OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

1. YLEISTÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.

2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET

Tavoitetila 2025

Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.

Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.

Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.

Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.

Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.

Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina

Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.

Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia muodostavat strategisen liittouman, jonka tavoitteena on muodostaa nykyistä vahvempia osaamiskeskittymiä pääkaupunkiseudulle sekä edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia hyödyntää liittouman korkeakoulujen koko opintotarjontaa. Liittoumalla vahvistetaan TKI-toimintaa sekä tutkimustulosten hyödyntämistä ja kaupallistamista. Ammattikorkeakoulujen tulee purkaa sopimuskaudella koulutustarjonnan päällekkäisyyksiä siten, että kukin ammattikorkeakoulu suuntaa koulutustarjonnastaan nykyistä suuremman osan vahvuusaloilleen.

3AMK-Keskeiset tulokset vuonna 2019 Oppimistoiminta

Tärkein tavoite vuodelle 2019 oli parantaa 3AMK:n tunnettuutta opiskelijoiden keskuudessa yleisesti ja erityisesti oppimistoiminnan osalta panostamalla viestintään. Asiakasymmärrystutkimus tehtiin keväällä 2019 kaikissa kolmessa ammattikorkeakoulussa opiskelijahaastatteluina. Tältä pohjalta kehitettiin nettinäkyvyyttä sekä ohjeistuksia opiskelijoille ja opettajille. Kehityspäälliköt ovat viestineet aktiivisesti opinto-ohjaajille, tutor-opettajille ja muille tutkintovastaavien kehitysryhmille 3AMK-toiminnasta.

Vuonna 2019 tavoitteena oli kasvattaa erityisesti osaamispolkuihin ilmoittautuneiden ja suoritettujen opintopisteiden määriä. Toteuma vuonna 2019 oli 3500 opintopistettä ja 700 opiskelijaa. Xxxxxxxxx on edelleen 3AMK:n oppimistoiminnan tunnettuus, mutta monet opintojaksot myös täyttyivät korkeakoulujen omista opiskelijoista eikä niille pystytty ottamaan kaikkia liittouman muiden ammattikorkeakoulujen ilmoittautuneita.

Osaamispolkuja on ollut tarjolla suunnitellusti 12. Kiinteistöpolku pilotoitiin jatkuvan oppimisen tarjonnassa syksyllä 2019. Osaamista laajentavaa ja kielten tarjontaa on ollut 385 opintojakson verran, mitä voidaan pitää vakiintuneena tasona. Professional Summer Schoolissa on ollut neljä intensiivitoteutusta.

Tapahtumia ja koulutuksia on järjestetty runsaasti 3AMK-korkeakoulujen henkilöstölle, mm. kahdet 3AMKosaamiskekkerit, kielten ja viestinnän aamupäivä, Robotic Process Automation -koulutus sekä simulaatioohjaajakoulutus. Ensimmäiset yhteiset YAMK-iltamat pidettiin 23.10.2019 aloittaville ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoille yli korkeakoulu- ja koulutusalarajojen.

Ensimmäisiltä yhteisiltä toteutuksilta haettiin palautetta sekä opettajilta että opiskelijoilta ja parannuksia toteutettiin mahdollisuuksien mukaan. Monet haasteet johtuvat yhteen sopimattomista järjestelmistä ja viivästyksistä kaikilla 3AMK-korkeakouluilla käytössä olevan Peppi-toiminnanohjausjärjestelmän ristiinopiskeluominaisuuden kehittämisessä. Yhteinen oppimisympäristö 3AMK Moodle on toiminnassa ja se päivitetään ulkoasultaan syksyn 2019 aikana. Liittouman alkuvaiheessa kaavailtu yhteinen digikampus on toiminnan edetessä sulautunut ammattikorkeakoulujen yhteiseen digitaaliseen opintotarjontaan, CampusOnlineen.

Vaikuttava tki-toiminta

Kevään 2019 aikana 3AMK:n TKI-toimijat loivat yhteisen TKI-strategian. Valmistelutyö vietiin läpi osallistavana prosessina kolmessa eri työpajassa. Edustettuna oli laaja asiantuntemus kustakin ammattikorkeakoulusta. Yhteiskehittelyn tuloksena syntyi TKI-toiminnan kolme strategista kärkeä:

1) Hyvinvoivana ihmisenä turvallisessa yhteisössä,

2) Pääkaupunkiseudun kasvuhaasteet ja

3) Työn ja osaamisen murros.

