Johdanto. Tämä tiivistelmä on Ohjelmaesitteen johdanto. Sijoittajan tulee perustaa päätöksensä sijoittaa arvopapereihin koko Ohjelmaesitteeseen. Sijoittaja voi menettää sijoitetun pääoman kokonaisuudessaan tai osittain. Jos Ohjelmaesitteeseen sisältyviä tietoja koskeva kanne pannaan vireille Suomen ulkopuolella, kantaja voi Euroo- pan talousalueeseen kuuluvan valtion kansallisen lainsäädännön nojalla joutua ennen oikeudenkäynnin vireillepa- noa vastaamaan Ohjelmaesitteen käännöskustannuksista.1 Ohjelmaesitteestä vastuulliset henkilöt voidaan asettaa siviilioikeudelliseen vastuuseen tiivistelmästä vain, jos tii- vistelmä luettuna yhdessä Ohjelmaesitteen muiden osien kanssa on harhaanjohtava, epätarkka tai epäjohdonmu- kainen tai jos siinä ei luettuna yhdessä Ohjelmaesitteen muiden osien kanssa anneta keskeisiä tietoja sijoittajien auttamiseksi, kun he harkitsevat sijoittamista tämän Ohjelmaesitteen alla liikkeeseen laskettaviin arvopapereihin. Olette ostamassa tuotetta, joka ei ole yksinkertainen ja joka saattaa olla vaikea ymmärtää. Lainan nimi: OP Pankit Booster 24/2021 Lainan ISIN-koodi: FI4000508387 Liikkeeseenlaskija nimi ja yhteystiedot: OP Yrityspankki Oyj, Gebhardinaukio 1, 00510 Helsinki, Suomi, puh. 0100 05151 Liikkeeseenlaskijan oikeushenkilötunnus (LEI): 549300NQ588N7RWKBP98 Finanssivalvonta on hyväksynyt tämän Ohjelmaesitteen 23.4.2021. Finanssivalvonnan osoite on XX 000, 00000 Xxxxxxxx, puhelin 09 183 5339 ja sähköposti: xxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxx.xx.
Johdanto. Yrityksen ja ylemmän toimihenkilön yhteistyöllä on kasvava mer- kitys yritysten toiminnassa. Tämän vuoksi sekä ylempiä toimi- henkilöitä koskevan aktiivisen ja yksilöllisen työsuhdepolitiikan edistämiseksi työmarkkinoilla ovat Teknologiateollisuus ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry tehneet seuraavan työehto- sopimuksen, jossa sopijapuolilla tarkoitetaan Teknologiateolli- suutta ja YTN:ää. Ottaen huomioon ylemmän toimihenkilön aseman, koulutuksen, kokemuksen ja vastuun merkityksen sopijapuolet korostavat, että yrityksen ja ylemmän toimihenkilön välisen suhteen tulee olla luottamuksellinen ja että yrityksen tulee tukea ylempää toimi- henkilöä hänen hoitaessaan tehtäviään, kehittäessään itseään ja toimiessaan yrityksen edustajana yleensä sekä suhteessa muihin henkilöstöryhmiin. Sopijapuolet pyrkivät edistämään ylempiä toimihenkilöitä koske- vaa aktiivista, kannustavaa ja yksilöllistä työsuhdepolitiikkaa siten, että ylempien toimihenkilöiden yleiset työehdot tulevat kokonaisuutena ottaen noudattamaan elinkeinoelämässä kul- loinkin yleisiä toimihenkilöiden työehtoja ellei ylempien toimi- henkilöiden asemasta tai tehtävien luonteesta muuta johdu. Lisäksi sopijaosapuolet hyväksyvät sen, että työmarkkinoilla yleisesti noudatettuja kehittämis-, koulutus- ja työsuojelua kos- kevia periaatteita sovelletaan myös ylempiin toimihenkilöihin. Sopijaosapuolet seuraavat yhteistoimin aktiivisesti ylempien toimihenkilöiden työehtojen kokonaiskehitystä sekä pyrkivät siihen tarpeen tullen vaikuttamaan. Yrityksen kilpailukyky ja henkilöstön hyvinvointi edellyttävät yrityksen toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Tässä tarkoituksessa sopijaosapuolet myötävaikuttavat osaltaan yhteistoiminnan kehittämiseen ja henkilöstön voimavarojen hyödyntämiseen. Kehittämistoimien tarkoituksena on johtaa tuottavuuden kas- vuun sekä mielekkäisiin ja kehittäviin työtehtäviin. Yrityksen menestykselle on tärkeää henkilöstön riittävä osaaminen ja sen edellyttämä jatkuva kouluttautuminen. Sopijaosapuolet pyrkivät omalta osaltaan edistämään yritysten ja ylempien toimihenkilöiden tarpeisiin sopivaa ammatillista koulutusta. Työpaikan yhteistoiminnan kehittämisessä on yhteisellä koulutuksella keskeinen merkitys. Tämän vuoksi sopijaosapuolet kehittävät yhteistä koulutusta siten, kuin siitä osapuolten välillä sovitaan. Koulutus on investointi, jonka suuruus riippuu yrityksessä työs- kentelevien ylempien toimihenkilöiden koulutustarpeista, yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja kehityssuunnitelmasta. Tulokselli...
