OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

1. YLEISTÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.

2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET

Tavoitetila 2025

Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.

Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.

Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.

Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.

Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.

Saimaan ammattikorkeakoulu on sitoutunut osaltaan korkeakoululaitoksen yhteisiin tavoitteisiin ja toteuttaa asetettuja tavoitteita strategiansa kautta.

Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina

Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.

Saimaan ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto tiivistävät edelleen yhteistyötään tavoitteena perustaa 1.1.2018 aloittava LUT-konserni, jonka osana toimii Saimaan ammattikorkeakoulu. LUT -konsernista muodostuu yhtenäisesti johdettu strateginen kokonaisuus. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot säilyvät nykyisen lainsäädännön mukaisena.

Korkeakoulukonsernin sisällä tuki- ja hallintopalveluita yhdistetään, tilankäyttöä tehostetaan, tietojärjestelmät yhtenäistetään, toiminnan päällekkäisyyksiä karsitaan ja vapautuvia voimavaroja suunnataan valmisteltavan konsernin yhteisen strategian pohjalta erityisesti vahvuusalojen tukemiseen ja innovaatiotoiminnan edistämiseen. Konserni tukee vahvuusalueidensa kehittymistä ja Venäjä-osaamista. Saimaan ammattikorkeakoulun strateginen kumppani on Pietarin talousyliopisto UNECON.

Itä- ja Kaakkois-Suomen korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan vaikuttavuuden sekä alueiden elinvoimaisuuden vahvistamiseksi syvennetään yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Yksikkörakenteensa tiivistämiseksi ja vahvemman toiminnallisen yksikön muodostamiseksi Saimaan AMK päätti maaliskuussa 2018 keskittää kaiken toimintansa Lappeenrantaan lakkauttamalla Imatralla sijaitsevan yksikkönsä. Koulutus (restonomi- ja kuvataidekoulutus) ja muut toiminnot siirtyvät Skinnarilaan syksyllä 2019 lukuvuoden alkaessa. Koulutuksen keskittäminen vaatii Saimaan AMK:lta panostuksia toimintojen hallittuun siirtoon ja ratkaisua Imatralla sijaitsevien kiinteistöjen tulevan käytön suhteen.

LUT-konserni on raportoitu yksityiskohtaisemmin kohdassa 5. (RAHOITUS)

Vuoden 2017 loppuun mennessä LUT, Saimaan AMK ja LAMK saivat päätökseen yhteisen konsernirakenteen juridisen muodostamisprosessin. Korkeakoulut eivät koulutuksen, tutkimuksen ja TKI- toimintojensa osalta yhdistyneet, vaan omistusjärjestelyn jälkeen on edelleen olemassa yliopisto ja kaksi ammattikorkeakoulua omine tutkintoineen. Konsernia johdetaan strategisesti yhtenä kokonaisuutena. LUT yliopistona tekee akateemista tutkimusta ja antaa tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa ylintä koulutusta, Saimaan AMK ja LAMK puolestaan antavat työelämälähtöistä koulutusta sekä tekevät soveltavaa tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa.

LUT korkeakouluille on laadittu yhteinen konsernistrategia, jonka painoaloissa tavoitellaan kasvua, mikä näkyy jokaisen korkeakoulun tuloksessa. Strategian painoalat ovat: 1. kansainvälinen opiskelijarekrytointi ja koulutusvienti, 2. uudenlaiset koulutuspolut sekä 3. vaikuttavuus elinkeinoelämään.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun kielten ja viestinnän opetus on tammikuusta 2017 alkaen toteutettu Saimaan ammattikorkeakouluun sijoitetussa kielikeskuksessa, joka tuottaa kielten ja viestinnän opetuksen molemmille korkeakouluille. Tukipalvelutoiminnot yhdistettiin 1.2.2018 alkaen LUT:n organisaatiossa toimivaan Korkeakoulupalvelut -yksikköön, joka tuottaa tarvittavat tukipalvelut yliopistolle ja Saimaan AMK:lle.

Saimaan AMK:n strategisten kumppanien sekä Pietarin talousyliopisto UNECON:n kanssa on jatkettu tiivistä, vuosittaisiin toimintasuunnitelmiin perustuvaa kumppanuutta. Strateginen kumppanuus on muodostettu myös saksalaisen Fachhocshule Würzburg-Schweinfurtin kanssa. Lisäksi on käynnistettu International Advisory Board-työskentely.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.

Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.

Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Saimaan ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuttamiseksi konsernissa kehitetään ja tarjotaan toisen asteen opiskelijoille korkeakouluopintoja.

Opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi LUT-konserni kehittää oppimisympäristöjä ja opintoprosesseja sekä hyödyntää yhteisiä resursseja molemmilla sektoreilla samalla kuitenkin säilyttäen tutkintojen profiilit. Saimaan ammattikorkeakoulu toteuttaa yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa kesäopetusta vuodesta 2017 alkaen.

Konserni tehostaa kansainvälisten opiskelijoiden opiskelijarekrytointiaan ottaen huomioon EU/ETA -alueen ulkopuolisille opiskelijoille käyttöön otettavat lukuvuosimaksut.

Saimaan AMK on sitoutunut valtakunnalliseen yhteistyöhön opiskelijavalinnoissa ja noudattaa jatkossakin ammattikorkeakoulujen yhteisesti sopimia valintaperusteita. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla Saimaan ammattikorkeakoulu on aktiivisesti osallistunut valintakokeiden kehittämistyöhön. TÄHÄN VERKOSTON NIMI. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville on käytössä oma kiintiö, jonka koko tarkistetaan vuosittain valintaperusteiden vahvistamisen yhteydessä.

Ammatillisen toisen asteen kanssa tehtävää yhteistyötä on tiivistetty ja tarjottu aktiivisesti mahdollisuuksia AMK:n opintojen suorittamiseksi jo opintojen aikana. Uudessa, Xxxxxxx ammattiopiston kanssa yhteistyössä suunnitellussa koulutuspolussa ammattiopiston opiskelijat suorittavat ammattikorkeakoulun opintojaksoja, jotka sisällytetään ammattiopiston tutkintoon. Ensimmäiset opiskelijat aloittavat tässä syksyllä 2018.

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle on käytössä vakiintunut prosessi ja sähköinen AHOTointijärjestelmä.

Koulutusvienti on Saimaan AMK:lle tärkeää toimintaa ja sen kehittämiseen on panostettu. Saimaan AMK:lle koulutusvienti on ennenkaikkea lukuvuosimaksujen keräämistä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Vuonna 2017 Saimaan AMK keräsi lukuvuosimaksuja yhteensä 312.000 euroa. Lisäksi on haettu myös muita yhteistyömahdollisuuksia ulkomailla toimivien korkeakoulujen kanssa. Xxxxxxx XXX on määritellyt kohdemaikseen Vietnamin ja Venäjän.

LUT-konsernissa on asetettu tavoitteet kansainväliseen opiskelijarekrytointiin. Tavoitteena on kasvattaa 50 % opiskelijamääriä valituilta päämarkkinoilta vuoteen 2020 mennessä. Lukuvuosimaksutuottojen tavoite on 3 000 000 euroa, josta Saimaan AMK:n tavoite on 500.000 euroa. Kansainvälisten opiskelijoiden suorittamien tutkintojen määrä on tavoitteena nostaa 350 tutkinnosta 500 tutkintoon vuoteen 2020 mennessä.

LUT-konsernissa määritellään myös suositeltavat koulutuspolut niille ammattikorkeakoulun opiskelijoille, jotka haluavat jatkaa yliopistoon välittömästi AMK-tutkinnon suorittamisen jälkeen. Siirtyminen tehdään näin sujuvammaksi.

LUT ja Saimaan AMK toteuttavat yhteisen Summer Schoolin kesällä 2018. Kesäkoulu sisältää kattavan kurssipaketin kandidaatin ja maisteritasoille. AMK vastaa kandidaattitason kurssien ja LUT maisteritason

kurssien toteutuksesta.

Saimaan AMK on panostanut opetusteknologiainfrastruktuurin kehittämiseen. Kaikilla kursseilla on käytössä Moodle-verkko-opiskeluympäristö. Lisäksi käytössä on mm. Echo 360 luentotallennusjärjestelmä ja EXAM sähköinen tenttijärjestelmä. LUT:n 1. rakennusvaiheen peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä on otettu huomioon uudistuvan ja digitaalistuvan koulutuksen tarpeet. Saimaan AMK osallistuu aktiivisesti valtakunnalliseen eAMK-hankkeeseen.

Vuosittain tehtävässä Saimaan AMK:n henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa määritellään opettajille ja AMK:n muulle henkilöstölle toteutettavan koulutuksen painopisteet. Vuonna 2018 ne ovat opettajien osalta oman ammatillisen substanssiosaamisen kehittämisen lisäksi osaamisen kehittäminen erityisesti seuraavista aiheista: e-learning, innostavat ja oppimisvalmiuksia kehittävät opetusmenetelmät, opetuksen kehittäminen yhdessä opiskelijoiden kanssa, kansainvälisten valmiuksien edelleen kehittäminen ja IT-valmiudet.