Strategiakärjet on muodostettu niin, että ne kytkeytyvät aikamme ilmiöihin ja tuovat lisäarvoa yhdistämällä kaikkien kolmen ammattikorkeakoulun osaamisia ja erikoistumisalueita. Kärjet antavat mahdollisuuden ilmiölähtöisten innovaatioekosysteemien luomiseen ja kansainväliseen vaikuttamistyöhön.

Neljäs koko henkilöstölle avoin, monialainen ja fasilitoitu hankevalmisteluprosessi, ProjektiBoosteri, järjestettiin Haaga-Helian vetämänä kevään aikana. Toteutusmallia kehitettiin ottamalla jo alkumetreillä mukaan kunta-, yritys- ja yhteisötoimijoita. Tukea hankevalmistelutyöryhmille antoivat Crazy Town sekä kunkin ammattikorkeakoulun hankeasiantuntijat ja Helsinki EU Office.

Heinäkuun alkupuolella 3AMK:n TKI-delegaatio teki vaikuttajamatkan Brysseliin. Matkaohjelma suunniteltiin yhteistyössä Helsinki EU Officen kanssa, ja matkan päätavoitteena oli tavata EU-komission Horizon Europe -ohjelmaa valmistelevia virkamiehiä ja vaikuttaa tulevan Horizon Europe -ohjelman linjauksiin ja sisältöihin. Liittouman pääviesti virkamiehille oli, että ammattikorkeakoulut ovat Uudenmaan paikallisessa innovaatioekosysteemissä keskeisiä toimijoita, jotka tuovat lisäarvoa etenkin loppukäyttäjä- ja yritysrajapinnassa.

3AMK:n TKI-toimijoiden osaamista on vahvistettu Metropolian alkuvuodesta järjestämässä vastuullisen tieteen työpajassa, jossa mukana oli myös Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK), ja toukokuussa Haaga- Helian yhdessä Helsinki EU Officen kanssa järjestämässä EU-rahoitustyöpajassa.

Työelämäyhteistyö ja yrittäjyys

Yhteistyöalue valmisteli vuonna 2019 yhteistä 3AMK-yrittäjyyden markkinoinnin sateenvarjo -konseptia sekä 3AMK:n opiskelijavetoisten 3ESien (Entrepreneurship Society) toimintaa ja yhteistyötä. Opettajien yrittäjyysvalmiuksia tuettiin 10 Days 100 Challenges -intensiivin yhteydessä sekä syksyllä 2019 toteutettujen koulutusten kautta.

Koulutusvienti

Vuonna 2018 käynnistettyjen kaupallisten projektien ensimmäiset vaiheet saatettiin menestyksekkäästi päätökseen. Niihin liittyvissä asiakkuuksissa Kiinassa, Etelä-Afrikassa ja Uruguayssa saatiin jatkosopimuksia.

Etelä-Afrikassa, Kiinassa ja Kolumbiassa saatiin uusia tilauksia olemassa olevilta asiakkailta. Kiinassa avattiin myös uusi asiakkuus. Merkittävä osa uusista tilauksista koostuu kiinalaisen asiakkaan Sino-Finland Bridgen tilauskoulutustutkintoohjelmista.

Yhtiön hallitus linjasi, että EduExcellence keskittyy tulevaisuudessa kuuteen päämaahaan ja kasvu haetaan pääasiassa niistä. Muilta markkinoilta tuleviin mahdollisuuksiin reagoidaan, jos niissä on merkittävää potentiaalia.

Brändikuvan kirkastamiseksi ja 3AMK:n markkina-arvoltaan oleellisimman osaamisen esilletuomiseksi yhtiö avasi toukokuussa 2019 uudistetut verkkosivunsa. Samassa yhteydessä verkkosivuille kehitettiin verkkokauppavalmius. 3AMK-asiantuntijoiden kanssa pidettiin huhtikuussa työseminaari, jossa saatiin työstettyä useita tarjonnan ja yhteistyömallin kehittämisideoita.

EduExcellencen liikevaihto vuonna 2019 oli noin 1,6 M euroa.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.

Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.

Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä.

Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia ammattikorkeakoulut suunnittelevat ja toteuttavat sopimuskaudella yhteisen opetustarjonnan ja digitaalisen kampuksen, jotka ovat avoimesti kaikkien kolmen korkeakoulun opiskelijoiden saatavilla.

Ammattikorkeakoulu vahvistaa työelämäyhteistyön laatua ja vaikuttavuutta lisätäkseen opiskelijoiden työllistymisedellytyksiä. Ammattikorkeakoulu kehittää edelleen mallia työn opinnollistamiseksi ja levittääkseen sitä korkeakoulukentälle. Ammattikorkeakoulu toimii korkeakoulutuksen pedagogisena uudistajana digitaalisuuden edistämiseksi ja opettajakoulutuksen kehittämiseksi valtakunnallisesti.

Xxxxx-Xxxxx ammattikorkeakoulu suunnittelee ja toteuttaa yhteistä opintotarjontaa sekä koulutusvientiä muiden ammatillisten opettajankoulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa.

Ammattikorkeakoulu tarjoaa opettajankoulutuksen osaamistaan ammattikorkeakoulujen pedagogiseen kehittämistyöhön sekä opettajien digipedagogiikan osaamisen vahvistamiseen. Opettajien pedagoginen kehittämisohjelma on toteutettu sopimuskauden aikana ja sen on läpikäynyt 90 % ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkimushenkilöstöstä.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu on ottanut käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulujen yhteinen sähköinen valintakoe on ollut ensimmäistä kertaa käytössä syksyn 2019 suomenkielisten amk-tutkintojen yhteishaussa. Haaga-Helia on myös rakentanut valintaperusteensa siten, että runsas 50 % hakijoista valitaan todistusvalinnalla hyödyntäen ylioppilastutkintotodistuksia ja ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia.

Amk on lisännyt ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2019 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista 72

% on ollut aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä.

Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia ammattikorkeakoulut suunnittelevat ja toteuttavat sopimuskaudella yhteistä opetustarjontaa, joka on avoimesti kaikkien kolmen korkeakoulun opiskelijoiden saatavilla. Yhteistä opetustarjontaa suunnataan myös jatkuvan oppimisen tarpeisiin.

Haaga-Helia toimii jatkuvassa vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän kanssa oppimisen ja TKI-toiminnan ratkaisujen kautta. Rakennamme joustavasti suoraan työelämän osaamistarpeisiin vastaavia toteutuksia. Toteutimme esimerkiksi uudenmuotoisen tekoälyopintojakson ohjelmistotalon kanssa vuonna 2019.

Toteutukseen kytkeytyi joukko yrityksiä, jotka tarvitsivat tekoälyn ja ohjelmistorobotiikan osaajia. Jotkin valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat työllistyivät suoraan projektiin osallistuneisiin yrityksiin.

Toimintatavan etuna on myös opetushenkilöstön osaamisen kehittyminen uudella alueella.

Olemme kehittäneet pitkäjänteisesti työn opinnollistamista ja Work & Study -mallia. Mallin pohjalta kehitimme myös koko lukuvuoden opinnollistamisen, jota testattiin menestyksekkäästi vuonna 2019 Porvoon

kampuksella. Olemme kouluttaneet Work & Study -avainhenkilöt koko organisaatioon ja yhtenäistäneet opinnollistamiseen liittyvät käsitteet. Work & Study -malli palkittiin Berliinin VPL-tapahtumassa (Validation of Prior Learning). Olemme levittäneet Work & Study -osaamista kansallisesti OKM:n rahoittaman ja Haaga- Helian hallinnoiman TOTEEMI - Työstä oppimassa, työhön -hankkeen (2017 - 2019) kautta mm. työpajojen ja uutiskirjeiden avulla. Kaikki 16 mukana olevaa ammattikorkeakoulua ja kaksi yliopistoa ovat osallistuneet hankkeen toimintaan. Haaga-Helian asiantuntijat ovat konsultoineet kaikissa mukana olevissa korkeakouluissa. Hankkeen ratkaisuja on jaettu myös EK:n ja Suomen Yrittäjien tilaisuuksissa sekä AMK- päivillä. Loppuseminaarissa (30.9.2019 Tule ja parasta - korkeakoulut pedagogiikan, oppimisen ja työn äärellä) levitettiin hankkeen tuloksia korkeakoulukentälle.

