Valtiovarainministeriön ja Rahoitusvakausviraston välinen tulossopimus vuodelle 2021
VN/11920/2019 RVV 9/00.00/2020
Valtiovarainministeriön ja Rahoitusvakausviraston välinen tulossopimus vuodelle 2021
sekä ennakolliset tavoitteet vuosille 2022-2024
Sisältö
1. Rahoitusvakausviraston strategia ja toimintaympäristön
muutokset 3
2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 4
3. Toiminnallinen tuloksellisuus 4
3.1. Toiminnallinen tehokkuus 6
3.1.1. Tuottavuus 6
3.1.2. Taloudellisuus 6
3.2. Tuotokset ja laadunhallinta 7
3.2.1. Suoritteet ja julkishyödykkeet 7
4. Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät hankkeet 8
5. Henkilöstövoimavarojen kehittäminen ja hallinta 8
6. Rahoitus 10
7. Sopimuksen voimassaolo ja seuranta 11
8. Allekirjoitukset 12
1. Rahoitusvakausviraston strategia ja toimintaympäristön muutokset
Rahoitusvakausviraston (RVV) toiminnan kehittämiselle sen perustamisvuonna 2015 asetettu viisi- vuotinen polku on päättymässä. Ensimmäiset ja monilta osin jo myös päivitetyt kriisinratkaisusuun- nitelmat ja tappionsietokykyvaatimuksia koskevat päätökset eli ns. MREL-päätökset kaikille viraston vastuualueen laitoksille sekä moderni talletussuojan maksatusjärjestelmä ovat valmistuneet ja vi- raston toiminta sen sidosryhmäympäristössä on vakiintunut. Virastosta on viidessä vuodessa kas- vanut eurooppalainen asiantuntijavirasto, jossa on koko toimialan kattava kriisinratkaisu- ja talletus- suojaosaaminen, vahva vastuualueen kotimaisen ja EU-lainsäädännön tuntemus sekä motivoitunut ja osaava työyhteisö.
Euroopan ja euroalueen maiden taloudellinen tilanne on rahoitus- ja velkakriisien jäljiltä edelleen häiriöaltis. Kansainvälinen toimintaympäristö ja turvallisuuspoliittinen tilanne on poikkeuksellisen epävakaa, ja samaan aikaan monilla Euroopan mailla on erittäin heikko kyky kestää uusia talouden sokkeja. Pankkisektorilla koronakriisin johdosta tapahtuva kehitys asettaa haasteita tulevaisuuden ennakoinnille. Valtioiden, keskuspankkien sekä valvonta- ja kriisinratkaisuviranomaisten tukitoimet ja joustot ovat auttaneet pankkien luotonannon ylläpitämistä ja tukeneet reaalitaloutta kriisin aikana, mutta samalla taloudellisesta epävarmuudesta aiheutuvat riskit pankkisektorilla ovat yleisesti kasva- neet. Pankkisektorin kuntoon laittaminen heikkojen pankkien osalta oli pandemian alkaessa edel- leen EU:ssa kesken. Pandemian täysimääräiset vaikutukset pankkien taseisiin näkyvät todennäköi- sesti vasta vuoden 2021 puolella ja sitä myöhemmin. Mahdolliset todella vakavat ongelmat tullevat näkymään epäsymmetrisesti eri maissa ja pankeissa.