Saimaan AMK panostaa opintohallinnon järjestelmäkehitykseen huomioiden LUT-konsernikokonaisuuden. Tavoitteena on erityisesti opintojen sujuvuuden parantaminen opiskelijan näkökulmasta korkeakoulurajat ylittäen, yhteistyön syventäminen korkeakoulujen kesken sekä opintopolkujen joustavuuden lisääminen.

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia

Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.

Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tulosten hyödyntämiseen ja innovaatioiden kaupallistamiseen panostetaan yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Konsernissa hyödynnetään vuodesta 2018 alkaen yhteisiä laboratorio-, henkilöstö- ja tukipalveluresursseja.

Ammattikorkeakoulu hyödyntää verkostojaan ja sijaintiaan Pietarin metropolialueen vaikutuspiirissä, alueen pk-yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä Venäjään liittyvässä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan.

Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen,

tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä.

Saimaan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnan edellytyksiä ja mm. rahoitusinstrumenttien osaamista sekä avoimen tieteen tason nostamiseen tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista on merkittävästi vahvistanut ammattikorkeakoulun tukipalvelutoimintojen siirtyminen 1.2.2018 alkaen osaksi LUT:n korkeakoulupalveluja. Jatkossa korkeakoulupalvelut tuottaa tarvittavat TKI tukipalvelut myös Saimaan AMK:lle. Laboratoriot ovat yhteiskäyttöisiä Skinnarilan kampuksella.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuudelle elinkeinoelämän näkökulmasta (elinkeinoelämäimpakti) on LUT konsernistrategiassa asetettu kaikkia korkeakouluja koskevat tavoitteet, jotka koskevat patenttien hyödyntämistä ja uusien liiketoimintasuunnitelmien tuottamista.

Vuoden 2017 alussa käynnistyi LUT:n, Saimaan AMK:n ja Lappeenrannan kaupungin sopimukselle Green Campus Open -yrityskiihdyttämö. Kiihdyttämö toimii lisäresurssina ja tukena tutkijoille ja opettajille kaupallistamishankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa. Tavoitteena on tuottaa tutkimukseen ja kehitystyöhön perustuvia konkreettisia liiketoimintasuunnitelmia.

Saimaan AMK hyödyntää verkostojaan ja sijaintiaan Pietarin metropolialueen läheisyydessä tutkimus- ja kehitystoiminnassa erityisesti PK-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen -painoalalla. Ylempien AMK- tutkintojen opinnäytetöitä ja opintoja on enenevässä määrin kytketty AMK:n toteuttamiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin ja assistenttitoiminta on otettu käyttöön myös YAMK-koulutuksessa.

Avoimen tieteen edistämisessä hyödynnetään LUT:n tiedekirjaston asiantuntemusta.

Korkeakouluyhteisö voimavarana

Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.

Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

LUT-konsernin valmistelussa strategisten tavoitteiden määrittelyn jälkeen määriteltiin myös konsernitasoisia henkilöstöä koskevia tavoitteita ja keskeisiä toimenpiteitä laatimalla yhteistyössä henkilöstön kanssa konsernin yhteiset henkilöstöpolitiikan periaatteet.

Henkilöstön ja opiskelijoiden osalistuminen muutosten suunnitteluun ja toteutukseen on otettu proaktiivisesti ja suunnitelmallisesti huomioon LUT-konserniprojektin toteutuksessa, LUT:n 1. rakennusvaiheen peruskorjauksen suunnittelussa sekä valmisteltaessa päätöksiä Saimaan AMK:n Imatran yksikön lakkauttamisesta. Saimaan AMK:n periaatteena on ollut avoin, osallistava ja välitön yhteistyö ja vuorovaikutus korkeakouluyhteisön jäsenten kesken.

Yliopiston ja Saimaan AMK:n yhteinen Iloa elämään -toiminta fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työhyvinvoinnin edistämiseksi on jatkunut edelleen. Xxxxxxxxxxx kampuksen hyvinvointitoimikunta kokoaa yhteen kampuksen opiskelijat, henkilökunnan, YTHS:n, seurakuntien oppilaitostyön sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin.

