijankoulutuslisä, johon hänellä on ollut oikeus 30.9.2009.

11 § Lehtorien poikkeuslisä

Xxxxxxxxxx, joka saa takuupalkkaa ja jolla oli edellisen sopimuksen käyttöönotto- ajankohtana 21.6.2006 oikeus lehtorin tuloksellisuuslisään, on oikeus erilliseen 180 euron suuruiseen lisään niin kauan kuin hän toimii lehtorina keskeytyksettä saman yliopiston palveluksessa.

Pöytäkirjamerkintä: Jos henkilön palkka nousee, tämä lisäpalkkio alenee vastaavasti.

12 § Yliopistokohtaiset erillispalkkiot

Yliopistot voivat maksaa omiin päätöksiinsä perustuen erillisiä lisiä ja palkkioita. Näiden lisien ja palkkioiden maksamisen mahdollisesta jatkamisesta päätetään edelleen yliopistotasolla. Lisät ja palkkiot eivät voi olla päällekkäisiä tämän palk- kausjärjestelmän mukaisten palkkatekijöiden kanssa.

Yliopisto maksaa päätöksensä mukaisesti akateemisille johtajilleen johtamispalk- kioita.

13 § Tietojen saanti

Henkilöllä on oikeus saada kirjallinen tieto tehtäviensä vaativuuden ja henkilö- kohtaisen työsuorituksensa arviointituloksista ja niiden perusteista sekä tehtävä- kohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosastaan samoin kuin muistakin tämän sopimuksen mukaisista palkkatekijöistään ja niiden perusteista.

14 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Jos työntekijä on tyytymätön työnantajan tekemään tehtävän vaativuutta tai hen- kilökohtaista suoriutumista koskevaan päätökseen, hän voi tehdä asiassa kirjalli- sen erimielisyysilmoituksen. Erimielisyysilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä.

Vaativuusarviointia koskeva erimielisyys käsitellään henkilön tai hänen pyynnös- tään häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta henkilön esihenkilön tai muun työnantajan edustajan kanssa ja jommankumman osapuolen aloitteesta arviointiryhmässä.

Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia koskeva erimielisyys käsitellään hen- kilön tai hänen pyynnöstään häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta henkilön esihenkilön tai esihenkilön käsiteltyä asian ylemmän esihenkilön tai muun työnantajan edustajan kanssa.

Mikäli asia edelleen jää erimieliseksi, erimielisyys voidaan saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksen mukaisella neuvottelumenettelyllä.

Soveltamisohje: Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointia on tarkoituk- senmukaista käsitellä liittotason erimielisyysmenettelyssä vain siltä osin, kun se ei koske esihenkilön suorittaman arvioinnin oikeellisuutta.

15 § Liitteet

Tämän palkkausjärjestelmän toteuttamiseksi ja käytännön soveltamiseksi on työ- ehtosopimusosapuolten kesken yhteisesti hyväksytty tehtävänvaativuuden arvi- ointiin liittyvät vaativuuskartta (opetus- ja tutkimushenkilöstö) ja vaativuuskartta (muu asiantuntija- ja tukihenkilöstö), jotka ovat tämän työehtosopimuksen liit- teenä.

16 § Henkilöstön edustajien palkka

Luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivan henkilön osalta noudate- taan tämän sopimuksen lisäksi luottamusmiessopimuksessa sovittuja määräyk- siä.

17 § Siirtymämääräykset

Henkilöstön henkilökohtainen palkanosa määräytyy muutetun palkkausjärjestel- män mukaisesti 1.1.2019 alkaen. Mikäli työntekijälle on maksettu 31.12.2018 hen- kilökohtaista palkanosaa säilyy palkanosan suuruus vähintään samana järjestelmän muuttuessa. Uuden henkilökohtaisen palkanosan käyttöönoton yh- teydessä kenenkään henkilökohtainen palkanosa ei laske muutetun palkkausjär- jestelmän käyttöönoton johdosta.

Mikäli työntekijälle on maksettu 31.12.2018 voimassa olleen palkkausjärjestelmän mukaista suorituskorotusta, muuttuu se 1.1.2019 alkaen osaksi työntekijän henki- lökohtaista palkanosaa.

7 LUKU AKATEMIAPROFESSOREITA JA -TUTKIJOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET‌

1 § Yleistä

Näitä määräyksiä sovelletaan Suomen Akatemian rahoituksella yliopiston palve- luksessa akatemiaprofessoreina ja akatemiatutkijoina työskenteleviin henkilöihin.

Akatemiaprofessorin ja akatemiatutkijan tehtävä ja osallistuminen opetukseen määräytyy Akatemian rahoituspäätöksen mukaisesti.

2 § Työaika

Akatemiaprofessoreihin ja akatemiatutkijoihin sovelletaan opetus- ja tutkimushen- kilöstön kokonaistyöaikaa koskevaa 5 luvun 3 §:n 1 momenttia vuosittaisesta 1612 tunnin työajasta.

3 § Palkkaus

Akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden palkkaus määräytyy vähintään Suomen Akatemian rahoituspäätöksen mukaisesti.

Palkkoja korotetaan rahoituskauden aikana yliopistojen yleisten palkankorotusvai- kutusten mukaisesti.

4 § Muut määräykset

Akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden työsuhteessa noudatetaan Suo- men Akatemian rahoituspäätöksessä antamia ohjeita.

Muilta osin akatemiaprofessoreihin ja -tutkijoihin sovelletaan soveltuvin osin tämän työehtosopimuksen määräyksiä.

8 LUKU SOPIMUS MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA‌

1 § Soveltamisala

Nämä sopimusmääräykset koskevat kotimaassa tapahtuneista muutoista suoritet- tavaa korvausta.

Muuttokustannukset korvataan työntekijälle, joka yliopiston tai sen osan siirtämi- sen taikka uudelleen järjestelyn johdosta joutuu muuttamaan toiselle paikkakun- nalle.

2 § Yleistä

Muuttokustannuksina korvataan:

1) työntekijän ja hänen perheenjäsentensä matkustamiskustannukset muutto- matkalta tämän sopimuksen 1 luvun 10 §:n matkakustannusten korvaamista koskevien määräysten mukaisesti,

2) tavanomaisen koti-irtaimiston kuljetuksesta aiheutuneet välttämättömät, koh- tuulliset ja kuljetukseen välittömästi liittyvät kustannukset,

3) muuttoraha korvauksena muista tarpeellisista muutosta aiheutuneista kustan- nuksista,

4) työntekijälle voidaan suorittaa myös muuta tarpeellista muuttoon liittyvää kor- vausta työnantajan harkinnan mukaan.

3 § Muuttoraha

Muuttoraha suoritetaan korvauksena muutosta aiheutuneista tarpeellisista kustan- nuksista.

Muuttorahan suuruus määräytyy muuttavien henkilöiden lukumäärän mukaan seuraavasti:

Muuttavien henkilöiden lukumäärän ollessa yksi suoritetaan muuttorahaa 1009,13 euroa, sen ollessa kaksi 1345,50 euroa ja sen ollessa kolme tai enemmän 1681,88 euroa.

Jos siirto kohdistuu kumpaankin aviopuolisoon samanaikaisesti, suoritetaan muut- toraha vain toiselle. Jos siirtymisajankohtien välinen aika kuitenkin on vähintään kuusi kuukautta, suoritetaan lisäksi toiselle aviopuolisolle 50 % muuttorahasta.

4 § Työnantajan järjestämä kuljetus

Jos työnantaja järjestää maksuttoman henkilöiden tai muuttotavaran kuljetuksen, on sitä käytettävä, mikäli se muuttotapaan, matkan pituuteen tai muuttoon käytet- tävään aikaan nähden täyttää yleiset kohtuulliset vaatimukset.

5 § Laskun esittäminen

Lasku näissä sopimusmääräyksissä tarkoitetusta korvauksesta on, jollei pätevää estettä ole, annettava työnantajalle viimeistään kahden kuukauden kuluttua muu- tosta tai matkan suorittamisesta.

Laskuun on liitettävä kuitit ja muu luotettava selvitys aiheutuneista kustannuksista.

6 § Erityiset asumiskustannukset

Muuttoon liittyvistä erityisistä asumiskustannuksista voidaan suorittaa korvausta, siten kuin siitä yliopistokohtaisesti erikseen sovitaan.

9 LUKU HELSINGIN YLIOPISTON ELÄINSAIRAALAN ELÄINLÄÄKÄREITÄ KOSKEVAT TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET‌

1 § Soveltamisala

Näitä määräyksiä sovelletaan Helsingin yliopiston Yliopistollisessa eläin- sairaalassa eläinlääkärin pätevyyttä edellyttävissä tehtävissä toimiviin työs- uhteisiin eläinlääkäreihin tehtävänimikkeestä riippumatta.

Helsingin yliopiston eläisairaala on työaikalain 7 §:n 1 momentin 3 kohdan mukai- nen eläinlääkäripalvelu, jossa työ voidaan järjestää jaksotyönä. Mikäli eläin- lääkärin työaikaa ei jossain eläinsairaalan yksikössä ole järjestetty jaksotyönä, sovelletaan tällaisen eläinlääkärin säännöllisen työajan järjestämiseen 4 luvun mukaisia työaikamääräyksiä, ellei jäljempänä ole toisin sovittu.

Eläinlääkäriin, johon sovelletaan 5 luvun mukaista opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaikaa, sovelletaan tätä lukua vain varallaoloa ja aktiivityökorvausta koskevien määräysten osalta, eikä tämän luvun mukaista varallaoloa ja päivystystä sisällytetä kokonaistyöaikaan.

2 § Jaksotyöaika

Eläinsairaalassa säännöllinen työaika on 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa.

Jaksotyön työaika eläinsairaalassa tasoittuu edellä mainittuun säännölliseen työaikaan 26 viikon työjakson aikana.

Työvuoroluettelo laaditaan niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista, kuitenkin vähintään kahdeksi viikoksi ja se annetaan tiedoksi työntekijöille vähintään kahta viikkoa ennen työvuoroluettelon voimaantuloa.

Työnantaja voi muuttaa työvuoroluetteloa töiden järjestelyihin liittyvien painavien syiden johdosta.

Mikäli työvuoroluetteloa ei ole laadittu koko työajan tasoittumisjakson pituiseksi, tulee työnantajan ennakolta laatia työaikalain 29 §:ssä tarkoitettu tasoittumis- suunnitelma. Työnantaja voi muuttaa tasoittumissuunnitelmaa työnjärjes- telyllissistä syistä.

3 § Lepoajat ja tauot

Jaksotyössä vuorokausilepo on pääsääntöisesti 11 tuntia, mutta vuorokausilepo voi työn järjestelyyn liittyvistä syistä olla työaikalain 25 §:n mukaisesti 9 tuntia. Lyhennetyn vuorokausilevon korvaavan lepoajan antaminen määräytyy työ- aikalain 25 §:n 4 momentin mukaisesti.

Työntekijälle on annettava työaikalain 24 §:n mukaisesti työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä tauko, jonka aikana työntekijä saa estettömästi poistua työpaikalla. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin pituisesta tauosta.

Ellei työntekijällä ole mahdollisuutta poistua työpaikalta, on hänelle annettava tilaisuus aterioida työn aikana n. 15 minuuttia.

