Common use of Artikkelit Clause in Contracts

Artikkelit. kyllä 139 62 ei 84 38 Lapset kyllä 34 15 ei 189 85 72 32 typologisointiin kolmiluokkaisiksi muuttu- jiksi. Näiden vertailuryhmien tavoitteena on tuoda esille ristiriitatilanteen kokemisen ää- ripäät ja vastaajat, jotka suhtautuivat väittä- mään neutraalimmin. Keskikategoria ilmai- see siis lievimmin kantaa ottaneet vastaajat ja sisältää sen vuoksi myös jokseenkin samaa ja eri mieltä olleet vastaajat. Työntekijän ristiriitakokemusta kahden sen osalta kolmella väittämällä, joista mo- lemmista on muodostettu summamuuttujat. Summamuuttujien sisäistä konsistenssia mit- taava Cronbachin alfa -kerroin oli hyvä sekä vuokrausyritykseen (α = .80) että käyttäjäyri- tykseen sitoutumisen (α = .76) osalta. Organisaatioon sitoutumisen mittaami- seen on olemassa lukuisia mittareita, jotka huomioivat sitoutumisen ja sen eri osateki- jät eri tavoin. Jokivuori (2002, 42) muistuttaa, että organisaatioon sitoutumisen mittareissa esiintyvät erilaiset tekijät eivät ole erilaisia si- toutumisen lajeja, vaan kyse on pikemminkin erilaisista organisaatioon sitoutumisen osa- tekijöistä. Tässä tutkimuksessa on huomioitu vain yksi tutkimuksissa esiin nostettu sitou- tumisen osatekijä, koska käyttämässämme ai- neistossa oli mitattu ainoastaan sitoutumisen affektiivista ulottuvuutta. ▇▇▇▇▇▇▇▇▇ ja ▇▇▇▇▇ (2001) huomauttavat myös, että tarkastelta- essa sitoutumista epätyypillisissä ja epävar- moissa työsuhteissa on kiinnitettävä erityistä yrityksen (vuokraus- ja käyttäjäyritys) vä- lillä mittaa väittämä ”Tilanteeni kahden yri- tyksen (käyttäjä- ja vuokrausyritys) alaisuu- dessa on ristiriitainen”. Mittari on peräisin Tilastokeskuksen työolotutkimuksesta (Lehto & Sutela 2008). Vastaajat on jaettu seitsenpor- taisella Likert-asteikolla annettujen vastaus- ten perusteella kolmeen vertailuryhmään. Ensimmäiseen vertailuryhmään kuuluvat väittämän kanssa täysin samaa mieltä tai sa- maa mieltä olleet vastaajat. Tästä vertailuryh- mästä käytetään jatkossa nimeä ”ristiriitati- lanne” (n = 36). Keskikategorian muodostavat jokseenkin samaa mieltä tai jokseenkin eri mieltä olleet sekä keskimmäisen ”siltä välil- tä” -vaihtoehdon valinneet vastaajat. Ryhmä on nimeltään ”siltä väliltä” (n = 85). Viimeinen kategoria sisältää väittämän kanssa eri mieltä tai täysin eri mieltä olleet vastaajat ja ryhmä kantaa nimeä ”ei ristiriitatilannetta” (n = 102). Epäyhdenvertainen kohtelu vuokratyön- tekijänä. Vuokratyöntekijöiden epäyhden- vertaista kohtelua työpaikalla mitattiin niin ikään Tilastokeskuksen työolotutkimuksessa käytetyillä mittareilla (Lehto & Sutela 2008). Vuokratyöntekijän kohtelua kuvaavista väit- tämistä on muodostettu neljä väittämää si- sältävä summamuuttuja (ks. liitetaulukko). Väittämät valittiin pääkomponenttianalyy- sin (Varimax rotaatio) tulosten perusteella.3 Muodostettu summamuuttuja on analyyseja varten muunnettu kolmiluokkaiseksi samal- la periaatteella kuin edellä esitelty ristiriita- tilannetta mittaava muuttuja.

