korko määritelmä
korko tarkoitetaan tässä ar- tiklassa tuloa, joka saadaan kaikenlaatuisista saamisista, riippumatta siitä, onko ne turvattu kiinteistökiinnityksellä vai ei, ja liittyykö nii- hin oikeus osuuteen velallisen voitosta vai ei. Sanonnalla tarkoitetaan erityisesti tuloa, joka saadaan valtion antamista arvopapereista, ja tuloa, joka saadaan obligaatioista tai deben- tuureista, siihen luettuina tällaisiin arvopape- reihin, obligaatioihin tai debentuureihin liit- tyvät agiomäärät ja voitot. Maksun viivästy- misen johdosta suoritettavia sakkomaksuja ei pidetä korkona tätä artiklaa sovellettaessa.
korko. Lainan kulloisellekin Laskennalliselle pääomalle kertyy korkoa 24.10.2012 – 20.12.2017 välisenä aikana seuraavasti: Lainalle maksetaan vaihtuvaa korkoa, jonka suuruus on 12 kk Euribor + Marginaali, joka on 6,50 * % p.a. Ensimmäinen korkojakso on lyhyt. Ensimmäisen korkojakson korko on korkojakson pituudesta (24.10.2012- 20.12.2012) johtuen interpoloitu 1 kk ja 2 kk Euribor -korkojen väliltä + marginaali 6,50 * % p.a.. * Marginaali on alustava ja vahvistetaan viimeistään Liikkeeseenlaskupäivänä. Euribor-koron arvo määritellään Reutersin sivun EURIBOR1 mukaisesti tai sen sijaan tulleen sivun mukaan. Lainalle ei kerry korkoa 20.12.2017 jälkeen. Korko maksetaan jälkikäteen koronmaksupäivänä. Koronmaksupäivät ovat vuosittain 12.1. Ensimmäinen koronmaksupäivä on 12.1.2013 ja viimeinen Lainan Takaisinmaksupäivänä tai Lopullisena Takaisinmaksupäivänä. Luottohäiriön tapahduttua kertyy korkoja Luottohäiriön kohdanneen Viiteyhtiön osalta vain Luottohäiriöhetkeen asti ja ne maksetaan seuraavan koronmaksun yhteydessä. Jos on tapahtunut Luottohäiriö ennen koronmaksupäivää, joka vähentää korkojaksolta maksettavan koron määrää, eikä Liikkeeseenlaskija ole kyennyt huomioimaan sitä laskettaessa koron oikeaa määrää, Liikkeeseenlaskija ilmoittaa mahdollisimman pian kyseisen koronmaksupäivän jälkeen arvo- osuuksien omistajille liikaa maksetusta korosta. Liikaa maksettu korko vähennetään seuraavan koronmaksun määrästä tai, jos kyseessä on viimeinen korkojakso, liikaa maksettu tuotto vähennetään Takaisinmaksumäärästä. Liikaa maksetulle korolle ei kerry korkoa. Korkojaksolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jolle korko lasketaan. Korko lasketaan kullekin korkojaksolle mukaan lukien korkojakson ensimmäinen päivä ja pois lukien korkojakson viimeinen päivä. Ensimmäinen korkojakso alkaa Liikkeeseenlaskupäivästä ja päättyy 20.12.2012. Kukin seuraava korkojakso alkaa edellisen korkojakson viimeisestä päivästä ja päättyy sitä seuraavaan korkojakson päättymispäivään. Viimeinen korkojakso päättyy 20.12.2017. Koron laskemisessa sovellettava koronlaskuperuste on ”Todelliset/360”, jolloin korkojakson todelliset päivät jaetaan 360:llä. Pankkipäiväolettama: Mikäli koronmaksupäivä ei ole Pankkipäivä, siirtyy koronmaksupäivä seuraavaan Pankkipäivään. Maksuajankohdan siirtyminen ei vaikuta maksettavaan määrään.
korko tarkoitetaan tässä ar- tiklassa tuloa, joka saadaan kaikenlaatuisista saamisista riippumatta siitä, onko ne turvattu kiinteistökiinnityksin vai ei, ja liittyykö niihin oikeus osuuteen velallisen voitosta vai ei, ja erityisesti tuloa, joka saadaan valtion anta- mista arvopapereista, ja tuloa, joka saadaan obligaatioista tai debentuureista, mukaan lu- kien tällaisiin arvopapereihin, obligaatioihin tai debentuureihin liittyvät agiot ja voitot, samoin kuin kaikkea muuta tuloa, jota käsitel- lään lainaksi annetun rahan tuottamana tulona sen sopimusvaltion verolainsäädännössä, jos- ta tulo kertyy.