Johdanto. Luottamusmiesjärjestelmä on työehtosopimusjärjestelmän osa-alue, jonka tarkoituksena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopi- musten asianmukaista toteuttamista ja käytäntöön soveltamista. Sil- lä pyritään ratkaisemaan työnantajan ja toimihenkilöiden välille so- pimusten soveltamisesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyydet tar- koituksenmukaisella ja nopealla tavalla. Keskeisinä asioina siihen kuuluvat myös työnantajan ja toimihenkilöiden välillä esiintyvien työsuhteisiin liittyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpi- täminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla. Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neuvotte- lumenettely vähentää paikallisia kitkatekijöitä ja voi siten huomat- tavasti edistää sekä työnantajan tavoitteiden saavuttamista että toi- mihenkilöiden turvallisuuden ja viihtyvyyden lisäämistä. Paikal- linen neuvottelumenettely voi muodostua myös hyödylliseksi mo- lempiin suuntiin toimivaksi informaatiokanavaksi henkilöstö- kysymyksissä ja siten toimia osana työpaikan informaatio- ja osal- listumisjärjestelmää.
Johdanto. Tämä tiivistelmä on Ohjelmaesitteen johdanto. Sijoittajan tulee perustaa päätöksensä sijoittaa arvopapereihin koko Ohjelmaesitteeseen. Sijoittaja voi menettää sijoitetun pääoman kokonaisuudessaan tai osittain. Ohjelmaesitteestä vastuulliset henkilöt voidaan asettaa siviilioikeudelliseen vastuuseen tiivistelmästä vain, jos tiivistelmä luettuna yhdessä Ohjelmaesitteen muiden osien kanssa on harhaanjohtava, epätarkka tai epäjohdonmukainen tai jos siinä ei luettuna yhdessä Ohjelmaesitteen muiden osien kanssa anneta keskeisiä tietoja sijoittajien auttamiseksi, kun he harkitsevat sijoittamista tämän Ohjelmaesitteen alla liikkeeseen laskettaviin arvopapereihin. Olette ostamassa tuotetta, joka ei ole yksinkertainen ja joka saattaa olla vaikea ymmärtää.
Johdanto. 1. Luottamusmiesjärjestelmä on työehtosopimusjärjestelmän osa-alue, jonka tarkoituksena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopimusten asianmukaista toteuttamista ja käytäntöön soveltamista. Sillä pyritään ratkaisemaan työnantajan ja työntekijöiden välille sopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyydet tarkoituksenmukaisella ja nopealla tavalla. Keskeisinä asioina siihen kuuluvat myös työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien työsuhteisiin liittyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.