Saimaan AMK tulee toteuttamaan Great Place to Work -kyselyn samalla aikataululla LUT:n ja LAMK:n kanssa syksyllä 2018. Kyselyn perusteella saadaan vertailutietoja ja voidaan päättää kehittämiskohtaista.

3. SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT

Tehtävä ja profiili

Saimaan ammattikorkeakoulu profiloituu kansainvälisenä korkeakouluna, jonka erityisvahvuutena on Venäjän liiketoiminnan, verkostojen ja kulttuurin osaaminen. Ammattikorkeakoulu toimii kansainvälistymisen väylänä Etelä- Karjalassa.

LUT -konserni toimii tiiviissä yhteistyössä vahvuusalojensa kannalta keskeisten yliopistojen, sektoritutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen, elinkeinoelämän ja muun ympäröivän yhteiskunnan kanssa vahvistaen toiminta-alueensa elinvoimaa ja näkyvyyttä.

Uuden korkeakoulukonsernin yliopisto- ja ammattikorkeakoulutoiminnalle määritellään alustava tehtävä ja profiili vuoden 2017 loppuun mennessä ja niitä tarkennetaan tarvittaessa vuoden 2018 aikana.

LUT-konsernin strategiatyössä konserniin kuuluvat korkeakoulut, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahden ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattikorkeakoulu, ovat vastikään päivittäneet omat strategiansa yhteistyössä oman alueensa elinkeinoelämän, julkisen sektorin sekä korkeakouluyhteisöön kuuluvien opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa. Strategioiden peruslähtökohdat ovat edelleenkin varsin pitkälle samat kuin niiden laadintavaiheessa ja siten strategioissa määritellyt tehtävät ja profiilit ovat edelleenkin asianmukaiset.

LUT-korkeakouluille on laadittu yhteinen konsernistrategia, jonka painoaloissa tavoitellaan kasvua, joka näkyy jokaisen korkeakulun tuloksessa. Strategian painoalat ovat: 1. kansainvälinen opiskelijarekrytointi ja koulutusvienti, 2. uudenlaiset koulutuspolut sekä 3. vaikuttavuus elinkeinoelämään. Painoaloja on työstetty eteenpäin keväällä 2018. Lisäksi konsernitasolla on määritelty konsernin visio sekä brändi.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Saimaan ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat innovaatioista liiketoimintaa, pk-yritysten kasvu ja kansainvälistäminen sekä asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut.

Uudelle korkeakoulukonsernille määritellään alustavat vahvuusalueet vuoden 2017 loppuun mennessä ja niitä tarkennetaan tarvittaessa vuoden 2018 aikana.

LUT-konsernin valmistelutyön yhteydessä on tarkasteltu kunkin korkeakoulun (LUT, Lahden AMK, Saimaan AMK) vahvuusaloja osana konsernin strategiatyötä. Vahvuusaloista löytyy toisiaan tukevia ja täydentäviä teemoja. Kunkin korkeakolun määrittelemät korkeakoulukohtaiset vahvuusalat sisältyvät korkeakoulujen voimassa oleviin strategioihin, eivätkä ole ristiriidassa keskenään.

Saimaan AMK ja Lahden AMK ovat lisäksi käynnistäneet keskinäisen työn yhteisten vahvuusalojen ja uusien yhteistyömallien alustavaa määrittelemistä varten.

Mahdollisten yhteisten, LUT-konsernitasoisten vahvuusalojen määrittely olisi luontevaa toteuttaa seuraavan, vuosia 2021 - 2025 koskevan strategian valmistelutyön yhteydessä.

4. TUTKINTOTAVOITTEET

Tavoitteet	Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	540
Taiteet ja kulttuurialat, kasvatusalat, yhteiskuntatieteet	25
Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat	230
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat	175
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat	110
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	75

Ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä muiden sosionomi (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa sosiaalialan koulutusta siten, että syntyy nykyistä vahvempia yksiköitä työelämän tarpeita vastaavasti. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on sovittu lisättäväksi yliopistoissa.

Saimaan ammattikorkeakoulu osallistuu omalta osaltaan sosiaalialan valtakunnallisen koulutuksen arviointiin.

5. RAHOITUS

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 18 466 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 16 269 000 euroa.

Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 1 100 000 euroa vuonna 2017,

1 000 000 euroa vuonna 2018, 800 000 euroa vuonna 2019 ja 800 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:

- LUT -konsernin muodostaminen ja painoalojen vahvistaminen 0,5 miljoonaa euroa/vuosi

- Yrittäjyyden, yritysyhteistyön ja tutkimustulosten hyödyntämisen vahvistaminen

- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen

- Kansainvälistymistä vahvistavat toimenpiteet, erityisesti Venäjä-osaamisen kehittäminen tiivistyvällä strategisella kumppanuudella

Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 1 097 000 euroa.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

LUT-KONSERNIN MUODOSTAMINEN JA PAINOALOJEN VAHVISTAMINEN

Vuoden 2017 loppuun mennessä LUT, Saimaan AMK ja LAMK saivat päätökseen konsernirakenteen juridisen muodostamisen. Saimaan amk tuli LUT:n 100 % omistamaksi tytäryhtiöksi 13.12.2017 ja Lahden ammattikorkeakoulu 19.12.2017. Ammattikorkeakoulujen uudet hallitukset nimitettiin 20.12.2017. Näin muodostui kolmen autonomisen korkeakoulun konserni, jossa LUT on emoyhtiönä omistaa 100 %:sti kaksi tytäryhtiötä. Konsernia johdetaan strategisesti yhtenä kokonaisuutena. Konsernin nimi on LUT-korkeakoulut.

LUT-korkeakoulut on laadukas, kokeileva ja energinen korkeakoulukeskittymä, jota yliopisto johtaa kansainvälisen mallin mukaisesti ja kukin korkeakoulu toteuttaa laissa määriteltyä perustehtäväänsä. LUT yliopistona tekee akateemista tutkimusta ja antaa tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa ylintä koulutusta. LAMK ja Saimaan AMK antavat työelämälähtöistä koulutusta ja tekevät soveltavaa tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. LUT-korkeakouluissa on yhteensä 13.000 opiskelijaa ja 1400 asiantuntijaa.

Korkeakoulupalvelut tuotetaan kaikille kolmelle korkeakoululle yhtenäisesti johdettuna ja palvelujen tuotanto toteutetaan yhtenevällä rakenteella. Saimaan AMK:n korkeakoulupalvelut ja niitä tuottava henkilökunta siirtyivät LUT:lle liiketoiminnan luovutuksena 28.1.2018 (54 henkilötyövuotta). Tavoitteena on konsernistrategian tukeminen, synergiahyödyt ja lisääntyvä toimintavarmuus. Korkeakoulupalvelujen johtaja on LUT:n ja LAMK:n palveluksessa ja Saimaan AMK ostaa tarvitsemansa palvelut LUT:lta yhdessä neuvotellun palvelusopimuksen mukaisesti. Yhtenevien funktioiden palveluita on suunniteltu yhteistyössä

palveluja tuottavien asiantuntijoiden kanssa, asiakkaiden ja opiskelijoiden toiveita kuunnellen.

Hallintomallissa kullakin korkeakoululla on jatkosakin oma hallitus ja kukin hallitus tekee itsenäisesti omat päätöksensä. Hallitusten omien kokouksien lisäksi järjestetään hallitusten yhteiskokoontumisia vähintään kerran vuodessa LUT:n hallituksen puheenjohtajan johdolla. Näin varmistetaan konsernin johtaminen strategisesti yhtenä kokonaisuutena. Kaikki hallitukset ovat vahvistaneet konsernia koskevan konsernisäännön, minkä lisäksi kullakin korkeakoululla on oma johtosääntö. Säännöt on hyväksytty kaikissa hallituksisa vastaamaan uutta rakennetta. Konsernin johtaja on LUT:n rehtori, varajohtajana toimii LUT:n provost.

LUT-korkeakouluille on laadittu yhteinen konsernistrategia, jonka painoaloissa tavoitellaan kasvua, mikä näkyy jokaisen korkeakoulun tuloksessa. Painoalat ovat: 1. kansainvälinen opiskelijarekrytointi ja koulutusvienti, 2. uudenlaiset koulutuspolut ja 3. vaikuttavuus elinkeinoelämään.

LUT korkeakoulut tekevät yhteistyötä tietojärjestelmissä ja tilaratkaisuissa synergiahyötyjen löytämiseksi. Avaintavoitteita ovat yhteisen identiteetinhallinnan toteuttaminen, yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmän luominen sekä yhteinen opintohallintojärjestelmä. Xxxxxxxxxxx kampuksella jatketaan tilankäytön tehostamista ja investoidaan sen edellyttämiin järjestelmiin.