Artikkelit. kyllä 139 62 <- ja >-merkit ilmaisevat aineistossa havaitun tilastollisesti merkitsevän eron (p < 0,05). Pilkku erottaa ryhmät, joiden välillä tilastollisesti merkitsevää eroa ei 84 38 Lapset kyllä 34 15 ei 189 85 72 32 typologisointiin kolmiluokkaisiksi muuttu- jiksiollut. Näiden vertailuryhmien tavoitteena on tuoda esille ristiriitatilanteen kokemisen ää- ripäät Kahden yrityksen alaisuudessa työskente- lemisen aiheuttama ristiriitakokemus näyttää myös vaikuttavan sitoutumisen voimakkuu- teen (ks. kuvio 5 ja vastaajattaulukko 3). Tilanteensa ristiriitaiseksi kokevat henkilöt sitoutuvat vuokrausyritykseen heikommin kuin henki- löt, jotka suhtautuivat väittä- mään neutraalimmineivät koe ristiriitaa. Keskikategoria ilmai- see siis lievimmin kantaa Neutraaliin ”sil- tä väliltä” -ryhmään kuuluvat vuokratyönte- kijät sijoittuvat sitoutumisen asteellaan ris- tiriitaa kokevien ja ei-kokevien väliin. Myös käyttäjäyritykseen sitoutumisessa on tehtä- vissä sama havainto kuin vuokrausyritykseen sitoutumisessa. Ristiriidan kokevat sitoutuvat käyttäjäyritykseen heikommin kuin neutraa- lin kannan ottaneet vastaajat ja sisältää sen vuoksi myös jokseenkin samaa ja eri mieltä olleet vastaajattai vuokratyöntekijät, jot- ka eivät koe ristiriitaa. Työntekijän ristiriitakokemusta kahden sen osalta kolmella väittämällä, joista mo- lemmista on muodostettu summamuuttujatSitoutumisessa vuok- rausyritykseen kaikkien ryhmien väliset erot ovat tilastollisesti merkitseviä (ks. Summamuuttujien sisäistä konsistenssia mit- taava Cronbachin alfa -kerroin oli hyvä sekä vuokrausyritykseen (α = .80) että käyttäjäyri- tykseen sitoutumisen (α = .76) osaltataulukko 3). Organisaatioon sitoutumisen mittaami- seen on olemassa lukuisia mittareitaSitoutumisessa käyttäjäyritykseen ero nii- den välillä, jotka huomioivat sitoutumisen eivät koe ristiriitaa ja sen eri osateki- jät eri tavoin. Jokivuori ristirii- dan kokeneiden (2002, 42p < 0,001) muistuttaa, että organisaatioon sitoutumisen mittareissa esiintyvät erilaiset tekijät eivät ole erilaisia si- toutumisen lajeja, vaan kyse on pikemminkin erilaisista organisaatioon sitoutumisen osa- tekijöistä. Tässä tutkimuksessa on huomioitu vain yksi tutkimuksissa esiin nostettu sitou- tumisen osatekijä, koska käyttämässämme ai- neistossa oli mitattu ainoastaan sitoutumisen affektiivista ulottuvuutta. ▇▇▇▇▇▇▇▇▇ ja ▇▇▇▇▇ (2001) huomauttavat myös, että tarkastelta- essa sitoutumista epätyypillisissä ja epävar- moissa työsuhteissa on kiinnitettävä erityistä yrityksen (vuokraus- ja käyttäjäyritys) vä- lillä mittaa väittämä ”Tilanteeni kahden yri- tyksen (käyttäjä- ja vuokrausyritys) alaisuu- dessa on ristiriitainen”. Mittari on peräisin Tilastokeskuksen työolotutkimuksesta (Lehto & Sutela 2008). Vastaajat on jaettu seitsenpor- taisella Likert-asteikolla annettujen vastaus- ten perusteella kolmeen vertailuryhmään. Ensimmäiseen vertailuryhmään kuuluvat väittämän kanssa täysin samaa mieltä tai sa- maa mieltä olleet vastaajat. Tästä