Kriisinratkaisua ja talletussuojaa koskevaan lainsäädäntökehikkoon kohdistuu muutospaineita pankkiunionin viimeistelyyn liittyvän valmistelun vuoksi. Aktiivista keskustelua käydään eri fooru- meilla esimerkiksi kriisinratkaisukehikon kehittämisestä, pankkeja koskevan yhteiseurooppalaisen insolvenssikehikon tarpeesta sekä talletussuojarahaston varojen laajemmasta käytöstä kriisinratkai- sun yhteydessä. Kriisinratkaisudirektiivin muutosta koskeva esitys (BRRD3) annettaneen vuoden 2021 lopulla. RVV on mukana keskusteluissa ja pyrkii tehokkaasti vaikuttamaan valmistelutyöhön erityisesti EU:n kriisinratkaisuneuvoston (SRB) ja Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) työskente- lyn kautta sekä yhteistyössä ministeriön kanssa. Vaikuttaminen SRB:ssä tehtäviin linjauksiin ja eri- laisiin käytännön työn soveltamisohjeisiin on jatkossakin selkeä painopiste viraston toiminnassa ja se näkyy toimintana sekä täysistunnossa että lukuisissa SRB:n komiteoissa, työryhmissä ja verkos- toissa sekä SRB:n ja RVV:n yhteisissä suunnittelutyötä tekevissä kriisinratkaisutiimeissä.
Toimintaympäristön muutosten, lainsäädäntökehikkoon kohdistuvien muutospaineiden sekä viras- ton toiminnan kehitysvaiheen johdosta Rahoitusvakausvirasto on syksyllä 2020 päivittänyt viraston strategian yhteiskunnallisine vaikuttavuustavoitteineen sekä laatinut virastolle uuden kehittämisen polun ja vision seuraavalle viisivuotisjaksolle 2025 asti. Päivitetyn vision mukaan RVV on vuonna 2025 suvereeni kriisinratkaisutoimija, joka eurooppalaisena kriisinratkaisun asiantuntijavirastona turvaa finanssialan vakautta ja suojaa veronmaksajia kriisien kustannusvaikutuksilta. Visio huomioi kriisinratkaisua koskevan lainsäädäntökehikon mahdollisen laajentumisen pankkisektorilta muille sektoreille sekä toisaalta viestii tahtotilasta kehittää RVV:stä Suomeen kiistattoman ja kehittyvän
kriisinratkaisuasioiden osaamiskeskuksen. Vuosittain tarkennettavat yhteiskunnalliset vaikuttavuus- tavoitteet kohdentavat viraston toimintaa tarkoituksenmukaisesti toimintaympäristön muutokset huo- mioiden, jotta mahdollistetaan vision saavuttaminen.
2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Ministeriön hallinnonalan yhteiskunnallisista vaikuttavuustavoitteista viraston kannalta keskeisimpiä ovat julkisen talouden kestävyyden edistäminen ja toiminta hyvän hallinnon periaatteiden mukai- sesti. Viraston yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ovat viime vuosina olleet melko vakiintu- neesti seuraavat kaksi isoa tavoitetta: pankkikriisien kustannusten minimointi sekä talletussuojan ja kriisinratkaisumekanismin uskottavuus. Virastolla on selkeä ja vahva missio sekä tarkkaan laissa säännellyt tehtävät, joista laajat yhteiskunnalliset tavoitteet on johdettu. Näitä kahta laajaa tavoitetta tarkentavia viraston vuoden 2021 yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita ovat:
1. RVV:n korkea kyvykkyys toimia minkä tahansa laitoksen kriisitilanteessa minimoiden mahdollisen julkisen tuen tarve,
2. laitosten riittävän tappionkantamiskyvyn ja kriisitilanteisiin valmistautumisen varmistami- nen,
3. tallettajien korvattaviin varoihin pääsyn turvaamien kriisitilanteissa sekä
4. tehokas vaikuttaminen kriisinhoitokehikon kehitystyöhön.