Korkeakoulujen nimistä ja brändeistä on yhdessä linjattu, että yliopisto ja ammattikorkeakoulut säilyttävät omat identitetttinsä. Brändihierarkian visualisoinnissa liitettiin LAMK ja Saimaan AMK LUT:hen tavalla, jossa ammattikorkeakoulujen oma identiteetti säilyy vahvana ja kuuluminen uuteen kokonaisuuteen tuo lisää mahdollisuuksia. Ammattikorkeakoulujen logot muuttuvat vuonna 2018 kuvaamaan kuulumista LUT- korkeakoulut -perheeseen ja ne ovat versiointeja LUT-logosta.

YRITTÄJYYDEN, YRITYSYHTEISTYÖN JA TUTKIMUSTULOSTEN HYÖDYNTÄMISEN VAHVISTAMINEN

LUT-konsernin tasolla on määritelty strategiset tavoitteet elinkeinoelämäimpaktille. Nämä tavoitteet koskevat tutkimustulosten hyödyntämistä sekä rahoittajille esittelykelpoisten liiketoimintasuunnitelmien määrää.

Yrittäjyyttä tukevana toimintana LUT, Saimaan AMK ja Lappeenrannan kaupunki käynnistivät vuonna 2017 Green Campus Open -yrityskiihdyttämötoiminnan osaamisintensiivisten liiketoimintaideoiden sekä tutkimustulosten hyödyntämisen tukemiseksi.

Saimaan AMK on lisäksi osakkaana Green Campus Innovations -yhtiössä, joka panostaa pääomaintensiivisten, tutkimuslähtöisten aloittavien yritysten rahoittamiseen.

Saimaan AMK on määritellyt painoalakseen PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukemisen. Valittu painoala näkyy tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostuksena, osallistumisella Team Finland -toimintaan ja yhteistyöhön yritysten kanssa. Kumppanuustietokannan aktiivinen hyödyntäminen auttaa toiminnan arvioinnissa ja fokusoinnissa.

VALINTAMENETTELYJEN UUDISTAMINEN

Saimaan AMK on sitoutunut käyttämään valtakunnallisia valintaperusteita, osallistumaan valtakunnalliseen

valintakoeyhteistyöhön ja on osallistunut valintakokeiden uudistamistyössä suunnitteluun ja arviointiin.

KANSAINVÄLISTYMISTÄ VAHVISTAVAT TOIMENPITEET, ERITYISESTI VENÄJÄ-OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

Saimaan AMK on määriteltty kansainväliset strategiset kumppaninsa, jotka ovat jäseninä myös International Advisory Boardin toiminnassa. Strategisten kansainvälisten kumppaneiden kanssa laaditaan vuosittaiset toimintasuunnitelmat toiminnan systemaattisuuden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi.

Saimaan AMK:n kokoon nähden erinomaiset kansainvälisen toiminnan tunnusluvut ovat osoitus tehdystä panostuksesta ja sitoutumisesta kansainvälisiin toimintoihin koko korkeakoulussa.

IMATRAN TOIMIPISTEEN LAKKAUTTAMINEN UUTENA STRATEGISENA TOIMENPITEENÄ

Saimaan AMK päätti maaliskuussa lakkauttaa Imatralla sijaitsevan toimipisteensä siten, että toiminnot siirtyvät Lappeenrantaan 1.9.2019. Tämä yksikkörakenteen tiivistäminen tarjoaa opiskelijoille aikaisempaa monipuolisemmat mahdollisuudet henkilökohtaisiin opinto-ohjelmiin ja paremmat oppimisen tukipalvelut sekä vahvistaa Skinnarilan korkeakoulukampusta.

Imatran toimipisteen siirto Lappeenrantaan edellyttää Saimaan AMK:lta merkittäviä panostuksia. Hotelli- ja ravintola-alan ja kuvataiteen opetusta varten on varustettava ja osin peruskorjattava erityistiloja Skinnarilan kampuksella. Imatralle tyhjiksi jäävien rakennusten tasearvo on noin 9 miljoonaa euroa. On varsin todennäköistä, ettei ainakaan kaikille rakennuksille löydy pysyvää käyttöä ja ammattikorkeakoulu joutuu lähivuosina kirjaamaan alas osan rakennusten tasearvosta.

Saimaan AMK hakee strategiarahoitusta jo aikaisemmin sovittujen, käynnissä olevien toimenpiteiden toteuttamiseen sekä Imatran yksikön lakkauttamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Hakemus strategiarahoituksesta on lähetetty sopimuskäytäntö / asiakirjat -osiossa.

6. RAPORTOINTI

Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx

Johtaja Rehtori