Johdanto. Yrityksen jatkuva toiminta ja sitä kautta henkilökunnan työ- suhteiden pysyvyys edellyttää jatkuvaa yhteistyötä yrityksen johdon ja henkilöstön välillä. Yhteistyöllä voidaan tehostaa yri- tyksen kilpailukykyä ja kannattavuutta, mahdollistaa yrityksen sopeutuminen alati muuttuviin markkinoihin sekä edesauttaa työympäristön ja työmenetelmien kehittämistä. Työturvallisuus työpaikoilla ja yrityksessä edellyttää työ- suojelutoiminnalle myönteistä ilmapiiriä, joka saavutetaan par- haiten työnantajan ja työntekijän välisellä yhteistyöllä. Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvottelusuh- teisiin, joilla turvataan osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien eri- mielisyys- ym. kysymysten nopea käsittely sekä työrauhan yllä- pitäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla. Edellä mainittujen päämäärien toteuttamiseksi allekirjoitta- neet liitot ovat tehneet sopimuksen työntekijöiden edustajista ja työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistyöstä maalausalan yrityksissä. Sopimuksella määritellään luottamusmiestoimin- taa, työsuojeluyhteistoimintaa sekä laissa yhteistoiminnasta yri- tyksissä säädettyä työnantajan ja työntekijän välistä yhteistoi- mintaa sikäli kun kyse ei ole eri henkilöstöryhmien välisestä yh- teistyöstä. Työturvallisuuslain (738/2002) 6 luvun nojalla pääurakoitsi- ja, tai ellei työmaalla toimi pääurakoitsijan asemassa olevaa työnantajaa, rakennuttaja tai muu rakennushanketta ohjaava tai valvova taho (päätoteuttaja) on velvollinen huolehtimaan työ- suojeluyhteistoiminnasta yhteisellä rakennustyömaalla. Siltä osin kuin tällä sopimuksella ei muuta ole sovittu nouda- tetaan työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa lakia yhteistoiminnasta yrityksissä, työsuojelun valvonta lakia sekä lakia muutoksenhausta työsuojeluasioissa.
Johdanto. Saavutettavuus on noussut viime aikoina tärkeäksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi, mikä on saanut eri alojen asiantuntijat etsimään vaihtoehtoisia menettelytapoja sellaisia ihmisiä varten, jotka eivät esimerkiksi syystä tai toisesta pysty ymmärtämään luke- maansa. Pitkälti kirjoitettuun tekstiin nojautuva yhteiskuntajärjestys vaatii kansalaisiltaan erityisen hyvää luku- ja kirjoitustaitoa, xxxxx lakeihin ja asetuksiin viittaava virkakieli on täsmällisyyteen pyrkivää ja siksi usein vaikeaselkoista. Tavallinen kansalainen joutuu kuitenkin xxxxx xxxxx tilanteisiin, joissa hän saa luettavakseen erilaisia viranomaisteks- xxxx xx muita asiakirjoja. Xxx xxxxx kohtaamiensa tekstien sisältö jää epäselväksi, myöskin jokapäiväisen elämän pienissä ja suuremmissa käännekohdissa tarvittava tieto oikeuk- sista ja velvollisuuksista jää vajaaksi tai kokonaan saamatta. Jokapäiväiseen arkeen kuu- xxxxx oikeudellisia tekstejä ovat esimerkiksi viranomaispäätökset, kauppakirjat ja erilaiset sopimukset. Saavutettavuuden näkökulmasta allekirjoitettavat oikeudelliset asiakirjat, esimerkiksi tässä artikkelissa tarkastelemani työsopimukset, muodostuvat ongelmallisiksi, mikäli toi- nen allekirjoittavista osapuolista ei luku- tai kielitaidon puutteellisuuden tai jonkin kog- nitiivisen häiriön vuoksi ymmärrä sopimuksen sisältöä. Tällöin hänellä ei ole riittävää tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka hänelle kuuluvat, ja säännöistä, xxxxx xxx al- lekirjoituksellaan vahvistaa suostuvansa noudattamaan. Vaikka asiat selitettäisiinkin työntekijälle työhönottotilanteessa, hän ei pysty tarkistamaan, xxxx sovitut asiat sisältyvät allekirjoitettavaan asiakirjaan. Eteläafrikkalainen juristi Xxxxxx xx Xxxx tarttui tähän saa- vutettavuusongelmaan ja kehitti yhdessä Jincom-nimisen yhtiön piirtäjien kanssa vuonna 2014 Indigo Fruit Growers -hedelmäplantaasin rekrytointitarpeisiin sarjakuvamuotoisen työsopimuksen xxx sarjakuvasopimuksen (comic contract), johon vain välttämättömät tie- dot on kirjattu kirjoitetun tekstin muodossa xx xxxxx kaikki visualisoitavissa oleva sisältö on ilmaistu kuvin (ks. Creative Contracts n. d.). Sarjakuvasopimus on juridisesti xxxxxx, xxx se voidaan allekirjoittaa työsopimuksena. De Rooyn kehittämä sarjakuvasopimus otet- tiin käyttöön ClemenGold-nimisessä hedelmäyhtiössä vuonna 2016 (Haapio, Plewe & de Rooy 2017, 412–413), ja sittemmin erilaisia sarjakuvasopimuksia on tehty eri käyttötar- koituksiin. ClemenGoldissa käytetään perinteistä kirjoitetussa muodossa ole...