3. Toiminnallinen tuloksellisuus
Seuraavassa taulukossa esitetään viraston vuoden 2021 toiminnan keskeisimmät tulostavoitteet ja niiden mittarit jaoteltuna vuoden 2021 yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden alle. Jäljempänä asiakirjassa esitellään toiminnan tehokkuusmittareita, joilla pyritään kuvaamaan toiminnalla saavu- tettavia tehokkuushyötyjä.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite | Tulostavoite 2021 | Tulosmittari 2021 |
RVV:n korkea kyvykkyys toimia minkä tahansa laitoksen kriisitilanteessa minimoiden mahdollisen julkisen tuen tarve | Kriisinratkaisupäätöksen tekemiseen liittyvien prosessien kuvaaminen yh- teistyössä muiden viranomaisten kanssa yhteisen kriisinhoitokyvyn ke- hittämiseksi. | Välinevalintaan (Bail In) ja kriisiviestintään liittyvät prosessit on kuvattu viranomaisyhteistyössä ja jokainen viranomainen tuntee roolinsa aiempaa paremmin. |
Proaktiivinen ja aloitteellinen toiminta kotimaisten viranomaisten välisen yhteistyön ja tiedonvaihdon tehostamiseksi ja kehittämiseksi | - RVV tuo avoimella ja vaikuttavalla tavalla esiin osaamistaan yhteisen kriisinhoitokyvyn kehittämiseksi, jakaa aktiivisesti tietoa muille viranomaisille sekä toisaalta hyödyntää muiden osaamista oman toimintansa kehittämisessä - RVV osallistuu aktiivisesti viranomaisten välisen yhteisymmärryspöytäkirjan päivittämiseen |
Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite | Tulostavoite 2021 | Tulosmittari 2021 |
Kriisinratkaisusuunnitelmien päivitystyö | - SI- laitosten, pohjoismaisten kollegiopankkien, eräiden LSI- laitosten ja arvopaperikeskuksen suunnitelmien syventäminen priorisoitujen osa-alueiden osalta etenee ja laitoskohtainen kriisinhoitokyky paranee. - Osallistuminen relevanttien keskusvastapuolten (CCP) kriisinratkaisukollegioissa käynnistyy. | |
Virtuaalinen kriisityötila | - RVV:n sisäisen virtuaalisen kriisityötilan ensimmäinen versio on valmis - RVV jatkaa yhteistyössä VM:n, Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan kanssa kansallisen kriisityötilan toteutus- vaihtoehtojen selvittämistä ottaen huomioon kokemukset ja opit NBSG- työstä ja RVV:n sisäisestä kriisityötilasta | |
Laitosten riittävän tappionkantamiskyvyn ja kriisitilanteisiin valmistautumisen varmistaminen | MREL-päätösten päivittäminen | SI- ja LSI- laitosten sekä sijoituspalve- luyritysten MREL- päätökset on päivitetty tai ensimmäisen kerran tehty uuden BRRD2- kehikon ja SRB:n politiikan mukaisesti. |
Laitosten kriisinratkaisukelpoisuuden tehostettu seuranta | RVV seuraa tiiviissä yhteistyössä Fivan ja laitosten kanssa laitosten vakavaraisuuden ja MREL-vaateiden täyttymisen kehitystä sekä covid 19- kriisin vaikutuksia laitoksiin | |
MREL-seurantaraportoinnin ja muiden EBA:n uusien RTS/ITS- standardien käyttöönotto ja soveltaminen | - Pankit perehdytetty standardien vaatimuksiin - Yhteistyömalli MREL- seurantarapor- toinnissa sekä tietojen keräämisessä ja edelleen välittämisessä (EBA/SRB) Finanssivalvonnan kanssa sovittu. | |