More Definitions of korko
korko tarkoitetaan tässä ar- tiklassa tuloa, joka saadaan kaikenlaatuisista saamisista riippumatta siitä, onko ne turvattu kiinteistökiinnityksin vai ei, ja liittyykö nii- hin oikeus osuuteen velallisen voitosta vai ei. Ilmaisulla tarkoitetaan erityisesti tuloa, joka saadaan valtion antamista arvopapereista, ja tuloa, joka saadaan obligaatioista tai deben- tuureista, mukaan lukien tällaisiin arvopape- reihin, obligaatioihin tai debentuureihin liit- tyvät agiot ja voitot. Maksun viivästymisen johdosta suoritettavia sakkomaksuja ei pidetä korkona tätä artiklaa sovellettaessa. 5. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen mää- räyksiä ei sovelleta, jos sopimusvaltiossa asuva korkoetuuden omistaja harjoittaa toi- Article 11 Interest 1. Interest arising in a Contracting State and paid to a resident of the other Contract- ing State may be taxed in that other State.
korko tarkoitetaan tässä ar- tiklassa tuloa, joka saadaan kaikenlaatuisista saamisista riippumatta siitä, onko ne turvattu
1. Interest arising in a Contracting State and paid to a resident of the other Contracting State may be taxed in that other State.
2. However, such interest may also be taxed in the Contracting State in which it arises and according to the laws of that State, but if the beneficial owner of the interest is a resident of the other Contracting State, the tax so charged shall not exceed 10 per cent of the gross amount of the interest.
3. Notwithstanding the provisions of para- graph 2 interest arising in a Contracting State and paid to the other Contracting State, any of its central authority, statutory body or local authority, its Central (National) Bank or any other organisation mainly owned by the Gov- ernment of that other Contracting State as may be agreed from time to time between the competent authorities of the Contracting States, shall be taxable only in that other Con- tracting State.
4. The term "interest" as used in this Article means income from debt-claims of every kind, whether or not secured by mortgage and kiinteistökiinnityksellä vai ei, ja liittyykö nii- hin oikeus osuuteen velallisen voitosta vai ei. Sanonnalla tarkoitetaan erityisesti tuloa, joka saadaan valtion antamista arvopapereista, ja tuloa, joka saadaan obligaatioista tai debentuu- reista, siihen luettuina tällaisiin arvopaperei- hin, obligaatioihin tai debentuureihin liittyvät agiomäärät ja voitot.
korko. Lainan kulloisellekin Laskennalliselle pääomalle maksetaan vuosittain kiinteää korkoa 4,00 % p.a. Korko maksetaan jälkikäteen kunkin korkojakson viimeisenä päivänä eli koronmaksupäivänä. Koronmaksupäivä on vuosittain 10.7. Viimeinen Koronmaksupäivä on Takaisinmaksupäivä. Korkojaksolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jolle korko lasketaan. Korko lasketaan kullekin korkojaksolle mukaan lukien korkojakson ensimmäinen päivä ja pois lukien korkojakson viimeinen päivä. Ensimmäinen korkojakso alkaa Liikkeeseenlaskupäivästä ja päättyy 10.7.2013. Kukin seuraava korkojakso alkaa edellisestä koronmaksupäivästä ja päättyy sitä seuraavaan koronmaksupäivään. Koron laskemisessa sovellettava koronlaskuperuste on ”30/360”. Pankkipäiväolettama: Mikäli koronmaksupäivä ei ole Pankkipäivä, siirtyy koronmaksupäivä seuraavaan Pankkipäivään. Maksuajankohdan siirtyminen vaikuttaa maksettavaan määrään.