4 § Lisä- ja ylityö

Lisätyötä on esihenkilön aloitteesta jakson aikana tehty keskimääräisen säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä. Lisätyöstä maksetaan korottamaton tuntipalkka tai erikseen sovittaessa annetaan lisätyötä vastaava vapaa-aika.

Ylityötä on jakson aikana esihenkilön aloitteesta tehty 1040 tunnin ylittävä työ. Ylityön ensimmäiseltä 182 tunnilta maksetaan 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100

%:lla korotettu tuntipalkka. Ylityökorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan.

Muuksi päiväksi, kuin lauantaiksi tai sunnutaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, itsenäisyyspäivä tai vapunpäivä alentavat kukin jakson ylityörajaa 7 tunnilla 15 minuutilla.

Lisä- ja ylityön teettäminen edellyttää työaikalain 17 §:n mukaisesti työntekijän suostumusta. Mikäli lisätyötä koskeva suostumus on annettu työsopimuksessa, työntekijällä on kuitenkin oikeus perustellusta henkilökohtaisesta syystä kieltäytyä lisätyöstä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinä. Työnantaja selvittää lisätyön käyttämisen periaatteet uusille työntekijöille työsopimusta tehtäessä.

Niissä eläinsairaalan yksiköissä, joissa työaika on järjestetty 4 luvun mu- kaisesti, ylityötä on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa lisäksi tehty työ. Viikoittaisen ylityön ensimmäisten 8 tunnin osalta maksetaan yli- työkorvauksena 50 %:lla ja viikon kaikilta seuraavilta työtunneilta, vaikka ne olisivat myös vuorokautista ylityötä, 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

Siltä ajalta, jolta eläinlääkärille on maksettu varallaoloajan tai päivystysajan aktiivityön korvausta, ei eläinlääkärille suoriteta erillistä lisä- tai ylityökorvausta.

5 § Työviikon tai jakson keskeytyminen

Mikäli työsuhde päättyy kesken työviikon tai jakson, niin tällöin myös jakso päättyy. Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin työaika on tasoittunut 2 §:n 1 momentin mukaiseen säännölliseen keskimääräiseen työaikaan viikossa, lasketaan, kuinka monta tuntia työaika on viikkoa kohti säännöllistä keskimääräistä työaikaa pidempi ja maksetaan ylittäviltä tunneilta säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus.

6 § Yötyö

Yötyötä on klo 23.00 ja 06.00 välisenä aikana tehtävä työ. Työnantaja voi määrätä eläinlääkärille ilman tämän suostumusta enintään kaksi yötyövuoroa viikossa.

7 § Varallaolo ja päivystysaika

Varallaololla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työnantaja ja eläinlääkäri sopivat, että eläinlääkäri on säännöllisen työajan ulkopuolella velvollinen saapumaan työpaikalle yhden tunnin kuluessa kutsun saamisesta. Eläinlääkärin tulee olla puhelimitse tavoitettavissa koko varallaoloajan.

Päivystysaikaa on arkipäivinä (ma-pe) klo 18.00 - 08.00 välinen aika. Lisäksi päivystysaikaa ovat viikonloppuna ja arkipyhinä* tehty työaika. Päivystysaikana työntekijä on velvoitettu olemaan työpaikalla tai potilaan luona työnantajan tehtävissä.

Varallaolon ja päivystysajan korvaukset

1.6.2022 alkaen

	klo 0-8	klo 8-16	klo 16-0
maanantai	10,32 euroa	7,02 euroa	7,02 euroa
tiistai–torstai	7,02 euroa	7,02 euroa	7,02 euroa
perjantai	7,02 euroa	7,02 euroa	8,42 euroa
lauantai	8,42 euroa	8,42 euroa	8,42 euroa
sunnuntai	8,42 euroa	10,32 euroa	10,32 euroa
arkipyhät*	10,32 euroa	10,32 euroa	10,32 euroa

1.12.2022 alkaen

	klo 0-8	klo 8-16	klo 16-0
maanantai	10,37 euroa	7,05 euroa	7,05 euroa
tiistai–torstai	7,05 euroa	7,05 euroa	7,05 euroa
perjantai	7,05 euroa	7,05 euroa	8,46 euroa
lauantai	8,46 euroa	8,46 euroa	8,46 euroa
sunnuntai	8,46 euroa	10,37 euroa	10,37 euroa
arkipyhät*	10,37 euroa	10,37 euroa	10,37 euroa

*Arkipyhien lisäksi myös itsenäisyyspäivä, joulu- ja juhannusaatto, vapunpäivä sekä pääsiäislauantai ovat perusteiltaan arkipyhiä.

Varallaolon aikana aktiivityö alkaa siitä hetkestä, kun eläinlääkäri saapuu eläinsairaalalle hakemaan opiskelijoita ja/tai tarvittavia työvälineitä ja päättyy takaisin eläinsairaalalle saapumisen jälkeisten välittömien toimenpiteiden tultua suoritetuksi tai kun sairaalatyössä eläinlääkäri saapuu eläinsairaalaan ja päättyy siitä hetkestä, kun hän poistuu sairaalasta.

Varallaoloaikana annettavassa puhelinneuvonnassa työaika alkaa puhelun alkessa ja päättyy puhelun päättyessä.

Varalla olossa ja sairaalapäivystyksessä aktiivityön ulkopuolella eläinlääkärille maksetaan puhelinneuvonnasta puoli aktiivituntia yhtä puhelua kohden. Jos puheluja on ajallisesti toisiaan lähellä useita, sovelletaan aktiivituntien määrittelyyn aktiivituntien korvaus §:n määrittelyä tosiasiallisen työn tekemisestä. Esim. 3 kpl 5 min puhelua 30 min sisällä vastaa ½ tunnin aktiivityötä.

Jos varallaolossa puhelinneuvonta johtaa siihen, että eläinlääkäri joutuu välittömästi lähtemään aktiivityöhön, maksetaan edellä mainitusta puhelinneu- vonnasta yksi aktiivitunti.

Puhelinneuvonnan ja tosiasiallisen aktiivityön yhdistyessä muodostuva las- kennallinen aktiivityö ei voi ylittää kokonaisajankäyttöä yli 30 minuuttia.

Aktiivityönkorvaus

Aktiivityönkorvaukseen oikeuttavaa aikaa on varallaolo- tai päivystysaikana tehtävä työ.

Aktiivityönkorvaus = kiinteä kuukausipalkka /153, yksinkertaisen tuntipalkan mukaisesti.

Aktiivityönkorvaukseen oikeuttavaa aikaa on varallaolo- tai päivystysaikana teh- tävä työ.

Aktiivityönkorvaus = kiinteä kuukausipalkka /153, yksinkertaisen tuntipalkan mu- kaisesti.

Korotukset pieneläinsairaalassa:

- iltatyö klo 18.00 – 23.00 +50 %

- yötyö klo 23.00 – 08.00 + 100 %

- lauantai ja sunnuntai klo 08.00 – 23.00 + 50 %

Korotukset hevos- ja tuotantoeläinsairaalassa:

- iltatyö klo 16.00 – 22.00 +50 %

- yötyö klo 22.00 – 08.00 +100 %

- lauantai ja sunnuntai klo 08.00 – 22.00 +50 %

Arkipyhät, itsenäisyyspäivä, joulu- ja juhannusaatto, vapunpäivä sekä pääsiäis- lauantai ovat perusteiltaan sunnuntaipäiviä.

Yötyökorvausta ei makseta, jos työvuoro on aloitettu kello 04.00 jälkeen.

8 § Varallaolo tuotantoeläinsairaalassa

Tuotantoeläinsairaalassa tehtävään varallaoloon sovelletaan tämän pykälän mu- kaista varallaoloa.

Varallaololla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työnantaja ja eläinlääkäri sopivat, että eläinlääkäri on säännöllisen työajan ulkopuolella velvollinen saapumaan työpaikalle 30 minuutin kuluessa kutsun saamisesta Eläinlääkärin tulee olla puhelimitse tavoitettavissa koko varallaoloajan.

Varallaolokorvaukset

1.6.2022 alkaen:

	klo 0-8	klo 8-16	klo 16-0
maanantai	16,51 euroa	11,23 euroa	11,23 euroa
tiistai–torstai	11,23 euroa	11,23 euroa	11,23 euroa
perjantai	11,23 euroa	11,23 euroa	13,47 euroa
lauantai	13,47 euroa	13,47 euroa	13,47 euroa
sunnuntai	13,47 euroa	16,51 euroa	16,51 euroa
arkipyhät*	16,51 euroa	16,51 euroa	16,51 euroa

1.12.2022 alkaen:

	klo 0-8	klo 8-16	klo 16-0
maanantai	16,59 euroa	11,28 euroa	11,28 euroa
tiistai–torstai	11,28 euroa	11,28 euroa	11,28 euroa
perjantai	11,28 euroa	11,28 euroa	13,54 euroa
lauantai	13,54 euroa	13,54 euroa	13,54 euroa
sunnuntai	13,54 euroa	16,59 euroa	16,59 euroa
arkipyhät*	16,59 euroa	16,59 euroa	16,59 euroa

Tuotantoeläinpäivystyksen aktiivityöajalta eläinlääkärille maksetaan yllä mainitusta poiketen sama tuntikorvaus kuin 7 §:n mukaisesta varallaolosta sekä aktiivityönkorvausta.

*Arkipyhien lisäksi myös itsenäisyyspäivä, joulu- ja juhannusaatto, vapunpäivä sekä pääsiäislauantai ovat perusteiltaan arkipyhiä.

9 § Muut määräykset

Matka-aika

Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena. (työaikalaki 3 § 2 mom.)

Kilometrikorvaukset

Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita asianomaisella on ollut työmatkan johdosta. Varalla oleville eläinlääkäreille myönnetään erikseen oikeus oman auton käyttöön työpaikalle saapumista ja sieltä lähtemistä varten.

Näistä varallaoloon liittyvistä matkoista eläinlääkärille maksetaan verohallinnon päätöksen mukaiset kilometrikorvaukset.

Sairaalapäivystys- ja varallaolotehtävissä tulee käyttää työnantajan autoa, mikäli mahdollista. Poikkeuksellisesti voidaan hyväksyä oman auton käyttö myös sairaalapäivystysaikana, jos käynti potilaan luona tulee siten edullisemmaksi.

Taksin käyttö on mahdollista siten kuin verohallinnon päätöksestä ja Helsingin yliopiston antamista ohjeista ilmenee.

10 § Työajan enimmäismäärä

Työaikalain 18 §:n 1 momentin mukaisen työajan enimmäismäärän tar- kastelujaksona käytetään 12 kuukautta.

Päivystystoiminnan järjestämiseen liittyvistä syistä päivystävien eläinlääkäreiden työaikalain 18 §:n 1 momentin mukainen työajan enimmäismäärä voidaan ylittää.

Ennen poikkeamissäännöksen soveltamisen aloittamista, on työajan enim- mäismäärän ylittämistä koskevista periaatteista keskusteltava luottamusmiesten kanssa.

Työajan enimmäismäärän ylittämisesestä on sovittava päivystävän eläinlääkärin kanssa.

11 § Viittaussäännös työaikalain soveltamisesta

Muilta osin työehtosopimuksen soveltamisalalla työskenteleviin sovelletaan työai- kalakia (5.7.2019/872). Työaikalain määräykset eivät ole tämän työehtosopimuk- sen osa.