Tallettajien korvattaviin varoihin pääsyn turvaaminen kriisitilanteissa | Talletussuojan maksatusjärjestelmän jatkokehitys- ja ylläpitotyön turvaaminen. | - Sovellustoimittajan kilpailutus tehty. - Pakolliset päivitysmuutokset sovellukseen toteutettu. |
Talletussuojarahaston käyttöön liittyvä jatkokehitystyö | - RVV jatkaa työtä vuonna 2020 suoritetuissa kriisinratkaisun ja talletuskannan siirron rahoittamiseen liittyvissä testeissä tunnistettujen jatkokehittämistä vaativien asiakokonaisuuksien osalta liittyen esimerkiksi lainsäädännän kehittämiseen, AML-asioihin ja pankkiasiakkuuksien siirtymiseen liittyviin yksityiskohtiin yhteistyössä sidosryhmien kanssa | |
Tehokas vaikuttaminen kriisihoitokehikon kehitystyöhön | VM:n avustaminen BRRD 3 -direk- tiiviehdotuksen valmisteluun vaikuttamisessa ja neuvotteluissa sekä vaikuttaminen mahdollisten muiden talletussuoja- ja kriisinratkaisukehikon osa-alueiden käsittelyyn eri EU- foorumeilla. | - VM:llä ja RVV:llä aktiivinen yhteistyö valmisteluprosessissa ja VM on tyytyväinen RVV:n panokseen. - RVV:lle tärkeitä näkemyksiä viety lävitse myös SRB:n ja EBA:n kautta ja VM pidetty tietoisena myös SRB:ssä ja EBA:ssa tapahtuvasta politiikkavalmistelutyöstä. - Nopea ja proaktiivinen reagointi EU- työryhmissä esiin nouseviin kysymyksiin. |
SRB:n, EBA:n ja EFDI:n sekä niiden alatyöryhmien kautta vaikuttaminen kriisinhoito- ja talletussuojakehikon käytännön soveltamisen tehokkuuteen sekä kehitystyöhön. | Hyvin dokumentoitu näyttö RVV:n työn vaikuttavuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta eri hankkeissa. |
3.1. Toiminnallinen tehokkuus
3.1.1. Tuottavuus
Tuottavuuden mittarit
Työpanos tehtävittäin Henkilöresurssit (htv) | Toteuma 2018 | Toteuma 2019 | Tavoite 2020 | Arvio 2020 | Tavoite 2021-24 |
Koko virasto | 17,6 | 17,6 | 19 | 20 | 19 |
Kriisinratkaisun suunnittelu | 6,5 | 7 | 7,5 | 7,5 | 6,5 |
Kriisinratkaisun kehittäminen | 2,5 | 2,5 | 3,5 | 4,5 | 4,5 |
Talletussuoja | 3,5 | 3,5 | 3,5 | 3 | 3,5 |
Hallinto ja ylijohtaja (kattaen rahoitusvakausrahaston varojen keräämisen) | 5 | 4,5 | 4,5 | 4,5 | 4,5 |
3.1.2. Taloudellisuus
Taloudellisuuden mittarit
Kustannukset tehtävittäin Henkilöstökulut (milj. euroa) | Toteuma 2018 | Toteuma 2019 | Tavoite 2020 | Arvio 2020 | Tavoite 2021-24 |
Koko virasto | 1,7 | 1,8 | <1,9 | 1,9 | <2,0 |
Kriisinratkaisun suunnittelu | 0,65 | 0,7 | 0,75 | 0,75 | 0,65 |
Kriisinratkaisun kehittäminen | 0,25 | 0,25 | 0,35 | 0,45 | 0,45 |
Talletussuoja | 0,35 | 0,35 | 0,35 | 0,3 | 0,35 |
Hallinto ja ylijohtaja (kattaen rahoitusvakausrahaston varojen keräämisen) | 0,45 | 0,45 | 0,4 | 0,4 | 0,4 |
Viraston toimintakulut yhteensä (milj. euroa) | 3,2 | 3,4 | 3,6 | 3,3 | 3,4 |
3.2. Tuotokset ja laadunhallinta
3.2.1. Suoritteet ja julkishyödykkeet
Suoritteiden mittarit
Mittari | Toteuma 2018 | Toteuma 2019 | Tavoite 2020 | Arvio 2020 | Tavoite 2021-24 |
Talletussuojarahaston koko (milj. euroa) | 274 | 546 | 651 | 651 | |