Haaga-Helia kehittää jatkuvasti digitaalisia oppimisen ratkaisuja, ja antaa opetushenkilöstölle digipedavalmennusta verkkoon toteutettavien opintojaksojen luonnissa. Kokonaisvaltaiseen lähestymiseen kytkeytyvät myös yksilöllinen digipedatuki, työvälinevalmennukset, AV-tuotantoapu, eAMK-hankkeessa luotujen verkkototeutusten laatukriteerien käyttöönotto ja digivalmennuksiin liittyvät osaamismerkit.

Haaga-Helia on ollut mukana muiden ammatillista opettajankoulutusta tarjoavien ammattikorkeakoulujen kanssa suunnittelemassa koulutusviennin erikoiskoulutusta, joka on suunnattu ammatillisen koulutuksen opettajille. Haaga-Helian organisoimana ammattikorkeakulut osallistuivat yhdessä syksyllä 2019 OKM, oph ja muiden järjestöjen järjestämään seminaariin, jossa kokoavana teemana oli koulutuksen merkityksen lisääminen Suomen kehitysyhteistyössä. Ammattikorkeakoulut ovat tehneet puitesopimuksen Kirkon ulkomaanavun kanssa. Puitesopimuksen tarkoituksena on parantaa oppimista, ihmisten työllistymistä ja yrittäjyyttä kaikkein hauraimmissa maissa ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen opettajankoulutuksen avulla.

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia

Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.

Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan.

Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian liittoumalla vahvistetaan ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa sekä tutkimustulosten hyödyntämistä ja kaupallistamista. Haaga-Helia hakee TKI-toimintaan kasvua erityisesti elinkeinoelämää uudistavien digitaalisten ratkaisujen ja liiketoimintamallien sekä ekosysteemisen vientiliiketoiminnan aihepiireistä. Tutkimustulosten hyödyntämisen ja kaupallistamisen edistämiseksi Haaga-Helia ottaa käyttöön opiskelijoita osallistavan innovaatioprosessin. Haaga-Helian ulkoisen TKI-rahoituksen määrä nousee sopimuskauden loppuun mennessä tasolle 7 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä rahoituksesta 50 % tulee Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian yhteisestä hanketoiminnasta.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan.

Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle kolme.

Xxxxx-Xxxxxxxx on jatkettu tieteen ja tutkimuksen avoimuuden kehittämistä. Työn tulokset tulevat esille siinä, että Haaga-Helia saavutti avoimuuden tason 4 vuonna 2019 toteutetussa arvioinnissa.

Haaga-Helian TKI-työtä on johdettu yhä strategisempaan suuntaan. Tavoitteena on ollut vahvistaa korkeakoulun edellytyksiä menestyä kv- ja monitieteisessä toimintaympäristössä sekä tukea tutkimus- kehitys- ja innovaatiotyön avulla korkeakoulun vahvuusaloja. Työ on käytännössä tarkoittanut mm.

o Haaga-Helian kuuden ydinosaamisalueen (Elämykselliset palveluinnovaatiot, Liiketoiminnan kehittäminen, Myynnillä arvoa, Uudistava kehittämisen pedagogiikka, Orastavat teknologiat ja Yrittäjyys) keskeisimpien tulevaisuuden kehityssuuntien määrittelyä.

o Ydinosaamisaluetoiminnan organisoimista

o Reportronicikin projektisalkun kehittämistä

o Lab-ympäristöjen kehittämistä. Haaga-Heliassa toimii kahdeksan LAB-ympäristöä, joka edistävät tutkimustulosten ja innovaatioiden yhteiskunnallista hyödyntämistä: eCom Lab, Sales Lab, Lab8, 3D & Robo lab, StartUp School, Krea, Softala ja Business Development Living Lab. Labit tukevat myös kansainvälistä ja monitieteistä yhteistyötä.

Tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamisen prosessia on kehitetty edelleen. Prosessi on nimeltään Innoboost ja se tunnistaa tutkimustuloksista niiden innovaatiopotentiaalin sekä tukee innovaation polkua ideasta kaupalliseksi tuotteeksi tai palveluksi. Innoboost mahdollistaa opiskelijoiden osallistamisen innovaatioiden kaupallistamiseen. Innovaatioprosessiin on tunnistettu neljä eri innovaation kaupallistamisen vaihetta: analysointi, kehittäminen, todentaminen ja itse varsinainen kaupallistamisvaihe. Innoboost-palvelut tukevat erilaisten innovaatioiden omistajia, jotka voivat olla yrityksiä, yrittäjiä, start-up yrityksiä tai muita tutkimuslaitoksia.