10 LUKU MUUT SOPIMUKSET SOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA‌‌‌

Tämän sopimuksen mukainen työaikapankki voidaan ottaa käyttöön työaikalain ja tämän työehtosopimuksen yleistä työaikaa koskevien määräysten piiriin kuuluvien työntekijöiden osalta.

Työaikapankin käyttäminen edellyttää työntekijän ja työnantajan välistä kirjallista sopimusta. Aloitteen työaikapankin käyttöönottamisesta voi tehdä joko työntekijä tai työnantaja.

Sopimuksessa tulee todeta, mitä lisiä ja työaikakorvauksia työaikapankkiin voi- daan tallettaa, talletettavan työajan enimmäismäärä sekä alustava suunnitelma vapaan käyttöajankohdasta, jos se on mahdollista.

Pöytäkirjamerkintä: Työehtosopimusosapuolet suosittelevat, että sopi- mus tehdään osapuolten yhteisesti laatiman sopimusmallin muodossa.

Työaikapankkiin voidaan tallettaa lisätyön ja ylityön perus- ja korotusosien kor- vauksia, ilta-, yötyö-, lauantai- ja sunnuntaikorvauksia sekä varallaolokorvauksia, aattopäiväkorvauksia ja viikkolepokorvauksia. Työaikapankkituntien enimmäis- määrä voi olla korkeintaan 300 tuntia / työntekijä.

Huomautus: Liitteenä on työaikakorvausten muuntotaulukko.

Lisätyön ja ylityön perus- ja korotusosien korvausten, ilta-, yötyö-, lauantai- ja sun- nuntaikorvausten sekä varallaolokorvausten siirtämisestä työaikapankkiin on so- vittava viimeistään samassa yhteydessä, kun sovitaan näiden tekemisestä.

Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi.

Vapaa pidetään erikseen sovittavana ajankohtana ja vapaa-ajan palkka määräy- tyy vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti. Jollei vapaan ajankohdasta voida sopia, on työntekijän ilmoitettava vapaan pitämisestä viimeis- tään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää.

Pöytäkirjamerkintä: Jos työntekijän palkka muuttuu esim. työehtosopi- muksen muutosten vuoksi kesken vapaan, muutos tulee voimaan edellä mainitun sopimuksen mukaisesti.

Pankkivapaa pidetään ensisijaisesti kokonaisina päivinä.

Työaikapankkiin talletetusta ajasta tulee pitää työaikalain mukaista kirjanpitoa tai muuta luotettavaa kirjanpitoa. Työaikapankin saldo tulee olla helposti työntekijän tarkistettavissa.

Työaikapankkivapaan pitäminen ei heikennä työntekijän vuosiloma- eikä muita etuuksia, jotka määräytyvät työsuhteen keston perusteella. Jos työntekijä sairas- tuu vapaan aikana, vapaa keskeytyy ja vapaa muuttuu seuraavan kalenteripäivän alusta sairauspoissaoloksi. Pitämättä jäänyt vapaa siirtyy annettavaksi myöhem- min sovittavana ajankohtana. Jos sairauspoissaolo päättyy ennen sovitun vapaan päättymistä, vapaa jatkuu sovitun mukaisena.

Pöytäkirjamerkintä: Sairastumisesta on ilmoitettava työnantajalle välittö- mästi (vrt. vuosilomalain mukainen ilmoitus sairastumisesta), ellei ilmoi- tusvelvollisuuden täyttämiselle ole painavaa estettä. Todistus työkyvyttömyydestä toimitetaan työnantajalle työpaikan käytännön mu- kaisesti.

Jos työntekijän oikeus raskaus- tai vanhempainvapaaseen alkaa sovitun työai- kapankkivapaan aikana, vapaa muuttuu raskaus- tai vanhempainvapaaksi.

Vapaana annettavat työaikapankkitunnit lasketaan kyseisen viikon tai työjakson työajan lisäykseksi säännöllisen työajan täyttymiseen saakka.

Sopimusta voidaan muuttaa yhteisellä sopimuksella. Sopimusmuutokset on teh- tävä kirjallisesti.

Työaikapankkia koskeva sopimus voidaan puolin ja toisin irtisanoa. Irtisanominen tulee tehdä kirjallisesti tai muulla tavoin todisteellisesti.

Työntekijän tai työnantajan irtisanoessa sopimuksen irtisanomisaika on 4 kk.

Työaikapankissa oleva aika voidaan, jos siitä yhteisesti sovitaan, käyttää tämän työaikapankkisopimuksen irtisanomisaikana tai siirtää myöhäisempään ajankoh- taan. Jos osapuolet eivät muuta sovi, käyttämättä jäänyt työaikapankkiin kertynyt työaika maksetaan rahana irtisanomisajan päättymistä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Työsuhteen päättyessä maksetaan työaikapankkiin kertynyt työaika rahana sa- massa aikataulussa, kuin mitä on sovittu loppupalkan ja mahdollisten lomakor- vausten maksamisesta.

Liite työaikapankkisopimukseen Työaikakorvausten muuttaminen aikakorvauksiksi

Työaikakorvaus	Korvauksen suuruus	Minuuttia työaikana
Lisä- ja ylityötuntien perusosat	1 tunti	60 min
Ylityön korotusosa	50%	30
Ylityön korotusosa	100 %	60
Iltatyökorvaus	15%	9
Yötyökorvaus	35%	21
Lauantaityökorvaus	25%	15
Sunnuntaityökorvaus yleinen	100 %	60
Sunnuntaityökorvaus 16§	50%	30
Aattopäivänkorvaus	100%	60
Viikkolepokorvaus	1 tunti	60

SOPIMUSMÄÄRÄYKSET LUOTTAMUSMIESTOIMINNASTA SEKÄ LUOTTAMUSMIESTEN, TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN JA MUIDEN YHTEIS- TOIMINTATEHTÄVÄÄN OSALLISTUVIEN HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN ASEMASTA JA OIKEUKSISTA‌

Soveltamisala

1 § Henkilöstön edustajat

Tämän sopimuksen määräykset koskevat pääluottamusmiestä, luottamusmiestä, työsuojelun valvonnasta annetussa laissa (44/2006) tarkoitettua työsuojeluvaltuu- tettua, työsuojeluasiamiestä sekä muuta yhteistoimintalain (1333/2021) 5 §:ssä tarkoitettua, lain mukaisiin yhteistoimintatehtäviin osallistuvan henkilöstön yh- teistoimintaedustajaa.

Näitä määräyksiä sovelletaan myös kaikkien edellä todettujen luottamusmiesten ja kaikkien työsuojeluvaltuutettujen varamiehiin heidän hoitaessaan yhteistoimin- tatehtävää.

Määräykset koskevat kaikkia edellä mainittuja henkilöstön edustajia, jollei muuta ole erikseen sovittu.

Luottamusmiestoiminnasta

2 § Yleistä luottamusmiestoiminnasta

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuvat työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen välisiin neuvottelusuhteisiin. Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan edistää osapuolten välillä solmittujen sopimus- ten noudattamista, työnantajan ja henkilöstön välillä mahdollisesti syntyvien eri- mielisyyksien tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä, muiden työnantajan ja henkilöstön välillä esiintyvien kysymysten käsittelyä sekä työrauhan ylläpitämistä.

3 § Sopiminen yliopistossa

Näiden määräysten mukainen luottamusmiestoiminta järjestetään yliopistoissa si- ten, kuin sen yksityiskohdista tarkemmin sovitaan yliopiston ja asianomaisten hen- kilöstöä edustavien järjestöjen (jäljempänä henkilöstöjärjestö) välillä.

Henkilöstöä edustavat työehtosopimusosapuolet ja niitä edustavat järjestöt.

4 § Luottamusmies

Luottamusmiehellä tarkoitetaan työntekijää, jonka asianomainen henkilöstöjär- jestö on valinnut edustajakseen hoitamaan näissä määräyksissä tarkoitettuja teh- täviä. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yliopiston palveluksessa oleva henkilö sekä perehtynyt toimialueensa olosuhteisiin.

Mikäli asianomainen henkilöstöjärjestö asettaa koko yliopistoa varten vain yhden luottamusmiehen, on hän sopimusmääräysten tarkoittama pääluottamusmies.

5 § Luottamusmiehen valitseminen

Luottamusmiesten lukumäärästä, sijoituksesta ja muista valintaan liittyvistä yksi- tyiskohdista sopivat 3 §:ssä tarkoitetut osapuolet erikseen ottaen huomioon yli- opiston koko, edustettavien jäsenten lukumäärä, käytössä olevat palkkaus- ja palvelussuhdejärjestelmät ja niistä aiheutuva neuvottelujen tarve sekä yliopistossa suoritettavien tehtävien laatu ja laajuus. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaisten asioiden käsittelyä.

Kukin henkilöstöjärjestö ilmoittaa valituista luottamusmiehistä ja varaluottamus- miehistä kirjallisesti asianomaiselle yliopistolle. Varaluottamusmiehestä on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava, milloin hän toimii luottamusmiehen sijaisena.

Soveltamisohje: Jos kyse ei ole luottamusmieskorvaukseen tai luottamus- miehen suojaan oikeuttavasta luottamusmiesaseman siirrosta, vaan yksit- täisen asian hoitamisesta tai vastaavasta lyhytaikaisemmasta valtuutuksesta, asianomainen luottamusmies voi ilmoittaa asiasta työnan- tajalle.

Milloin henkilöstöjärjestö toimittaa luottamusmiehen vaalin työpaikalla, on asian- omaisen työpaikan työntekijöille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjes- täminen ja toimittaminen ei saa kuitenkaan tarpeettomasti häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja -paikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuoro- kautta ennen vaalin toimittamista.

Milloin luottamusmiehen valinta tapahtuu työpaikalla vaaleilla, luetaan vaalien val- misteluun, vaalitoimitukseen ja tuloslaskentaan työpaikalla käytetty aika työajaksi näihin tehtäviin osallistuneille henkilöille.

Soveltamisohje: Yliopiston tai luottamusmiesten toimialueiden toiminnan supistuessa tai laajentuessa taikka organisaatiomuutosten johdosta voi- daan luottamusmiesorganisaatiota tarvittaessa muuttaa osapuolten väli- sin sopimuksin näiden määräysten periaatteiden mukaisesti vastaamaan yliopiston tai toimialueen muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Milloin luottamusmies valitaan vaaleilla, vaali suoritetaan työaikana työ- paikalla, mikäli vaalin järjestäminen ja toimittaminen eivät häiritse työsken- telyä yliopistossa. Tällöin osapuolten on sovittava hyvissä ajoin ennen vaalin toimittamista vaaliajoista, -paikoista ja muista vaaliin liittyvistä sei- koista. Jos vaalista aiheutuu kohtuutonta haittaa yliopiston toiminnalle, on vaali toimitettava työajan ulkopuolella. Vaalin käytännön järjestelyistä huo- lehtivat asianomaiset henkilöstöjärjestöt.

6 § Luottamusmiehen tehtävät

Luottamusmiehen tehtävänä on toimia työntekijöiden sekä henkilöstöjärjestön edustajana työehtosopimusten, säännösten ja määräysten tulkintaa ja sovelta- mista koskevissa asioissa sekä muissa työnantajan ja työntekijän välisiin suhtei- siin liittyvissä asioissa. Luottamusmiehen tehtävänä on myös välittää tietoja ja ilmoituksia työnantajan, järjestöjen ja henkilöstön välillä.