Kansallisen kriisinratkaisurahaston koko (milj. euroa) | 0,053 | 0,065 | 0,151 | 0,151 | |
Luottolaitoksilta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon kerättyjen vakausmaksujen määrä, kumulatiivinen (osin pankkiverohyvityksenä katettu) (milj. euroa) | 000 | 000 | 000 | 816 | |
Kriisinratkaisusuunnitelmat SI-laitoksille (kpl), | 3 | 2 | 3 | 3 | 2-3 riippuen |
pl. pohjoismaiset kollegiot, joissa emo Suomen ulkopuolella | strategiasta (joka vuosi tai joka toinen vuosi) | ||||
Kriisinratkaisusuunnitelmat LSI-laitoksille1 (kpl) | 3 | 4 | 7 | 7 | 4-8 riippuen strategiasta (joka vuosi tai joka |
toinen vuosi) | |||||
Kriisinratkaisusuunnitelmat | 10 | 0 | 9 | 9 | 0-9 riippuen |
sijoituspalveluyrityksille | strategiasta (joka | ||||
vuosi tai joka | |||||
toinen vuosi) | |||||
MREL-päätökset SI- ja LSI-laitoksille sekä sijoituspalveluyrityksille ryhmätasolla2 (kpl), pl. pohjoismaiset kollegiot, joissa emo Suomen ulkopuolella | 1 | 7 | 16 | 16 | 6-20 riippuen strategiasta |
Osuus talletussuojarahastoon kuuluvista pankeista, joiden kyvykkyys toimittaa tallettaja- ja tilitiedot (SCV, Single Customer View) mahdollisessa korvaustilanteessa on testattu vuoden aikana (%) | 100 | 100 | 100 | 100 |
1 Suunnittelusykli päättyy ja kriisinratkaisusuunnitelmat hyväksytään muodollisesti Q1/2021
2 Päätökset tehdään vasta Q1/2021 uuden lainsäädäännön tultua voimaan
4. Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät hankkeet
Xxxxx | Xxxxx tulossopimuksen tavoitteeseen liittyy |
Kriisinhoitokyvyn kehittämishanke | RVV:n korkea kyvykkyys toimia minkä tahansa laitoksen kriisitilanteessa minimoiden mahdollisen julkisen tuen tarve |
Kriisinhoitokyvyn monivuotisen kehittämishankkeen tavoitteena on viraston kriisinhoitokyvyn koko- naisvaltainen kehittäminen, tehokkaat tekniset työvälineet ja kriisinhallintamanuaalin operationali- sointi. Lisäksi hankkeen tavoitteena on kriisinhoitokyvykkyyden arvioinnin mahdollistaminen ja jat- kotoimien priorisoinnin tukeminen.
Xxxxx ajoittuu vuosille 2020-2022, jonka jälkeen on tavoitteena siirtyä kriisinhoitokyvyn ylläpito- ja jatkokehitysvaiheeseen. Vuoden 2021 tavoitteena on saavuttaa yhteinen ymmärrys kriisinhoitopro- sessin vaiheisiin sisältyvistä toiminnoista sekä toteuttaa tunnistettujen kehitystarpeiden korjaus- ja parannustoimia priorisoidussa järjestyksessä. Ylätason mittarit vuoden 2021 tavoitteille ovat:
− Kriisinhoitoprosessin eri vaiheisiin ja toimintoihin liittyvät kehitystarpeet on priorisoitu
− Vuodelle 2021 aikataulutetut työt on toteutettu hyväksytyn suunnitelman mukaisesti, ml. kriisinhallintamanuaalin tekstien päivitykset
5. Henkilöstövoimavarojen kehittäminen ja hallinta
Viraston henkilöstömäärä on henkilötyövuosina mitattuna vakiintunut 19 hekilötyövuoteen eikä määrässä nähdä tällä hetkellä kasvupaineita. Virastossa vakinaisessa virkasuhteessa työskentele- vien osuus on vakiintunut 84 prosenttiin, ja määräaikaisten osuus on enää 16 prosenttia. Näissä lu- vuissa on mukana määräaikaisessa virkasuhteessa toimiva ylijohtaja.