Johdanto. Allekirjoittaneet järjestöt ovat tehneet seuraavan työsuojeluvaltuutettuja koske- van sopimuksen. Sopimus sisältää määräyksiä soveltuvin osin PT:n ja STTK:n yh- teistoimintasopimuksen (2001) 6 §:stä ja 7 §:stä. Sopimus täydentää työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteistoiminnasta annettua lakia (20.1.2006/44).
Johdanto. Seutukirjastoajatus heräsi Joensuun seudun yhteistyöryhmässä (JYTY) jo 1995 ja silloin perustettiin kirjastopalvelutyöryhmä pohtimaan yhteistyömuotoja. Samana vuonna kirjastonjohtaja Xxxxx Xxxxxxxxx, kirjastonjohtaja Xxxxx Xxxxx ja kirjastotoimen johtaja Xxxxx Xxxxxxxx laativat lyhyen selvityksen Jyty-kirjastojen yhteistyöstä. Selvityksen jälkeen seudun kirjastojen johtajat ottivat hallinnollisesti yhteiseen kirjastoon kielteisen kannan ja näkivät, että sen kautta ei voida saavuttaa merkittäviä etuja. Seutukirjastoajatus nousi esille uudelleen 2000-luvun alussa. JYTY:n sivistystyöryhmä päätti, että selvitetään uudelleen seutukirjaston perustamismahdollisuudet ja selvitysmieheksi valittiin kirjastonjohtaja Xxxxx Xxxxx Pyhäselästä. Väliraportti seutukirjastoselvityksestä Joensuun alueella valmistui joulukuussa 2003 ja Raportti 2 kesäkuussa 2004. Lisäksi kirjastoautonkuljettaja Xxxxx Xxxxxxxx selvitti alustavasti kirjastoautoyhteistyötä seudulla osana väliraporttia. Toivasen raportti Selvitys kirjastoautotoiminnan yhteistyömahdollisuuksista Joensuun seutukunnalla ja sen lähialueilla valmistui 31.8.2005. Kärnän raporteissa seutukirjaston edut ja haitat on selvitetty. Xxxxx on esitellyt erilaisia hallinnollisia malleja seutukirjastolle. Kirjastojen johtajat näkivät yhteiseksi visiokseen yhteisen, yhteisesti sovittuja arvoja noudattavan, itsenäisten kirjastojen yhteenliittymän vuoteen 2008 mennessä. Seutuhallitus asetti 22.3.2005 työryhmän laatimaan seutukirjaston perustamista koskevan sopimuksen ja siihen liittyvät laskelmat. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin koulutoimenjohtaja Xxxxxx Xxx Xxxxxx ja muiksi jäseniksi kulttuurijohtaja Xxx-Xxxx Xxxxxxxx Joensuusta, kirjastonjohtaja Xxxxx Xxxxx Pyhäselästä, sivistysjohtaja Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxx, kirjastotoimen johtaja Xxxxxxx Xxxxxxxx Joensuusta ja kehittämispäällikkö Xxxxxx Xxxxxxxx seutuhallinnosta. Xxxxxxxx jäi virkavapaalle 1.10.2005 ja hänen sijaisenaan työryhmässä on ollut nuorisojohtaja Xxxxx Xxxxx Joensuusta. Xxxxxxx Xxxxxxxx on toiminut työryhmän sihteerinä, jossa ominaisuudessaan hän on kantanut päävastuun tarvittavan tiedon hankinnasta ja muokkaamisesta. Työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran toukokuussa ja on pitänyt sen jälkeen kokouksia noin kerran kuussa. Elokuussa 2005 työryhmä laati siihenastisen työnsä perusteella väliraportin ja se esiteltiin keskustelu- ja tiedotustilaisuudessa 23.8.2005. Väliraporttia esiteltiin myös kirjastoasioista päättävissä lautakunnissa seudulla. Seudun kirjastojen joht...