Huomautus: Luottamusmiehen tehtävistä on säädetty myös eräissä la- eissa, muun ohella yhteistoimintalaissa ja työaikalaissa (872/2019).

Soveltamisohje: Koska yhteistoiminta- sekä neuvottelu- ja sopimusjärjes- telmät on tarkoitettu täydentämään toisiaan, on paikallaan huolehtia yh- teistoimintaelinten sekä luottamusmiehen hyvästä yhteistyöstä ja tiedonkulusta. Työnantaja ilmoittaa luottamusmiehelle, ketkä toimivat pää- tösvaltaisina työnantajan edustajina.

Henkilöstön edustajan velvollisuudet

7 § Velvollisuudet

Henkilöstön edustaja on velvollinen noudattamaan työsuhdettaan koskevia mää- räyksiä ja sopimuksia, työaikaa, esihenkilöidensä antamia määräyksiä sekä muita työsuhteesta johtuvia velvoitteita siitä huolimatta, että hän toimii henkilöstön edustajana.

Henkilöstön edustajan oikeudet

8 § Ajankäyttö

Vapautus työstä

Tehtäviensä hoitamista varten henkilöstön edustajalla on oikeus saada tilapäi- sesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautusta työsuhteeseensa kuuluvien tehtäviensä hoitamisesta.

Järjestäessään edellä tarkoitettua vapautusta yliopiston tulee ottaa huomioon yli- opiston tehtävien laatu, työpaikan laajuus ja sen työskentelypaikkojen lukumäärä, palkkausjärjestelmät ja niistä aiheutuva neuvottelujen tarve, henkilökunnan luku- määrä, yhteydensaantimahdollisuudet ja muut vastaavat seikat sekä näistä teki- jöistä johtuva yhteistoimintatehtävissä toimivan tehtävien määrä.

Henkilöstön edustajan tehtäviin varatun ajan tulee vastata edustajantoimen edel- lyttämiä tehtäviä.

Mikäli henkilöstön edustajalle on myönnetty työstään säännönmukaisesti toistu- vaa vapaata, voidaan hänelle kiireellisissä tapauksissa myöntää vapaata muuna- kin työtehtävien kannalta sopivana aikana.

Ajankäyttöä koskevien järjestelyjen tarkoituksena on suoda työntekijälle mahdolli- suus toimia tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti hänelle henkilöstön edustajana kuuluvissa tehtävissä.

Pöytäkirjamerkintä: Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaikajärjes- telmän piiriin kuuluvan henkilöstön edustajan osalta tämän sopimuksen mukainen työstä vapautusaika otetaan huomioon työaikasuunnitelmassa.

Huomautus: Työsuojelun valvontalain 34 §:ssä on säädetty seuraavaa työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä:

Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten tarvittavaa aikaa mää- rättäessä on otettava huomioon tämän edustamien työntekijöiden luku- määrä, työpaikan alueellinen laajuus, työskentelypaikkojen lukumäärä ja niissä suoritettavan työn luonne, töiden järjestelystä johtuvat työsuojelu- valtuutetun tehtävien määrään vaikuttavat tekijät sekä muut työntekijöiden turvallisuuteen ja fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen vaikuttavat työtur- vallisuuslaissa tarkoitetut haitta-, vaara- ja kuormitustekijät.

Jollei työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä ole muuta sovittu, työnantajan on työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 10 työntekijää, va- pautettava työsuojeluvaltuutettu edellä mainitut tekijät huomioon ottaen säännöllisistä työtehtävistään työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten vähintään neljäksi tunniksi kunkin neljän perättäisen kalenteriviikon pituisen ajanjakson aikana, jollei tuotannolle tai työnantajan toiminnalle vapautuksesta aiheutuva tuntuva haitta ole tilapäisesti vapautuksen es- teenä.

Tehtävien järjestely

Työnantaja ja osittain varsinaisista työtehtävistä vapautettu luottamusmies ja työ- suojeluvaltuutettu voivat sopia, että varsinaisia työtehtäviä järjestellään siksi ajaksi, kun asianomainen on valittu henkilöstöä edustamaan. Tämä voi olla perus- teltua edustajan tehtäviin tarvittavan ajankäytön määrän vuoksi tai silloin, kun asi- anomaisen varsinainen työ olennaisesti vaikeuttaa edustajan tehtävien hoitamista.

Työajan ulkopuoliset tehtävät

Henkilöstön edustajan tulee ennalta sopia työnantajan edustajan kanssa työajan ulkopuolella suoritettavaksi määrättävistä tai sovittavista tehtävistä, ellei tehtävä johdu viranomaisen määräyksestä.

9 § Henkilöstön edustajan palkka

Henkilöstön edustajan tehtäväkohtainen ja henkilökohtainen palkanosa määräyty- vät lähtökohtaisesti siten, kuin siitä on yliopistojen työehtosopimuksessa sovittu.

Osittain varsinaisista työtehtävistä vapautetun luottamusmiehen ja työsuojeluval- tuutetun työsuoritus, suorituskategoria ja -prosentti arvioidaan hänen varsinaisissa työtehtävissä työskentelynsä perusteella eikä työsuorituksen siis arvioida alentu- neen osittaisen vapautuksen johdosta.

Mikäli luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on kokonaan vapautettu varsinai- sista työsuhteeseen kuuluvista tehtävistään, maksetaan hänelle työehtosopimuk- sen 1 luvun 7 §:n mukainen palkka taikka palkka todetaan tai sovitaan kussakin tapauksessa erikseen.

Jos työnantaja ja osittain varsinaisista työtehtävistä vapautettu luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu yhdessä toteavat, että varsinaisia työtehtäviä järjestellään 8

§:n 6 momentissa tarkoitetulla tavalla, ja järjestely aiheuttaa tehtävien vaativuuden alenemisen, korotetaan hänen tehtäväkohtaista palkanosaansa alenemista vas- taavalla lisäpalkkiolla. Lisäpalkkio rinnastetaan tehtäväkohtaiseen palkanosaan,

mukaan lukien yleiskorotusten toteuttaminen. Samassa yhteydessä sovitaan asi- anomaisen tehtävien järjestelystä luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun teh- tävien päättyessä.

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yli- opistossa tapahtuvaa ansiokehitystä.

10 § Ansionmenetyksen korvaaminen

Osittain varsinaisista työtehtävistään vapautettujen henkilöstön edustajien heidän työaikanaan yhteistoimintatehtäviinsä käyttämä aika luetaan heille työajaksi.

Jos muut edustajat kuin opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikajärjestelmän piiriin kuuluvat tai harjoittelukoulujen opettajat suorittavat vapaa-aikanaan työnantajan edustajan kanssa sovittuja yhteistoimintatehtäviä, luetaan myös tämä aika heille työajaksi.

Mixxxxx xenkilöstön edustaja joutuu asianomaisen yliopiston erikseen antaman matkamääräyksen perusteella kotimaassa tekemään matkoja, jotka ovat tarpeen yhteistoimintatehtävien hoitamiselle, suoritetaan hänelle näiden matkojen osalta kustannusten korvausta matkakustannusten korvaamista koskevien sopimusmää- räysten mukaisesti.

Soveltamisohje: Yhteistoimintatehtäviin 10 §:n 2 momentin mukaan käy- tetyn ajan lukeminen työajaksi tarkoittaa, että asianomainen saa tämän ajan perusteella kaikki ne työaikamääräyksiin perustuvat korvaukset ja li- sät, joiden saamisen muut edellytykset täyttyvät.

11 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkiot

Pääluottamusmiehenä tai luottamusmiehenä toimivan henkilöiden palkkiosta on sovittu seuraavaa:

Edustettavien henkilöiden lukumäärä todetaan lukuvuosittain. Palkkio luetaan työ- ehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukaiseen palkkaan.

Jos varaluottamusmies työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla, luottamusmiehen estyneenä ollessa hoitaa luottamusmiestehtävää vähintään kahden viikon ajan yh- denjaksoisesti, maksetaan luottamusmiespalkkio kyseisen kuukauden ajalta luot- tamusmiehen asemasta varaluottamusmiehelle.

Huomautus: Harjoittelukoulujen osalta on omat määräykset luotta- musmiespalkkioista.

Mixxxxx xyösuojeluvaltuutetun varamies hoitaa työnantajalle tehdyn ilmoituksen no- jalla työsuojeluvaltuutetun estyneenä ollessa hänen tehtäviään vähintään kahden viikon jakson, maksetaan korvaus ko. kuukauden ajalta työsuojeluvaltuutetun si- jasta hänen varamiehelleen.

12 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien säädösten, määräysten tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmie- helle annettava kaikki tapausten selvittämiseen vaikuttavat tiedot ja tarvittavat asiakirjat.

Yliopisto toimittaa luottamusmiehen käytettäväksi tehdyt työehtosopimukset, eril- lispöytäkirjat ja muut sopimukset, niiden soveltamisohjeet sekä yliopistokohtaiset erityismääräykset ja ohjeet.

Pääluottamusmiehellä tai näitä vastaavilla luottamusmiehillä on oikeus vähintään kerran vuodessa saada tietoja oman toimipiirinsä tai työpaikkansa henkilöstön lu- kumäärästä ja sen muutoksista sekä määrä- ja osa-aikaisten ja työnantajan työssä olevien ulkopuolisten henkilöiden lukumääristä ja niiden mahdollisista muutok- sista.

Luottamusmiehellä on vähintään kaksi kertaa vuodessa oikeus saada oman toimi- piirinsä tai työpaikkansa uusista määräaikaisista palvelussuhteista seuraavat tie- dot: henkilön nimi, tehtävä, organisaation yksikkö, palvelussuhteen alkamisaika, työnantajan tiedossa oleva palvelussuhteen kestoaika sekä määräaikaisuuden peruste.

13 § Palkkausjärjestelmää koskeva tiedoksisaantioikeus

Ellei paikallisesti ole sovittu muuta luottamusmiehen tiedonsaannista, sovelletaan seuraavaa:

Pääluottamusmiehillä ja muilla luottamusmiehillä on oman toimipiirinsä tai työpaik- kansa osalta oikeus vuosittain ja ennen palkkaa koskevia neuvotteluja luottamuk- sellisesti saada tiedot palkkausjärjestelmää koskevan sopimuksen sovelta- misalaan kuuluvan henkilöstön sijoittumisesta vaativuustasoille sekä tilastotiedot henkilöiden kokonaispalkasta ja sen kehityksestä vaativuus- ja suorituskategorioit- tain ja suoritusprosenteittain, henkilöstöryhmittäin ja sukupuolen mukaan ryhmitel- tyinä. Lisäksi toimitetaan tilastotiedot vaativuuslisien lukumääristä yhteensä ja sukupuolen perusteella jaoteltuna arviointijärjestelmittäin sekä erikseen lukumää- rät yhteensä vaativuustasoittain.

Luottamusmiehellä on lisäksi tässä tarkoitetuissa tilanteissa ja edellytyksin oikeus saada tiedot edustamiensa henkilöiden tehtäväkuvauksista, vaativuusarvioin- neista ja – tasoista. Henkilökohtaisen palkanosan perusteita ja määrää sekä ko- konaispalkkaa koskevan tiedon antaminen edellyttää kuitenkin, että henkilö on suostunut siihen yksilöidyllä valtakirjalla.