Viraston johtamisessa noudatetaan edelleen valmentavan johtamisen mallia, jolla tavoitellaan erilai- sen osaamisen mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä sekä tuetaan viraston henkilöstön yh- dessä onnistumista. Vastuuta yhteisestä tekemisestä ja tavoitteiden saavuttamisesta pyritään vah- vistamaan edelleen muun muassa palautteen antamista kehittämällä.
Yhteiset henkilöstövoimavarojen mittarit
Mittari | Toteuma 2019 | Tavoite 2020 | Arvio 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 | Tavoite 2024 |
Henkilötyövuodet | 17,6 | 19 | 20 | 19 | 19 | 19 | 19 |
Työtyytyväisyys (VMBaron kokonaisindeksi Y, asteikko 1-5) | 4,02 | 4,00 | 4,09 | 4,00 | 4,00 | 4,00 | 4,00 |
Sairauspoissaolot (työpäivää / htv ) | 8,4 | 8 | 3,4 | 8 | 8 | 8 | 8 |
Johtajuusindeksi, (VMBaro, JO) | 3,96 | 4,00 | 4,16 | 4,00 | 4,00 | 4,00 | 4,00 |
Suoraan viraston päällikön alaisten johtajien johtamissopimusten osuus, % | - | - | - | - | - | - | - |
Mittari | Toteuma 2019 | Tavoite 2020 | Arvio 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 | Tavoite 2024 |
Analyysi monipaikkaisen työn potentiaalista viraston työssä 1.6.2021 mennessä | - | - | - | kyllä | - | - | - |
Monipaikkaisesti rekrytoidun henkilöstön osuus kaikista rekrytoiduista vuoden aikana, % (seurantamittari) | - | - | - | seuranta | seuranta | seuranta | seuranta |
Yhdenvertaisuuden toteutuminen työyhteisössä (VMBaro 5.5.) | - | - | 4,42 | seuranta | seuranta | seuranta | seuranta |
Rahoitusvakausviraston keskeisimmät osaamisen kehittämisen keinot ovat verkostojen hyödyntä- minen, vertaisoppiminen, yhteistyön syventäminen kansallisten ja kansainvälisten viranomaisyhteis- työkumppaneiden kanssa sekä kansainvälisissä työryhmissä mukana olo ja vaikuttaminen. Virasto on 2020 syksyllä käynnistänyt strategisen osaamisen johtamisen ja kehittämisen hankkeen, jossa tavoitteena on määritellä keskeiset, tulevaisuuteen suuntautuvat strategiset osaamisalueet ja kehit- tää henkilöstön osaamista näillä alueilla aiempaa systemaattisemmin ja monipuolisemmin.
Liikkuvuuden edistämisessä virasto panostaa ensisijaisesti verkostoitumiseen, tiedon ja osaamisen jakamiseen, asiantuntijoiden kansainvälisiin työryhmiin osallistumiseen ja kouluttautumiseen sekä virastorajat ylittävien asioiden valmisteluun muun muassa VM:n kanssa esimerkiksi lainsäädännön kehittämishankkeissa ja Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin kanssa kriisinratkaisusuunnittelussa. Virasto suhtautuu myönteisesti henkilökiertoon, ja arvioi sen lisääntyvän virastossa lähivuosi na. Vi- rasto on kannustanut henkilöstöään erityisesti SRB:ssä tapahtuvaan virkavaihtoon.