· 3AMK-yhteistyö on tiivistynyt TKI:n osalta. TKI:n alueella 3AMK on luonut kolme yhteistä kärkeä, joissa kunkin kolmen ammattikorkeakoulun vahvuusalueet kohtaavat ja tuottavat yhdessä lisäarvoa: 1) Hyvinvoivana ihmisenä turvallisessa yhteisössä, 2) Kestävä kaupunkikehitys, 3) Työn ja osaamisen murros. 3AMK-hankekanta on ollut kasvusuunnassa, vuoden 2019 Q3 yhteisiä, käynnissä olevia hankkeita oli 25 kappaletta. Vuoden 2019 lopussa haussa tai valmistelussa oli yhteensä 58 yhteishanketta. Ulkoisen rahoituksen määrä kasvoi 28% edellisvuodesta siten, että se oli 4,68M euroa Q3/2019.

Vuonna 2019 Haaga-Helian ulkoisen rahoituksen tuloutus oli 3,5 M euroa. Konsortioissa valmisteltujen hankehakujen kokonaisvolyymi oli 63,7 M euroa, josta Haaga-Helian osuus oli 14,8 M euroa.

Helian YAMK-tutkintokoulutuksessa on tehty mittava OPS-uudistus, jossa OPS-rakenne yhdenmukaistettiin: nyt YAMK-tutkintokoulutusta ohjaa yksi OPS. Uusi OPS mahdollistaa aiempaa vahvemman TKI-toiminnan ja opintojen integraation. Yhteyttä TKI-toimintaan on vahvistettu muun muassa kehittämisosaamisen moduuleilla, TKI-työhön liittyvien metataitojen vahvistamisella koko opintojen aikana. Oma kehittämistehtävä ja yleisempi TKI-osaaminen ovat tasapainossa.

Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.

· Haaga-Helian henkilöstön TKI-osaamista kehitetään aktiivisesti. Henkilöstölle on tarjolla monipuolinen valikoima koulutuksia, joissa voi kehittää TKI-osaamista. TKI-osaamisen kehittämiselle on nimetty vastuuhenkilö. TKI-osaamisen kehittämistä tehdään tiiviissä yhteistyössä 3AMK:n kanssa.

Korkeakouluyhteisö voimavarana

Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.

Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

3. HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT

Tehtävä ja profiili

Haaga-Helia on opiskelijoiden, yritysten ja työyhteisöjen osaamista ja menestystä palveleva, vahvasti kansainvälistyvä ammattikorkeakoulu.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu profiloituu myynnin, palvelun ja yrittäjyyden korkeakouluna. Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat digitalisaation myötä muuttuvat palvelu, myynti ja yrittäjyys.

4. TUTKINTOTAVOITTEET

Tavoitteet	Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	1 595
Taiteet ja kulttuurialat, kasvatusalat, yhteiskuntatieteet	30
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat	1 320
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat	245
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	187
Ammatillinen opettajankoulutus	300

5. RAHOITUS

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 55 882 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 50 216 000 euroa.

Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 1 800 000 euroa vuonna 2017, 1

800 000 euroa vuonna 2018, 1 600 000 euroa vuonna 2019 ja 1 600 000 euroa vuonna 2020 ottaen huomioon sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet ja niiden ajoittuminen. Strategiarahoituksen kohdentamisessa

on otettu huomioon erityisesti:

- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen, henkilöstön pedagogisen osaamisen kehittäminen

- Yrittäjyyden ja yrittäjyyskoulutuksen vahvistaminen

- Ammattikorkeakoulun työelämäyhteistyön laadun ja vaikuttavuuden lisääminen kehittämällä uusia työelämäyhteistyön muotoja

- Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian strategisen liittouman muodostaminen ja yhteistyön tiivistäminen pääkaupunkiseudulla on otettu huomioon Metropolia Ammattikorkeakoulun strategiarahoituksessa (1,2 milj. euroa/vuosi).

Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista yhteensä 3 866 000 euroa.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

6. RAPORTOINTI

Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx

Johtaja Rehtori