Tämän sopimuksen sopijaosapuolten välillä sovitaan tarkemmin tässä pykälässä tarkoitettujen tilastojen sisällöstä ja tietojen antamismenettelystä.

Tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja annettaessa on otettava huomioon tietosuo- javaatimukset. Tiedot luovutetaan maksutta.

14 § Muun henkilöstön edustajan kuin luottamusmiehen tiedonsaanti

Henkilöstön edustajalla on oikeus saada tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavat tiedot siten kuin siitä on säädetty tai sovittu.

Huomautus: Henkilöstön edustajille annettavista tiedoista on säädetty työsuojelun valvontalain 32 §:ssä yhteistoimintalain 10 ja 19 §:issä sekä laissa tilaajavastuusta 6 §:ssä.

15 § Toimitilat ja välineet

Huomioon ottaen toimialueen olosuhteet sekä luottamusmiehen ja työsuojeluval- tuutetun tehtävien määrä ja laatu, on luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestettävä sopiva tila, missä hän voi säilyttää yhteistoimintatehtäviensä hoita- mista varten tarvittavia asiakirjoja ja toimistovälineitä. Luottamusmiehelle ja työ- suojeluvaltuutetulle osoitetaan lisäksi paikka, missä hän voi käydä tehtäviensä hoitamista varten tarpeelliset keskustelut.

Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voivat käyttää tehtäviensä suorittamisessa yliopiston tavanomaisessa käytössä olevia viestintä- ja toimistovälineitä.

Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu sopivat työnantajan edustajan kanssa tässä pykälässä tarkoitetuista käytännön järjestelyistä.

Soveltamisohje: Tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuulu- vat myös yliopistossa yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat (mm. internet ja sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomi- oon mm. yliopiston koko, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun teh- tävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä.

Henkilöstön edustajan asemasta

16 § Kehittyminen työssä

Yhteistoimintatehtävään valitun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää yhteistoimintatehtävien takia.

Työnantajan ja luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun on selvitettävä myös asianomaisen yhteistoimintatehtävän aikana, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen koulutuksen tarjoamista, jota järjestetään myös muulle henkilöstölle. Myös muulla yhteistoimintatehtävään osallistuvalla henkilöstöllä tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus muun henkilös- tön kanssa osallistua ammattitaitoa ylläpitävään ja edistävään koulutukseen.

17 § Koulutus

Yhteistoimintatehtäviä hoitavalle henkilöstön edustajalle on mahdollisuuksien mu- kaan varattava tilaisuus osallistua sellaiseen koulutukseen, mikä on omiaan lisää- mään hänen pätevyyttään yhteistoimintatehtävien hoitamisessa. Koulutuksessa noudatetaan muutoin ammattiyhdistyskoulutusta koskevia sopimusmääräyksiä.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävien päättyessä tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö hänen paluunsa entiseen tai sitä vas- taavaan työhön ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta. Työnantaja järjestää selvi- tyksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa tulee kiinnittää huomiota työstä vapautukseen, yhteistoimintatehtävien kestoon ja sinä aikana ta- pahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

Soveltamisohje: Työehtosopimusten allekirjoitusten jälkeen tulee työnan- tajan kutsua luottamusmiehet esihenkilöiden kanssa yhteisiin tilaisuuk- siin, joissa selvitetään uusien sopimusten tulkintoja ja mahdollisesti muita luottamusmiestehtävien hoitamiseen liittyviä kysymyksiä.

Huomautus: Työsuojelun valvontalain 33 §:n mukaan työnantajan ja työ- suojeluvaltuutetun sekä varavaltuutetun on käsiteltävä koulutustarvetta ja

-järjestelyjä kahden kuukauden kuluessa valinnasta.

18 § Henkilöstön edustajan tasapuolinen kohtelu

Henkilöstön edustajaa ei saa hänelle kuuluvien tehtävien hoitamisen vuoksi saat- taa muita työntekijöitä huonompaan asemaan eikä muutoinkaan syrjiä tai painos- taa.

19 § Työsuhdeturva

Luottamusmiehenä, työsuojeluvaltuutettuna tai työsuojelun asiamiehenä toimivan työsopimusta ei tämän tehtävän vuoksi saa purkaa tai irtisanoa.

Palkka- ja siirtosuoja

Luottamusmiestä, työsuojeluvaltuutettua tai työsuojeluasiamiestä ei saa siirtää il- man hänen omaa suostumustaan sellaiseen tehtävään, jossa yhteistoimintatehtä- vien hoito olennaisesti vaikeutuu. Sama koskee lisäksi siirtämistä sellaisiin tehtäviin tai tehtävien sellaista muuttamista, joissa sovellettavan palkkausjärjestel- män palkkatekijät ovat hänen aikaisempia näitä palkkatekijöitään huonompia.

Mikäli henkilöstöä joudutaan siirtämään, on pyrittävä siirtämään viimeisenä työ- suojeluvaltuutettuna toimiva työntekijä.

Liikkeen luovutus

Pääluottamusmiehen, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liik- keen luovutustilanteessa sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää it- senäisyytensä. Jos luovutettu liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä, luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus 20

§:n mukaiseen jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päät- tymisestä lukien.

Taloudelliset ja tuotannolliset vähentämisperusteet

Jos yliopiston työntekijöitä lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen tai työsuojeluvaltuutettuun, paitsi jos yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisa- noa tai lomauttaa työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun luottamusmiehen työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Yksilösuoja

Luottamusmiehestä, työsuojeluvaltuutetusta tai muusta yhteistoimintatehtäviin osallistuvan henkilöstön edustajasta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden henkilöiden enem- mistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsi- tellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-3 §:n säännöksiä.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioi- taessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

20 § Ehdokassuoja ja jälkisuoja

Tämän sopimuksen 18 ja 19 §:ien määräyksiä on soveltuvin osin noudatettava myös pääluottamusmies- ja luottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosasto tai -yhdistys on asettanut ja jonka asettamista ammattiosasto tai –yhdistys on kir- jallisesti työnantajalle ilmoittanut sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työnantajalle.

Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana ole- van edustajan toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Näitä määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä, luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen kahdeksan kuukautta hänen tehtävänsä päättymisen jälkeen.

21 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaus perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu näiden määräysten vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähin- tään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Koxxxxx xn määrättävä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että näiden määräysten mukaisia oikeuksia on loukattu.

Koxxxxx xämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti.

SOPIMUSMÄÄRÄYKSET AMMATTIYHDISTYSKOULUTUKSESTA‌

1 § Yleistä

Ammattiyhdistyskoulutuksella tarkoitetaan henkilöstöjärjestöjen jäsenkunnalleen järjestämää koulutusta, joka liittyy työnantajan ja järjestöjen yhteistyöhön tai jär- jestöjen toimintaedellytysten parantamiseen. Työnantaja tukee taloudellisesti edellä mainittua yhteistyötä edistävää ammattiyhdistyskoulutusta siten kuin jäljem- pänä tarkemmin sovitaan.

Soveltamisohje: Järjestöjen järjestämän yhteistoimintavalmiuksia paran- tavan koulutuksen lisäksi työnantaja ja järjestöt yhteistyössä voivat suun- nitella ja toteuttaa yliopistokohtaisen tarpeen mukaan samaan tarkoitukseen tähtäävää koulutusta. Yhteisesti suunniteltu koulutus toteu- tetaan joko henkilöstökoulutuksena tai sovitaan kunkin koulutuksen osalta kustannusten jaosta erikseen järjestöjen ja työnantajan kesken.

Yliopistojen henkilöstön kehittämissuunnitelmissa tulee ottaa huomioon luottamusmiesten, työsuojelupäälliköiden ja -valtuutettujen sekä yhteistoi- mintatehtävissä toimivien koulutustarve.

2 § Koulutustyöryhmä

Koulutusasioita varten työehtosopimuksen osapuolet nimittävät yhteisen koulutus- työryhmän, johon nimetään enintään kaksi edustajaa kustakin allekirjoittajajärjes- töstä.

Koulutustyöryhmä hyväksyy tämän koulutussopimuksen tarkoittamat kurssit ka- lenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistu- jista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hy- väksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

Pääsopijajärjestöt tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksy- mät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

3 § Ammattiyhdistyskoulutus

Tämän sopimuksen tarkoittamaa ammattiyhdistyskoulutusta on luottamusmies- koulutus, työsuojelukoulutus ja yhteistoimintakoulutus.

Luottamusmieskoulutus lisää luottamusmiehen pätevyyttä luottamusmiestehtä- vien hoidossa ja siten edistää luottamusmiestoiminnan tavoitteita.

Työsuojelukoulutus parantaa työsuojelun valvontalain (44/2006) ja sen nojalla teh- tyjen sopimusten edellyttämää yhteistoimintaa ja siten edistää työsuojelutoimin- nalle asetettujen tavoitteiden toteuttamista.

Yhteistoimintakoulutus parantaa yliopiston johdon ja henkilöstön välisen yhteistoi- minnan edellytyksiä ja siten edistää sisäistä yhteistoimintaa.

4 § Ammattiyhdistyskoulutukseen oikeutetut ja koulutuksen enimmäismäärät

Luottamusmies-, työsuojelu- ja muussa yhteistoimintatehtävässä toimivat ja näi- den varamiehet sekä ammattiosaston tai yhdistyksen puheenjohtaja voivat osal- listua sellaiseen ammattiyhdistyskoulutukseen, joka on tarpeen heidän luottamus- tai yhteistoimintatehtävänsä hoitamisen kannalta.

Koulutuksen kesto luottamusmiestehtävässä olevalla voi olla yhteensä enintään

18 työpäivää kalenterivuodessa ja muussa yhteistoimintatehtävässä yhteensä enintään 10 työpäivää kalenterivuodessa.

Huomautus: Kurssipäivien laskennassa noudatetaan aikaisempaa tulkin- taa.

Koulutukseen osallistumisesta päättäessään yliopiston tulee ottaa huomioon hen- kilön yhteistoimintatehtävän edellyttämä koulutustarve. Sitä tulee tarkastella myös koulutuksen sisällön ja asianomaisen tehtävän yhteydessä eikä pelkästään henki- löllä yhteistoimintajärjestelmässä olevan muodollisen aseman perusteella.

Ammattiyhdistyskoulutus voi olla myös joko kokonaan tai osittain verkko-opetusta.

Ammattiyhdistyskoulutukseen hakeva on velvollinen toimittamaan työnantajalle asianomaisen koulutustilaisuuden ohjelman tai muun selvityksen koulutustilaisuu- dessa käsiteltävistä asioista.

Soveltamisohje: Edellä 1 momentissa mainituilla henkilöstön edustajilla on oikeus osallistua koulutustyöryhmässä hyväksytylle kurssille, mikäli kou- lutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan työnteki- jän välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta työnantajalle tuntuvaa haittaa.

Työnantajalla on edellä mainitulla perusteella oikeus siirtää koulutukseen osallistumista enintään 6 kuukaudella. Jos kyse on harvemmin kuin 6 kuu- kauden välein toistuvasta koulutuksesta, osallistumista voidaan siirtää enintään siihen saakka, kunnes seuraava koulutus järjestetään.