Viraston vuoden 2020 henkilöstökysely toteutettiin lokakuussa, joten taulukoissa esitetyt vuoden 2020 VMBaro-luvut ovat toteumatietoja. Tulokset ovat kaikilla osa-alueilla säilyneet edelleen erittäin hyvällä tasolla. Tulokset käytiin läpi viraston henkilöstön kanssa ja valittiin yhdessä kaksi laajempaa kehityskohdetta vuodelle 2021: osaamisen johtaminen ja kehittäminen sekä vuorovaikutus ja keski- näinen viestintä.
Valtion yhteisten HR-tavoiteteemojen mukaiset tavoitteet ja mittarit virastolle ovat:
Tavoiteteema sekä tavoitteet ja mittarit | Toteuma 2019 | Tavoite 2020 | Arvio 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 | Tavoite 2024 |
Osaamisen kehittäminen | |||||||
Strateginen henkilöstösuunnitelma (1-5) * | - | 3 | 4 | 4 | 4 | 4 | |
Kokemus oppimisesta ja uudistumisesta (VMBaro 4.1) | 4,44 | 4,00 | 4,16 | 4,00 | 4,00 | 4,00 | 4,00 |
Liikkuvuuden edistäminen | |||||||
Henkilökierrossa olleiden määrä, osuus henkilöstöstä (%) | 0,0 | seuranta | 0,0 | seuranta | seuranta | seuranta | seuranta |
Työnantajakuva | |||||||
Työnantajakuva ja arvot (VMBaro 8.2-8.4) | 4,13 | 4,00 | 4,30 | 4,00 | 4,00 | 4,00 | 4,00 |
* Strateginen henkilöstösuunnittelu, itsearviointi:
5 = strateginen henkilöstösuunnittelu on virastossa säännöllistä ja ajantasaista sekä osa johtamisprosesseja toimien johdon käytännön työkaluna toiminnan suunnittelussa
4 = strateginen henkilöstösuunnittelu on virastossa säännöllistä ja ajantasaista 3 = viraston henkilöstösuunnittelu on strategista
2 = virastolla on henkilöstösuunnitelma
1 = virastolla ei ole henkilöstösuunnitelmaa
Muut henkilöstövoimavarojen mittarit
Mittari | Toteuma 2019 | Tavoite 2020 | Arvio 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 | Tavoite 2024 |
Lyhyet 1 – 3 pv sairauspoissaolot (pv/htv) | 2,5 | 2,5 | 1,7 | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 2,5 |
Varsinaisten määräaikaisten %- osuus | 24 | 18 | 25 | 11 | 11 | 11 | 11 |
Koulutuspäiviä / htv | 3,6 | 4 | 3 | 4 | 4 | 4 | 4 |
Innovointikyvykkyysindeksi (VMBaro, IN) | 4,11 | 4,00 | 4,06 | 4,00 | 4,00 | 4,00 | 4,00 |
Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (VMBaro 1.6) | 3,94 | 4,00 | 4,16 | 4,00 | 4,00 | 4,00 | 4,00 |
Viestinnän avoimuus, oikea- aikaisuus ja vuorovaikutteisuus työyhteisössä (VMBaro, 7.2) | 3,81 | 4,00 | 3,79 | 4,00 | 4,00 | 4,00 | 4,00 |
Työyhteisöindeksi (VMBaro, TY) | 4,15 | 4,00 | 4,26 | 4,00 | 4,00 | 4,00 | 4,00 |
Johdon onnistuminen työyhteisön töiden organisoinnissa. (VMBaro 1.5) | 3,75 | 4,00 | 4,11 | 4,00 | 4,00 | 4,00 | 4,00 |
6. Rahoitus
Rahoitusvakausviraston toiminta rahoitetaan keräämällä laissa maksuvelvollisiksi säädetyiltä toimi- joilta vuosittaista hallintomaksua. Hallintomaksuna kerätään määrä, joka vastaa viraston hyväksytyn talousarvion mukaisia kustannuksia huomioiden edellisten kalenterivuosien aikana syntynyt ylite tai alite. Hyväksytty talousarvio yhdessä aiemmilta vuosilta siirtyneiden käyttämättä jääneiden määrä- rahojen (siirtomääräraha) kanssa muodostaa viraston vuosittaisille kuluille katon. Viraston ensim- mäisen toimintavuoden talousarvio ylitti toteutuneet kulut lähes kahdella miljoonalla eurolla, mistä johtuen seuraaville toimintavuosille on jäänyt käytettäväksi siirtomäärärahoja.