vertailuryh- mästä käytetään jatkossa nimeä ”ristiriitati- lanne” (n = 36). Keskikategorian muodostavat jokseenkin samaa mieltä tai jokseenkin eri mieltä olleet välillä sekä keskimmäisen ”siltä välil- tä” -vaihtoehdon valinneet vastaajat. Ryhmä on nimeltään ero ”siltä väliltä” -ryhmän ja niiden, jotka eivät koe ristiriitaa (n = 85p < 0,01) on tilastollisesti mer- kitsevä. Taustatekijöistä tilastollisesti merkit- seviä ovat sekä vuokraus- että käyttäjäyrityk- seen sitoutumisessa sukupuoli (p < 0,01) ja toimiala (p < 0,05). Viimeinen kategoria sisältää väittämän kanssa eri mieltä tai täysin eri mieltä olleet vastaajat Tässä tutkimuksessa tarkastelimme vuokra- työntekijöiden kaksoissitoutumista käyttä- jä- ja ryhmä kantaa nimeä ”vuokrausyritykseen. Tutkimme vuok- ratyöntekijöiden sitoutumisen voimakkuutta suhteessa molempiin organisaatioihin sekä sitä, ovatko vuokratyösuhteisiin liittyvät ris- tiriidat ja käyttäjäyrityksessä ilmenevät jako- linjat vuokratyöntekijöiden ja suorassa työ- suhteessa työskentelevien työntekijöiden vä- lillä yhteydessä vuokratyöntekijöiden sitou- tumiseen. Tulokset toivat esiin, että vuokra- työntekijät sitoutuvat voimakkaammin käyt- täjäyritykseen eli yritykseen, jossa työtehtävä suoritetaan, kuin vuokrausyritykseen, jonka kautta työntekijä on tullut käyttäjäyrityksen palvelukseen ja joka maksaa hänen palkkansa. Tulokset osoittivat myös, että ristiriitaiseksi 7 6 5 4 3 2 ristiriitatilanne siltä väliltä ei ristiriitatilannetta” (n = 102). Epäyhdenvertainen kohtelu vuokratyön- tekijänä. Vuokratyöntekijöiden epäyhden- vertaista kohtelua työpaikalla mitattiin niin ikään Tilastokeskuksen työolotutkimuksessa käytetyillä mittareilla (Lehto & Sutela 2008). Vuokratyöntekijän kohtelua kuvaavista väit- tämistä on muodostettu neljä väittämää si- sältävä summamuuttuja (ks. liitetaulukko). Väittämät valittiin pääkomponenttianalyy- sin (Varimax rotaatio) tulosten perusteella.3 Muodostettu summamuuttuja on analyyseja varten muunnettu kolmiluokkaiseksi samal- la periaatteella kuin edellä esitelty ristiriita- tilannetta mittaava muuttuja.ristiriitatilannetta vuokrausyritykseen sitoutuminen käyttäjäyritykseen sitoutuminen

Artikkelit. kyllä 139 62 ei 84 38 Lapset kyllä 34 15 ei 189 85 72 32 typologisointiin kolmiluokkaisiksi muuttu- jiksiSuomea koskevissa tutkimuksissa on myös saatu viitteitä siitä, että vuokratyön- tekijöiden asema työyhteisössä poikkeaa muista työntekijöistä (Viitala & ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ 2005). Näiden vertailuryhmien tavoitteena Vuokratyöntekijöitä ja käyttäjäyrityk- sen muita työntekijöitä voidaan kohdella eri tavoin liittyen poissaoloihin, henkilöstön ke- hittämiseen ja työsuhde-etujen tarjontaan. Sairaustapauksissa töistä pois jäämistä saat- tavat esimerkiksi hankaloittaa vuokratyönte- kijän toimeksiantojen satunnaisuus ja lyhyt- kestoisuus sekä riippuvuus toimeksiantojen jatkuvuudesta. Työnantajan on tuoda esille ristiriitatilanteen kokemisen ää- ripäät suhteellisen helppo