5 § Koulutukseen hakeutuminen

Koulutukseen osallistumista varten työntekijän on haettava vapautusta työstä. Ha- kemus on tehtävä vähintään kahta viikkoa ennen koulutustilaisuuden alkua, jos koulutustilaisuus kestää enintään viisi päivää, ja vähintään kuusi viikkoa ennen alkamista, jos koulutustilaisuus kestää enemmän kuin viisi päivää.

6 § Taloudelliset etuudet

Edellä 3 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen osallistumisen ajalta työntekijälle mak- setaan hänen työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukainen palkka.

Soveltamisohje: Työnantaja on lähtökohtaisesti velvollinen

maksamaan samalle henkilölle korvausta vain kerran samasta tai sisällöl- tään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä 3 §:ssä tarkoitettuun koulutustilaisuu- teen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellai- nen koulutustilaisuus, jonka ajalta työntekijällä on oikeus saada ansion- menetyksen korvaus tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on korvattavan jakson pituus.

Työntekijällä on oikeus koulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvauksena maksettavaan kurssirahaan, jonka suuruus kaksipäiväisen ja sitä pidemmän kurs- sin osalta on 55 euroa opetusohjelman mukaista kurssipäivää kohden. Yhden päi- vän mittaisesta koulutustilaisuudesta kurssirahaa maksetaan puolet kurssirahan koko määrästä. Kurssiraha maksetaan suoraan koulutuksen järjestäjälle.

Soveltamisohje: Kurssirahan maksamisperusteena on opetusohjelmista il- menevien kurssipäivien määrä. Kurssirahan lisäksi ei makseta muita kus- tannusten korvauksia.

7 § Ammattiyhdistyskoulutuksen ajan lukeminen työajaksi

Ammattiyhdistyskoulutukseen käytetty aika luetaan työajaksi siten kuin asiasta on sovittu työaikamääräyksissä.

8 § Muu kuin tässä sopimuksessa tarkoitettu ammattiyhdistyskoulutus

Haettaessa palkatonta työstä vapautusta muuhun kuin tämän sopimuksen mukai- seen ammattiyhdistyskoulutukseen noudatetaan 5 §:n mukaisia koulutukseen ha- keutumisen määräaikoja.

Soveltamisohje: Sopimusmääräyksissä ei ole sovittu, että järjestöjen toi- mintaedellytyksiä parantava koulutus olisi työstä vapautukseen oikeutta- vaa koulutusta. Työnantaja voi myöntää harkintansa mukaan työstä vapautusta mainittuun koulutukseen. Myös tähän koulutukseen hakeutu- misessa noudatetaan samoja määräaikoja kuin muussa tämän sopimuk- sen tarkoittamassa ammattiyhdistyskoulutuksessa. Tätä koulutusta varten myönnetty työstä vapautus lasketaan kuitenkin sopimusmääräys- ten 4 §:n 2 momentin tarkoittamaksi koulutukseen käytetyksi ajaksi.

Tällaisia kursseja ovat esimerkiksi yhdistysten taloudenhoitajien tai sih- teereiden kursseja sekä kokoustekniikkaa tms. käsitteleviä kursseja.

SOPIMUS PAIKALLISESTA SOPIMISESTA‌

1 § Työehtosopimuksen paikallinen soveltaminen

Tätä pykälää sovelletaan niiden määräysten osalta, joissa työehtosopimus sallii paikallisen sopimisen työehtosopimuksessa määritellyissä rajoissa.

Sopijaosapuolet paikallista soveltamista koskevassa sopimisessa ovat pääluotta- musmies ja työnantajan edustaja, jollei työehtosopimuksessa ole kyseisen mää- räyksen osalta toisin todettu.

2 § Työehtosopimuksen määräyksistä toisin sopiminen

Paikallisesti voidaan sopia työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti, mikäli perusteltu syy sitä edellyttää.

Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön säätämissä rajoissa. Paikalli- sesti ei kuitenkaan saa sopia koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan, ku- ten työaikajärjestelmän syrjäyttämisestä ellei työehtosopimuksessa ole tästä erikseen sovittu (kuten 6 luku 2 § 7-kohdassa palkkausjärjestelmää koskien).

Sopijaosapuolina ovat työnantaja sekä pääluottamusmies tai luottamusmies, joi- den edustettavia asia koskee taikka työehtosopimuksen osapuolena olevan jär- jestön alainen rekisteröity paikallinen yhdistys, jota asia koskee.

Ennen neuvottelun alkamista todetaan neuvotteluosapuolet.

Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava, mistä työehtosopimuksen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu poikkeamiselle.

3 § Palkkaa ja muita taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäismääräyksistä poikkeaminen

Työehtosopimuksen palkkaa tai muita taloudellisia etuuksia koskevista vähim- mäismääräyksistä voidaan paikallisesti sopien poiketa siten, kuin tässä pykälässä on sovittu.

Sopimuksen edellytyksenä on taloudellinen kriisitilanne, joka voi johtaa työvoiman käytön vähentämiseen. Sopiminen voi tulla kyseeseen, jos yliopiston toiminta ja yliopiston yliopistolain mukaisten tehtävien hoito vaarantuvat yliopiston taloudelli- sen tilanteen heikkenemisen vuoksi uhaten yliopiston toimintaa ja työpaikkojen säilymistä. Paikalliset sopijapuolet toteavat yksimielisesti neuvottelujen aluksi ti- lanteen, jonka johdosta neuvottelut paikallisen sopimuksen saavuttamiseksi aloi- tetaan.

Tämän pykälän mukaisen paikallisen sopimuksen tulee koskea koko työehtosopi- muksen soveltamisalan piirissä olevaa henkilöstöä.

Neuvoteltaessa tässä pykälässä tarkoitetusta sopimuksesta työnantaja noudattaa neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa yhteistoimintalakia. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita. Henkilöstön edustajille annetaan

ajankohtaiset tiedot yliopiston taloudellisesta tilanteesta, muun muassa tilinpää- tös, talousarvio, investointisuunnitelma ja tarvittavassa laajuudessa muita työnan- tajan taloudellista tilannetta kuvaavia asiakirjoja.

Tämän pykälän mukaisten neuvottelujen ajaksi sovitaan paikallisesti neuvottelui- hin osallistuvien henkilöstön edustajien työstä vapautuksen määrästä ja muista heidän asemaansa liittyvistä seikoista ottaen huomioon neuvottelujen aiheuttama luottamusmiestehtävien työmäärän lisäys. Henkilöstön edustajilla tulee olla riittä- vät mahdollisuudet osallistua neuvotteluihin ottaen huomioon neuvoteltavana oleva sopimuskokonaisuus ja sen asettamat vaatimukset neuvottelujen sisältöön.

4 § Sopimuksen muodosta ja sisällöstä

Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti. Sopimuksesta tulee käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:

• sopimuksen tarkoitus

• sopimuksen osapuolet

• kohteena oleva työehtosopimuksen määräys

• perusteet määräyksestä poikkeamiselle

• sopimuksen yksityiskohtainen sisältö

• sopimuksen voimassaolo ja irtisanomisehdot

• päiväys ja allekirjoitukset

5 § Paikallisen sopimuksen voimassaolo ja päättyminen

Sopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi.

Tämän sopimuksen 3 §:n mukainen sopimus voidaan tehdä vuoden määräajaksi ja se voidaan uudistaa vuodeksi kerrallaan, jos sen tekemisen edellytykset ovat määräajan päätyttyä edelleen olemassa ja sopijapuolet tämän yhteisesti toteavat. Sopimuksen voimassaoloaikana työnantaja ei voi työsopimuslain 7 luvun 3 §:n nojalla päättää tai työsopimuslain 5 luvun 2 §:n nojalla lomauttaa työsuhteita yli- opistossa.

Mikäli osapuolet 3 §:n mukaisen sopimuksen voimassa ollessa yhteisesti toteavat, että sopimuksen edellytyksenä oleva taloudellinen kriisitilanne on väistynyt eikä sopimukselle enää ole taloudellista tarvetta, sopimus voidaan päättää kesken määräajan ja taloudelliset etuudet palaavat tällöin työehtosopimuksen mukaisiksi 3 §:n mukaisen sopimuksen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lu- kien.

Jos toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisesta ei ole muuta sovittu, se voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Muu kuin 3 §:ssä tarkoitettu yli kolmeksi vuodeksi tehty määräaikainen sopimus on kolmen vuoden jälkeen irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopi- mus.

Paikallisen sopimuksen voimassaolon päätyttyä noudatetaan voimassa olevia työ- ehtosopimuksen määräyksiä ja lainsäädäntöä.

Paikallisella sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin työehtosopimuksella. 2 ja 3 §:n mukainen paikallinen sopimus on toimitettava tiedoksi työehtosopimuksen sopijajärjestöille ja 3 §:n mukainen sopimus myös työvoimahallinnolle.

6 § Sopimuksen tulkinta ja erimielisyydet

Tämän sopimuksen ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten sopimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimieli- syydet.

7 § Voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa saman ajan kuin työehtosopimus, jonka perusteella se on tehty.

Tämän sopimuksen voimassaoloaikana tehdyt paikalliset sopimukset ovat kuiten- kin voimassa sen mukaan, mitä niiden voimassaolosta on sovittu.

YLIOPISTOJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ (YPJ) KOSKEVAT LIITTEET‌

Liite 1 Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuuskartta

Liite 2 Muun asiantuntija- ja tukihenkilöstön vaativuuskartta

Liite 3 Opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilökohtaisen työstä suoriutumisen arviointi- järjestelmä

Liite 4 Muun asiantuntija- ja tukihenkilöstön henkilökohtaisen työstä suoriutumisen arviointijärjestelmä

Liite 5 Palkkataulukot

Liite 6 Muutoskooste

Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 1) Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuuskartta

Liite 1 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN VAATIVUUSKARTTA‌

Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen

Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti eri tasoille kuuluvia tehtäviä. Jos tehtävä tasoilla 1-4 on tutkimuspainotteinen, eivät viittaukset opetukseen ja ohjaukseen ohjaa tasovalintaa.