korko. Lainan nimellispääomalle maksetaan neljännesvuosittain vaihtuvaa korkoa (3kk euribor + 6,80 %) p.a., paitsi jos tapahtuu Luottohäiriö, jolloin korkoa ei makseta Luottohäiriön Määrityspäivästä alkaen. Korko on alustava ja vahvistetaan viimeistään Liikkeeseenlaskupäivänä. Ensimmäisen korkojakson korko on korkojakson pituudesta johtuen kuitenkin kyseiselle korkojaksolle interpoloitu (euribor + 6,80 %) p.a., paitsi jos tapahtuu Luottohäiriö, jolloin korkoa ei makseta Luottohäiriön Määrityspäivästä alkaen. Korko on alustava ja vahvistetaan viimeistään Liikkeeseenlaskupäivänä. Euribor-korko tarkistetaan neljännesvuosittain tammi-, huhti-, heinä- ja lokakuussa 2 pankkipäivää ennen kunkin korkojakson alkua, kyseisen kuun kymmenettä päivää. Korko maksetaan jälkikäteen kunkin korkojakson viimeisenä päivänä eli koronmaksupäivänä. Koronmaksupäivät ovat vuosittain 10.1., 10.4., 10.7. ja
korko tarkoitetaan tässä artiklassa tuloa, joka saadaan kaikenlaatui- sista saamisista, riippumatta siitä, onko ne turvattu kiinteistökiinnityksellä vai ei, ja liit- tyykö niihin oikeus osuuteen velallisen voi- tosta vai ei. Sanonnalla tarkoitetaan erityi- sesti tuloa, joka saadaan valtion antamista State, but if the beneficial owner of the in- terest is a resident of the other Contracting State, the tax so charged shall not exceed 5 per cent of the gross amount of the interest.
korko tarkoittaa Kuntarahoituksen Hankinta-ajan Vuokran perusteena käyttämien ja suorittamille maksuerille laskettavaa korkoa, joka veloitetaan Asiakkaalta Rakennusajan Korkokauden pituisissa maksukausissa. Korko on määritelty Leasingsopimuksessa.
korko tarkoitetaan tässä ar- tiklassa tuloa, joka saadaan kaikenlaatuisista saamisista riippumatta siitä, onko ne turvattu kiinteistökiinnityksellä vai ei, ja liittyykö nii- hin oikeus osuuteen velallisen voitosta vai ei. Sanonnalla tarkoitetaan erityisesti tuloa, joka saadaan valtion antamista arvopapereista, ja tuloa, joka saadaan obligaatioista tai deben- tuureista, siihen luettuina tällaisiin arvopape- reihin, obligaatioihin tai debentuureihin liit- tyvät agiomäärät ja voitot. Maksun viivästy- misen johdosta suoritettavia sakkomaksuja ei pidetä korkona tätä artiklaa sovellettaessa. 3. Tämän artiklan 1 kappaletta ei sovelleta, jos sopimusvaltiossa asuva korkoetuuden omistaja harjoittaa toisessa sopimusvaltiossa, josta korko kertyy, liiketoimintaa siellä ole- vasta kiinteästä toimipaikasta, ja koron mak- samisen perusteena oleva saaminen tosiasial- lisesti liittyy tähän kiinteään toimipaikkaan. Tässä tapauksessa sovelletaan 7 artiklaa. Artikel 11 Zinsen (1) Zinsen, die aus einem Vertragsstaat stammen und deren Nutzungsberechtigter ei- ne im anderen Vertragsstaat ansässige Person ist, können nur im anderen Staat besteuert werden. (2) Der in diesem Artikel verwendete Ausdruck "Zinsen" bedeutet Einkünfte aus Forderungen jeder Art, auch wenn die Forde- rungen durch Pfandrechte an Grundstücken gesichert oder mit einer Beteiligung am Ge- winn des Schuldners ausgestattet sind, und insbesondere Einkünfte aus öffentlichen An- leihen und aus Obligationen einschließlich der damit verbundenen Aufgelder und der Gewinne aus Losanleihen. Zuschläge für ver- spätete Zahlung gelten nicht als Zinsen im Sinne dieses Artikels. (3) Absatz 1 ist nicht anzuwenden, wenn der in einem Vertragsstaat ansässige Nut- zungsberechtigte im anderen Vertragsstaat, aus dem die Zinsen stammen, eine Geschäfts- tätigkeit durch eine dort gelegene Betriebs- stätte ausübt und die Forderung, für die die Zinsen gezahlt werden, tatsächlich zu dieser Betriebsstätte gehört. In diesem Fall ist Arti-