korvata vuokratyöntekijä toisella, jol- loin töistä poisjäänti voi tarkoittaa seuraavien toimeksiantojen menettämistä toiselle vuok- ratyöntekijälle. On mahdollista, että lyhytkes- toisissa toimeksiannoissa työnantaja on myös haluttomampi tarjoamaan samassa määrin koulutusta kuin pitkään jatkuneissa työsuh- teissa (Forrier & Sels 2003). Tämä asettaa vuokratyöntekijän kehittymismahdollisuuk- sien suhteen eri asemaan kuin muut työyh- teisön jäsenet. Artikkelissa pyritään avaamaan uusi nä- kökulma vuokratyöntekijöiden kaksoissi- toutumiseen tutkimalla vuokratyöntekijän erityisasemaa ja vastaajatsiihen liittyviä konflikte- ja. Toistaiseksi konfliktinäkökulma on jää- nyt vuokratyöntekijöiden kaksoissitoutu- misen tutkimuksessa huomiotta, jotka suhtautuivat väittä- mään neutraalimminsillä aiem- missa tutkimuksissa on keskitytty lähinnä työn laadullisten tekijöiden ja sitoutumisen välisen yhteyden tarkasteluun (ks. Keskikategoria ilmai- see siis lievimmin kantaa ottaneet vastaajat kuiten- kin Ylönen 2011). Tutkimme kyselyaineiston avulla vuokratyössä ilmenevien ristiriitojen ja sisältää sen vuoksi myös jokseenkin samaa työyhteisöä halkovien jakolinjojen yhteyttä vuokratyöntekijöiden kaksoissitoutumiseen. Lähestymme sitoutumista vuokratyöntekijän näkökulmasta ja eri mieltä olleet vastaajat. Työntekijän ristiriitakokemusta pyrimme osoittamaan, kuin- ka vuokratyöntekijöiden kokemukset ristirii- doista kahden sen osalta kolmella väittämällä, joista mo- lemmista on muodostettu summamuuttujat. Summamuuttujien sisäistä konsistenssia mit- taava Cronbachin alfa -kerroin oli hyvä sekä vuokrausyritykseen (α = .80) että käyttäjäyri- tykseen sitoutumisen (α = .76) osaltatyönantajan välillä ja kokemuk- set poikkeavasta kohtelusta suhteessa käyt- täjäyrityksen muihin työntekijöihin ovat yh- teydessä vuokraus- ja käyttäjäyritykseen si- toutumiseen. Organisaatioon sitoutumisen mittaami- seen sitoutuminen on olemassa lukuisia mittareita, jotka huomioivat sitoutumisen ja sen eri osateki- jät eri tavoinniin työnte- kijän hyvinvoinnin kuin organisaation suoriu- tumisenkin kannalta tärkeää. Jokivuori Useissa tutki- muksissa (2002, 42) muistuttaa, että organisaatioon sitoutumisen mittareissa esiintyvät erilaiset tekijät eivät ole erilaisia si- toutumisen lajeja, vaan kyse on pikemminkin erilaisista organisaatioon sitoutumisen osa- tekijöistä. Tässä tutkimuksessa on huomioitu vain yksi tutkimuksissa esiin nostettu sitou- tumisen osatekijä, koska käyttämässämme ai- neistossa oli mitattu ainoastaan sitoutumisen affektiivista ulottuvuuttakatsaus aiempiin tutkimuksiin ks. ▇▇▇▇▇ & Maltin 2010) on osoitettu organisaa- tioon sitoutumisen olevan positiivisessa yh- teydessä muun muassa työntekijän fyysiseen hyvinvointiin, mielenterveyteen, yleiseen ter- veydentilaan ja työtyytyväisyyteen. Toisaalta työn rasittavuuden, loppuun palamisen ja masennusoireiden on huomattu olevan ne- gatiivisessa yhteydessä työntekijän organi- saatioon sitoutumiseen. Lisäksi sitoutuneilla työntekijöillä