Taso	Työn luonne ja vastuu	Vuorovaikutustaidot	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
1	Jatkotutkintoon liittyvä tutkimustyö Jatko-opintojen suorittaminen	Omiin jatko-opintoihin liittyvä pienimuotoinen opetus valvojan/oh- jaajan ohjauksessa	Ylempi korkeakoulututkinto
2	Jatkotutkintoon liittyvä tutkimustyö tai muu ohjattu tutkimus- työ Jatko-opintojen suorittaminen Vähäisissä määrin muita tehtäviä kuin omaan jatkotutkin- toon liittyvää tutkimusta	Omiin jatko-opintoihin liittyvä pienimuotoinen opetus tai projekti- muotoisen työskentelyn edellyttämät vuorovaikutustaidot	Ylempi korkeakoulututkinto
	Keskeinen ero edelliseen: opetustehtävien vaativuuden lisääntyminen, mahdollisesti osallistuminen opetus- ja laitoshallinnon avustaviin tehtäviin, jatko-opintojen eteneminen
3	Jatkotutkintoon liittyvä tutkimustyö tai muu tutkimustyö Jatko-opintojen suorittaminen Perusopetukseen sekä opetus- ja laitoshallintoon liittyviä tehtäviä tai vaativampia projektitehtäviä	Perustutkinto-opiskelijoiden ohjaukseen liittyviä tehtäviä tai pro- jektimuotoisen työskentelyn edellyttämät vuorovaikutustaidot	Ylempi korkeakoulututkinto
	Keskeinen ero edelliseen: osallistuminen opiskelijoiden ohjaukseen, vaativampia opetus- ja laitoshallinnon tehtäviä, tieteellisen pätevyyden hankkiminen, vastuu omasta tutkimustyöstä projektiryhmän osana
4	Jatko-opintoihin liittyvä tutkimustyö tai itsenäinen tutkimus- työ, johon kuuluu menetelmien hyvä hallinta Perusopetukseen, opetus- ja/tai yliopistohallintoon liittyviä it- senäisesti toteutettavia tehtäviä	Opetusta avustavia tehtäviä	Lisensiaatintutkintoa vastaavat opinnot
	Keskeinen ero edelliseen: tieteellisen pätevyyden kasvu, itsenäisemmin suoritettavia opetus- ja hallintotehtäviä, tutkimustehtävien vaativuuden kasvu ja mahdollisesti vastuuta pienehköstä projektista

Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 1) Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuuskartta

Taso	Työn luonne ja vastuu	Vuorovaikutustaidot	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
5	tutkimuspainotteiset tehtävät:
	Itsenäinen tieteellinen tutkimustyö Perusopetukseen ja/tai yliopistohallintoon liittyvät tehtävät	Kandidaatin tutkielmien ohjaus omalta tutkimusalueelta Tutkimusprojektien suunnittelu ja toteutus Tutkimusryhmän vastuullisena tutkijana toimiminen Yhteiskunnallisia ja tieteellisiä asiantuntijatehtäviä	Tohtorin tutkinto tai muu tutkijakoulutus
	Keskeinen ero edelliseen: opetus- ja tutkimustehtävät eri kuvauksessa, tieteellisen pätevyyden saavuttaminen, opetuksen monipuolistuminen, asiantuntijatehtävien mukaan tuleminen, mahdolli- sen vastuulla olevan projektiryhmän koon kasvu
	opetuspainotteiset tehtävät:
	Itsenäinen opetustehtävä Tehtävään kuuluu arviointia ja kehittämistä Laitostehtäviä	Opintokokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus Perustutkintotasoista opetusta Perustutkinto-opiskelijoiden ohjausta	Hyvä opetustaito Edellyttää opetusalueen kokonaisuuden hallintaa
	Keskeinen ero edelliseen: opetus- ja tutkimustehtävät eri kuvauksessa, vastuu ja itsenäisyys opetustehtävissä kasvaa
6	tutkimuspainotteiset tehtävät:‌
	Itsenäinen tieteellinen tutkimustyö Perus- ja erityisesti jatko-opetukseen, yliopistohallintoon liittyvät tehtävät	Tutkimuksen vastuullisia organisointitehtäviä ja tutkimusryhmän joh- tamiseen liittyviä tehtäviä Tutkimusrahoituksen hankkiminen Perustutkinto-opiskelijoiden opinnäytetutkimuksen ohjaaminen Tieteellisiä ja yhteiskunnallisia asiantuntijatehtäviä‌‌ Itsenäinen vastuu kliinisestä työstä	Tohtorin tutkinto
	Keskeinen ero edelliseen: tieteellinen pätevyys, jatkokoulutusvastuuta, asiantuntijatehtävät monipuolistuvat, taloudellisen vastuun merkitys korostuu
	opetuspainotteiset tehtävät:
	Laaja opetusvastuu Yliopistoyhteisön arvostama opetustyö Laitos- ja organisointitehtäviä	Opetusta perustutkintotasolla Opinnäytteiden ohjausta Oppiainevastuuta‌‌ Laajojen opetuskurssien vetämistä Vastuuta koulutuksen kehittämisestä	Opetus- ja ohjauskokemusta vaativa tehtävä Hyvä opetustaito Pitkäaikainen opetuskokemus
	Keskeinen ero edelliseen: kokemusvaatimus lisääntyy, oppiainevastuun mukaantulo, kehittämistehtävät vaativoituvat, opinnäytteiden ohjaus
7	Tiedeyhteisön arvostama tutkimustyö ja opetustyö	Yhteistyöverkoston luominen ja ylläpitäminen tieteen ja opetuksen alalla Tutkimushankkeiden suunnittelu ja organisointi Vastuu resurssien käytöstä Vastuuta koulutusohjelmasta Jatkokoulutusvastuu / hyvin laaja koulutusvastuu Akateemiset ja yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät Laaja vastuu kliinisestä työstä	Monipuolinen opetuskokemus sekä perus- että jatkokoulu- tukseen liittyen Valmiudet vastuuseen tieteenalasta
	Keskeinen ero edelliseen: opetus- ja tutkimustehtävät samassa kuvauksessa, mutta tehtävä voi olla tutkimus- tai opetuspainotteinen. Vastuun merkitys korostuu toiminnassa, monipuolisuus joko tieteellisessä työssä tai opetuskokemuksessa, yhteistyötarpeen ja ulkoisen toiminnan lisääntyminen

Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 1) Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuuskartta

Taso	Työn luonne	Vuorovaikutustaidot ja vastuu	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
8	Tiedeyhteisön korkealle arvostama tutkimus- ja opetustyö	Tieteellisen yhteistyöverkoston luominen ja ylläpitäminen, myös kansainvälisesti Laaja vastuu tieteenalasta ja sen kehittämisestä Tutkimushankkeiden ja verkostojen suunnittelu, organisointi ja koor- dinointi Vastuu tutkimusresurssien käytöstä Laaja koulutusohjelmavastuu tai vastuu tutkimuksen johtamisesta ja kehittämisestä Laaja jatkokoulutusvastuu Laajat akateemiset ja yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät	Professorin kelpoisuus Monipuolinen opetuskokemus sekä perus- että jatkokoulu- tukseen liittyen
	Keskeinen ero edelliseen: tehtävien monipuolisuus, tehtävien ja vastuun laaja-alaisuus, syvällinen osaaminen ja tieteellisenarvostuksen korostuminen, kansainvälinen ulottuvuus, professorin kelpoisuus
9	Tiedeyhteisön korkealle arvostama tutkimus- ja opetustyö	Laajan tieteellisen yhteistyöverkoston luominen ja ylläpitäminen, eri- tyisesti kansainvälisesti Laaja vastuu tieteenalasta ja sen kehittämisestä Tutkimushankkeiden ja verkostojen strateginen suunnittelu, organi- sointi ja koordinointi Laaja vastuu tutkimusresurssien käytöstä Laaja koulutusohjelmavastuu tai laaja vastuu tutkimuksen johtami- sesta ja kehittämisestä Laaja jatkokoulutusvastuu Vaativat akateemiset ja yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät	Professorin kelpoisuus Monipuolinen opetuskokemus sekä perus- että jatkokoulu- tukseen liittyen
	Keskeinen ero edelliseen: Tieteellisen arvostuksen, tehtävien , vastuiden ja yhteistyöverkostojen monipuolisuus ja laajuus korostuvat
10	Tiedeyhteisön erittäin korkealle arvostama tutkimus- ja opetustyö	Laaja tieteellisen yhteistyöverkoston luominen ja ylläpitäminen, eri- tyisesti kansainvälisesti Laaja vastuu tieteenalasta ja sen kehittämisestä Suurten tutkimushankkeiden ja verkostojen strateginen suunnittelu, organisointi ja koordinointi Laaja vastuu tutkimusresurssien käytöstä Laaja koulutusohjelmavastuu tai laaja vastuu tutkimuksen johtami- sesta ja kehittämisestä Laaja jatkokoulutusvastuu, myös jatkokoulutusorganisaation johta- minen Erittäin vaativat akateemiset ja yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät	Professorin kelpoisuus Monipuolinen opetuskokemus sekä perus- että jatkokoulu- tukseen liittyen
	Keskeinen ero edelliseen: Hyvin vaativa taso, eteneminen tasolle edellyttää hyvin laaja-alaisia vastuita ja tehtävän vaatimuksia

Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 1) Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuuskartta

Taso	Työn luonne	Vuorovaikutustaidot ja vastuu	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
11	Tiedeyhteisön erittäin korkealle arvostama tutkimus- ja opetustyö	Laajojen tieteellisten yhteistyöverkostojen luominen ja ylläpitämi- nen, erityisesti kansainvälisesti Huipputason tutkimushankkeiden ja verkostojen strateginen suun- nittelu, organisointi ja koordinointi Hyvin laaja vastuu tutkimusresurssien käytöstä Poikkeuksellisen vaativat tieteelliset tehtävät Laaja jatkokoulutusvastuu, myös jatkokoulutusorganisaation johta- minen Erittäin vaativat akateemiset ja yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät	Professorin kelpoisuus Erittäin monipuolinen ja laaja-alainen tutkimus- ja opetusko- kemus
	Keskeinen ero edelliseen: Kaikkein vaativin taso, eteneminen tasolle on poikkeuksellista ja edellyttää erittäin laaja-alaisia vastuita ja tehtävän vaatimuksia

Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 1)

Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuuskartta, taideala

VAATIVUUSKARTTA, TAIDEALA

Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen

Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti eri tasoille kuuluvia tehtäviä. Jos tehtävä tasoilla 1-4 on tutkimuspainotteinen, eivät viittaukset opetukseen ja ohjaukseen ohjaa tasovalintaa.

Taso	Työn luonne ja vastuu	Vuorovaikutustaidot	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
1	Jatkotutkintoon liittyvä tutkimustyö ja/tai taiteellinen työ Jatko-opintojen suorittaminen	Omiin jatko-opintoihin liittyvä pienimuotoinen opetus valvojan/oh- jaajan ohjauksessa	Ylempi korkeakoulututkinto
2	Jatkotutkintoon liittyvä tutkimustyö ja/tai taiteellinen työ Jatko-opintojen suorittaminen Vähäisissä määrin muita tehtäviä kuin omaan jatkotutkin- toon liittyvää tutkimusta	Omiin jatko-opintoihin liittyvä pienimuotoinen opetus tai muu ope- tustyö tai projektimuotoisen työskentelyn edellyttämät vuorovai- kutustaidot	Ylempi korkeakoulututkinto
	Keskeinen ero edelliseen: opetustehtävien vaativuuden lisääntyminen, jatko-opintojen eteneminen, mahdollisesti osallistuminen opetus- ja laitoshallinnon avustaviin tehtäviin
3	Jatkotutkintoon liittyvä tutkimustyö ja/tai taiteellinen työ Jatko-opintojen suorittaminen Perusopetukseen sekä opetus- ja laitoshallintoon liittyviä tehtäviä tai vaativampia projektitehtäviä Vastuu omasta tutkimustyöstä projektiryhmän osana	Perustutkinto-opiskelijoiden ohjaukseen liittyviä tehtäviä tai vas- tuullisia tehtäviä projektiryhmässä	Ylempi korkeakoulututkinto
	Keskeinen ero edelliseen: osallistuminen opiskelijoiden ohjaukseen, vaativampia opetus- ja laitoshallinnon tehtäviä, taiteellisen ja/tai tieteellisen pätevyyden hankkiminen, vastuuta projektiryhmän työn toteutuksesta
4	Jatko-opintoihin liittyvä tutkimustyö ja/tai taiteellinen työ Perusopetukseen, opetus- ja/tai yliopistohallintoon liittyviä it- senäisesti toteutettavia tehtäviä Vaihtoehtoisesti: Itsenäinen tutkimustyö, johon kuuluu me- netelmien hyvä hallinta	Opetusta avustavia tehtäviä tai vähäisessä määrin itsenäisiä ope- tustehtäviä	Lisensiaatintutkintoa vastaavat opinnot
	Keskeinen ero edelliseen: itsenäisemmin suoritettavia opetus- ja hallintotehtäviä, taiteellisen ja/tai tieteellisen pätevyyden kasvu, tutkimustehtävien vaativuuden kasvu ja mahdollisesti vastuuta pienehköstä projektista

Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 1) Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuuskartta

Taso	Työn luonne	Vuorovaikutustaidot ja vastuu	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
5	tutkimuspainotteiset tehtävät:
	Itsenäinen tutkimustyö ja/tai taiteellinen työ Perusopetukseen ja/tai yliopistohallintoon liittyvät tehtävät	Kandidaatin opinnäytteiden ohjaus omalta tutkimusalueelta ja/tai tai- teellisen toiminnan alueelta Tutkimusprojektien suunnittelu ja toteutus Tutkimusryhmän ja/tai taiteellisen projektin vastuullisena tutkijana tai vastuullisena jäsenenä toimiminen Tieteellisiä ja/tai taiteellisia ja yhteiskunnallisia asiantuntijatehtäviä	Tohtorin tutkinto tai muu tutkijakoulutus
	Keskeinen ero edelliseen: opetus- ja tutkimustehtävät eri kuvauksessa, tieteellisen ja/tai taiteellisen pätevyyden saavuttaminen, opetuksen monipuolistuminen, asiantuntijatehtävien mukaan tuleminen
	opetuspainotteiset tehtävät:
	Itsenäinen opetustehtävä Tehtävään kuuluu arviointia ja kehittämistä Laitostehtäviä	Opintokokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus Perusopintotasoista opetusta Perustutkintotasoista opetusta Perustutkinto-opiskelijoiden ohjausta	Hyvä opetustaito Taiteelliset ansiot Edellyttää opetusalueen kokonaisuuden hallintaa
	Keskeinen ero edelliseen: opetus- ja tutkimustehtävät eri kuvauksessa
6	tutkimuspainotteiset tehtävät:
	Itsenäinen tutkimustyö ja/tai taiteellinen työ‌ Perus- ja erityisesti jatko-opetukseen, yliopistohallintoon liittyvät tehtävät	Tutkimuksen ja/tai taiteellisen toiminnan vastuullisia organisointiteh- täviä ja tutkimusryhmän ja/tai taiteellisen projektin johtamiseen liitty- viä tehtäviä‌ Rahoituksen hankkiminen Perustutkinto-opiskelijoiden opinnäytetutkimuksen ohjaaminen Tieteellisiä ja/tai taiteellisia ja yhteiskunnallisia asiantuntijatehtäviä	Tohtorin tutkinto
	Keskeinen ero edelliseen: tieteellinen ja/tai taiteellinen pätevyys, jatkokoulutusvastuuta, asiantuntijatehtävät monipuolistuvat
	opetuspainotteiset tehtävät:
	Yliopistoyhteisön arvostama opetustyö Laitos- ja organisointitehtäviä	Opetusta perustutkintotasolla Maisterintutkintoon liittyvien opinnäytteiden ohjausta Oppiainevastuuta‌ Laajojen tai vaativien opetuskurssien vetämistä Vastuuta koulutuksen kehittämisestä	Pitkää opetus- ja ohjauskokemusta vaativa tehtävä Hyvä opetustaito Taiteelliset ansiot ja riittävä opetustaito
	Keskeinen ero edelliseen: kokemusvaatimus lisääntyy, oppiainevastuun mukaantulo, kehittämistehtävät vaativoituvat, maisterintutkintoon liittyvien opinnäytteiden ohjaus

Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 1)

Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuuskartta, taideala

Taso	Työn luonne	Vuorovaikutustaidot ja vastuu	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
7	Taideyhteisön arvostama taiteellinen työ ja opetus	Yhteistyöverkoston luominen ja ylläpitäminen taiteen ja opetuksen alalla Projektien suunnittelu ja organisointi Vastuu resurssien käytöstä Vastuuta koulutusohjelmasta Jatkokoulutusvastuu Taiteelliset ja yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät	Monipuolinen opetuskokemus perus- ja/tai jatkokoulutuk- seen liittyen Valmiudet vastuuseen taiteenalasta
	Keskeinen ero edelliseen: opetus- ja tutkimustehtävät samassa kuvauksessa,mutta tehtävä voi olla tutkimus- tai opetuspainotteinen. Vastuun merkitys korostuu toiminnassa, monipuolisuus esimerkiksi opetuskokemuksessa tai taiteellisessa työssä, yhteistyötarpeen ja ulkoisen toiminnan lisääntyminen
8	Taideyhteisön korkealle arvostama taiteellinen työ ja ope- tus	Taiteellisen yhteistyöverkoston luominen ja ylläpito ottaen huomioon kansainvälisyys Laaja vastuu taiteenalan ylimmästä opetuksesta ja sen kehittämi- sestä Projektien ja taideproduktioiden suunnittelu, organisointi ja koordi- nointi Vastuu projektien ja taiteellisten produktioiden resurssien käytöstä Jatkokoulutusvastuu Laajat taiteelliset ja yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät	Professorin kelpoisuus Monipuolinen opetuskokemus yliopistotasolla tai erikseen osoitettu opetustaito
	Keskeinen ero edelliseen: tehtävien monipuolisuus, tehtävien ja vastuun laaja-alaisuus, syvällinen osaaminen ja taiteellisen arvostuksen korostuminen, kansainvälinen ulottuvuus, professorin kelpoisuus
9	Taideyhteisön korkealle arvostama taiteellinen työ ja ope- tus	Taiteellisen yhteistyöverkoston luominen ja ylläpito, erityisesti kan- sainvälisesti Laaja vastuu taiteenalan ylimmästä opetuksesta ja sen kehittämi- sestä Projektien ja taideproduktioiden ja -verkostojen suunnittelu, organi- sointi ja koordinointi Laaja vastuu projektien ja taiteellisten produktioiden resurssien käy- töstä Jatkokoulutusvastuu Vaativat taiteelliset ja yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät	Professorin kelpoisuus Monipuolinen opetuskokemus yliopistotasolla tai erikseen osoitettu opetustaito
	Keskeinen ero edelliseen: Taiteellisen arvostuksen, tehtävien, vastuiden ja yhteistyöverkostojen monipuolisuus ja laajuus korostuvat

Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 1) Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuuskartta

Taso	Työn luonne	Vuorovaikutustaidot ja vastuu	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
10	Taideyhteisön erittäin korkealle arvostama taiteellinen työ ja opetus	Laaja taiteellisen yhteistyöverkoston luominen ja ylläpitäminen, eri- tyisesti kansainvälisesti Laaja vastuu taiteenalan ylimmästä opetuksesta ja sen kehittämi- sestä Suurten projektien ja taideproduktioiden ja verkostojen strateginen suunnittelu, organisointi ja koordinointi . Laaja vastuu projektien ja taiteellisten produktioiden resurssien käy- töstä Laaja jatkokoulutusvastuu, myös taiteenalan jatkokoulutusorgani- saation johtaminen Erittäin vaativat taiteelliset ja yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät	Professorin kelpoisuus Monipuolinen opetuskokemus sekä perus- että jatkokoulu- tukseen liittyen
	Keskeinen ero edelliseen: Hyvin vaativa taso, eteneminen tasolle edellyttää hyvin laaja-alaisia vastuita ja tehtävän vaatimuksia
11	Huipputason taiteellinen työ ja siihen liittyvä opetus	Laajojen taiteellisten yhteistyöverkostojen luominen ja ylläpitämi- nen, erityisesti kansainvälisesti Erittäin laaja vastuu taiteenalan ylimmästä opetuksesta ja sen kehit- tämisestä Vaativien projektien, taideproduktioiden ja verkostojen strateginen suunnittelu, organisointi ja koordinointi Hyvin laaja vastuu projektien ja taiteellisten produktioiden resurs- sien käytöstä Poikkeuksellisen vaativat taiteelliset tehtävät Laaja jatkokoulutusvastuu, myös taiteenalan jatkokoulutusorgani- saation johtaminen Erittäin vaativat taiteelliset ja yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät	Professorin kelpoisuus Erittäin monipuolinen ja laaja-alainen tutkimus- ja opetusko- kemus
	Keskeinen ero edelliseen: Kaikkein vaativin taso, eteneminen tasolle on poikkeuksellista ja edellyttää erittäin laaja-alaisia vastuita ja tehtävän vaatimuksia

Yliopistojen palkkausjärjestelmä ÝPJ (Liite 2)

Muun asiantuntija- ja tukihenkilöstön vaativuuskartta

Liite 2 MUUN ASIANTUNTIJA- JA TUKIHENKILÖSTÖN VAATIVUUSKARTTA‌

Vaativuuskarttaa sovelletaan muissa kuin opetus- ja tutkimustehtävissä toimivan henkilöstön tehtävien vaativuuden arviointiin. Karttaa sovelletaan tehtäviin, joihin kuuluu sellaisten kehit- tämis- ja selvityshankkeiden toteuttaminen, jotka eivät ole rinnastettavissa tieteelliseen pe- rustutkimukseen (esimerkiksi täydennyskoulutuskeskuksissa tai vastaavissa yksiköissä).

Karttaa sovelletaan myös tehtäviin, joihin tutkimuksen tekeminen liittyy vähäisesti, mutta jotka eivät perusluonteeltaan ole varsinaisia tutkimustehtäviä.

Vaativuuskartassa vieraan kielen käytöllä viitataan tehtäviin, joissa henkilö joutuu käyttämään useampaa kuin yhtä kieltä.

Vaativuustekijöiden sisällä samantasoisten tekijöiden vaihtoehtoisuutta on kuvattu tai-sanalla. Esitetyt luettelot eivät ole tyhjentäviä, vaan esimerkinomaisia, joten kaikkien kohtien ei tar- vitse täyttyä arvioitavassa työssä.

Tiedollisissa ja taidollisissa valmiuksissa mainittua tyypillistä koulutusta osaamisen edellytyk- senä ei tule ymmärtää kelpoisuusehtona, vaan sillä viitataan edellytyksiin, joihin osaaminen kullakin tasolla tavanomaisesti perustuu.

Arvioituihin tehtäviin voi kuulua vastuita (esim. esihenkilö- tai taloudellista vastuuta), joita ei ole mainittu ohjesäännöissä tai työjärjestyksessä. Tällöin vastuiden tulee kuitenkin ilmetä tar- kemmin tehtäväkuvauksesta.

Vaikeissa ja vaarallisissa olosuhteissa työskenteleminen voidaan ottaa huomioon tehtävän vaativuustasoa määriteltäessä.

Vaativuustasosta 8 lähtien kirjastoalan asiantuntijatehtävissä osaaminen perustuu tyypillisesti informaatioalan opintoihin. Kirjastoalan asiantuntijatehtävissä toimivien osalta informaatioalan opinnot sisältyvät tyypillisesti yliopistotutkintoon tai ne ovat muun yliopistotutkinnon lisäksi suoritettuja informaatioalan opintoja.

97