Johdanto. Yritykset tekevät keskenään useita sopimuksia ja suuremmissa yrityksissä so- pimuksia saattaa olla tehtynä jopa useita tuhansia. Kun sopimuksia on määrälli- sesti paljon ja ne ovat hajanaisesti ympäri yritystä ilman yhtenäistä tietokantaa, on vaarana, ettei niitä hyödynnetä täysin. Voi olla, ettei sopimuksen tuomia etu- ja osata hyödyntää tai niissä piileviä riskejä osata ennustaa ja välttää, sillä so- pimus hukkuu paperimereen. Taloudelliselta merkitykseltään suuremmista so- pimuksista voi koitua yritykselle huomattavia kustannuksia, mikäli esimerkiksi sopimus ehtii päättyä ennen kuin uutta sopimusta on ehditty solmia. Jos sopi- mukset vietäisiin yhtenäiseen arkistoon tai esimerkiksi sähköiseen sopimustie- tokantaan, voitaisiin näiltä vaaroilta välttyä huomattavasti tehokkaammin ja ai- kaa säästävämmin. Vaikka sopimustenhallinnointi on tärkeä osa yrityksen operatiivista toimintaa, on se tänä päivänä useassa yrityksessä huonosti hoidettua. Työssä esitellään so- pimusten hallinnoinnin tasoa suomalaisissa yrityksissä. Opinnäytetyön tavoit- teena on selvittää, mitkä ovat hyvän sopimushallinnoinnin osatekijöitä ja miten ne ovat saavutettavissa. Työssä käydään läpi sopimustenhallinnoinnin merkitys- tä yritykselle sekä miten sopimusten hallinnointi ja riskienhallinta ovat kytköksis- sä toisiinsa. Työstä selviää millaisia riskejä yritys voi kohdata, jos sopimusten sisällöstä ja olinpaikasta ei ole tarkkaa tietoa. Opinnäytetyö selvittää, mitä yrityksen tulisi ottaa huomioon sopimustenhallin- taansa järjestäessään ja mistä olisi hyvä lähteä liikkeelle. Työssä pohditaan so- pimuspolitiikan ja -strategian määrittämisen lisäksi myös henkilöstön jatkuvan kouluttamisen ja sovittujen ohjeiden noudattamiseen sitouttamisen merkitystä. Työ selventää myös sähköisen sopimustenhallintajärjestelmän käsitettä ja ker- too mitä kyseisen järjestelmän tulisi sisältää ollakseen toimiva ja ehyt koko- naisuus. Opinnäytetyön lopussa esimerkkiyrityksenä käytetään Boliden AB:n Harjavallan toimiyksikköä, josta saatu aineisto on kerätty haastattelun avulla. Harjavallan toimiyksikkö on hyvin perehtynyt sopimusten hallinnointiin ja sillä on ollut useita vuosia käytössään niin sanottu sopimuspankki. Yrityksen merkityksellisimmät sopimukset koostuvat pitkäaikaisista kumppanuussopimuksista, joiden solmimi- sessa ja hallinnassa yrityksellä on käytössä kehittyneitä toimintatapoja. Kysei- sen yrityksen valitsin työhöni, sillä sen käyttämä sopimuspankki on toimiva ko- konaisuus ja osoittaa, ettei so...