irtisanoutumisaikeet ovat har- vinaisempia ja he myös käyvät töissä säännöl- lisemmin ja suoriutuvat työstään tehokkaas- ti (▇▇▇▇▇ & Maltin 2010), mitä voidaan pitää organisaation suoriutumisen näkökulmasta erityisen myönteisenä. Yleisesti ottaen sitoutuminen ymmärre- tään sosiaalipsykologiseksi ilmiöksi, jonka keskiössä on yksilön ja organisaation välinen side (Jokivuori 2002, 17). Ilmiönä sitoutumi- nen on kuitenkin moniulotteinen ja, kuten muidenkin ilmiöiden kohdalla, jäsennyksillä ja lähestymistavoilla on taipumus korostaa tiettyjä sitoutumisen piirteitä toisten kustan- nuksella. ▇▇▇▇▇▇▇ sovelletuin tapa jäsentää si- toutumista nojaa ▇▇▇▇▇▇▇ ja ▇▇▇▇▇▇▇ (20011997) huomauttavat myösmalliin, että tarkastelta- essa jossa organisaatioon sitoutuminen jaetaan kolmeen osatekijään: affektiiviseen, jatkuvaan ja normatiiviseen sitoutumiseen. Affektiivinen sitoutuminen on luonteeltaan emotionaalista ja siinä painottuvat myöntei- set organisaatioon kohdistetut halut ja tun- teet. Jatkuvassa sitoutumisessa korostuvat or- ganisaatioon kiinnittymisestä koituvien hyö- tyjen ja haittojen arviointi sekä sitoutumista epätyypillisissä ja epävar- moissa työsuhteissa on kiinnitettävä erityistä yrityksen (vuokraus- sitoutumattomuutta koskevat valinnat. Se voidaan ymmärtää luonteeltaan rationaali- seksi tai instrumentaaliseksi. Normatiivisessa sitoutumisessa puolestaan painotetaan sitou- tumisen moraalista luonnetta sekä normien ja käyttäjäyritys) vä- lillä mittaa väittämä ”Tilanteeni kahden yri- tyksen (käyttäjä- ja vuokrausyritys) alaisuu- dessa on ristiriitainen”. Mittari on peräisin Tilastokeskuksen työolotutkimuksesta (Lehto & Sutela 2008). Vastaajat on jaettu seitsenpor- taisella Likert-asteikolla annettujen vastaus- ten perusteella kolmeen vertailuryhmään. Ensimmäiseen vertailuryhmään kuuluvat väittämän kanssa täysin samaa mieltä tai sa- maa mieltä olleet vastaajat. Tästä vertailuryh- mästä käytetään jatkossa nimeä ”ristiriitati- lanne” (n = 36). Keskikategorian muodostavat jokseenkin samaa mieltä tai jokseenkin eri mieltä olleet sekä keskimmäisen ”siltä välil- tä” -vaihtoehdon valinneet vastaajat. Ryhmä on nimeltään ”siltä väliltä” (n = 85). Viimeinen kategoria sisältää väittämän kanssa eri mieltä tai täysin eri mieltä olleet vastaajat ja ryhmä kantaa nimeä ”ei ristiriitatilannetta” (n = 102). Epäyhdenvertainen kohtelu vuokratyön- sosiaalisen kontrollin merkitystä sitoutu- misen keskeisenä ylläpitävänä tekijänä. Vuokratyöntekijöiden epäyhden- vertaista kohtelua työpaikalla mitattiin niin ikään Tilastokeskuksen työolotutkimuksessa käytetyillä mittareilla (Lehto & Sutela 2008). Vuokratyöntekijän kohtelua kuvaavista väit- tämistä on muodostettu neljä väittämää si- sältävä summamuuttuja (ks. liitetaulukko). Väittämät valittiin pääkomponenttianalyy- sin (Varimax rotaatio) tulosten perusteella.3 Muodostettu summamuuttuja on analyyseja varten muunnettu kolmiluokkaiseksi samal- la periaatteella kuin edellä esitelty ristiriita- tilannetta mittaava muuttuja.