Rahoitus
28.92.03 1000 euroa | Toteuma 2019 | Talous- arvio 2020 | Arvio 2020 | Arvio 2021 | Arvio 2022 | Arvio 2023 | Arvio 2024 |
Henkilöstökulut | 1 776 | 1 802 | 1 940 | 1 902 | 1 978 | 1 978 | 1 978 |
Toimitilavuokrakulut | 194 | 196 | 196 | 197 | 197 | 197 | 197 |
Palvelujen ostokulut | 1 219 | 1 425 | 1 017 | 1 072 | 1 061 | 1 052 | 1 052 |
Muut kulut | 000 | 000 | 000 | 226 | 151 | 151 | 151 |
Investointimenot | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Bruttomenot | 3 395 | 3 633 | 3 254 | 3 397 | 3 387 | 3 378 | 3 378 |
Maksullisen toiminnan tuotot | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Muut tuotot | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
Bruttotulot | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Nettokäyttö/-käyttöarvio | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Siirtynyt/siirtyy (arvio) | 1 922 | 2 551 | 2 551 | 2 930 | 2 930 | 2 930 | 2 930 |
Tilinpäätös/TA/TAE/kehys | 3 953 | 3 633 | 3 633 | 3 397 | 3 387 | 3 378 | 3 378 |
Käytettävissä yhteensä | 5 875 | 6 184 | 6 184 | 6 327 | 6 317 | 6 308 | 6 308 |
Siirtyy seuraavalle vuodelle | 2 551 | 2 551 | 2 930 | 2 930 | 2 930 | 2 930 | 2 930 |
Virasto laatii 1.6.2021 mennessä suunnitelman siitä, millä tavalla se toteuttaa uutta hankintastrate- giaa omassa toiminnassaan.
7. Sopimuksen voimassaolo ja seuranta
Sopimus on voimassa vuoden 2021 loppuun. Sopimusta voidaan tarkistaa, jos olosuhteiden muu- toksista aiheutuu tarkistustarpeita, joita ei tätä sopimusta tehtäessä ole voitu ottaa huomioon.
Rahoitusvakausvirasto toimittaa vuosittain toteumaraportin ensimmäiseltä vuosipuoliskolta valtiova- rainministeriölle elokuun loppuun mennessä. Koko vuoden raporttina toimiva tilinpäätösasiakirja, joka sisältää toimintakertomuksen, toimitetaan valtiovarainministeriölle välittömästi sen valmistut- tua. Tilinpäätösten tulee valmistua viimeistään 28.2.
Tavoitteiden toteutumista tarkastellaan erikseen sovittavissa tulosohjauskokouksissa, jotka pide- tään kaksi kertaa vuodessa ministeriön koolle kutsumina hallinnonalan suunnittelun ja seurannan aikataulujen mukaisesti.
Rahoitusvakausvirasto vie suunnittelun ja seurannan asiakirjat nettisivulleen sekä tulostavoite- ja toteumatiedot valtion tulostietojärjestelmään Valtiokonttorin antaman määräyksen VK 540/03/2010 mukaisesti (Suunnittelun ja seurannan asiakirjojen sekä tuloksellisuustietojen julkaiseminen Valtion raportointipalvelussa).
8. Allekirjoitukset
Helsingissä 16. päivänä joulukuuta 2020
Valtiovarainministeriö | Rahoitusvakausvirasto |
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx | Xxxxx Xxxx Ylijohtaja |
Xxxxx Xxxxxxxxx Alivaltiosihteeri |